Mitä luokkasi hikipingosta tuli isona?

Vierailija kirjoitti:

Kateelliset tekevät aloituksia hikipingoista, kun omat lahjat ja ahkeruus eivät riittäneet hyvän koulutodistuksen saamiseen.

Omassa lähipiirissäni (suvussa) on kaksi todella hyvin koulussa ja opiskeluissa menestynyttä nuorta. Lähiaikoina kumpikin valmistuu hyvään ammattiin (lääkäri ja juristi). Olen ylpeä heistä.

Heipä hei. Ap oli itse "hikipinko" kympin tyttö (tosin kiitos hyvän muistin ja geenien, päntätä minun ei tarvinnut).

Olen sitten varmaan itselleni kateellinen? 😉

T. Ap.

Tähtitieteilijä, lääkäri, DI

1. tyttö: Oikeustieteen tohtori ja ilmeisesti alansa huippuasiantuntija Suomessa. Harrastaa fitnessiä. Naimisissa, ei halua lapsia.

2. poika: Fysiikan tohtori sekä tietokoneohjelmoija, jolla on oma yritys. Harrastaa tähtien valokuvaamista. Naimisissa, ei halua lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukioni hikipinko sairastui mieleltään ja teki itsemurhan kesken DI-opintojen. Olimme hyviä ystäviä. Viikottain on edelleen mielessä, vaikka tapauksesta on jo vuosia.

kukaan ei nimitä ystäväänsä hikipingoksi

Käytin AP:n käyttämää termiä. Ja itse asiassa ystäväni tituulerasi itsekin itseään hikipingoksi, vieläpä sangen ylpeästi. Mutta sinähän tiedät kaiken paremmin. Hyvää yötä.

Näytti syksyllä aloittavan koulutuskuntayhtymän johdossa, oli paikallislehdessä uutinen

Ikuinen opiskelija. Mikään ala ei kiinnosta riittävästi eli koulussa on kyllä ollut, mutta koulut jääneet kesken. Taitaa tehdä jotain osa-aikaisia kassahommia. Ja siis kyseessä useamman L:n ylioppilas.

Tyttö, joka ei saanut vanhemmilta lupaa lähteä jatkokoulutuspaikkaan. Olivat itse jo vanhoja ja huonokuntoisia. Tytär jäi hoitamaan, ja on nykyään työtön ja yksin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luokallamme ei mielestäni ollut hikipinkoa eli ylisuorittajaa. Älykkäin taisi olla se tyttö, jolle arvosanat tulivat helposti ja josta tuli sitten isona geenitutkija.

Ei ne ole älykkäämpiä kuin muut, hyvä muisti vaan.

Hyvä muisti on oleellinen työväline älykkäillä ihmisillä.

Vaikka kuinka yrität kateellisena vähätellä, kyllä ne ovat sua älykkäämpiä.

Sorry.

Mahdollisesti, mutta peruskoulusta ja lukiosta kyllä selvisi lähes kympin (lukuaineiden) keskiarvolla enimmäkseen hyvän muistin ansiosta. Hyvästä kirjoitustaidosta oli myös apua. Itse nimittäin olin näitä kympin tyttöjä ilman, että tarvitsi juuri päntätä. Kunhan kävin tunnilla ja kuuntelin siellä tarkasti.

Älykkyyttä tarvittiin vasta sitten, kun yliopistossa ei enää ulkomuisti riittänyt ja piti oikeasti oppia opiskelemaan ja ottamaan asioista selvää. 

hikipinko täällä, huumeet oliki sit jännittävämpi maailma. Ihan kiitollinen oon siitäkin reissusta, ohi on jo mutta on tullut matkaan muutaki ku kirjaviisautta

No mä olen itse varmaan ollut se "hikari" numeroiden perusteella, vaikka todellisuudessa olin kyllä hurjan laiska tekemään mitään niiden numeroiden eteen, eli tulivat hyvin helpolla. Joka tapauksessa peruskoulussa olin yleensä aina se ns. paras oppilas, tai ainakin kolmen parhaan joukossa. 

No mitä minusta sitten tuli? Peruskoulun jälkeen lukioon, pari välivuotta töissä, vuodeksi ammattikorkeaan josta kauppakorkeaan, ekonomi minusta siis tuli. Nyt olen keskipalkkaisessa työssä, esimiehenä tutkimusalalla. Omakotitalo, farkku, muutama lemmikki, mies, lapsi ja toinen tulossa. Ihan peruselämää. 

Varmaan olisin pidemmällekin päässyt, jos olisin tosissani joskus opiskeluun panostanut, mutta koska mitään hirveää kunnianhimoa ei kohtuullisestä ällistä huolimatta ole ikinä ollut, olen ihan tyytyväinen nykytilanteeseen :)

Malli

Miten tällaisia voi edes tietää?

Muistan kaksi. Toisesta tuli diplomi-insinööri (mies ja toisesta lääkäri (nainen).

Tohtori, Biokemisti.

Jossain päin keski-Eurooppaa huippututkijana jossain tutkimuslaitoksessa. Rahaa ja naisia riittää, lihaksikas ja komea.

Ikisinkku amk-insinööri. Piti tulla suurperheellinen lääkäri.

Psykologi.

Opiskelee fysiikkaa yliopistossa :)

Minulla on yo-todistuksessa kaunis rivi laudatureita. Se on ihan hieno saavutus. Mutta ei niistä laudatureista ollut hyötyä silloin, kun taistelin sairaalassa elämästä ja kuolemasta. Olin hikipinko silloin kouluaikoina, mutta nyt olen urhea soturi, paljon elämässä kärsinyt, paljon nähnyt ja oppinut. Osaan olla ihminen ihmiselle ja tukea muita vaikeuksissaan. Ei minusta tullut suurta menestyjää, mutta parempi ihminen tuli.

Lääkiksessä opiskelee hän, kympin tyttö

Yhdestä tuli lopulta siivooja, kun yliopisto lakkasi yhtäkkiä kiinnostamasta häntä. Hieman säälittää hänen puolestaan, hänellä olisi ollut mahdollisuudet vaikka mihin mutta hän valitsikin lopulta paskaduunarin tien :( Muuten hän kyllä on ihan onnellinen ja hänen elämässä on kaikki hyvin, mutta minusta hän vain heitti hukkaan kaikki mahdollisuutensa. Niin lahjakas ja älykäs tyyppi kuin hän olisi ihan hyvin voinut menestyä vaativammallakin, paljon paremmin palkatulla alalla...

Toisesta (minusta) tuli erittäinkin hyvin tienaava tekniikan lisensiaatti.