Miksi yksi ihminen nostaa minussa paljon narsistisia piirteitä esiin?

Mainitsit että toivot että tuo vihaamasi ihminen ei löydä kumppania. Eli hän on sinkku? Sanoit aloituksessa myös että mielestäsi hän ei ansaitse hyvää elämäänsä. Eli onko hänellä kuitenkin mielestäsi hyvä elämä. Toisaalta taas haukuit joissain vastauksissa että hänellä ei ole mitään tai ei ainakaan mitään kadehdittavaa.

Iloitsisitko jos jonain aamuna kuulisit, että hän on kuollut? Jos olisi vaikka ottanut lääkkeiden yliannostuksen tai vetänyt itsensä hirteen. Sillähän pääsisit hänestä kerralla ja toiveesi toteutuisi.

Vierailija kirjoitti:

Mainitsit että toivot että tuo vihaamasi ihminen ei löydä kumppania. Eli hän on sinkku? Sanoit aloituksessa myös että mielestäsi hän ei ansaitse hyvää elämäänsä. Eli onko hänellä kuitenkin mielestäsi hyvä elämä. Toisaalta taas haukuit joissain vastauksissa että hänellä ei ole mitään tai ei ainakaan mitään kadehdittavaa.

Hyvä pointti.

Ja ruodinta jatkuu...

Vierailija kirjoitti:

Mainitsit että toivot että tuo vihaamasi ihminen ei löydä kumppania. Eli hän on sinkku? Sanoit aloituksessa myös että mielestäsi hän ei ansaitse hyvää elämäänsä. Eli onko hänellä kuitenkin mielestäsi hyvä elämä. Toisaalta taas haukuit joissain vastauksissa että hänellä ei ole mitään tai ei ainakaan mitään kadehdittavaa.

Niinpä! Eli hän ei ansaitsisi elämäänsä, jossa ei ole mielestäsi mitään kadehtittavaa. Hän ei ole ole arvostettu, hänellä ei ole ystäviä eikä hyviä välejä sukulaisiin, ei omaisuutta, ei perhettä ja tyyliltäänkin on junttimainen. Kaiken lisäksi on sosiaalisesti kömpelö asperger ja yksikseen viihtyvä introvertti.

Hänellä ei ole siis muuta kuin ehkä oma sisäinen maailmansa ja silti hän ei ansaitse elämäänsä vaan hänen on mielestäsi kuoltava. Ja kaikki ehkä vain siksi, kun ei ymmärrä ottaa apuasi vastaan ja olla sinulle kiitollinen ja sinä joudut olemaan hänen kanssa tekemisissä, vaikka juttujesi perusteella et osaa jättää häntä rauhaan. Hän on maailman hyljeksimä ressukka mielestäsi ja sinä olet kaikinpuolin hänen yläpuolellaan. Mikään ystävyys ei tule koskaan toimimaan tuolta pohjalta, neuvoksesi vaan. Sinä et kunnioita häntä vähääkään, vaan tarvitset egosi pönkitykseen. Muutoinhan olisit vetänyt rajan, että neutraali työasioiden hoito tapahtuu, mutta kaikki muu jää pois.

Vierailija kirjoitti:

Ja ruodinta jatkuu...

Eikö saisi, vai?

Jos ihmisellä on kiusatun aura, se herättää helposti ihmisessä kiusaajan. Samoin mietin sitä, että onko tämä henkilö hakemassa sinun hyväksyntääsi, mielisteleekö, imarteleeko, yrittääkö päästä sinun suosioosi? Onko hänellä huono itsetunto ja massiivinen itsekritiikki? Sellainen liehakointi ja toisaalta itsen jatkuva moittiminen voi laukaista toisessa ihmisessä, siinä liehakoinnin kohteessa, inhottavan vallankäytön ja ilkeilyn. Mulla oli yksi työkaveri joka jostain syystä fanitti kovasti mun tapaa tehdä töitä ja kritisoi hurjasti itseään. Huomasin, että olin hänelle helposti tarpeettoman töykeä, koska hän ajatteli itsestäänkin rumasti ja ihaili minua.

Olet vieraantunut itestäsi, ellet tunne noita kateudentunteiksi. Asia on niin kipeä sulle, ettet voi edes myöntää hyviä asioita tyypissä.

Ihan normaaleja tunteita ja normaalia pohdintaa. Et ole narsisti tai psykopaatti, sillä heiltä nimenomaan puuttuu kyky reflektoida noin. He uskoisivat, että vika tosiaan on tuossa toisessa tyypissä. Se mitä hänelle sanoo tai tekee, on eri asia kuin mitä läpikäy oman pään sisällä. Kuulostaa siltä, että osaat pitää nämä asiat erillään. Ei sinun tarvitse olla pullantuoksuinen lempeä äiti joka ajatuksellasi vaan meillä on kaikilla myös ikäviä ajatuksia. Hyväksy omat ikävät tunteesi. Se on tärkeämpää kuin niiden tunteiden perinpohjainen järkiperäinen ymmärtäminen.

Vierailija kirjoitti:

Miettikää jos av-mammat alkaisi joukolla terapeuteiksi. "Hyi, tuo tunne on sairasta! Älä mieti sitä, älä yhtään! Pakene kauas pois! Vaihda työpaikka, vaihda asuinpaikka, vaihda kaikki, ettet vaan joudu käsittelemään tuota tunnetta!" :/

Ap kertoo tämän henkilön olevan myös hänen ystävänsä. Etkö sinä laittaisi välejä poikki, tai vähintään välttelisit ystävääsi, jos huomaisit toivovasi hänen kuolemaansa? Kuka normaali ihminen toivoo ystävälleen tätä? Ap ja muutama muu tässä ketjussa tuntuu ylpeilevän näin mustilla ajatuksilla, eikä edes koe että siinä olisi mitään väärää. Selkeää narsistin käytöstä. Itsessä ei ole mitään vikaa, ja voi rauhassa ruotia muiden ongelmia kaikkien yläpuolella.

Vastaapa ap että onko kuitenkin sinä joka yrität olla hänen ystävänsä? Kaipaat aikaa kun sanoit kaiken olleen hyvin välillänne. Häiritseekö tuo ihminen elämääsi jotenkin vai hoitaako vain neutraalisti työnsä? Kai sinä osaat pitää välit viileinä, jos hänen seuransa ei kiinnosta. Vaikuttaa kuitenkin, että olet jumiutunut tuohon ihmiseen. Ruodit ja analysoit hänen persoonaansa ja teidän suhdettanne. Miksi ihmeessä?

Tuolla ap:n vihaamalla henkilöllä on mitä todennäköisimmin sisäinen rauha. Se on asia, joka herättää noin vahvoja kateuden tunteita, varsinkin kun on niin alkeellinen kuin ap, että arvostaa elämässä vain ulkoisia asioita. (Asiat joita hän listasi tältä henkilöltä puuttuvan). Ah, miten kehittymätöntä.

Sinua on kiusattu koulussa etkä ole kasvanut aikuiseksi tunnetaidoiltasi. Olet kääntynyt kiusaajaksi mikä on tyypillinen strategia jos ei hallitse tunnetaitoja ja jos on perinnöllinen taipumus tunnekylmyyteen. Googlaappa.

Nämä on suosittuja palstoja ja todennäköisesti se kohdekin lukee tämän ja muut pitkät kiusaamisketjusi ja jos on vähänkään älyä tunnistaa itsensä ja sinut.. Tarinoita voit keksiä mutta ne alkavat horjua pitkissä ketjuissa joissa teema ja ilmaisutapasi pysyvät aina samoina. Ihmetteletkö miksi hän ei tervehdi ja käyttäytyy virallisesti seurassasi? Eikö se ole ilmeistä että hän ei pidä sinusta? Miksi kukaan kiusaajasta pitäisikään, itse tuomitset itsesi ikuiseen pahaan oloon ja yksinäisyyteen toimimalla näin kuin tässäkin nyt: nettikiusaamalla. Se mikä sinua harmittaa on se että hän elää onnellisena sinusta välittämättä. Onni ja vahvuus löytyy ihmisestä sisältä eikä niitä voi toinen viedä. Tunnetaidoiltaan normaali ei siirrä pahaa oloa toiseen ja huomatessaan itseensä kohdistuvaa pahaa laittaa rajat kiinni kuten sulle on tehty. Opettele kantamaan tekojesi seuraukset kuin mies ja ymmärrä että tuo toinen on menetetty, hänen kiintymystään et enää millään onnistu voittamaan. Kiusattu ei koskaan kunnioita kiusaajaa ja se kannattaa sinun hyväksyä vaikka se narsismiasi loukkaakin. Alun viesteissäsi oli tyypillinen raivoisa narsistin kirjoitustyyli, jota jälkimmäisissä viestissäsi yritit pehmentää. Sydämen sivistyksestä suu puhuu ja sinut arvioidaan sanojesi mukaan. Parempaa taitoa seuraaviin ihmissuhteisiin.

Vierailija kirjoitti:

Sinua on kiusattu koulussa etkä ole kasvanut aikuiseksi tunnetaidoiltasi. Olet kääntynyt kiusaajaksi mikä on tyypillinen strategia jos ei hallitse tunnetaitoja ja jos on perinnöllinen taipumus tunnekylmyyteen. Googlaappa.

Nämä on suosittuja palstoja ja todennäköisesti se kohdekin lukee tämän ja muut pitkät kiusaamisketjusi ja jos on vähänkään älyä tunnistaa itsensä ja sinut.. Tarinoita voit keksiä mutta ne alkavat horjua pitkissä ketjuissa joissa teema ja ilmaisutapasi pysyvät aina samoina. Ihmetteletkö miksi hän ei tervehdi ja käyttäytyy virallisesti seurassasi? Eikö se ole ilmeistä että hän ei pidä sinusta? Miksi kukaan kiusaajasta pitäisikään, itse tuomitset itsesi ikuiseen pahaan oloon ja yksinäisyyteen toimimalla näin kuin tässäkin nyt: nettikiusaamalla. Se mikä sinua harmittaa on se että hän elää onnellisena sinusta välittämättä. Onni ja vahvuus löytyy ihmisestä sisältä eikä niitä voi toinen viedä. Tunnetaidoiltaan normaali ei siirrä pahaa oloa toiseen ja huomatessaan itseensä kohdistuvaa pahaa laittaa rajat kiinni kuten sulle on tehty. Opettele kantamaan tekojesi seuraukset kuin mies ja ymmärrä että tuo toinen on menetetty, hänen kiintymystään et enää millään onnistu voittamaan. Kiusattu ei koskaan kunnioita kiusaajaa ja se kannattaa sinun hyväksyä vaikka se narsismiasi loukkaakin. Alun viesteissäsi oli tyypillinen raivoisa narsistin kirjoitustyyli, jota jälkimmäisissä viestissäsi yritit pehmentää. Sydämen sivistyksestä suu puhuu ja sinut arvioidaan sanojesi mukaan. Parempaa taitoa seuraaviin ihmissuhteisiin.

Onpa osuva vastaus! Minua on kiusattu, ja tämä teksti pätee täysin näihin kiusaajiin! Heidän on myös todella vaikea hyväksyä, että kiusattu ei halua olla tekemisissä heidän kanssaan. Kiusaajat haluavat pitää kiusatun samassa roolissaan hinnalla millä hyvänsä. Ja se narsistinen raivo siitä, että heidät on hylätty, on karseaa.

Mitä muita ketjuja ap on kirjoittanut?

Jotkut kiusaajat hämää itseä tyyliin se toinen välttelee koska on kateellinen tai ihastunut minuun. Ap vaikuttaa sen verran fiksulta että tunnistaa pohjimmiltaan todellisen tilanteen että se toinen ei oikeastikkaan pidä hänestä. Se suututtaa. Ja se voimattomuus kun hän ei voi muuttaa tilannetta. Jos ap muistaa omaa nuoruuttaan ja kiusaajiaan, miten hän heitä nyt kohtelisi. Luultavasti he eivät merkitse enempää kuin kärpäsen kakka. Heitä on siedettävä jos ovat samassa paikassa ja joku asiallinen sana tarvittaessa heille sanottava mutta minkäänlaista arvostusta heitä kohtaan ei voi tuntea. Kiusattu toivoo että kiusaaja häviäisi maailmankartalta mutta jos ei niin ainakaan omaan elämään sellaista ei hän ikinä ota.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja ruodinta jatkuu...

Eikö saisi, vai?

Onhan tämä jo aivan sairasta.

Ap on selvästi mieleltään epätasapainoinen ja emme enää ole varmoja hänen sukupuolestakaan.

Kun lukee hänen ajatuksia niin tulee mieleen että hän on kokenut eräänlaisen uskonnollisen kokemuksen tuon tyypin kohdatessa ja pitää tätä tyyppiä eräänlaisena ärsyttävänä jumalana tai guruna, muttei vain oivalla mestarinsa oppeja.

Ap voisi ahkerammin opiskella gurunsa oppeja.

Vierailija kirjoitti:

Kaikki mitä sinä näet toisessa, on sinun omia ominaisuuksiasi. Joten kirjoita paperille, mitä siinä toisessa näet (hän vain herättää sinussa ne tunteet) ja mieti kohta kohdalta, miten ne ilmenevät sinussa. On kyllä melko tavallista se, että ihminen näkee omia ei-niin -kivoja ominaisuuksiaan toisissa. Ei se mitään hulluutta ole, eikä narsismia. Ne ovat usein asioita joita ei halua itsessään hyväksyä. Ja eniten hoidon tarpeessa lienevät nuo mene hoitoon- tyypit, heillä se elämänvalhe lienee syvintä. Mutta siis, mieti mitä voit oppia itsestäsi. MItä sinä haluat ja mitä sinä et voi itsessäsi hyväksyä. Siitä tuo ennen kaikkea kertoo ja onkin siksi ihan hyvä opettaja sinulle tuo ihminen, kun nostaa niin voimakkaita tunteita. 

Onpa tämä ketju herättänyt täällä tosi paljon mielenkiintoa! Ja on myös laittanut minua pohtimaan. Kaikki viestit ovat olleet hyviä ja antaneet ajattelemisen aihetta riippumatta viestin asenteesta.

Tämä lainaus on yksi erityisesti mieleen porautuneista viesteistä. Samaa asiaa ovat toki tosi monet muutkin sanoneet. Olen esimerkiksi miettinyt, että ärsyttääkö minua toisen sosiaalinen kömpelyys siksi, että minua harmittaa itsessäni se, etten ole enää niin sosiaalinen kuin nuorempana. Ja oikeastaan kuitenkin haluaisin olla, mutta en vain näe vaivaa sen eteen, ja omatkin sosiaaliset taidot ovat vähän ruostuneet. Ja nyt näen samaa tässä toisessa, ja hänen edes pitäisi yrittää olla sosiallisempi. Mukamas.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Oma isäni esim.on mielestään epäonnistunut elämässään ja köyhyytensä ärsyttää ja hävettää häntä- ketäköhän hän inhoaa? No pinnallisia materialisteja tietenkin. Hänen reaktionsa tulenpalavuus kertoo että asia ei ole neutraali. Huonoa koulutustaan häpeilevä leimaa kaikki " herrat" avuttomiksi ja kädettömiksi. Aina tämä ei ole kateutta vaan sen vastakohtaa- miksi tuo ei tajua haluta olla niinkuin minä?Ruma nainen voi suututtaa ulkonäkökeskeistä- miksi tämä ei tajua miten tärkeää ulkonäkö on( vai onko oikeasti?). Tädilläni oli huono suhde omaan tyttäreensä, hän haukkui minua ja äitiäni ympäri kyliä liian läheisiksi. Omia epävarmuuksia tässä käydään läpi. Ja pointtina juuri viha, ei vain lievä ärtymys jota kaikki tuntee..

Nämä oli tosi hyviä esimerkkejä. Näiden avulla oikeastaan aloin tajuamaan mitä niin moni on yrittänyt sanoa!

Ap

Olet kohdannut vanhan sielun. On tyypillistä että vanhaa sielua kiusataan ja rääkätään läpi elämän ja hän toimii viimeisissä elämissään nuorempiensa likasankona. Hänen sisällään asuu viisaus, hiljaisuus ja ymmärtämys, ja siksi sinä maallisessa pyörityksessäsi koet hänen erilaisuutensa niin uhkaavana ja pelottavana. Vanha sielu tietää kuitenkin mistä on kyse ja ottaa tyynesti vastaan sinunkin loanheittosi.

Vanha sielu on tullut peiliksi kanssaihmisille, opettamaan olemuksellaan. Mitäpä jos juuri sinä tekisitkin poikkeuksen ja vanhan sielun kohdatessasi astuisit epämukavuusalueellesi? Kunnioittaisit, niin kuin itseäsi vanhempaa ja kokeneempaa kunnioitetaan ja pysähtyisit kuuntelemaan mitä hänellä on sanottavaa. Hänen hiljaisuutensa puhuu puolestaan. Katsomalla häntä silmiin näet syvyydet, joita niin pelkäät. Niissä syvyyksissä on elämän koko kirjo. Kun lakkaat vihdoin pelkäämästä ja katsot hänen sielunsa peiliin, voit sinäkin kokea tason, jonne niin kovasti kaipaat: rauhan ja tyyneyden.