Lue keskustelun säännöt.
Suomessa erot poikien ja tyttöjen peruskoulun oppimistuloksissa ovat koulutodistusten arvosanojen näkökulmasta arvioituna OECD-maiden suurimmat
19.11.2017 |
Tämä jos mikä on hyvä osoitus siitä, että koulujärjestelmämme suosii tyttöjä voimakkaasti. Ja kun tiedetään koulutksen merktys elämässä pärjäämisen ja syrjäytymisen ehkäisemisen kannalta, tämän ongelman korjaamisen tulisi olla tärkeysjärjestyksen suhteen ihan siellä ykköskorissa. Sen sijaan Opetusalan ammattijärjestön puheenjohtaja yrittää pestä käsiään tästä ongelmasta ja twiittaa poikien olevan laiskureita. On mielenkiintoista, miten poikien ongelmat "ratkotaan" syyllistämällä sorrettuja, ja tyttöjen ongelmat ratkotaan tutkimalla ja selvittämällä ensin niiden ongelmien taustalla olevat vaikuttimet ja rakenteet ja sen jälkeen tekemällä tarvittavat muutokset.
Kommentit (167)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä niitä poikia muka sortaa koulussa? Samalla tavalla he voivat lukea läksynsä ja saada kokeista hyviä numeroita kuin tytötkin.
No kun eivät edes voi. Lukaisepa vaikka tuo ketjuun linkatun väikkärin tiivistelmä. Kyllä jossain muussa kuin vain pojissa on vikaa, jos muissa OECD-maissa tyttöjen ja poikien arvosanojen välillä ei ole näin suurta kuilua. Ja huom. on kyse todistusten arvosanoista, ei niinkään vain osaamistasosta, jossa erot ovat paljon pienemmät.
Miksi erot ovat samoja Pisassa vaikka siinä ei arvioinnissa edes tiedetä sukupuolta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yksi pieni asia, jolla poikien innostusta koulunkäyntiin voisi lisätä, on kilpailu. Pojat ovat kilpailuhenkisempiä, varsinkin ne, jotka nykyisellään jättäytyvät kouluopiskelusta pois ja kiinnostuvat aivan muista asioista.
Mutta kilpailu on pahasta ja kielletty, se on aivan virallinen kanta opettajia kouluttavissa normaalikouluissa. Yhteishengellä ja yhdessä tekemällä mennään sosiokonstruktivistisesti. Näin heikot pääsevät hyötymään taitavampien suorituksista, kun jatkuvasti tehdään ryhmätöitä. Mutta kun ei yksin joudu vastuuseen eikä ole kilpailua, niin sosiaaliset yhdessä hengailijat menestyvät parhaiten, ja omaa työrauhaa tai kilpailua kaipaavat eivät jaksa panostaa.
Ei oppimisen pidä olla mitään kilpailua vaan sitä tehdään itseä ja elämää varten. Ja peruskoulun kaikkein tärkein tehtävä on opettaa olemaan ja toimimaan muiden ihmisten kanssa.
"Pisa-tulokset: Suomen tytöt maailman toiseksi parhaita.
Missään muualla tyttöjen ja poikien ero ei ole näin näkyvä kuin Suomessa."
Kerropa ap miten tämä tulos voi johtua tyttöjen suosimisesta kun tarkistuksessa ei edes tiedetä sukupuolia?
Suomessa on edelleen sotatrauma, pojista yritetään kasvattaa "sotilaita". Hyvin näkee miten jo pikkupoikia kannustetaan kaikkeen fyysiseen kun tyttöjen kanssa luetaan, askarrellaan ja tehdään kaikkea sellaista mikä opettaa keskittymistä ja pitkäjänteisyyttä.
Miten niitä poikia sorretaan? Mun mielestä koulussa sorretaan niitä kilttejä ja hiljaisia oppilaita, kun joutuvat kuuntelemaan sitä älämölöpoikien häiriköintiä. Oma lapseni on ysillä ja on koulupäivien jälkeen todella väsynyt, kun joutuu kuuntelemaan ja katselemaan häirikköpoikia koko päivän. Pojat mm. haistattelevat opettajille, "ääntelevät kuin apinat", painivat, heittelevät tavaroita, eivät tee mitään mitä ope käskee. Tunnista menee puolet noiden poikien kanssa "taisteluun". Miten niitä poikia sorretaan? Heille on tarjolla mm. koulukuraattorin ja koulupsykologin palveluita ja voi saada lähetteen nuorten "tukipisteeseen", jossa on tarjolla keskusteluapua, psykoterapiaa, tutkimuksia, lääkärin palvelut jne. Mutta kun pojat eivät halua, eikä kai heitä voi pakottaa?
Miten ne pojat vois pärjätä koulussa, kun eivät kuuntele tunneilla, eivät tee läksyjä, eivät lue kokeisiin, lintsaavat, häiriköivät, eivätkä halua apua? Kerro sinä ap!
Meidän pojatkaan eivät tykänneet läheskään kaikesta koulussa, mutta ymmärsivät, että ei elämässä pääse mihinkään, jos ei edes peruskoulua käy kunnialla läpi. Vanhempi opiskelee nyt yliopistossa ja nuorempi lukiossa. Eivät ikinä syyttäneet opettajia tai koulusysteemiä, vaan tuumivat, että jos eivät pärjää, se on oma vika, kun kerran koulunkäynti tarjotaan ilmaiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä niitä poikia muka sortaa koulussa? Samalla tavalla he voivat lukea läksynsä ja saada kokeista hyviä numeroita kuin tytötkin.
No kun eivät edes voi. Lukaisepa vaikka tuo ketjuun linkatun väikkärin tiivistelmä. Kyllä jossain muussa kuin vain pojissa on vikaa, jos muissa OECD-maissa tyttöjen ja poikien arvosanojen välillä ei ole näin suurta kuilua. Ja huom. on kyse todistusten arvosanoista, ei niinkään vain osaamistasosta, jossa erot ovat paljon pienemmät.
Miksi erot ovat samoja Pisassa vaikka siinä ei arvioinnissa edes tiedetä sukupuolta?
Isoja ne tyttöjen ja poikien väliset erot ovat siinäkin tutkimuksessa, mutta en tiedä onko kyse kuitenkaan yhtä suuresta erosta. On kuitenkin eri tutkimus kyseessä, eikä siinä edes oteta huomioon todistusarvosanoja.
"Vain puolet oppilaiden välisistä eroista arvosanoissa selittyy osaamiseroilla ja loput oppilaiden erilaisilla toimintatyyleillä. Kun tilastollisilla menetelmillä poistetaan arvosanoista temperamenttien vaikutukset, kapenee tyttöjen ja poikien väliset arvosanaerot ratkaisevasti. Tämä on merkittävä tieto keskusteluissa tyttöjen ja poikien välisistä osaamiseroista koulussa."
https://www.opetin.fi/tutkimus-temperamentti-vaaristaa-kouluarvosanoja/
Vierailija kirjoitti:
Yksi pieni asia, jolla poikien innostusta koulunkäyntiin voisi lisätä, on kilpailu. Pojat ovat kilpailuhenkisempiä, varsinkin ne, jotka nykyisellään jättäytyvät kouluopiskelusta pois ja kiinnostuvat aivan muista asioista.
Mutta kilpailu on pahasta ja kielletty, se on aivan virallinen kanta opettajia kouluttavissa normaalikouluissa. Yhteishengellä ja yhdessä tekemällä mennään sosiokonstruktivistisesti. Näin heikot pääsevät hyötymään taitavampien suorituksista, kun jatkuvasti tehdään ryhmätöitä. Mutta kun ei yksin joudu vastuuseen eikä ole kilpailua, niin sosiaaliset yhdessä hengailijat menestyvät parhaiten, ja omaa työrauhaa tai kilpailua kaipaavat eivät jaksa panostaa.
Kyllä ne kokeet ihan yksin tehdään ja niistä on vastuussa ihan itse. Ja kilpailujakin on tarjolla, jos haluaa niihin osallistua. Ja tarjolla on myös kerhoja, joissa voi kehittää osaamistaan ja osallistua vapaa-ajalla kilpailuihin. Miksi juuri koulun pitäisi kaikki järjestää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pojilla ei ole, kuten tytöillä, yhteyttä koulumenestyksen ja myöhemmän työelämässä menestymisen välillä.
Miehet tienaavat yhä edelleen enemmän. Tietysti kaiken ulkopuolelle jättäytyvistä nuorista miehistä, kuten naisistakin, pitää jotenkin huolehtia. Mutta toisaalta he saattavat olla enemmän realisteja kuin koulutususkoiset menneen maailman muumiot. Kaikille ei nimittäin tulevaisuudessa ole töitä, joten sitä parempi, mitä varhemmin oppii tulemaan toimeen ilman yhteiskunnan järjestämää päiväohjelmaa.
Vierailija kirjoitti:
"Pisa-tulokset: Suomen tytöt maailman toiseksi parhaita.
Missään muualla tyttöjen ja poikien ero ei ole näin näkyvä kuin Suomessa."
Kerropa ap miten tämä tulos voi johtua tyttöjen suosimisesta kun tarkistuksessa ei edes tiedetä sukupuolia?
Ei kukaan ole kiistänyt, etteikö tytöt pärjäisi paremmin. Olisikin hyvä selvittää miksi juuri Suomessa tytöt pärjäävät niin paljon poikia paremmin. Ovatko suomalaiset pojat yhtäkkiä muuttuneet muiden maiden poikia huonommiksi, vai onko sittenkin koululaitos muuttunut tyttöjä suosivaksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä se on itsestä kiinni, jos ei peruskoulussa pärjää. Eihän siellä ole mitään kovin vaikeaa. Riittää kun istuu tunneilla ja kuuntelee, niin kaikesta pääsee läpi, vielä kun viitsii läksyt tehdä, niin on varmasti kasin oppilas.
Mun poika pelasi paljon peruskoulu ajan ja teki läksyt nopeesti ja ja oli aina yli 9 myös lukiossa. en pitänyt koulua tärkeänä jakannustanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten niitä poikia sorretaan? Mun mielestä koulussa sorretaan niitä kilttejä ja hiljaisia oppilaita, kun joutuvat kuuntelemaan sitä älämölöpoikien häiriköintiä. Oma lapseni on ysillä ja on koulupäivien jälkeen todella väsynyt, kun joutuu kuuntelemaan ja katselemaan häirikköpoikia koko päivän. Pojat mm. haistattelevat opettajille, "ääntelevät kuin apinat", painivat, heittelevät tavaroita, eivät tee mitään mitä ope käskee. Tunnista menee puolet noiden poikien kanssa "taisteluun". Miten niitä poikia sorretaan? Heille on tarjolla mm. koulukuraattorin ja koulupsykologin palveluita ja voi saada lähetteen nuorten "tukipisteeseen", jossa on tarjolla keskusteluapua, psykoterapiaa, tutkimuksia, lääkärin palvelut jne. Mutta kun pojat eivät halua, eikä kai heitä voi pakottaa?
Miten ne pojat vois pärjätä koulussa, kun eivät kuuntele tunneilla, eivät tee läksyjä, eivät lue kokeisiin, lintsaavat, häiriköivät, eivätkä halua apua? Kerro sinä ap!
Meidän pojatkaan eivät tykänneet läheskään kaikesta koulussa, mutta ymmärsivät, että ei elämässä pääse mihinkään, jos ei edes peruskoulua käy kunnialla läpi. Vanhempi opiskelee nyt yliopistossa ja nuorempi lukiossa. Eivät ikinä syyttäneet opettajia tai koulusysteemiä, vaan tuumivat, että jos eivät pärjää, se on oma vika, kun kerran koulunkäynti tarjotaan ilmaiseksi.
Koska pojat haluavat fyysisyyttä. Se on jokaisen pojan normaali luonne.
Murrosikäisen pojan kuuluukin ajatella vain pillua ja fyysisiä kilpailuita. Se on aivan normaalia.
Helppo sitä naisena on sanoa kun oikeata murrosikää ei edes ole.
Se hormoni myrsky mikä teinipojilla on, on niin suuri että nainen ei sitä edes kykene tajuamaan. Vaikutus on PALJON suurempi kuin mikään raskaushormonit.
Teinipikien KUULUU haastaa kaikki aikuiset joka ikisessä asiassa. Se kuuluu asiaan.
Vierailija kirjoitti:
Mun poika pelasi paljon peruskoulu ajan ja teki läksyt nopeesti ja ja oli aina yli 9 myös lukiossa. en pitänyt koulua tärkeänä jakannustanut.
Jäi sana olen pois
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No sovitaan, että pojat on laiskoja koulussa ja tytöt on puolestaan laiskoja työelämässä kun eivät siellä enää pärjää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi pieni asia, jolla poikien innostusta koulunkäyntiin voisi lisätä, on kilpailu. Pojat ovat kilpailuhenkisempiä, varsinkin ne, jotka nykyisellään jättäytyvät kouluopiskelusta pois ja kiinnostuvat aivan muista asioista.
Mutta kilpailu on pahasta ja kielletty, se on aivan virallinen kanta opettajia kouluttavissa normaalikouluissa. Yhteishengellä ja yhdessä tekemällä mennään sosiokonstruktivistisesti. Näin heikot pääsevät hyötymään taitavampien suorituksista, kun jatkuvasti tehdään ryhmätöitä. Mutta kun ei yksin joudu vastuuseen eikä ole kilpailua, niin sosiaaliset yhdessä hengailijat menestyvät parhaiten, ja omaa työrauhaa tai kilpailua kaipaavat eivät jaksa panostaa.
Ei oppimisen pidä olla mitään kilpailua vaan sitä tehdään itseä ja elämää varten. Ja peruskoulun kaikkein tärkein tehtävä on opettaa olemaan ja toimimaan muiden ihmisten kanssa.
Kilpailukin on elämää varten. Samalla myös oppii, mutta se ei käy. Ollaan muka huolissaan pojista, mutta kuitenkin on kiveen hakattu tämä "ei oppimisen pidä olla mitään kilpailua". Älkää sitten valittako poikien huonosta koulumenestyksestä. Älkääkä siitä, kun naisista ei tulekaan johtajia.
Kilpailu voi olla leikkimielistä ja kevyttäkin. Ja tosiasiassa kilpailua on kuitenkin, mutta se etsii muut väylät, kun sitä ei voi pedagogisesti toteuttaa. Silmälaput auttavat toki virallisen liturgian vaalimisessa.
Liekö koulujärjestelmälle poikkeuksellisen naisvaltainen tai ainakin tyttöjä suosiva.
Itse muistan kyllä hyvin miten peruskoulussa saatoin saada kokeista kasin tai ysin, mutta todistukseen tuli arvosanaksi seitsemän tai kahdeksan. Ilmaisin nimittäin etenkin yläasteella varsin selvästi mitä mieltä olin opetuksen tasosta ja muutenkin saatettiin aika paljon riekkua poikien kanssa tunneilla. Jos olisi ollut tyttö niin varmaan olisi saanut todistukseenkin vähintään osaamistasoa vastaavan arvosanan - ilman pärstäkertoimen negatiivista vaikutusta. Miesopettajat osaavat ehkä paremmin suodattaa henkilökohtaiset mielipiteensä arvostelusta.
No eipä tuosta sinänsä haittaa ollut myöhemmissä vaiheissa, mutta tuntui kyllä todella epäoikeudenmukaiselta silloin.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on edelleen sotatrauma, pojista yritetään kasvattaa "sotilaita". Hyvin näkee miten jo pikkupoikia kannustetaan kaikkeen fyysiseen kun tyttöjen kanssa luetaan, askarrellaan ja tehdään kaikkea sellaista mikä opettaa keskittymistä ja pitkäjänteisyyttä.
yksi lapsi ja poika ja luin aikoinaan paljon mutta ei askarreltu. Keskittymiskyky hyvä joko paljon lukemisen ansiota tai jonku muun asian takia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten niitä poikia sorretaan? Mun mielestä koulussa sorretaan niitä kilttejä ja hiljaisia oppilaita, kun joutuvat kuuntelemaan sitä älämölöpoikien häiriköintiä. Oma lapseni on ysillä ja on koulupäivien jälkeen todella väsynyt, kun joutuu kuuntelemaan ja katselemaan häirikköpoikia koko päivän. Pojat mm. haistattelevat opettajille, "ääntelevät kuin apinat", painivat, heittelevät tavaroita, eivät tee mitään mitä ope käskee. Tunnista menee puolet noiden poikien kanssa "taisteluun". Miten niitä poikia sorretaan? Heille on tarjolla mm. koulukuraattorin ja koulupsykologin palveluita ja voi saada lähetteen nuorten "tukipisteeseen", jossa on tarjolla keskusteluapua, psykoterapiaa, tutkimuksia, lääkärin palvelut jne. Mutta kun pojat eivät halua, eikä kai heitä voi pakottaa?
Miten ne pojat vois pärjätä koulussa, kun eivät kuuntele tunneilla, eivät tee läksyjä, eivät lue kokeisiin, lintsaavat, häiriköivät, eivätkä halua apua? Kerro sinä ap!
Meidän pojatkaan eivät tykänneet läheskään kaikesta koulussa, mutta ymmärsivät, että ei elämässä pääse mihinkään, jos ei edes peruskoulua käy kunnialla läpi. Vanhempi opiskelee nyt yliopistossa ja nuorempi lukiossa. Eivät ikinä syyttäneet opettajia tai koulusysteemiä, vaan tuumivat, että jos eivät pärjää, se on oma vika, kun kerran koulunkäynti tarjotaan ilmaiseksi.
Koska pojat haluavat fyysisyyttä. Se on jokaisen pojan normaali luonne.
Murrosikäisen pojan kuuluukin ajatella vain pillua ja fyysisiä kilpailuita. Se on aivan normaalia.
Helppo sitä naisena on sanoa kun oikeata murrosikää ei edes ole.
Se hormoni myrsky mikä teinipojilla on, on niin suuri että nainen ei sitä edes kykene tajuamaan. Vaikutus on PALJON suurempi kuin mikään raskaushormonit.
Teinipikien KUULUU haastaa kaikki aikuiset joka ikisessä asiassa. Se kuuluu asiaan.
Höpönhöpön. Miten ne pojat ennen pystyivät hillitsemään itsensä? Onhan koulussa monenlaista fyysistä toimintaa, kunhan pojat vain jaksaisivat tehdä jotain. Minusta näyttää ihan päinvastaiselta: pojat eivät viitsi eivätkä jaksa tehdä mitään, ainoa fyysinen toiminta on tietokoneen näpyttely. Onhan koulussa liikuntaa ja tarjolla on valinnaisia liikunnan kursseja. On puutöitä ja metallitöitä, tekstiilitöitä, kotitaloutta ja musiikkia. Jokaisella välitunnilla voi mennä pihalle potkimaan palloa, pelamaan korista tai pingistä tai vaikka vain juoksemaan. Enpä ole nähnyt poikia välkällä pihalla fyysisessä toiminnassa.
Päivässä jos on 2-4 teoriatuntia, pituudeltaan 45 min ja niitä ei jaksa paikallaan olla, niin silloin on kyllä ongelmia. Miten muuten esim. Saksassa tai Espanjassa tai Ranskassa ne pojat jaksaa ihan hyvin pidemmän koulupäivän riehumatta? Onko niillä jotenkin erilainen hormonitoiminta kuin suomalaisilla pojilla? Ja ennenvanhaan monet kävivät oppikoulun, jossa oli vain teoria-aineita, mutta silti jaksoivat pojatkin olla rauhassa. Olisko se sittenkin niin, että pojat käyttäytyvät noin, koska heille annetaan siihen mahdollisuus? Ennen oli kova kuri, nyt lepsu, se sopii tytöille, mutta pojat kaipaavat ehkä armeijakomentoa?
Vierailija kirjoitti:
Liekö koulujärjestelmälle poikkeuksellisen naisvaltainen tai ainakin tyttöjä suosiva.
Itse muistan kyllä hyvin miten peruskoulussa saatoin saada kokeista kasin tai ysin, mutta todistukseen tuli arvosanaksi seitsemän tai kahdeksan. Ilmaisin nimittäin etenkin yläasteella varsin selvästi mitä mieltä olin opetuksen tasosta ja muutenkin saatettiin aika paljon riekkua poikien kanssa tunneilla. Jos olisi ollut tyttö niin varmaan olisi saanut todistukseenkin vähintään osaamistasoa vastaavan arvosanan - ilman pärstäkertoimen negatiivista vaikutusta. Miesopettajat osaavat ehkä paremmin suodattaa henkilökohtaiset mielipiteensä arvostelusta.
No eipä tuosta sinänsä haittaa ollut myöhemmissä vaiheissa, mutta tuntui kyllä todella epäoikeudenmukaiselta silloin.
Olet väärässä. Tyttöjen odotetaan olevan kilttejä ja käyttäytyvän aina hyvin ja numeroissä näkyy heti, jos poikkeaa tuosta. Oman tyttöni luokkakaveri saa kaseja ja ysejä ja olisi loisto-oppilas, jos panostaisi kouluun, on todella lahjakas. Mutta hän ei tee tehtäviä, häiritsee opetusta, tupakoi yms. Numerot lähinnä seiskaa.
Oman poikani miesopettaja antoi pojalle aina numeron huonomman arvosanan todistukseen, kuin olisi kuulunut, selitys oli esim: ei riittävää tuntiaktiivisuutta, ei lausu englantia riittävän hyvin tms. Kun poika meni yläkouluun, kutakuinkin kaikki numerot nousivat. Ja kyseessä on rauhallinen ja hyvinkäyttäytyvä poika.
Varsinkin loppuvuodesta syntyneiden poikien kohdalla kannattaisi useammin harkita koulun aloittamista vuotta myöhemmin, tai starttiluokkaa. Lapsi saisi enemmän aikaa kypsyä. Tätä ratkaisua vaan usein vastustavat VANHEMMAT! Kai sitä pidetään jotenkin leimaavana, mutta siinä unohtuu kyllä lapsen paras.