Lue keskustelun säännöt.
Tekisitkö sinä lapsia esim. skitsofreniaa / kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavan kanssa?
15.11.2017 |
Tilanne olisi se, että sairaus olisi hyvässä hoitotasapainossa, mahdollinen lääkitys kunnossa, ja hän pystyisi elämään täysin normaalia elämää. Hankkisitko biologisia lapsia hänen kanssaan?
Poikaystävälläni on tällainen tausta. Olemme seurustelleet pari vuotta, ja haluan olla hänen kanssaan, mennä naimisiin ja perustaa perheen. Alamme olla siinä iässä että se on pian ajankohtaista. Biologisten lapsien hankkiminen mietityttää, sillä psykoosisairaudet ovat jossain määrin perinnöllisiä. Hänkään ei ole ainoa suvustaan, joka on sairastanut.
Toivoisin asiallista keskustelua aiheesta. Onko kellään omakohtaisia kokemuksia?
Kommentit (230)
Minä en tekisi lapsia turkulaisten, huonosti suomea puhuvien (olen huolissani lapsen kielitaidon kehittymisestä), niiden joilla viiraa päässä kanssa, alkoholistien tai muiden päihteilijöiden, amistutkinnolla olevien, työttömien (alkavat kumminkin ryypätä) tai liian lyhyiden tai rumien ihmisten kanssa. Enkä myöskään AV palstaa lukevien miesten kanssa. Että niin ette saa munasoluani ja lastani!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En missään olosuhteissa tekisi. On niitä sairauksia, jotka todella periytyvät ja kulkevat suvussa. Miksi altistaa tahallisesti lapsi tai edes itsensä tällaiselle? Olkoonkin hyvä hoitotasapaino nyt, mutta miten sitten kun tulee elämään jotain kriisejä, lapset valvottavat jne.? Nämä ovat arvaamattomia sairauksia ja seuraukset voivat olla jopa hengenvaarallisia perheelle jos huono tuuri käy ja mies väsymyksen tai stressin vuoksi sekoaakin.
Ja ennen kuin joku tulee tähän sölpöttämään jotain syövästä ja ties mistä muista saurauksista, asia on eri. Ne eivät sekoita näin suurella todennäköisyydellä vanhemman päänuppia ja saa häntä käyttäytymään agressiivisesti, arvaamattomasti tai välinpitämättömästi muita kohtaan. Pientä lasta ei kannata ehdoin tahdoin altistaa sellaiselle. Kun vaihtoehtojakin on!
Kaikki skitsofreenikot eivät todellakaan ole aggressiivisia tai välinpitämättömiä. Jokainen sairastunut on erilainen. On ihan ok olla haluamatta lapsia skitsofreenikon kanssa, mutta ehkä kannattaisi perustaa mielipiteensä johonkin muuhunkin kuin stereotypioihin.
Sekä kaksisuuntainen mielialahäiriö että skitsofrenia ovat vakavuudeltaan ja kulultaan vaihtelevia sairauksia.
En varmaan uskaltaisi, koska ainakin skitsofrenia on sen verran perinnöllistä.
Kumpikaan noista sairauksista ei periydy suoraan automaattisesti vanhemmalta lapselle. Alttius sairastua periytyy: sairastumisen laukaisee sitten jokin ympäristötekijä/tapahtuma/kuormitus jos niin on käydäkseen.
Etenkin 2-tyypin bipon kanssa en itse näkisi ongelmaa hankkia lapsia, tuohon sairauden tyyppiin ei kuulu mitään psykoottistasoisia manioita, vaan lievempiä hypomanioita. Ja jos sairaus on vielä hyvässä hoitotasapainossa, niin why not.
Ykköstyypin bipon kanssa oon seurustellut, oli liian vaikeaa lopulta koska ei sitoutunut hoitoonsa, kohelsi raha-asiat sekaisin ja petti maniakausinaan minkä kerkesi.
Skitsofreenikkoja olen hoitanut joskus osastolla, vaikka sairaus saataisiin hyvään hallintaan, en tekisi lapsia.
Nämä minun mielipiteeni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sori, mutta lapsen hankinta ei ole mikään oikeus.
En missään nimessä ja koska tiedän miten paljon suomalaisilla naisilla on mielenterveysongelmia, hommasin tervepäisen naisen ulkomailta ja tehtiin hänen kanssaan lapsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tekisi. En aio hankkia lapsia lainkaan, koska en halua että he joutuisivat kärsimään sairastamastani kaksisuuntaisesta.
En missään nimessä.
Täti on bipolaarinen ja erittäin vaikeaa seuraa maniavaiheessa.
Pelkään sairastuvani vanhempana, koska perimä vaikuttaa.
Psyykkisesti sairaat miehet eivät kiinnosta yhtään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tästä kyllä näkee mitä ihmiset oikeasti ajattelee mt-ongelmista. Oikeasti niitä on niin paljon, että kenenkään kanssa ei voisi tehdä lapsia, mutta niistä vaijetaan stigman takia.
Edesvastuutonta ja niin väärin että joku tekee lapsen skitsofreenikon kanssa, jos suvussa jo tiedetään olevan skitsofreniaa, älä missään tapauksessa tee lapsia! Hirveä perintö lapselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielenterveys ongelmat jos mikään kyllä tarkkaan periytyy.Monessa paikassa sitten poikiakin istuu linnassa jo kolmannessa polvessa.
Vierailija kirjoitti:
En missään nimessä ja koska tiedän miten paljon suomalaisilla naisilla on mielenterveysongelmia, hommasin tervepäisen naisen ulkomailta ja tehtiin hänen kanssaan lapsi.
Tätä kommenttiahan olisi voinut ilmoittaa asiattomaksi, mutta näytetään nyt se esimerkkinä siitä, että mukamas miehillä ei ole mt-ongelmaisia. Mt-ongelmaisia miehiä on ihan yhtä paljon kuin naisiakin, mutta miehet eivät sitä usein itselle myönnä eivätkä hae apua, vaan usein kieltävät koko asian ja yrittävät hukuttaa ongelman alkoholiin tai hakkamalla vaimoa.
Tämän sanottuani, niin jotkut miehetkin oikeasti yrittävät kamppailla ongelmiensa kanssa. Olen tavannut pari sellaista yhdessä vertaistukiryhmässä, ja kunnioitan heitä todella. He yrittävät ihan oikeasti tehdä työtä itsensä kanssa, sen sijaan että kieltäsivät oman ongelmansa ja tekisivät pahaa muille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos se sairastava on muodollisesti pätevä ja himokas, niin voisi sitä nusaista. Kersaa en olisi katsomassa, pitäisin visusti huolen että isä jää tuntemattomaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En missään nimessä ja koska tiedän miten paljon suomalaisilla naisilla on mielenterveysongelmia, hommasin tervepäisen naisen ulkomailta ja tehtiin hänen kanssaan lapsi.
Tätä kommenttiahan olisi voinut ilmoittaa asiattomaksi, mutta näytetään nyt se esimerkkinä siitä, että mukamas miehillä ei ole mt-ongelmaisia. Mt-ongelmaisia miehiä on ihan yhtä paljon kuin naisiakin, mutta miehet eivät sitä usein itselle myönnä eivätkä hae apua, vaan usein kieltävät koko asian ja yrittävät hukuttaa ongelman alkoholiin tai hakkamalla vaimoa.
Tämän sanottuani, niin jotkut miehetkin oikeasti yrittävät kamppailla ongelmiensa kanssa. Olen tavannut pari sellaista yhdessä vertaistukiryhmässä, ja kunnioitan heitä todella. He yrittävät ihan oikeasti tehdä työtä itsensä kanssa, sen sijaan että kieltäsivät oman ongelmansa ja tekisivät pahaa muille.
Onkohan sinulla jokin mielenterveysongelma, kun tuossa ei kyllä väitetty etteikö miehilläkin ongelmia olisi? Onko mitään asiaa, etteikö suomitantta mielensä pahottaisi?
En.
Minä ainakin pelkäisin, että puolisolla alkaisi nuo sairaudet oireilla vauvan syntymän jälkeen - joka on usein isoin kerralla tapahtuva muutos ihmisen elämässä. Puhumattakaan perinnöllisestä kuormasta.
Kauan olette olleet yhdessä? Molempiin noihin liittyy usein myös sairauden tunnottomuus -jaksoja, jolloin henkilö itse jättää lääkkeet pois. Eli kuvittelee että kun kaikki menee hyvin, niin ei tarvitse lääkkeittä. Sitten oltuaan pari päivää ilman lääkkeitä alkaa vainoharhaisuus ja kuvitelma että lääkärit pahuuttaan määräävät lääkkeitä jne jne. En todellakaan minkään parin vuoden perusteella tekisi päätelmää, että kaikki on ok. Nuo ovat kierresairauksia, hetki porskutetaan hyvin ja pam, lääkkeet pois, uusi vaihe on valmis. On nähty tuttavapiirissä molemmissa sairauksissa tätä läpi elämän, ja lapset kärsivät.
Vierailija kirjoitti:
Mielenterveys ongelmat jos mikään kyllä tarkkaan periytyy.Monessa paikassa sitten poikiakin istuu linnassa jo kolmannessa polvessa.
Mistä lähtien vankilassa istuminen on ollut mt-ongelma? Viimeksi kuk tarkistin se oli rikosoikeudellinen ongelma.
Mun tuntemat bipot on kyllä olleet vaikeita tapauksia, ystävinä ok mutta ei mitään perheen tukipilareita. Ja yksi on kuollut jo. En haluais kieltää ketään tekemästä lapsia mutta sietäis harkita, masistelu ja psykoottiset sairaudet ei ole ihan samalla viivalla. Omalla vanhemmallani on takana pitkä masennusjakso ja sairasloma lääkityksellä. Ei se mitään rikkonut koska oli yksittäinen vaihe elämässä, mutta oli raskas silti. Miten sit jatkuva lääkkeen voimalla puskeminen? Pelko siitä, että naksahtaa? Ja jos oikeasti naksahtaa?
En hankkisi