Kaikkiruokaisten ja hyvin syövien lasten vanhemmat? Mitä teette että lapsenne syö ruokaa mitä tarjoatte?
Kertokaapa vinkkejä ja käytäntöjänne varsinkin pienten lasten (taaperoiden) osalta, miten saatte lapsenne syömään? Meillä kun syöminen on aina huonoa ja melkein mitään ei mene alas. Vasta lähemmäs kouluikää onnistun laajentamaan lasten syömisiä ja silloin he ehkä syövätkin jonkinmoisia määriä, tosin edelleen kai vähän toisiin verrattuna.
Kommentit (43)
Näin siis meillä. Neuvolan terkkari on saanut meidät huolestumaan jatkuvalla painontarkkailulla. Se kun on huidellut pitkään siellä -20 tienoilla. Hän on kovasti tentannut mitä annan aterioilla ja kehottanut lisäämään öljyä ja välipaloja ja siis tihentämään aterioita.. Olen itse ollut sitä mieltä että välipalat tuhoavat viimeisenkin nälän pääaterioilta. Ihme kyllä, viimeksi hän viimein uskoi että on hoikkuus on varmaan perinnöllistä kun olemme molemmat olleet laihoja lapsia ja kehotti vähentämään sen yhdenkin välipalan jos vaikka se neljä ateriaa riittäisi.
Tähän asti olemme yrittäneet huijata 1-vuotiastamme jos jonkinlaisilla sirkusnumeroilla pöydässä kun muuten ei söisi usein juuri mitään. Nyt kyllä luettuani edellisten kirjoitukset aion kokeilla sitä että syö minkä syö, tuputtamatta. Nyt jo on nähtävissä että aterian vähentäminen on parantanut ruokahalua. Enemmän kyllä huolissani olen siitä kun juominenkaan (maidon) ei oikein luonnistu, mutta en ole kyllä vielä lopettanut imetystä.
Meillä on onneksi käynyt niin hyvä tuuri, että kun keskoskontrolleissa lääkärit ovat olleet tyytyväisiä tyttömme kasvuun, neuvolassakin ovat uskoneet. Pääasia on, että lapsi seuraa omia käyriään. Kun liikettä alkaa tulla enemmän, suhteellinen paino normaalistikin laskee.
Tyttömme on hyvä syömään, joten en ole siinä mielessä asiantuntija, mutta kuvittelisin, että " sirkusnumeroilla" lapsi oppii, miten vanhempia pompotellaan. Syömättömyys on vahva ase, se herättää vanhemmissa niin vahvoja tunteita.
En halua ottaa tyttömme hyvästä ruokahalusta kunniaa itselleni. En tiedä, mistä on sellaiset maittimet perinyt. Tyttö sai vauvana maitoa jos jonkinlaista: omaa tuoreena, omaa pakastettuna, jonkin verran luovutettua, keskoskorviketta, tavallista korviketta ja äidinmaidon vahvikkeita. Olisiko jo siinä tottunut erilaisiin makuihin? Aloimme käyttää mausteita ruoassa varsin pian. Esim. currya kanakastikkeeseen, vähän pippuria soseisiin, sipulia jne.
Tyttö on lähes kaikkiruokainen, mutta jos jostain ruoasta ei tykkää, sitä ei kannata hänelle kymmentä kertaa maistattaa. Kun ei kelpaa, ei kelpaa; ehdoton tapaus. Muutaman kuukauden kuluttua saattaa jo kelvata. Jotkut ruoat eivät kelpaa rakenteensa takia, esim. juusto on kuulemma pehmeää. Salaatti uppoaa, jos se on rapeaa.
Jos tyttö ei pariin päivään syö kunnolla, syy löytyy yleensä hampaista. Tai flunssasta. En ota syömättämyydestä stressiä, koska pian tuo kuitenkin ottaa takaisin. Yritän kuitenkin tarjota silloin tytön lempiruokia. Aamupala ei koskaan maita heti heräämisen jälkeen vaan n. tunnin, puolentoista kuluttua. Purkkiruoat, joita silloin tällöin annoimme, eivät enää kelvanneet n. vuoden iässä.
Kiitän onneani, että tyttö on hyvä syömään. Kasvu on muutenkin ollut vähänlaista (2-vuotiaana 81 cm ja 9,6 kg; suhteellinen paino n. -15%), joten on helpottanut tietää, ettei se ainakaan liian vähäisestä ruoasta johdu. Ehkä jotkut lapset vain ovat rumasti sanottuna ns. läpipaskoja ja joillakin on parempi hyötysuhde?