Lue keskustelun säännöt.
Miksi yksi ihminen nostaa minussa paljon narsistisia piirteitä esiin?
18.11.2017 |
Ennen kenenkään muun kohdalla ei tällaista ole ollut. Mutta nyt minulla nousee pintaan aivan kamalia asioita, joita en kyllä halua hänelle ilmaista, siksi yritän vältellä häntä, etten lipsauta mitään järkyttävää.
Ne ajatukset ovat sellaisia, kuten että en usko, että hänestä voi kukaan pitää. Tai että en usko, että hän tulee pärjäämään ammatillisesti ja taloudellisesti. Ajattelen usein, että hän ei ansaitse hyvää elämäänsä. Tai että toivon, ettei hän ikinä löydä kumppania, sillä kukaan ei voisi olla hänen kanssaan onnellinen. Olen jopa ajatellut, että ihan hyvä jos kuolisi.
Ja kyse ei ole mistään parisuhdedraamasta, vaan ihan vain oman perheen ulkopuolisesta ihmisestä. Eikä ole tällaisia ajatuksia koskaan kenenkään muun kohdalla ollut. Mikä ihme siinä ihmisessä tai tässä ihmissuhteessa saa minusta kuoriutumaan kamalan narsistin? Muiden ihmisten suhteen olen ihan tavallinen, tylsä, pullantuoksuinen perheenäiti. Pelottaa millaiseksi oikein olen muuttunut.
Kommentit (379)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ihmisellä on kiusatun aura, se herättää helposti ihmisessä kiusaajan. Samoin mietin sitä, että onko tämä henkilö hakemassa sinun hyväksyntääsi, mielisteleekö, imarteleeko, yrittääkö päästä sinun suosioosi? Onko hänellä huono itsetunto ja massiivinen itsekritiikki? Sellainen liehakointi ja toisaalta itsen jatkuva moittiminen voi laukaista toisessa ihmisessä, siinä liehakoinnin kohteessa, inhottavan vallankäytön ja ilkeilyn. Mulla oli yksi työkaveri joka jostain syystä fanitti kovasti mun tapaa tehdä töitä ja kritisoi hurjasti itseään. Huomasin, että olin hänelle helposti tarpeettoman töykeä, koska hän ajatteli itsestäänkin rumasti ja ihaili minua.
Kyllä hän hakee hyväksyntääni ja suosiotani ja hakeutuu seuraani ajoittain. Hänellä on häilyvä itsetunto eli joissain asioissa hyvä ja joissain huono. Ja tuo massiivinen itsekritiikki todellakin on.
Kiitos vertaiskokemuksesta!
Ap
Idiootti! Ei itsetunto ole kiinni siitä että on jossain hyvä tai huono. Sinulla on ihan peruskäsitteet hukassa, en ihmettele ettei pidä sinusta jos on vähänkään fiksumpi. Lukisit sinäkin joskus jotain, voisit vaikka viisastua.
Itsetunto on joihinkin asioihin liittyen hyvä ja joihinkin asioihin liittyen huono.
Ap
Itsetunto on eri asia kuin itseluottamus. Edelleenkin sanon, että lue enemmän ja mene terapiaan. Lisäksi itsetunto ei ole mikään stabiili asia, joka pysyy koko ajan samana.
Googlaa "häilyvä itsetunto".
Ap
Googlaa itsetunto ja itseluottamus ja pohdi niiden eroja. Toinen liittyy olemiseen, toinen tekemiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En jaksanut lukea koko ketjua mutta tämmönen asia tuli mieleen. Yleensä toisessa ihmisessä ärsyttävät tai inhottavat ne piirteet jotka muistuttavat omia piirteitä. Jos sinun itsetuntosi on siis huono ja törmäät toiseen huonoitsetuntoiseen ihmiseen niin reaktio voi olla jopa halveksunta. Projisoit siis ehkä omia huonoudentunteitasi toiseen ihmiseen joka muistuttaa sinua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ihmisellä on kiusatun aura, se herättää helposti ihmisessä kiusaajan. Samoin mietin sitä, että onko tämä henkilö hakemassa sinun hyväksyntääsi, mielisteleekö, imarteleeko, yrittääkö päästä sinun suosioosi? Onko hänellä huono itsetunto ja massiivinen itsekritiikki? Sellainen liehakointi ja toisaalta itsen jatkuva moittiminen voi laukaista toisessa ihmisessä, siinä liehakoinnin kohteessa, inhottavan vallankäytön ja ilkeilyn. Mulla oli yksi työkaveri joka jostain syystä fanitti kovasti mun tapaa tehdä töitä ja kritisoi hurjasti itseään. Huomasin, että olin hänelle helposti tarpeettoman töykeä, koska hän ajatteli itsestäänkin rumasti ja ihaili minua.
Kyllä hän hakee hyväksyntääni ja suosiotani ja hakeutuu seuraani ajoittain. Hänellä on häilyvä itsetunto eli joissain asioissa hyvä ja joissain huono. Ja tuo massiivinen itsekritiikki todellakin on.
Kiitos vertaiskokemuksesta!
Ap
Idiootti! Ei itsetunto ole kiinni siitä että on jossain hyvä tai huono. Sinulla on ihan peruskäsitteet hukassa, en ihmettele ettei pidä sinusta jos on vähänkään fiksumpi. Lukisit sinäkin joskus jotain, voisit vaikka viisastua.
Itsetunto on joihinkin asioihin liittyen hyvä ja joihinkin asioihin liittyen huono.
Ap
Itsetunto on eri asia kuin itseluottamus. Edelleenkin sanon, että lue enemmän ja mene terapiaan. Lisäksi itsetunto ei ole mikään stabiili asia, joka pysyy koko ajan samana.
Googlaa "häilyvä itsetunto".
Ap
Googlaa itsetunto ja itseluottamus ja pohdi niiden eroja. Toinen liittyy olemiseen, toinen tekemiseen.
Ja minä puhuin olemisesta. Sinä lisäsit tekemisen tähän ihan itse.
Ap
Vierailija kirjoitti:
En jaksanut lukea koko ketjua mutta tämmönen asia tuli mieleen. Yleensä toisessa ihmisessä ärsyttävät tai inhottavat ne piirteet jotka muistuttavat omia piirteitä. Jos sinun itsetuntosi on siis huono ja törmäät toiseen huonoitsetuntoiseen ihmiseen niin reaktio voi olla jopa halveksunta. Projisoit siis ehkä omia huonoudentunteitasi toiseen ihmiseen joka muistuttaa sinua.
Kyllä siitä tässä ketjussa on enimmäkseen ollut puhe. Minä en ole aiemmin oikein sisäistänyt mitä tuo käytännössä tarkoittaa. Mutta näiden kaikkien saamieni vihjeiden ja esimerkkien avulla yritän päästä tuohon asiaan syvemmälle.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ihmisellä on kiusatun aura, se herättää helposti ihmisessä kiusaajan. Samoin mietin sitä, että onko tämä henkilö hakemassa sinun hyväksyntääsi, mielisteleekö, imarteleeko, yrittääkö päästä sinun suosioosi? Onko hänellä huono itsetunto ja massiivinen itsekritiikki? Sellainen liehakointi ja toisaalta itsen jatkuva moittiminen voi laukaista toisessa ihmisessä, siinä liehakoinnin kohteessa, inhottavan vallankäytön ja ilkeilyn. Mulla oli yksi työkaveri joka jostain syystä fanitti kovasti mun tapaa tehdä töitä ja kritisoi hurjasti itseään. Huomasin, että olin hänelle helposti tarpeettoman töykeä, koska hän ajatteli itsestäänkin rumasti ja ihaili minua.
Kyllä hän hakee hyväksyntääni ja suosiotani ja hakeutuu seuraani ajoittain. Hänellä on häilyvä itsetunto eli joissain asioissa hyvä ja joissain huono. Ja tuo massiivinen itsekritiikki todellakin on.
Kiitos vertaiskokemuksesta!
Ap
Idiootti! Ei itsetunto ole kiinni siitä että on jossain hyvä tai huono. Sinulla on ihan peruskäsitteet hukassa, en ihmettele ettei pidä sinusta jos on vähänkään fiksumpi. Lukisit sinäkin joskus jotain, voisit vaikka viisastua.
Itsetunto on joihinkin asioihin liittyen hyvä ja joihinkin asioihin liittyen huono.
Ap
Itsetunto on eri asia kuin itseluottamus. Edelleenkin sanon, että lue enemmän ja mene terapiaan. Lisäksi itsetunto ei ole mikään stabiili asia, joka pysyy koko ajan samana.
Googlaa "häilyvä itsetunto".
Ap
Googlaa itsetunto ja itseluottamus ja pohdi niiden eroja. Toinen liittyy olemiseen, toinen tekemiseen.
Ja minä puhuin olemisesta. Sinä lisäsit tekemisen tähän ihan itse.
Ap
Miten olemisessa voi olla hyvä tai huono?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä tässä siis piti pohtia? Sitä miksi sinä ajattelet toisesta ihmisestä näin? Olet nostanut itsesi hänen yläpuolelle, näet hänessä paljon huonoja asioita jotka kaikki liittyvät tavalla tai toisella statukseen ja materiaan. Et sano, että hän kohtelee muita huonosti tai on ilkeä ja puhuu pahaa muista selän takana. Ajattelet, että hän voisi aivan hyvin päätyä itsemurhaan elämäntilanteensa takia. Siis päiväunelmoit tällaista, että toinen on niin turha tämän maan päällä, että voisi aivan hyvin päättää päivänsä. Silti sanot, ettet iloitsisi jos näin kävisi.
En usko sinua. Menkööt miten pahasti huonon keittiöpsykologian puolelle tahansa - en todellakaan ole ammattilainen - niin vaikuttaa että teit tämänkin aloituksen saadakseni tuulta siipiesi alle. "Eikö niin, että tuo ihminen tosiaan on kauhean säälittävä? Eikö kuulostakin siltä että hän on luuseri? Eikö niin, että kun minä tässä mietin tunteitani, ja mietin älykkäästi mistä tämä viha syntyy, niin minä olen tosiasiassa tätä toista ihmistä älykkäämpi ja parempi?"
Senhän sinä halusit kuulla, että liitymme joukkoon pohtimaan tätä, ja kehumaan sinua "rehellisyydestä" ja "avoimuudesta" (jotka eivät ole tämän vihaamasi henkilön luonteenpiirteitä)? Kehumme sinua älykkäästä pohdinnasta, reflektoinnista johon harva (muka) pystyy ja johon harva edes viitsii vihoissaan ryhtyä?
Vierailija kirjoitti:
Mitä tässä siis piti pohtia? Sitä miksi sinä ajattelet toisesta ihmisestä näin? Olet nostanut itsesi hänen yläpuolelle, näet hänessä paljon huonoja asioita jotka kaikki liittyvät tavalla tai toisella statukseen ja materiaan. Et sano, että hän kohtelee muita huonosti tai on ilkeä ja puhuu pahaa muista selän takana. Ajattelet, että hän voisi aivan hyvin päätyä itsemurhaan elämäntilanteensa takia. Siis päiväunelmoit tällaista, että toinen on niin turha tämän maan päällä, että voisi aivan hyvin päättää päivänsä. Silti sanot, ettet iloitsisi jos näin kävisi.
En usko sinua. Menkööt miten pahasti huonon keittiöpsykologian puolelle tahansa - en todellakaan ole ammattilainen - niin vaikuttaa että teit tämänkin aloituksen saadakseni tuulta siipiesi alle. "Eikö niin, että tuo ihminen tosiaan on kauhean säälittävä? Eikö kuulostakin siltä että hän on luuseri? Eikö niin, että kun minä tässä mietin tunteitani, ja mietin älykkäästi mistä tämä viha syntyy, niin minä olen tosiasiassa tätä toista ihmistä älykkäämpi ja parempi?"
Senhän sinä halusit kuulla, että liitymme joukkoon pohtimaan tätä, ja kehumaan sinua "rehellisyydestä" ja "avoimuudesta" (jotka eivät ole tämän vihaamasi henkilön luonteenpiirteitä)? Kehumme sinua älykkäästä pohdinnasta, reflektoinnista johon harva (muka) pystyy ja johon harva edes viitsii vihoissaan ryhtyä?
Niinpä juuri! Hänhän suorastaan huutaa, että kertokaa minulle, että olen fiksu ja älykäs ja haukkukaa kanssani tuota, joka on introverttiytensä ja minkä lie ap.n itsekeksimän diagnoosin takia yksinkertainen ja hänen pitäisi kuolla, kun hänestä ei pidetä jne...
Ap. ei vaan kykene alistamaan tuota ihmistä. Epäilen, et ap. on juuri kateellinen toisen älykkyydestä (esim. assius ja introverttiys ei sulje älykkyyttä pois). Ap. olettaa että toisessa on jotain vikaa, eikö osaa katsoa itseään. Ehkä tuolla toisella onkin parempi itsetunto ja se ärsyttää ap.tä...
Antas nyt kaikkien kukkien kukkia ja pysyis kaukana, jos on noin vaikeaa hyväksyä erilaisuutta. Että oikein pitäis kuolla sen takia, että tuollainen henkisesti keskenkasvuinen saisi mielenrauhan. Järkyttävää... Tuskin sillä toisellakaan on helppoa tuollaisen daijun hirviön seurassa.
Pakko-oireinen häiriö, siinä ap.lle googlattava diagnoosi tunne-elämän häiriön lisäksi. Oikeasti kannattaisi miettiä mikä mättää kun noin takertuu toiseen ihmiseen. Katsoo sinne oman sielun peiliin eikä kysele täältä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ihmisellä on kiusatun aura, se herättää helposti ihmisessä kiusaajan. Samoin mietin sitä, että onko tämä henkilö hakemassa sinun hyväksyntääsi, mielisteleekö, imarteleeko, yrittääkö päästä sinun suosioosi? Onko hänellä huono itsetunto ja massiivinen itsekritiikki? Sellainen liehakointi ja toisaalta itsen jatkuva moittiminen voi laukaista toisessa ihmisessä, siinä liehakoinnin kohteessa, inhottavan vallankäytön ja ilkeilyn. Mulla oli yksi työkaveri joka jostain syystä fanitti kovasti mun tapaa tehdä töitä ja kritisoi hurjasti itseään. Huomasin, että olin hänelle helposti tarpeettoman töykeä, koska hän ajatteli itsestäänkin rumasti ja ihaili minua.
Kyllä hän hakee hyväksyntääni ja suosiotani ja hakeutuu seuraani ajoittain. Hänellä on häilyvä itsetunto eli joissain asioissa hyvä ja joissain huono. Ja tuo massiivinen itsekritiikki todellakin on.
Kiitos vertaiskokemuksesta!
Ap
Idiootti! Ei itsetunto ole kiinni siitä että on jossain hyvä tai huono. Sinulla on ihan peruskäsitteet hukassa, en ihmettele ettei pidä sinusta jos on vähänkään fiksumpi. Lukisit sinäkin joskus jotain, voisit vaikka viisastua.
Itsetunto on joihinkin asioihin liittyen hyvä ja joihinkin asioihin liittyen huono.
Ap
Itsetunto on eri asia kuin itseluottamus. Edelleenkin sanon, että lue enemmän ja mene terapiaan. Lisäksi itsetunto ei ole mikään stabiili asia, joka pysyy koko ajan samana.
Googlaa "häilyvä itsetunto".
Ap
Googlaa itsetunto ja itseluottamus ja pohdi niiden eroja. Toinen liittyy olemiseen, toinen tekemiseen.
Ja minä puhuin olemisesta. Sinä lisäsit tekemisen tähän ihan itse.
Ap
Miten olemisessa voi olla hyvä tai huono?
En tiedä. Mutta taidatkin yrittää provosoida. Tai sitten et ole suomenkielinen.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Mitä tässä siis piti pohtia? Sitä miksi sinä ajattelet toisesta ihmisestä näin? Olet nostanut itsesi hänen yläpuolelle, näet hänessä paljon huonoja asioita jotka kaikki liittyvät tavalla tai toisella statukseen ja materiaan. Et sano, että hän kohtelee muita huonosti tai on ilkeä ja puhuu pahaa muista selän takana. Ajattelet, että hän voisi aivan hyvin päätyä itsemurhaan elämäntilanteensa takia. Siis päiväunelmoit tällaista, että toinen on niin turha tämän maan päällä, että voisi aivan hyvin päättää päivänsä. Silti sanot, ettet iloitsisi jos näin kävisi.
En usko sinua. Menkööt miten pahasti huonon keittiöpsykologian puolelle tahansa - en todellakaan ole ammattilainen - niin vaikuttaa että teit tämänkin aloituksen saadakseni tuulta siipiesi alle. "Eikö niin, että tuo ihminen tosiaan on kauhean säälittävä? Eikö kuulostakin siltä että hän on luuseri? Eikö niin, että kun minä tässä mietin tunteitani, ja mietin älykkäästi mistä tämä viha syntyy, niin minä olen tosiasiassa tätä toista ihmistä älykkäämpi ja parempi?"
Senhän sinä halusit kuulla, että liitymme joukkoon pohtimaan tätä, ja kehumaan sinua "rehellisyydestä" ja "avoimuudesta" (jotka eivät ole tämän vihaamasi henkilön luonteenpiirteitä)? Kehumme sinua älykkäästä pohdinnasta, reflektoinnista johon harva (muka) pystyy ja johon harva edes viitsii vihoissaan ryhtyä?
Nämä ovat hyviä vastauksia. Huomaan, että kaikki vastaukset täällä laittavat minut käsittelemään asioita. Ja sehän tässä tarkoituksena juuri olikin. Olen kyllä hämmästynyt, että niin moni on jaksanut jauhaa tätä samaa näin pitkään. Eihän tässä mitään uutta enää ole tullut moneen sivuun. Mutta aina jokainen vastaus muistuttaa, että ei pidä lopettaa itsen tutkimista, kun nyt kerran alkuun pääsin.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tässä siis piti pohtia? Sitä miksi sinä ajattelet toisesta ihmisestä näin? Olet nostanut itsesi hänen yläpuolelle, näet hänessä paljon huonoja asioita jotka kaikki liittyvät tavalla tai toisella statukseen ja materiaan. Et sano, että hän kohtelee muita huonosti tai on ilkeä ja puhuu pahaa muista selän takana. Ajattelet, että hän voisi aivan hyvin päätyä itsemurhaan elämäntilanteensa takia. Siis päiväunelmoit tällaista, että toinen on niin turha tämän maan päällä, että voisi aivan hyvin päättää päivänsä. Silti sanot, ettet iloitsisi jos näin kävisi.
En usko sinua. Menkööt miten pahasti huonon keittiöpsykologian puolelle tahansa - en todellakaan ole ammattilainen - niin vaikuttaa että teit tämänkin aloituksen saadakseni tuulta siipiesi alle. "Eikö niin, että tuo ihminen tosiaan on kauhean säälittävä? Eikö kuulostakin siltä että hän on luuseri? Eikö niin, että kun minä tässä mietin tunteitani, ja mietin älykkäästi mistä tämä viha syntyy, niin minä olen tosiasiassa tätä toista ihmistä älykkäämpi ja parempi?"
Senhän sinä halusit kuulla, että liitymme joukkoon pohtimaan tätä, ja kehumaan sinua "rehellisyydestä" ja "avoimuudesta" (jotka eivät ole tämän vihaamasi henkilön luonteenpiirteitä)? Kehumme sinua älykkäästä pohdinnasta, reflektoinnista johon harva (muka) pystyy ja johon harva edes viitsii vihoissaan ryhtyä?
Nämä ovat hyviä vastauksia. Huomaan, että kaikki vastaukset täällä laittavat minut käsittelemään asioita. Ja sehän tässä tarkoituksena juuri olikin. Olen kyllä hämmästynyt, että niin moni on jaksanut jauhaa tätä samaa näin pitkään. Eihän tässä mitään uutta enää ole tullut moneen sivuun. Mutta aina jokainen vastaus muistuttaa, että ei pidä lopettaa itsen tutkimista, kun nyt kerran alkuun pääsin.
Ap
Etkö koskaan harrasta itsetutkiskelua? Luulin että sitä tekee jokainen. Olet sitten aika lapsenkengissä... Ootkohan ihan pentu vielä. Ilmankos sun ajatukset on noin lapsellisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tässä siis piti pohtia? Sitä miksi sinä ajattelet toisesta ihmisestä näin? Olet nostanut itsesi hänen yläpuolelle, näet hänessä paljon huonoja asioita jotka kaikki liittyvät tavalla tai toisella statukseen ja materiaan. Et sano, että hän kohtelee muita huonosti tai on ilkeä ja puhuu pahaa muista selän takana. Ajattelet, että hän voisi aivan hyvin päätyä itsemurhaan elämäntilanteensa takia. Siis päiväunelmoit tällaista, että toinen on niin turha tämän maan päällä, että voisi aivan hyvin päättää päivänsä. Silti sanot, ettet iloitsisi jos näin kävisi.
En usko sinua. Menkööt miten pahasti huonon keittiöpsykologian puolelle tahansa - en todellakaan ole ammattilainen - niin vaikuttaa että teit tämänkin aloituksen saadakseni tuulta siipiesi alle. "Eikö niin, että tuo ihminen tosiaan on kauhean säälittävä? Eikö kuulostakin siltä että hän on luuseri? Eikö niin, että kun minä tässä mietin tunteitani, ja mietin älykkäästi mistä tämä viha syntyy, niin minä olen tosiasiassa tätä toista ihmistä älykkäämpi ja parempi?"
Senhän sinä halusit kuulla, että liitymme joukkoon pohtimaan tätä, ja kehumaan sinua "rehellisyydestä" ja "avoimuudesta" (jotka eivät ole tämän vihaamasi henkilön luonteenpiirteitä)? Kehumme sinua älykkäästä pohdinnasta, reflektoinnista johon harva (muka) pystyy ja johon harva edes viitsii vihoissaan ryhtyä?
Nämä ovat hyviä vastauksia. Huomaan, että kaikki vastaukset täällä laittavat minut käsittelemään asioita. Ja sehän tässä tarkoituksena juuri olikin. Olen kyllä hämmästynyt, että niin moni on jaksanut jauhaa tätä samaa näin pitkään. Eihän tässä mitään uutta enää ole tullut moneen sivuun. Mutta aina jokainen vastaus muistuttaa, että ei pidä lopettaa itsen tutkimista, kun nyt kerran alkuun pääsin.
Ap
Etkö koskaan harrasta itsetutkiskelua? Luulin että sitä tekee jokainen. Olet sitten aika lapsenkengissä... Ootkohan ihan pentu vielä. Ilmankos sun ajatukset on noin lapsellisia.
Tässä on 200 viestin verran pyöritty tämän saman asian ympärillä, niin pidin vähän liiankin selvänä, että nyt puhutaan vain tästä asiasta. Ei minun koko elämäni itsetutkiskeluista.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tässä siis piti pohtia? Sitä miksi sinä ajattelet toisesta ihmisestä näin? Olet nostanut itsesi hänen yläpuolelle, näet hänessä paljon huonoja asioita jotka kaikki liittyvät tavalla tai toisella statukseen ja materiaan. Et sano, että hän kohtelee muita huonosti tai on ilkeä ja puhuu pahaa muista selän takana. Ajattelet, että hän voisi aivan hyvin päätyä itsemurhaan elämäntilanteensa takia. Siis päiväunelmoit tällaista, että toinen on niin turha tämän maan päällä, että voisi aivan hyvin päättää päivänsä. Silti sanot, ettet iloitsisi jos näin kävisi.
En usko sinua. Menkööt miten pahasti huonon keittiöpsykologian puolelle tahansa - en todellakaan ole ammattilainen - niin vaikuttaa että teit tämänkin aloituksen saadakseni tuulta siipiesi alle. "Eikö niin, että tuo ihminen tosiaan on kauhean säälittävä? Eikö kuulostakin siltä että hän on luuseri? Eikö niin, että kun minä tässä mietin tunteitani, ja mietin älykkäästi mistä tämä viha syntyy, niin minä olen tosiasiassa tätä toista ihmistä älykkäämpi ja parempi?"
Senhän sinä halusit kuulla, että liitymme joukkoon pohtimaan tätä, ja kehumaan sinua "rehellisyydestä" ja "avoimuudesta" (jotka eivät ole tämän vihaamasi henkilön luonteenpiirteitä)? Kehumme sinua älykkäästä pohdinnasta, reflektoinnista johon harva (muka) pystyy ja johon harva edes viitsii vihoissaan ryhtyä?
Nämä ovat hyviä vastauksia. Huomaan, että kaikki vastaukset täällä laittavat minut käsittelemään asioita. Ja sehän tässä tarkoituksena juuri olikin. Olen kyllä hämmästynyt, että niin moni on jaksanut jauhaa tätä samaa näin pitkään. Eihän tässä mitään uutta enää ole tullut moneen sivuun. Mutta aina jokainen vastaus muistuttaa, että ei pidä lopettaa itsen tutkimista, kun nyt kerran alkuun pääsin.
Ap
Etkö koskaan harrasta itsetutkiskelua? Luulin että sitä tekee jokainen. Olet sitten aika lapsenkengissä... Ootkohan ihan pentu vielä. Ilmankos sun ajatukset on noin lapsellisia.
Tässä on 200 viestin verran pyöritty tämän saman asian ympärillä, niin pidin vähän liiankin selvänä, että nyt puhutaan vain tästä asiasta. Ei minun koko elämäni itsetutkiskeluista.
Ap
Kirjoitit, että ei pidä lopettaa itsetutkiskelua, kun alkuun pääsin... Oletko vähän tyhmä kun luulet ettei se vihaamasi ihminen löydä ja lue tätä ketjua? Ehkäpä on jopa vastannut sinulle. Luuletko että välinne paranee, kun saa tietää että haluat hänen kuolevan?
Tietysti juttua on muutettu, mutta kyllä tuosta ao löytää itsensä. Se sun vihasi kun varmasti näkyy lävitsesi ja varsinkin tuo pakkomielteesi. Älä pidä toista tyhmänä.
Vierailija kirjoitti:
Etkö koskaan harrasta itsetutkiskelua? Luulin että sitä tekee jokainen. Olet sitten aika lapsenkengissä... Ootkohan ihan pentu vielä. Ilmankos sun ajatukset on noin lapsellisia.
Tässä on 200 viestin verran pyöritty tämän saman asian ympärillä, niin pidin vähän liiankin selvänä, että nyt puhutaan vain tästä asiasta. Ei minun koko elämäni itsetutkiskeluista.
Ap
Kirjoitit, että ei pidä lopettaa itsetutkiskelua, kun alkuun pääsin... Oletko vähän tyhmä kun luulet ettei se vihaamasi ihminen löydä ja lue tätä ketjua? Ehkäpä on jopa vastannut sinulle. Luuletko että välinne paranee, kun saa tietää että haluat hänen kuolevan?
Tietysti juttua on muutettu, mutta kyllä tuosta ao löytää itsensä. Se sun vihasi kun varmasti näkyy lävitsesi ja varsinkin tuo pakkomielteesi. Älä pidä toista tyhmänä.
Väittäisin että kertoman perusteella tuo toinen ei välitä edes nähdä ap:n lävitse vaikka yleensä tuollaiset henkilöt kyllä näkevät paljon ja osaavat lukea ajatuksiakin. Se on yksi syy miksi moni oppilas vihaa näitä ihmisiä. He eivät voi sietää kun toinen tietää heidän seuraavan liikkeensä.
Gurun kanssa voi olla äärimmäisen raastavaa olla ja joskus pitää poistua pitkäksi aikaa että voi taas tulla paneelille tämän kanssa.
Oikeastaan tämä ap:n tilanne on sietämätön ja käsittelee ikivanhan teesin. Oppilas saa opettajastaan pakkomielteen ja pääsee loitsusta eroon vasta kun ratkaisee päänsä sisäisen ongelman pois ja saavuttaa nirvanan. Koin samalaisen Sumatralla aikoinaan ja matkustin sinne pariin otteeseen opettajani pilkattavaksi. Tilanne oli sietämätön, kun tajusin että olin pilkannut itse itseäni ja syytin tätä miestä pilkasta, vaikka hän vilpittömästi yritti vain auttaa minua sisäisessä solmussa.
Asetelma voi olla myös todella vaarallinen ja päätyä siihen että oppilas surmaa opettajansa, kuten Ior Bockille kävi.
Olisi tärkeää etenkin tämän toisen henkilön kannalta että ap hakeutuisi äkkiä hoitoon. Vaikuttaisi ettei hän ole täysin kykenevä vielä henkiseen kasvuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko sinulla ap lapsuudesta joku vahva ihmistyyppi joka on hyväksytty? Pirteä, reipas, pärjäävä, sosiaalinen? Joskus vanhemmat vaativat lapsiltaan tälläistä ja saattavat kasvattaa ihmisen, joka ei hyväksy heikkoutta tai ujoutta. Usein vahvan kuoren rakentaa mies, mutta tytöllekin voi olla tomeran malli se vanhempien asettama vaatimus
Vierailija kirjoitti:
Olet mies. Haluaisit olla nainen.
Tämä tuli minullekin mieleen.
Sitten toistuva omituisuus on miksi ap:sta ei tavallaan löydy mitään rakastettavaa, kun taas tuosta hänen kertomasta henkilöstä löytyy enemmän rakastettavia piirteitä?
Voiko narsistiksi muuttua, jos kohtaa maailman ihanimman ihmisen?
Karmaiseva ketju. Onkohan tällaisia naisia paljonkin, jotka ajattelevat työtovereistaan tai jopa ystävistään noin rumasti? Ja peittävät sen sekä itseltään että muilta ylenpalttisella ylpeydellään. Hyi että miten inhottavaa.
Olet narsisti, etkä kestä sitä että joku ihminen ei suostu ihannoimaan sinua. Se kaivertaa vielä pahemmin, kun kyseessä on tuollainen "luuseri", joka onkin yllättävän sinut itsensä kanssa.
narsistin päiväkirjassa alkaa olla jo aika paljon sivuja.
Vierailija kirjoitti:
Karmaiseva ketju. Onkohan tällaisia naisia paljonkin, jotka ajattelevat työtovereistaan tai jopa ystävistään noin rumasti? Ja peittävät sen sekä itseltään että muilta ylenpalttisella ylpeydellään. Hyi että miten inhottavaa.
Mieshän tuo on. Vähän tekstianalyysia kehiin, täysin tunnistettava tyyppi.
Googlaa "häilyvä itsetunto".
Ap