Lue keskustelun säännöt.
Miksi paremman väen lapset pärjäävät koulussa paremmin? Koulujärjestelmäkin eriyttää. Linkki
14.11.2017 |
http://m.iltalehti.fi/politiikka/201711132200529441_pi.shtml
Tässä kerrottiin, että samassakin koulussa on oikeasti luokkien välillä tasoeroja, kun luokille valitaan tahallaan joillekin parempia ja joillekin huonompia oppilaita. Mutta mikä selittää sen, että paremman väen lapset menestyvät koulussa ja huono-osaisuus periytyy?
Kommentit (222)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja kaikesta tärtä huolimatta opetusministeri kieltäytyy edes harkitsemasta peruskoulun päättökokeita,joissa nähtäisiin oppilaiden todellinen osaaminen! Nyt voi surkeassa koulussa saada arvosanan 8, kun vaivautuu pari kertaa viikossa paikalle, mutta hyvässä koulussa 8 on numero, jonka saadakseen täytyy myös osata. Sitten näillä vertailukelvottomilla todistuksilla haetaan jatko-opintoihin.
Oikeudenmukaista olisi välittömästi aloittaa päättökokeiden valmistelu vähintään 4 eri aineessa eli äidinkieli, vieras kieli (saisi olla englanti,ruotsi, venäjä,ranska jne.), matematiikka ja yhteiskuntaoppi. Huomattaisiin aika äkkiä, että itäisen Helsingin kouluissa osaaminen on jotain ihan muuta kuin mitä oppilaiden todistuksissa väitetään.
Aikamoista yleistystä. Itäisessä Helsingssä sijaitsevat mm Viikin Norssi ja Kulosaaren Yhteskoulu, joissa ei tod pääse pelkällä läsnäololla mihinkään.
Ja se Viikin Norssin todistuksen 8 on valtakunnallisessa kokeessa 10!
Ymmärsitkö: nyt saa huonossa koulussa osaamattomana arvosanan 8, hyvässä osaavana 8. Valtakunnallisessa kokeessa tämä koulujen sisäiseen arvosteluasteikkoon perustuva ero katoaisi!
Eli nyt käänsitkin sen toisinpäin: hyvä koulu on huono.
Omani käyvät huippukoulua Itä-Helsingissä ja kymppi on ihan mahdollinen. Koska opetus on hyvää. He myös oppivat jo yläkoulussa oikeasti opiskelemaan, mikä näkyy sitten lukiossa ja myöhemmin.
T. Äiti ja ope
Ymmärrän, että opettajat eivät halua nähdä tätä koulujen välistä eriarvoisuutta. Hyvä opetus ei takaa hyvää oppimista, koska kyseessä on kahden eri yksilön toiminta. Hyvä opetus mahdollistaa huonommankin oppilaan oppimisen, mutta opetuksen taso ei määritä arvosanoja.
En arvostele kouluja, arvostelen sitä, että eri kouluissa samalla osaamisella saa erilaisen numeron. Opettajana tiedät, että kymppi on aina mahdollinen hyvälle oppilaalle, mutta myös huonon koulun luokan parhaalle, joka ei koskaan edes oppinut kunnolla lukemaan.
Miksi sinulle peruskoulun päättötodistuksen arvosanoilla on niin suuri merkitys?
Elämässä ylipäätään niillä ei ole minkäälaista merkitystä.
Koska ne määräävät tulevaisuuden.
Minkä ikäinen sä oot? 15-vee?
Ei, peruskoulutodistuksen numerot eivät määrää tulevaisuutta.
Jos et tämän vertaa ole (perus)koulussa oppinut, niin vähän on ohuiksi jäänyt elämän eväät.
57.
Et ole tannut seurata aikaasi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja kaikesta tärtä huolimatta opetusministeri kieltäytyy edes harkitsemasta peruskoulun päättökokeita,joissa nähtäisiin oppilaiden todellinen osaaminen! Nyt voi surkeassa koulussa saada arvosanan 8, kun vaivautuu pari kertaa viikossa paikalle, mutta hyvässä koulussa 8 on numero, jonka saadakseen täytyy myös osata. Sitten näillä vertailukelvottomilla todistuksilla haetaan jatko-opintoihin.
Oikeudenmukaista olisi välittömästi aloittaa päättökokeiden valmistelu vähintään 4 eri aineessa eli äidinkieli, vieras kieli (saisi olla englanti,ruotsi, venäjä,ranska jne.), matematiikka ja yhteiskuntaoppi. Huomattaisiin aika äkkiä, että itäisen Helsingin kouluissa osaaminen on jotain ihan muuta kuin mitä oppilaiden todistuksissa väitetään.
Aikamoista yleistystä. Itäisessä Helsingssä sijaitsevat mm Viikin Norssi ja Kulosaaren Yhteskoulu, joissa ei tod pääse pelkällä läsnäololla mihinkään.
Ja se Viikin Norssin todistuksen 8 on valtakunnallisessa kokeessa 10!
Ymmärsitkö: nyt saa huonossa koulussa osaamattomana arvosanan 8, hyvässä osaavana 8. Valtakunnallisessa kokeessa tämä koulujen sisäiseen arvosteluasteikkoon perustuva ero katoaisi!
Eli nyt käänsitkin sen toisinpäin: hyvä koulu on huono.
Omani käyvät huippukoulua Itä-Helsingissä ja kymppi on ihan mahdollinen. Koska opetus on hyvää. He myös oppivat jo yläkoulussa oikeasti opiskelemaan, mikä näkyy sitten lukiossa ja myöhemmin.
T. Äiti ja ope
Ymmärrän, että opettajat eivät halua nähdä tätä koulujen välistä eriarvoisuutta. Hyvä opetus ei takaa hyvää oppimista, koska kyseessä on kahden eri yksilön toiminta. Hyvä opetus mahdollistaa huonommankin oppilaan oppimisen, mutta opetuksen taso ei määritä arvosanoja.
En arvostele kouluja, arvostelen sitä, että eri kouluissa samalla osaamisella saa erilaisen numeron. Opettajana tiedät, että kymppi on aina mahdollinen hyvälle oppilaalle, mutta myös huonon koulun luokan parhaalle, joka ei koskaan edes oppinut kunnolla lukemaan.
Miksi sinulle peruskoulun päättötodistuksen arvosanoilla on niin suuri merkitys?
Elämässä ylipäätään niillä ei ole minkäälaista merkitystä.
Koska ne määräävät tulevaisuuden.
Miten ne määräsivät esimerkiksi sinun tulevaisuutesi?
Vierailija kirjoitti:
Pitää kai olla tyytyväinen itseeni ja lapseeni. Lapsen pitäisi kai kaikilla mittapuilla olla huono koulussa. Minä olen matalapalkka-alalla osa-aikatöitä tekevä yksinhuoltajaäiti, asutaan Vantaalla betonilähiössä ja lapsi käy alueen huonomaineista koulua. Mutta lapsella menee koulu hyvin. Kaikki tämän syksyn koearvosanat ovat olleet 7 ja 10- välillä ja wilma-merkinnät yhtä lukuunottamatta positiivisia. Haluan ettei lapseni tarvitse rämpiä samanlaista suota kuin äitinsä. Onneksi Helsingin paremmat jatko-opiskelumahdollisuudet on lähellä
Tämä on ihan hyvä tulos, mutta koulusta ja opetuksesta riippuen ei tarkoita että lapsesi on välttämättä niitä pärjäävimpiä.
Esimerkkinä meillä poika sai ihan normaalista koulusta yläasteella melko vastaavia numeroita ja olin kyllä hitusen huolissani, kun oli jatkamassa lukioon. Joku 7yläasteella kielistä, matematiikasta tai reaalista ei ole kovin hyvä lähtökohta, sitten 8 ehkä menettelee. Ihan kaikkialle ei edes peruskoulun jälkeen pääse opiskelemaan 7-8 lukuaineiden keskiarvolla. Ja noilla 7-8 numeroilla osaaminen ja opiskelutekniikka ei ole välttämättä kovin hyvä. Meillä poika on kohta suorittanut lukion kyllä itsenäisesti ja ilman ongelmia, mutta ei ne arvosanat mitään hyviä ole. Hänellä jatko-opintopaikan kanssa tulee olemaan vielä työtä. Joutuu panostamaan pääsykokeisiin ja kunhan tietää mitä haluaa, niin preppauskurssi on varmasti tarpeen.
Meillä tyttö on käynyt eri yläasteen, jossa vaatimustaso oli korkeampi. Kaikki numerot olivat peruskoulun päättötodistukseen ansaitusti 9-10 ja opiskelemaan olisi päässyt mihin vaan. Jatkoi lukioon ja siellä sama kiitettävien linja on jatkunut, vaikka monella muulla toisilta yläasteilta tulleilla numerot ovat tippuneet huomattavasti. Jos vain jatkaa samaa tahtia opiskelua, niin jatko-opintoihin pääsy ja siellä pärjääminen ei tule olemaan ongelma.
Suhtautumisessamme on eroja, oma odotusarvoni lasteni kohdalla on korkeampi. Pelkkä koulunumero ei tosin ole se vaikuttava, vaan myös se paljonko tekee töitä, mitkä asiat osaa ja mitkä ovat haasteellisia. Asenteella koulutyöhön on myös vaikutusta, sekä miten suhtautuu haasteisiin. Olen mukana tukemassa ongelmallisissa aineissa vaikka en aina itse osaisikaan, mutta koen tärkeäksi osoittaa kiinnostusta. Lisäksi tarvittaessa paikkaan opetuksessa olleita aukkoja läpikäymällä asioita lapsen kanssa yhdessä, tosin tämä eniten ehkä niissä matemaattisissa aineissa, jotka vaativat ymmärtämistä (ulkoa opettelu ei riitä) ja jotka ovat oma vahvuuteni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja kaikesta tärtä huolimatta opetusministeri kieltäytyy edes harkitsemasta peruskoulun päättökokeita,joissa nähtäisiin oppilaiden todellinen osaaminen! Nyt voi surkeassa koulussa saada arvosanan 8, kun vaivautuu pari kertaa viikossa paikalle, mutta hyvässä koulussa 8 on numero, jonka saadakseen täytyy myös osata. Sitten näillä vertailukelvottomilla todistuksilla haetaan jatko-opintoihin.
Oikeudenmukaista olisi välittömästi aloittaa päättökokeiden valmistelu vähintään 4 eri aineessa eli äidinkieli, vieras kieli (saisi olla englanti,ruotsi, venäjä,ranska jne.), matematiikka ja yhteiskuntaoppi. Huomattaisiin aika äkkiä, että itäisen Helsingin kouluissa osaaminen on jotain ihan muuta kuin mitä oppilaiden todistuksissa väitetään.
Aikamoista yleistystä. Itäisessä Helsingssä sijaitsevat mm Viikin Norssi ja Kulosaaren Yhteskoulu, joissa ei tod pääse pelkällä läsnäololla mihinkään.
Ja se Viikin Norssin todistuksen 8 on valtakunnallisessa kokeessa 10!
Ymmärsitkö: nyt saa huonossa koulussa osaamattomana arvosanan 8, hyvässä osaavana 8. Valtakunnallisessa kokeessa tämä koulujen sisäiseen arvosteluasteikkoon perustuva ero katoaisi!
Eli nyt käänsitkin sen toisinpäin: hyvä koulu on huono.
Omani käyvät huippukoulua Itä-Helsingissä ja kymppi on ihan mahdollinen. Koska opetus on hyvää. He myös oppivat jo yläkoulussa oikeasti opiskelemaan, mikä näkyy sitten lukiossa ja myöhemmin.
T. Äiti ja ope
Ymmärrän, että opettajat eivät halua nähdä tätä koulujen välistä eriarvoisuutta. Hyvä opetus ei takaa hyvää oppimista, koska kyseessä on kahden eri yksilön toiminta. Hyvä opetus mahdollistaa huonommankin oppilaan oppimisen, mutta opetuksen taso ei määritä arvosanoja.
En arvostele kouluja, arvostelen sitä, että eri kouluissa samalla osaamisella saa erilaisen numeron. Opettajana tiedät, että kymppi on aina mahdollinen hyvälle oppilaalle, mutta myös huonon koulun luokan parhaalle, joka ei koskaan edes oppinut kunnolla lukemaan.
Miksi sinulle peruskoulun päättötodistuksen arvosanoilla on niin suuri merkitys?
Elämässä ylipäätään niillä ei ole minkäälaista merkitystä.
Koska ne määräävät tulevaisuuden.
Minkä ikäinen sä oot? 15-vee?
Ei, peruskoulutodistuksen numerot eivät määrää tulevaisuutta.
Jos et tämän vertaa ole (perus)koulussa oppinut, niin vähän on ohuiksi jäänyt elämän eväät.
57.
Ok, minä sentään olen käynyt peruskoulun, sinä et?
Huonoissa kouluissa arki menee tähän:
. Kurinpitoon, käytösongelmiin jne. Paremmassa koulussa tuokin tunti olisi varmaan käytetty opiskeluun.Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kun puhutaan trendeistä niin pitää tutkia kehitystä. Niiden lasten määrä joiden kotona ei puhuta koulun kieltä on kasvanut valtavasti. Ja he asuvat ns. heikoilla alueilla kaupungeissa.
Ei selitä miksi kaikkein huonoimmat koulutulokset on kantasuomalaisilla pojilla maaseudulla. He eivät ole mamuja, kotona on kielenä suomi, mutta moni hädin tuskin läpäisee peruskoulun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitää kai olla tyytyväinen itseeni ja lapseeni. Lapsen pitäisi kai kaikilla mittapuilla olla huono koulussa. Minä olen matalapalkka-alalla osa-aikatöitä tekevä yksinhuoltajaäiti, asutaan Vantaalla betonilähiössä ja lapsi käy alueen huonomaineista koulua. Mutta lapsella menee koulu hyvin. Kaikki tämän syksyn koearvosanat ovat olleet 7 ja 10- välillä ja wilma-merkinnät yhtä lukuunottamatta positiivisia. Haluan ettei lapseni tarvitse rämpiä samanlaista suota kuin äitinsä. Onneksi Helsingin paremmat jatko-opiskelumahdollisuudet on lähellä
Ei mene koulu hyvin.
Koulu menee hyvin kun ei ole seiskaa tai kasia ollenkaan.
Ja sinähän et arvioi lainkaan opetuksen tasoa.
En osaa arvioida opetuksen tasoa, enkä siihen pystyisikään. Arvioin ja vertaan lapsen koulumenestystä muihin samanikäisiin. Moni lapsen kaveri saa pelkkiä vitosia ja kutosia. Kun tuo seiska syksyn ensimmäisestä kokeesta tuli, keskustelin lapsen kanssa. Kysyin onko numeroon tyytyväinen ja kun ei ollut, mietittiin mitä pitää tehdä, että jatkossa tulee parempia numeroita. Lapsi itse oli sitä mieltä että pitää lukea enemmän ja keskittyä tunnilla. Tuon jälkeen ei ole kasia huonompaa tullut. Ja 8 on hyvä numero mun mielestä.
Eli olet juurikn huono vanhempi.
Rima on liian matalalla, et tajua opetuksesta mitään ja lapsesi kaverit on tulevia luusereita.
Kiitos. Nyt voinkin hyvillä mielin lähteä töihin tienaamaan niitä muutamaa roposta, että lapsellani on edes pieni mahdollisuus inhimilliseen tulevaisuuteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jep, juuri tuosta se johtuu, minkä ensimmäinen vastaaja kertoi. Aika pitkälti kyse on mallioppimisesta. Jos kasvaa kotona siihen, että koulutus kannattaa ja tottuu tekemään töitä saavutusten eteen, se kantaa myöhempäänkin elämään. Poikkeuksia toki on kumpaankin suuntaan, mutta isolla pensselillä maalattuna se menee juuri noin.
Olen ollut joskus nuorena tyttönä opettajana syrjäseudulla pari vuotta ja koulutusvihamielisyys joillakin kansanosilla oli kyllä kuin metrinen leka espoolaistaustaisen porvariplikan otsaan. Opettavainen kokemus.
Entäpä jos mallista oppimiseen ei ole kiinnostusta persoonasta johtuen? Itselleni koulu ei koskaan ole tarjonnut mitään kiinnostavaa. Ja väitän että tiedän niistä asioista joista olen kiinnostunut, niin paljon että voisi opettaa niitä kenelle vaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja kaikesta tärtä huolimatta opetusministeri kieltäytyy edes harkitsemasta peruskoulun päättökokeita,joissa nähtäisiin oppilaiden todellinen osaaminen! Nyt voi surkeassa koulussa saada arvosanan 8, kun vaivautuu pari kertaa viikossa paikalle, mutta hyvässä koulussa 8 on numero, jonka saadakseen täytyy myös osata. Sitten näillä vertailukelvottomilla todistuksilla haetaan jatko-opintoihin.
Oikeudenmukaista olisi välittömästi aloittaa päättökokeiden valmistelu vähintään 4 eri aineessa eli äidinkieli, vieras kieli (saisi olla englanti,ruotsi, venäjä,ranska jne.), matematiikka ja yhteiskuntaoppi. Huomattaisiin aika äkkiä, että itäisen Helsingin kouluissa osaaminen on jotain ihan muuta kuin mitä oppilaiden todistuksissa väitetään.
Aikamoista yleistystä. Itäisessä Helsingssä sijaitsevat mm Viikin Norssi ja Kulosaaren Yhteskoulu, joissa ei tod pääse pelkällä läsnäololla mihinkään.
Ja se Viikin Norssin todistuksen 8 on valtakunnallisessa kokeessa 10!
Ymmärsitkö: nyt saa huonossa koulussa osaamattomana arvosanan 8, hyvässä osaavana 8. Valtakunnallisessa kokeessa tämä koulujen sisäiseen arvosteluasteikkoon perustuva ero katoaisi!
Eli nyt käänsitkin sen toisinpäin: hyvä koulu on huono.
Omani käyvät huippukoulua Itä-Helsingissä ja kymppi on ihan mahdollinen. Koska opetus on hyvää. He myös oppivat jo yläkoulussa oikeasti opiskelemaan, mikä näkyy sitten lukiossa ja myöhemmin.
T. Äiti ja ope
Ymmärrän, että opettajat eivät halua nähdä tätä koulujen välistä eriarvoisuutta. Hyvä opetus ei takaa hyvää oppimista, koska kyseessä on kahden eri yksilön toiminta. Hyvä opetus mahdollistaa huonommankin oppilaan oppimisen, mutta opetuksen taso ei määritä arvosanoja.
En arvostele kouluja, arvostelen sitä, että eri kouluissa samalla osaamisella saa erilaisen numeron. Opettajana tiedät, että kymppi on aina mahdollinen hyvälle oppilaalle, mutta myös huonon koulun luokan parhaalle, joka ei koskaan edes oppinut kunnolla lukemaan.
Miksi sinulle peruskoulun päättötodistuksen arvosanoilla on niin suuri merkitys?
Elämässä ylipäätään niillä ei ole minkäälaista merkitystä.
Koska ne määräävät tulevaisuuden.
Minkä ikäinen sä oot? 15-vee?
Ei, peruskoulutodistuksen numerot eivät määrää tulevaisuutta.
Jos et tämän vertaa ole (perus)koulussa oppinut, niin vähän on ohuiksi jäänyt elämän eväät.
Jep, näin on.
No, vähän ne määräävät tulevaa koulupolkua, mutta eivät tulevaisuutta. Onneksi.
N49 (kasvatustieteilijä ja opettaja)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitää kai olla tyytyväinen itseeni ja lapseeni. Lapsen pitäisi kai kaikilla mittapuilla olla huono koulussa. Minä olen matalapalkka-alalla osa-aikatöitä tekevä yksinhuoltajaäiti, asutaan Vantaalla betonilähiössä ja lapsi käy alueen huonomaineista koulua. Mutta lapsella menee koulu hyvin. Kaikki tämän syksyn koearvosanat ovat olleet 7 ja 10- välillä ja wilma-merkinnät yhtä lukuunottamatta positiivisia. Haluan ettei lapseni tarvitse rämpiä samanlaista suota kuin äitinsä. Onneksi Helsingin paremmat jatko-opiskelumahdollisuudet on lähellä
Ei mene koulu hyvin.
Koulu menee hyvin kun ei ole seiskaa tai kasia ollenkaan.
Ja sinähän et arvioi lainkaan opetuksen tasoa.
En osaa arvioida opetuksen tasoa, enkä siihen pystyisikään. Arvioin ja vertaan lapsen koulumenestystä muihin samanikäisiin. Moni lapsen kaveri saa pelkkiä vitosia ja kutosia. Kun tuo seiska syksyn ensimmäisestä kokeesta tuli, keskustelin lapsen kanssa. Kysyin onko numeroon tyytyväinen ja kun ei ollut, mietittiin mitä pitää tehdä, että jatkossa tulee parempia numeroita. Lapsi itse oli sitä mieltä että pitää lukea enemmän ja keskittyä tunnilla. Tuon jälkeen ei ole kasia huonompaa tullut. Ja 8 on hyvä numero mun mielestä.
Eli olet juurikn huono vanhempi.
Rima on liian matalalla, et tajua opetuksesta mitään ja lapsesi kaverit on tulevia luusereita.
Et ole nähnytkään huonoja vanhempia. Tilanteita joissa isä on vankilassa, äiti alkoholisoitunut, kukaan ei seuraa lapsen koulunkäyntiä tai numeroita, on psyykkisiä ongelmia ja lapsi ei osaa edes lukea kunnolla kun peruskoulu päättyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitää kai olla tyytyväinen itseeni ja lapseeni. Lapsen pitäisi kai kaikilla mittapuilla olla huono koulussa. Minä olen matalapalkka-alalla osa-aikatöitä tekevä yksinhuoltajaäiti, asutaan Vantaalla betonilähiössä ja lapsi käy alueen huonomaineista koulua. Mutta lapsella menee koulu hyvin. Kaikki tämän syksyn koearvosanat ovat olleet 7 ja 10- välillä ja wilma-merkinnät yhtä lukuunottamatta positiivisia. Haluan ettei lapseni tarvitse rämpiä samanlaista suota kuin äitinsä. Onneksi Helsingin paremmat jatko-opiskelumahdollisuudet on lähellä
Ei mene koulu hyvin.
Koulu menee hyvin kun ei ole seiskaa tai kasia ollenkaan.
Ja sinähän et arvioi lainkaan opetuksen tasoa.
En osaa arvioida opetuksen tasoa, enkä siihen pystyisikään. Arvioin ja vertaan lapsen koulumenestystä muihin samanikäisiin. Moni lapsen kaveri saa pelkkiä vitosia ja kutosia. Kun tuo seiska syksyn ensimmäisestä kokeesta tuli, keskustelin lapsen kanssa. Kysyin onko numeroon tyytyväinen ja kun ei ollut, mietittiin mitä pitää tehdä, että jatkossa tulee parempia numeroita. Lapsi itse oli sitä mieltä että pitää lukea enemmän ja keskittyä tunnilla. Tuon jälkeen ei ole kasia huonompaa tullut. Ja 8 on hyvä numero mun mielestä.
Meillä lapsi on itse osannut arvioida opetuksen tasoa ja myös kritisoinut joitakin oppimateriaaleja. Keskustelemalla lapsen kanssa ja katsomalla kirjojen ja kokeiden sisältöä olen päässyt vanhempana selville missä opetuksessa mennään. Minusta 8 ei ole kovin hyvä numero ja olisin todella huolissani jos lapseni liikkuisi kavereiden kanssa, jotka saisivat koulusta noin huonoja arvosanoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitää kai olla tyytyväinen itseeni ja lapseeni. Lapsen pitäisi kai kaikilla mittapuilla olla huono koulussa. Minä olen matalapalkka-alalla osa-aikatöitä tekevä yksinhuoltajaäiti, asutaan Vantaalla betonilähiössä ja lapsi käy alueen huonomaineista koulua. Mutta lapsella menee koulu hyvin. Kaikki tämän syksyn koearvosanat ovat olleet 7 ja 10- välillä ja wilma-merkinnät yhtä lukuunottamatta positiivisia. Haluan ettei lapseni tarvitse rämpiä samanlaista suota kuin äitinsä. Onneksi Helsingin paremmat jatko-opiskelumahdollisuudet on lähellä
Ei mene koulu hyvin.
Koulu menee hyvin kun ei ole seiskaa tai kasia ollenkaan.
Ja sinähän et arvioi lainkaan opetuksen tasoa.
En osaa arvioida opetuksen tasoa, enkä siihen pystyisikään. Arvioin ja vertaan lapsen koulumenestystä muihin samanikäisiin. Moni lapsen kaveri saa pelkkiä vitosia ja kutosia. Kun tuo seiska syksyn ensimmäisestä kokeesta tuli, keskustelin lapsen kanssa. Kysyin onko numeroon tyytyväinen ja kun ei ollut, mietittiin mitä pitää tehdä, että jatkossa tulee parempia numeroita. Lapsi itse oli sitä mieltä että pitää lukea enemmän ja keskittyä tunnilla. Tuon jälkeen ei ole kasia huonompaa tullut. Ja 8 on hyvä numero mun mielestä.
Meillä lapsi on itse osannut arvioida opetuksen tasoa ja myös kritisoinut joitakin oppimateriaaleja. Keskustelemalla lapsen kanssa ja katsomalla kirjojen ja kokeiden sisältöä olen päässyt vanhempana selville missä opetuksessa mennään. Minusta 8 ei ole kovin hyvä numero ja olisin todella huolissani jos lapseni liikkuisi kavereiden kanssa, jotka saisivat koulusta noin huonoja arvosanoja.
Voi luoja...
Lopeta eläminen lastesi kautta.
Ohis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep, juuri tuosta se johtuu, minkä ensimmäinen vastaaja kertoi. Aika pitkälti kyse on mallioppimisesta. Jos kasvaa kotona siihen, että koulutus kannattaa ja tottuu tekemään töitä saavutusten eteen, se kantaa myöhempäänkin elämään. Poikkeuksia toki on kumpaankin suuntaan, mutta isolla pensselillä maalattuna se menee juuri noin.
Olen ollut joskus nuorena tyttönä opettajana syrjäseudulla pari vuotta ja koulutusvihamielisyys joillakin kansanosilla oli kyllä kuin metrinen leka espoolaistaustaisen porvariplikan otsaan. Opettavainen kokemus.
Entäpä jos mallista oppimiseen ei ole kiinnostusta persoonasta johtuen? Itselleni koulu ei koskaan ole tarjonnut mitään kiinnostavaa. Ja väitän että tiedän niistä asioista joista olen kiinnostunut, niin paljon että voisi opettaa niitä kenelle vaan.
Itse asiassa, koulussa minua syytettiin kaikesta, mitä vaan koulussa oli tapahtunut. En omaa auktoriteetti uskoa, eikä sellainen ole tullut minulta luonnostani. Siksi koulu-yhteisö piti minua jo pienestä lapsesta asti syyllisenä kaikkeen. En koe, että koulu on minunlaisille ihmisille edes tarkoitettu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koulu on rakennettu pikkutarkoille ihmisille, joiden ajattelu rakentuu yksityiskohtien kautta. Sellainen lapsi saa koulussa hyviä numeroita, oli sitten paremman tai huonomman perheen lapsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitää kai olla tyytyväinen itseeni ja lapseeni. Lapsen pitäisi kai kaikilla mittapuilla olla huono koulussa. Minä olen matalapalkka-alalla osa-aikatöitä tekevä yksinhuoltajaäiti, asutaan Vantaalla betonilähiössä ja lapsi käy alueen huonomaineista koulua. Mutta lapsella menee koulu hyvin. Kaikki tämän syksyn koearvosanat ovat olleet 7 ja 10- välillä ja wilma-merkinnät yhtä lukuunottamatta positiivisia. Haluan ettei lapseni tarvitse rämpiä samanlaista suota kuin äitinsä. Onneksi Helsingin paremmat jatko-opiskelumahdollisuudet on lähellä
Ei mene koulu hyvin.
Koulu menee hyvin kun ei ole seiskaa tai kasia ollenkaan.
Ja sinähän et arvioi lainkaan opetuksen tasoa.
En osaa arvioida opetuksen tasoa, enkä siihen pystyisikään. Arvioin ja vertaan lapsen koulumenestystä muihin samanikäisiin. Moni lapsen kaveri saa pelkkiä vitosia ja kutosia. Kun tuo seiska syksyn ensimmäisestä kokeesta tuli, keskustelin lapsen kanssa. Kysyin onko numeroon tyytyväinen ja kun ei ollut, mietittiin mitä pitää tehdä, että jatkossa tulee parempia numeroita. Lapsi itse oli sitä mieltä että pitää lukea enemmän ja keskittyä tunnilla. Tuon jälkeen ei ole kasia huonompaa tullut. Ja 8 on hyvä numero mun mielestä.
Meillä lapsi on itse osannut arvioida opetuksen tasoa ja myös kritisoinut joitakin oppimateriaaleja. Keskustelemalla lapsen kanssa ja katsomalla kirjojen ja kokeiden sisältöä olen päässyt vanhempana selville missä opetuksessa mennään. Minusta 8 ei ole kovin hyvä numero ja olisin todella huolissani jos lapseni liikkuisi kavereiden kanssa, jotka saisivat koulusta noin huonoja arvosanoja.
Voi luoja...
Lopeta eläminen lastesi kautta.
Ohis
Tässä kommentissa kiteytyy just se aiemmin mainittu asenneongelma :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja kaikesta tärtä huolimatta opetusministeri kieltäytyy edes harkitsemasta peruskoulun päättökokeita,joissa nähtäisiin oppilaiden todellinen osaaminen! Nyt voi surkeassa koulussa saada arvosanan 8, kun vaivautuu pari kertaa viikossa paikalle, mutta hyvässä koulussa 8 on numero, jonka saadakseen täytyy myös osata. Sitten näillä vertailukelvottomilla todistuksilla haetaan jatko-opintoihin.
Oikeudenmukaista olisi välittömästi aloittaa päättökokeiden valmistelu vähintään 4 eri aineessa eli äidinkieli, vieras kieli (saisi olla englanti,ruotsi, venäjä,ranska jne.), matematiikka ja yhteiskuntaoppi. Huomattaisiin aika äkkiä, että itäisen Helsingin kouluissa osaaminen on jotain ihan muuta kuin mitä oppilaiden todistuksissa väitetään.
Aikamoista yleistystä. Itäisessä Helsingssä sijaitsevat mm Viikin Norssi ja Kulosaaren Yhteskoulu, joissa ei tod pääse pelkällä läsnäololla mihinkään.
Ja se Viikin Norssin todistuksen 8 on valtakunnallisessa kokeessa 10!
Ymmärsitkö: nyt saa huonossa koulussa osaamattomana arvosanan 8, hyvässä osaavana 8. Valtakunnallisessa kokeessa tämä koulujen sisäiseen arvosteluasteikkoon perustuva ero katoaisi!
Eli nyt käänsitkin sen toisinpäin: hyvä koulu on huono.
Omani käyvät huippukoulua Itä-Helsingissä ja kymppi on ihan mahdollinen. Koska opetus on hyvää. He myös oppivat jo yläkoulussa oikeasti opiskelemaan, mikä näkyy sitten lukiossa ja myöhemmin.
T. Äiti ja ope
Ymmärrän, että opettajat eivät halua nähdä tätä koulujen välistä eriarvoisuutta. Hyvä opetus ei takaa hyvää oppimista, koska kyseessä on kahden eri yksilön toiminta. Hyvä opetus mahdollistaa huonommankin oppilaan oppimisen, mutta opetuksen taso ei määritä arvosanoja.
En arvostele kouluja, arvostelen sitä, että eri kouluissa samalla osaamisella saa erilaisen numeron. Opettajana tiedät, että kymppi on aina mahdollinen hyvälle oppilaalle, mutta myös huonon koulun luokan parhaalle, joka ei koskaan edes oppinut kunnolla lukemaan.
Kyllä se opetus ja oppiminen on kuule ihan erilaista hyvässä koulussa. Muistan kun harjoittelukoulussa hyvä luokka imaisi 10 minuutissa sen asian, mitä ns normiluokassa piti tankuttaa kaksi 90 minuutin sessiota.
Tähän ketjuun kirjoitan äitinä, jonka lapset vaativassa koulussa.
Oletko siis äiti, jonka mielestä oppiminen erilaista hyvässä koulussa? Eli oppijana ei ole oppilas, vaan koulu? Kasvatustieteilijänä olen sitä mieltä, että koulussa oppijana on ihminen, ei laitos. Hyvässä koulussa mahdollistetaan oppiminen, mutta se "tekeminen" on edelleen oppilaan asia.
Vierailija kirjoitti:
Koulu on rakennettu pikkutarkoille ihmisille, joiden ajattelu rakentuu yksityiskohtien kautta. Sellainen lapsi saa koulussa hyviä numeroita, oli sitten paremman tai huonomman perheen lapsi.
Usko sinä tuohon, jos se sinua lohduttaa.
Vierailija kirjoitti:
Minä väitän, että kyse on siitä, että lasta opetetaan ajattelemaan. Hänen kanssaan keskustellaan kotona niin, että ajattelu kehittyy.
Erittäin tärkeää on myös se, että lapselle luetaan - paljon, säännöllisesti ja monipuolisesti. Kieli on avain kaikkeen ajatteluun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulu on rakennettu pikkutarkoille ihmisille, joiden ajattelu rakentuu yksityiskohtien kautta. Sellainen lapsi saa koulussa hyviä numeroita, oli sitten paremman tai huonomman perheen lapsi.
Usko sinä tuohon, jos se sinua lohduttaa.
Olen kasvatustietelijä ja opettaja aikuiskoulutuksessa. En nyt tiedä ”lohduttaako” se minua, mutta aika paljon oppimisesta tiedän.
Osa opettajista kunnioittaa valtakunnallisia arvostelukäytäntöjä arvosanoissa. Sitten on niitä jotka iskee kaikille 1-2 arvosanaa paremman numeron päättötokariin. Ja sitten on niitä joilla on edelleen periaate että kymppiä ei anneta kenellekään. Ja sitten näiden maikkojen arvosanojen perusteella määritetään kuka jatkaa mihinkin lukioon. Onhan se epäreilua.