Pettäminen jättää syvät jäljet - miksi petetyksi tulemisesta ei saa puhua?

Miten niin "ei saa puhua"? Totta kai saa. Av-palstalla vaan - jos olet tuore täällä - on ikävä kyllä aina tapana syyllistää kulloisiakin aloitustentekijöitä, sitä ei kannata ottaa tosissaan, vaan hypätä riidanhaastajien kommentit ylitse.

Olen samaa mieltä tuosta, että pettäminen on aina moraalinen valinta. Jos suhde ei enää toimi ja seksi on huonoa, se ei ole mikään syy pettää. Aina voi ottaa eron ja vasta sen jälkeen etsiä uutta suhdetta.

Mutta siitä en nyt ole samaa mieltä, että pettäminen AINA jättää syvät jäljet. Ei jätä, se on yksilöllistä ja kiinni siitäkin, missä jamassa suhde muutoin on. Esimerkiksi itse muistan hyvin, kuinka eksän sivusuhde tuli minulle jopa helpotuksena, koska se potkaisi minut liikkeelle ja sai lähtemään yhdentekeväksi käyneestä parisuhteesta.

Ite en jää edes ajattelemaan kokoa asiaa. Mua on petetty kaksi kertaa. En tiedä mikä mun päässä menee vinoo, kun pystyn ilman tuskia olemaan. Molemmilla kerroilla pettäjät on odottanut että jotenki ruikutan tai raivoan perään ja hoen miksi näin kävi. En tee niin. Lähden ja se henkilö ei kuule mitään enää minsta. Normaalisti ihminen jollain lailla romahtaa. Ekassa pitkässä suhteessa pettäjä alkoi kilisemään siitä, kun en reagoinu mitenkää vaan katosin heti. Se naine meni niin pitkälle, että tuli työpaikallekin vaatimaan selityksiä.. Miks mun pitäs selittää yhtään mitään jos mua on petetty.

Minua ihmetyttää avaukset "miksi tästä ei saa puhua", kun aiheesta puhutaan ihan koko ajan. Yleensä henkilöiltä menee sekaisin asiat "asiasta ei saa puhua" ja "joku on eri mieltä kanssani". 

Toki on teemoja, joissa ketjut katoaa nopeasti ja silloin on ymmärrettävää, että ihmetellään, etteikö asiasta saisi puhua. Mutta pettäminen ei ole tällainen teema - nehän on yksi yleisin teema, mistä täällä puhutaan. 

No esim mediassa on ollut jo pitkään valloilla sellainen pettämistä ymmärtävä ilmapiiri. Paljon kirjoitetaan, miksi pettämistä tapahtuu. Vähemmän puhutaan siitä mitä pettäminen oikeasti aiheuttaa. Pettämisen tuomaa tuskaa pitäisi tuoda enemmän esille. Joten, olen sitä mieltä, että petetyksi tulemisesta ei puhuta tarpeeksi ja joo, ilmapiiri on sellainen ettei siitä oikein saakaan puhua.

Ap

Olen pettänyt kerran joten tiedän ettei ole niin mustavalkoista.

Omasta kokemuksesta sanoisin että asiat on silloin jo todella solmussa, niistä ei puhuta, ei edetä ja tuntuu ettei ole pakotietä. Erotakaan ei halua, eli oikeastaan sekä vihaa että rakastaa puolisoaan samaan aikaan.

Jos näistä ei voi puhua ennen eikä jälkeen pettämisen, niin sittenhän ei jätetä muuta vaihtoehtoa kuin ero.

Tottakai pettäminen on typerää, väärin ja virhe, mutta yleensä pitkässä liitossa toinenkin on tehnyt jotain joka on typerää, väärin ja virhe.

Kannattaa kuitenkin puhua ensin ja erota varta sitten.. outoa kyllä mutta pettäminenkin voi olla hätähuuto siitä että oikeasti haluaisi sen suhteen oman puolison kanssa mutta jostain syystä ei saa.

Tietenkin huono keino mutta ihmiset ei aina toimi rationaalisesti.

Miksi tästä mistä minä tässä juuri nyt saan puhua ei saa puhua?

Niin se vaan on että monesti arvot joustaa kun tilalle tulee jotakin houkuttelevampaa.

Samoin on hyvän päivän tuttuja ja pidempiaikaisia ystäviä.

Se on kaikki koko elämä yhtä bisnestä, kun kauppaa käydään mielihalujen ja arvojen ja henkilösuhteiden ja muiden asioiden kesken.

Enpä jaksa alkaa moralisoimaan, varmaan itsekin tekisin jotakin helposti väärin jos vastapainoksi tulisi riittävästi hyötyä jostain muusta. Mutta ainakin on sitten ihan turha itkeä siitä etteikö itse olisi voinut valita, silloin kun tosiasiassa on voinut tehdä valintansa.

Mutta sitten on aina tilanteita joissa ei valinnanmahdollisuutta ole, eipä siinä kannata kauheasti moralisoida.

Myös äänestysvalinnoillaan pohjustaa tavallaan omaa tulevaisuuttaan, jos äänestää sellaisia porukoita jotka haluaa vaikka väkivalloin ryöstää naapurikansalaiset, sitten ei kannata itkeä ja ruikuttaa sitä, jos seuraavina vuosina alkaa nousemaan piikkilanka-aitoja kaikkialle.

MIKSI EI VOI VAIN EROTA?? Sanoa päin naamaa ettei enää rakasta. Kyllä mikä tahansa on pienempi paha kuulla kuin että tulee petetyksi., nöyryytetyksi.

Miksi aina oletetaan että parisuhteessa on jotain pielessä jos pettää? Meillä menee hyvin kaikin puolin mutta kun tilaisuus tuli niin petin. Kiinni en ole jäänyt, enkä meinaa tunnustaa. En koe myöskään huonoa omaatuntoa, se mitä toinen ei tiedä niin ei satuta.

No mutta miltä teistä pettäjistä tuntuisi jos jos se oma puolisi olisi myös pettänyt? Tuntuisiko se silloin ihan ok jutulta koska on itsekin tehnyt niin +-0 vai olisiko järkytys että toinen on yhtä "moraaliton ja ovela"?

Vierailija kirjoitti:

Ite en jää edes ajattelemaan kokoa asiaa. Mua on petetty kaksi kertaa. En tiedä mikä mun päässä menee vinoo, kun pystyn ilman tuskia olemaan. Molemmilla kerroilla pettäjät on odottanut että jotenki ruikutan tai raivoan perään ja hoen miksi näin kävi. En tee niin. Lähden ja se henkilö ei kuule mitään enää minsta. Normaalisti ihminen jollain lailla romahtaa. Ekassa pitkässä suhteessa pettäjä alkoi kilisemään siitä, kun en reagoinu mitenkää vaan katosin heti. Se naine meni niin pitkälle, että tuli työpaikallekin vaatimaan selityksiä.. Miks mun pitäs selittää yhtään mitään jos mua on petetty.

Sama kokemus ja olen nainen.

Kyllä mä sisällä käyn läpi suuriakin asioita, mutta pettäjille en anna sitä tyydytystä, että alan parkumaan ja sovittelemaan, kuuntelemaan lupauksia paremmasta huomisesta.

Petä ja se on siinä sitte.

Mua on petetty kolmesti. Se oli pahin. Hän tiesi nuo aikaisemmat, hönelle olin avautunut aiheesta ja silti hän päätti oli sama liero kuin edellisetkin.

Nimim kylmä ja liian aktiivinen

Vierailija kirjoitti:

Miksi aina oletetaan että parisuhteessa on jotain pielessä jos pettää? Meillä menee hyvin kaikin puolin mutta kun tilaisuus tuli niin petin. Kiinni en ole jäänyt, enkä meinaa tunnustaa. En koe myöskään huonoa omaatuntoa, se mitä toinen ei tiedä niin ei satuta.

Sä et ymmärrä parisuhteen ideaa. Niin kauan petät, kunnes ymmärrät. Ehket ymmärrä koskaan.

Vierailija kirjoitti:

No mutta miltä teistä pettäjistä tuntuisi jos jos se oma puolisi olisi myös pettänyt? Tuntuisiko se silloin ihan ok jutulta koska on itsekin tehnyt niin +-0 vai olisiko järkytys että toinen on yhtä "moraaliton ja ovela"?

Ihan ok, mitäpä sitä toiseltakaan uskollisuutta vaatimaan jos sitä ei itsekkään ole.

Vierailija kirjoitti:

Olen pettänyt kerran joten tiedän ettei ole niin mustavalkoista.

Omasta kokemuksesta sanoisin että asiat on silloin jo todella solmussa, niistä ei puhuta, ei edetä ja tuntuu ettei ole pakotietä. Erotakaan ei halua, eli oikeastaan sekä vihaa että rakastaa puolisoaan samaan aikaan.

Jos näistä ei voi puhua ennen eikä jälkeen pettämisen, niin sittenhän ei jätetä muuta vaihtoehtoa kuin ero.

Tottakai pettäminen on typerää, väärin ja virhe, mutta yleensä pitkässä liitossa toinenkin on tehnyt jotain joka on typerää, väärin ja virhe.

Kannattaa kuitenkin puhua ensin ja erota varta sitten.. outoa kyllä mutta pettäminenkin voi olla hätähuuto siitä että oikeasti haluaisi sen suhteen oman puolison kanssa mutta jostain syystä ei saa.

Tietenkin huono keino mutta ihmiset ei aina toimi rationaalisesti.

No voi luoja mitä kuraa. Pettäminen ei todellakaan ole mikään hätähuuto, vaan parisuhteen irtisanominen yhtä varmasti kuin avioeropapereiden postittaminen. Erotuksena se, että pettäjä on liian pelkuri kertoakseen parisuhteen päättämisestä kumppanilleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi aina oletetaan että parisuhteessa on jotain pielessä jos pettää? Meillä menee hyvin kaikin puolin mutta kun tilaisuus tuli niin petin. Kiinni en ole jäänyt, enkä meinaa tunnustaa. En koe myöskään huonoa omaatuntoa, se mitä toinen ei tiedä niin ei satuta.

Sä et ymmärrä parisuhteen ideaa. Niin kauan petät, kunnes ymmärrät. Ehket ymmärrä koskaan.

En kyllä ihan noinkaan sanoisi, 20 vuotta kuitenkin olin ihan uskollinen.

Vierailija kirjoitti:

No mutta miltä teistä pettäjistä tuntuisi jos jos se oma puolisi olisi myös pettänyt? Tuntuisiko se silloin ihan ok jutulta koska on itsekin tehnyt niin +-0 vai olisiko järkytys että toinen on yhtä "moraaliton ja ovela"?

Sen verran vielä täsmentäsin että olisiko se siis edelleen ok vaikka sisimmässään tietää että puolisin mielestä et kelpaa? Ja miksi pettäjä hakeutuu suhteeseen? Onko pointtina se että pitäähän se yksi vakio olla siellä kotona varalta

Jos haluaa parisuhteen, sitten ei varmaankaan kannata pettää.

Toki ajatus siitä, mikä on parisuhde, voi olla eri ihmisillä erilainen.

Itsestäni tuntuisi kuitenkin aika mahdottomalta tilanne, että olisin suhteessa jonkun kanssa, mutta jolle pitäisi kuitenkin sitten valehdella jotain jatkuvasti vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen. Tuntuisi varmaan aika myrkylliseltä koko tilanne.

Mutta niinkun sanoin, se on vähän niinkuin jokaisen oma valinta miten tekee ja miten moraali joustaa missäkin tilanteessa. Ei sekään huono asia ole, jos joskus on asioita jotka eivät vain yksinkertaisesti ole kaupan. Kauppaa voi tehdä muustakin kuin sellaisista asioista mitkä kokee itselleen tärkeäksi.

Ja jos joutuu petetyksi, ikävää ja harmittaa, mutta jos et voi pahemmin vaikuttaa, sitten on vaan parempi hoitaa akuutti tilanne ensin jotenkin ja miettiä miten sitten tulevaisuudessa.

Turha sitä omaa elämäänsä alkaa pilaamaan siksi jos joku toinen oli epälojaali, mieluummin antaa potkut epälojaaleille ihmisille, ja rakentaa sitten oman elämänsä uusiksi vaikka se voikin kestää vuosikausia. Lopulta saa kuitenkin asiansa aina mallilleen, kunhan uskaltaa tehdä välttämättömät päätökset.

Rapaa täällä saa niskaansa varmaan kaikki tavalla tai toisella, mutta lopulta meistä kukaan ei voi parantaa koko maailmaa, vaan on tärkeintä huolehtia ensin siitä että omat asiat on kunnossa, vain sitä kautta asiat onnistuu ja vain sillä tavoin on mahdollista että myös lähipiirillä olisi asiat hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Ite en jää edes ajattelemaan kokoa asiaa. Mua on petetty kaksi kertaa. En tiedä mikä mun päässä menee vinoo, kun pystyn ilman tuskia olemaan. Molemmilla kerroilla pettäjät on odottanut että jotenki ruikutan tai raivoan perään ja hoen miksi näin kävi. En tee niin. Lähden ja se henkilö ei kuule mitään enää minsta. Normaalisti ihminen jollain lailla romahtaa. Ekassa pitkässä suhteessa pettäjä alkoi kilisemään siitä, kun en reagoinu mitenkää vaan katosin heti. Se naine meni niin pitkälle, että tuli työpaikallekin vaatimaan selityksiä.. Miks mun pitäs selittää yhtään mitään jos mua on petetty.

Juuri noin pitää toimia.

Heikot ihmiset rupeaa pillittämään ja uikuttamaan.

Vahvat vaan unohtavat koko pettäjän ja jatkavat kuin sitä ei edes olisi olemassa.

Heikot ihmiset rupeaa pillittämään ja uikuttamaan.

Vahvat vaan unohtavat koko pettäjän ja jatkavat kuin sitä ei edes olisi olemassa.

Päinvastoin. Heikot ihmiset kävelevät pois esittäen vahvaa ja haavoittumatonta, mutta kärsien sisäisesti tai padoten väkisin tunteensa kätkemällä ne myös itseltään. 

Vahvat ihmiset pystyvät myöntämään, että toisen teko haavoitti heitä syvästi ja horjutti heidän luottamustaan ja ehkä jopa minäkuvaansa. Tämän myöntämisen jälkeen he pystyvät käsittelemään tapahtuneen ystävien, terapeutin ja hyvässä tapauksessa syvällisesti myös puolisonsa kanssa - minkä jälkeen he voivat tehdä päätöksen siitä, haluavatko he jatkaa edelleen suhteessa vai päättää sen.

Minusta nuo "pettäminen ei ole mustavalkoista" -ajatukset kumpuavat lähinnä ihmisen loputtomasta tarpeesta selitellä asioita itselleen. Ihminen on niin peri-itsekäs olento, että kun omat arvot ja omat halut joutuvat vastakkain, luovutaan mieluummin arvoista kuin jätetään himot toteuttamatta. Sitten päivitellään jälkikäteen hurskas ilme naamalla, että on se niin vaikeaa se uskollisuus, ei ne lapselliset uskolliset voi ymmärtää kuinka huomaamatta ne pöksyt vaan tipahtaa nilkkoihin.

Lopulta kyse on vain ihmisen omasta kyvyttömyydestä ottaa vastuuta omista tekemisistään. Jos lupaat olla tuikkaamatta sukuelintäsi vieraaseen koloon, niin sinulla on tasan kaksi vaihtoehtoa, toimia lupauksen mukaisesti tai rikkoa se. Missä ihmeessä se harmaa alue on? Ai siinä, saako kuitenkin vähän tuikata jos tekee oikein kovasti mieli? Ihan vapaasti, ei kukaan voi toista pettämästä estää, mutta ei siinä mitään epäselvää ole onko se p*rseestä vai ei.

Mikä teitä oikeasti vaivaa.