En voi mennä naimisiin siskoni takia

Sinulla on oma elämä. Elä sitä. Oletko varma että siskosi tekisi samoin?

Ei voi olla totta

Kaikenlaisia provoja taas

ok

Lässyn lässyn vää-vää.

Kaksoissiskot ovat keskimäärin solidaarisempia toisilleen kuin muuten sisarukset.

Kyllä voit.

Miltä luulet että siskostasi tuntuu se että ”uhraudut” hänen takiaan? Ja pikku hiljaa katkeroidut ja lopulta syytät siskoasi.

Hän tuskin haluaa sinun muka uhrautuvaisuuttasi

Hankala sanoa miten hääsi kesällä voisivat vaikuttaa häneen. Saattaisi olla iloinen puolestasi ja tapahtuma tuoda muuta ajateltavaa, kuin omassa omassa erossa rypemisen. Kesään on myös vielä ainakin puolivuotta aikaa, joten pahimmat haavat ehtinevät parantua.

Mikäli olet oikein huolissasi miten hääsi voisivat vaikuttaa sisaresi jaksamiseen voithan tehdä päätöksen lykkäämisestä myöhemmin, mikäli näyttää vielä tarpeelliselta. Maistraattivihkiminenhän ei taida vaatia hirmuisen suuria ennakkojärjestelyjä, joiden aloittamisen vuoksi päätös häistä pitäisi tehdä jo nyt. Turha murehtia siitäkin näin varhain (vaikka miehesi kanssa ehkä olisi hyvä keskustella jo hieman mahdollisuudesta, että osaa asennoitua, jos päädyt lykkäämään).

Kuukausi on lyhyt aika erosta. Paljon voi muuttua ennen kesää.

Oletpa empaattinen

Jätä se sika!

Mun mielestä sä ajattelet kauniisti siskosi tilannetta. Oon kuitenkin ihan varma, että kesään mennessä on jo valoisampi mieli siskollasi ja vaikkei oliskaan, niin varmasti olis sun häistä onnellinen.

Katsos kun sä olisit ollut siskosi häistä onnellinen, vaikka omassa elämässäsi olis vaikka mitä meneillään, eikö? Niin samoin sun siskoas saattaa jopa auttaa se, että on jotain mistä olla onnellinen.

Alustat vaikka siskoas jotenkin näin " Tiedän, että sulla on ollut rankkaa, mutta sä selviät mistä vaan. Ja mä toivon, että kaikesta huolimatta pystyt olla onnellinen mun puolesta, sillä me mennään vihdoinkin Petrin kanssa naimisiin..."

Minä tiesin sen vatsallani jo ennakkoon.

.

.

Tässä on jo neljättä päivää vaivannut todella löysät ulosteet tai oikeastaan ehkäpä jo ripuli olisi oikea termi.

Outoa tässä on se, että aamuisin kun herään, niin pitää juosta vessaan ja suoli tyhjenee todella ärhäkästi miltei kerralla. Aamuisin vessassa tarvitsee rampata noin 2-4 kertaa. Ja tämän ripuloinnin jälkeen joskus tulee melko heikko olo.

Kuitenkin kun suoli on jo ihan täysin tyhjä, niin pystyn kuitenkin syömään ja juomaan ihan normaalisti, eikä vatsa tunnu siihen reakoivan mitenkaan huonosti, mutta kuitenkin sitten päivän mittaan ei tarvitse käydä lainkaan vessassa, vaan sitten taas seuraavana aamuna ja kaikki sitten tyhjeneekin taas ripulina ulos.

Olisiko mitään konsteja miten tämän vaivan voisi saada jotenkin kuriin? Olisi melko kiusallista jos tämä vaiva ehtisi jatkua ensi viikkoon saakka, kun työtkin alkaisi silloin, enkä todellakaan haluaisi mahdollisesti myöhästyä ripulin takia tai sitten siellä töissä käyttää aikaana vessassa ramppailuun.

Jollet sä ole syypää heidän eroonsa, sulla ei ole mitään syytä potea pahaa mieltä omasta onnestasi.

Mene vaan naimisiin, eiköhän siskosi osaa olla onnellinen sun puolestasi ja iloita. Kesään on vielä niin pitkä aikamatka, voipi olla että hän tuo avekinkin häihisi.

Keskustele siskosi kanssa avoimesti asiasta.

Kiitos tähän mennessä tulleista vastauksista.

Olen todella empaattinen ihminen - liiankin, tiedän sen. Ja kaksosena oleminen on siksikin välillä suoraan sanottuna helvetin haastavaa. Välillämme on mielestäni erityinen side, ja kuten joku totesikin, ovat kaksoissisarukset toisilleen ehkä solidaarisempia kuin toiset.

Ihmettelen, että joku todella uskoi aloitukseni provoksi. Tämä on ihan aito tilanne ja aidosti mietin, että olenko huono ihminen jos en ota siskoni mahdollisia tunteita huomioon ja menisin naimisiin. Toisaalta se, että tätä luultiin provoksi kertoo ehkä siitä, että tämä ei ole normaali tilanne ja olen liiankin empaattinen.

T. AP