Lue keskustelun säännöt.
Miksi paremman väen lapset pärjäävät koulussa paremmin? Koulujärjestelmäkin eriyttää. Linkki
14.11.2017 |
http://m.iltalehti.fi/politiikka/201711132200529441_pi.shtml
Tässä kerrottiin, että samassakin koulussa on oikeasti luokkien välillä tasoeroja, kun luokille valitaan tahallaan joillekin parempia ja joillekin huonompia oppilaita. Mutta mikä selittää sen, että paremman väen lapset menestyvät koulussa ja huono-osaisuus periytyy?
Kommentit (222)
Vierailija kirjoitti:
Pitää kai olla tyytyväinen itseeni ja lapseeni. Lapsen pitäisi kai kaikilla mittapuilla olla huono koulussa. Minä olen matalapalkka-alalla osa-aikatöitä tekevä yksinhuoltajaäiti, asutaan Vantaalla betonilähiössä ja lapsi käy alueen huonomaineista koulua. Mutta lapsella menee koulu hyvin. Kaikki tämän syksyn koearvosanat ovat olleet 7 ja 10- välillä ja wilma-merkinnät yhtä lukuunottamatta positiivisia. Haluan ettei lapseni tarvitse rämpiä samanlaista suota kuin äitinsä. Onneksi Helsingin paremmat jatko-opiskelumahdollisuudet on lähellä
Ei mene koulu hyvin.
Koulu menee hyvin kun ei ole seiskaa tai kasia ollenkaan.
Ja sinähän et arvioi lainkaan opetuksen tasoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samaa mieltä, peruskouluihin pitäisi saada kunnon valtakunnallinen arviointi. Arvostelukäytännöt heittelee miten sattuu, samalla osaamisella voisi saada yhdessä koulussa kympin ja toisessa kasin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja kaikesta tärtä huolimatta opetusministeri kieltäytyy edes harkitsemasta peruskoulun päättökokeita,joissa nähtäisiin oppilaiden todellinen osaaminen! Nyt voi surkeassa koulussa saada arvosanan 8, kun vaivautuu pari kertaa viikossa paikalle, mutta hyvässä koulussa 8 on numero, jonka saadakseen täytyy myös osata. Sitten näillä vertailukelvottomilla todistuksilla haetaan jatko-opintoihin.
Oikeudenmukaista olisi välittömästi aloittaa päättökokeiden valmistelu vähintään 4 eri aineessa eli äidinkieli, vieras kieli (saisi olla englanti,ruotsi, venäjä,ranska jne.), matematiikka ja yhteiskuntaoppi. Huomattaisiin aika äkkiä, että itäisen Helsingin kouluissa osaaminen on jotain ihan muuta kuin mitä oppilaiden todistuksissa väitetään.
Aikamoista yleistystä. Itäisessä Helsingssä sijaitsevat mm Viikin Norssi ja Kulosaaren Yhteskoulu, joissa ei tod pääse pelkällä läsnäololla mihinkään.
Ja se Viikin Norssin todistuksen 8 on valtakunnallisessa kokeessa 10!
Ymmärsitkö: nyt saa huonossa koulussa osaamattomana arvosanan 8, hyvässä osaavana 8. Valtakunnallisessa kokeessa tämä koulujen sisäiseen arvosteluasteikkoon perustuva ero katoaisi!
Eli nyt käänsitkin sen toisinpäin: hyvä koulu on huono.
Omani käyvät huippukoulua Itä-Helsingissä ja kymppi on ihan mahdollinen. Koska opetus on hyvää. He myös oppivat jo yläkoulussa oikeasti opiskelemaan, mikä näkyy sitten lukiossa ja myöhemmin.
T. Äiti ja ope
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi sitoutui EU jäsenyyden myötä palauttamaan yhteiskunnan 1800-luvun tapaiseksi luokkayhteiskunnaksi. Tavoitteena on luoda maahan suuri työtä tekevä ryysyköyhälistö. Hyödyt korjaa pieni yläluokka ja niukaksi kutistuva keskiluokka. Liberalismi ja monikulttuuri ovat luokkayhteiskunnan uudelleen brändäykseen käytettyjä termejä. Koulujärjestelmän ja yleissivistyksen alasajo on olennainen osa hanketta.
Kyllä ne ns köyhät ihan itse ne kakariensa tulokset ryssivät. Tänään juuri Iltalehdessä taas siitä.
Ymmärrätkö peruskoulumme idean olleen juurikin kotioloista aiheutuvien ongelmien poistamisen laadukkaalla koulujärjestelmällä? Jokainen lapsi on pyritty viemään opintiellä niin pitkälle, kuin mihin lapset lahjakkuus riittää. Se malli on mahdollistanut monille meistä tai meidän vanhemmista pärjäämisen, vaikka lähtökohdat ovatkin olleet heikot. Yhteiskunnan kannalta on ollut hyvä asia kouluttaa kyvykkäimmät ihmiset, eikä suinkaan vain varakkaimpien ihmisten lapsia.
Tämä erinomainen suomalainen malli päättyi EU jäsenyyteen ja sittemmin koulua on tarkoituksella muokattu useimpien muiden maiden eriarvoistavan koulujärjestelmän suuntaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitää kai olla tyytyväinen itseeni ja lapseeni. Lapsen pitäisi kai kaikilla mittapuilla olla huono koulussa. Minä olen matalapalkka-alalla osa-aikatöitä tekevä yksinhuoltajaäiti, asutaan Vantaalla betonilähiössä ja lapsi käy alueen huonomaineista koulua. Mutta lapsella menee koulu hyvin. Kaikki tämän syksyn koearvosanat ovat olleet 7 ja 10- välillä ja wilma-merkinnät yhtä lukuunottamatta positiivisia. Haluan ettei lapseni tarvitse rämpiä samanlaista suota kuin äitinsä. Onneksi Helsingin paremmat jatko-opiskelumahdollisuudet on lähellä
Ei mene koulu hyvin.
Koulu menee hyvin kun ei ole seiskaa tai kasia ollenkaan.
Ja sinähän et arvioi lainkaan opetuksen tasoa.
No tässä on yksi iso ero. On perheitä joissa kasi miinusta pidetään hyvänä arvosanana. Itse jos olisin vienyt kotiin sellaisen kokeen niin en todellakaan olisi saanut kehuja vaan kehoituksen kerrata ja lukea seuraaviin kokeisiin paremmin. Eri standardit. Ja Helsingin eliittilukioihin on tosiaan se n. 9 - 9.5 keskiarvoraja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitää kai olla tyytyväinen itseeni ja lapseeni. Lapsen pitäisi kai kaikilla mittapuilla olla huono koulussa. Minä olen matalapalkka-alalla osa-aikatöitä tekevä yksinhuoltajaäiti, asutaan Vantaalla betonilähiössä ja lapsi käy alueen huonomaineista koulua. Mutta lapsella menee koulu hyvin. Kaikki tämän syksyn koearvosanat ovat olleet 7 ja 10- välillä ja wilma-merkinnät yhtä lukuunottamatta positiivisia. Haluan ettei lapseni tarvitse rämpiä samanlaista suota kuin äitinsä. Onneksi Helsingin paremmat jatko-opiskelumahdollisuudet on lähellä
Ei mene koulu hyvin.
Koulu menee hyvin kun ei ole seiskaa tai kasia ollenkaan.
Ja sinähän et arvioi lainkaan opetuksen tasoa.
No tässä on yksi iso ero. On perheitä joissa kasi miinusta pidetään hyvänä arvosanana. Itse jos olisin vienyt kotiin sellaisen kokeen niin en todellakaan olisi saanut kehuja vaan kehoituksen kerrata ja lukea seuraaviin kokeisiin paremmin. Eri standardit. Ja Helsingin eliittilukioihin on tosiaan se n. 9 - 9.5 keskiarvoraja.
Niin. Tossa on juuri se ero. Kuvitellaan että kasi on jo riittävä.
Tosissaan, väitän että vanhempien kiinnostus tai ehtiminen lapsen elämän seuraamiseen tekee paljon. Mua ei ikinä olla pakotettu tekemään läksyjä tai lukemaan kokeeseen, mutta koulusta ollaan keskusteltu, koealueita kuulusteltu jos olen pyytänyt ja yritetty auttaa jos joskus olen apua tarvinnut. Vanhemmat olivat molemmat matalapalkka-alalla, mutta pidän itseäni silti hyväosaisten luokkaan kuuluvana, kun oli turvallinen ja ennen kaikkea kannustava kotiympäristö. Kaikilla ei todellakaan ole.
Varsinkin nykyaikana luokkakokojen kasvaessa enemmän ja enemmän kodin vaikutus kasvaa. Läsnäolo ja tukeminen on omasta mielestäni tärkeimpiä asioita, mutta toki myös se jos vanhemmat osaa itse peruskoulun matikkaa ja pystyy auttamaan ja kannustamaan, jos lapsi putoaa joskus kärryiltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi sitoutui EU jäsenyyden myötä palauttamaan yhteiskunnan 1800-luvun tapaiseksi luokkayhteiskunnaksi. Tavoitteena on luoda maahan suuri työtä tekevä ryysyköyhälistö. Hyödyt korjaa pieni yläluokka ja niukaksi kutistuva keskiluokka. Liberalismi ja monikulttuuri ovat luokkayhteiskunnan uudelleen brändäykseen käytettyjä termejä. Koulujärjestelmän ja yleissivistyksen alasajo on olennainen osa hanketta.
Kyllä ne ns köyhät ihan itse ne kakariensa tulokset ryssivät. Tänään juuri Iltalehdessä taas siitä.
Ymmärrätkö peruskoulumme idean olleen juurikin kotioloista aiheutuvien ongelmien poistamisen laadukkaalla koulujärjestelmällä? Jokainen lapsi on pyritty viemään opintiellä niin pitkälle, kuin mihin lapset lahjakkuus riittää. Se malli on mahdollistanut monille meistä tai meidän vanhemmista pärjäämisen, vaikka lähtökohdat ovatkin olleet heikot. Yhteiskunnan kannalta on ollut hyvä asia kouluttaa kyvykkäimmät ihmiset, eikä suinkaan vain varakkaimpien ihmisten lapsia.
Tämä erinomainen suomalainen malli päättyi EU jäsenyyteen ja sittemmin koulua on tarkoituksella muokattu useimpien muiden maiden eriarvoistavan koulujärjestelmän suuntaan.
Kyse on asenteista. Ennen myös köyhät arvostivat koulutusta. Peruskoulun myötä se tuli kaikkien ulottuville, joten sen arvostus lopahti. Nykyään ns köyhät vain vaatii, eivät edes lapsiaan opeta lainkaan ponnistelemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja kaikesta tärtä huolimatta opetusministeri kieltäytyy edes harkitsemasta peruskoulun päättökokeita,joissa nähtäisiin oppilaiden todellinen osaaminen! Nyt voi surkeassa koulussa saada arvosanan 8, kun vaivautuu pari kertaa viikossa paikalle, mutta hyvässä koulussa 8 on numero, jonka saadakseen täytyy myös osata. Sitten näillä vertailukelvottomilla todistuksilla haetaan jatko-opintoihin.
Oikeudenmukaista olisi välittömästi aloittaa päättökokeiden valmistelu vähintään 4 eri aineessa eli äidinkieli, vieras kieli (saisi olla englanti,ruotsi, venäjä,ranska jne.), matematiikka ja yhteiskuntaoppi. Huomattaisiin aika äkkiä, että itäisen Helsingin kouluissa osaaminen on jotain ihan muuta kuin mitä oppilaiden todistuksissa väitetään.
Aikamoista yleistystä. Itäisessä Helsingssä sijaitsevat mm Viikin Norssi ja Kulosaaren Yhteskoulu, joissa ei tod pääse pelkällä läsnäololla mihinkään.
Ja se Viikin Norssin todistuksen 8 on valtakunnallisessa kokeessa 10!
Ymmärsitkö: nyt saa huonossa koulussa osaamattomana arvosanan 8, hyvässä osaavana 8. Valtakunnallisessa kokeessa tämä koulujen sisäiseen arvosteluasteikkoon perustuva ero katoaisi!
Eli nyt käänsitkin sen toisinpäin: hyvä koulu on huono.
Omani käyvät huippukoulua Itä-Helsingissä ja kymppi on ihan mahdollinen. Koska opetus on hyvää. He myös oppivat jo yläkoulussa oikeasti opiskelemaan, mikä näkyy sitten lukiossa ja myöhemmin.
T. Äiti ja ope
Ymmärrän, että opettajat eivät halua nähdä tätä koulujen välistä eriarvoisuutta. Hyvä opetus ei takaa hyvää oppimista, koska kyseessä on kahden eri yksilön toiminta. Hyvä opetus mahdollistaa huonommankin oppilaan oppimisen, mutta opetuksen taso ei määritä arvosanoja.
En arvostele kouluja, arvostelen sitä, että eri kouluissa samalla osaamisella saa erilaisen numeron. Opettajana tiedät, että kymppi on aina mahdollinen hyvälle oppilaalle, mutta myös huonon koulun luokan parhaalle, joka ei koskaan edes oppinut kunnolla lukemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja kaikesta tärtä huolimatta opetusministeri kieltäytyy edes harkitsemasta peruskoulun päättökokeita,joissa nähtäisiin oppilaiden todellinen osaaminen! Nyt voi surkeassa koulussa saada arvosanan 8, kun vaivautuu pari kertaa viikossa paikalle, mutta hyvässä koulussa 8 on numero, jonka saadakseen täytyy myös osata. Sitten näillä vertailukelvottomilla todistuksilla haetaan jatko-opintoihin.
Oikeudenmukaista olisi välittömästi aloittaa päättökokeiden valmistelu vähintään 4 eri aineessa eli äidinkieli, vieras kieli (saisi olla englanti,ruotsi, venäjä,ranska jne.), matematiikka ja yhteiskuntaoppi. Huomattaisiin aika äkkiä, että itäisen Helsingin kouluissa osaaminen on jotain ihan muuta kuin mitä oppilaiden todistuksissa väitetään.
Aikamoista yleistystä. Itäisessä Helsingssä sijaitsevat mm Viikin Norssi ja Kulosaaren Yhteskoulu, joissa ei tod pääse pelkällä läsnäololla mihinkään.
Ja se Viikin Norssin todistuksen 8 on valtakunnallisessa kokeessa 10!
Ymmärsitkö: nyt saa huonossa koulussa osaamattomana arvosanan 8, hyvässä osaavana 8. Valtakunnallisessa kokeessa tämä koulujen sisäiseen arvosteluasteikkoon perustuva ero katoaisi!
Eli nyt käänsitkin sen toisinpäin: hyvä koulu on huono.
Omani käyvät huippukoulua Itä-Helsingissä ja kymppi on ihan mahdollinen. Koska opetus on hyvää. He myös oppivat jo yläkoulussa oikeasti opiskelemaan, mikä näkyy sitten lukiossa ja myöhemmin.
T. Äiti ja ope
Ymmärrän, että opettajat eivät halua nähdä tätä koulujen välistä eriarvoisuutta. Hyvä opetus ei takaa hyvää oppimista, koska kyseessä on kahden eri yksilön toiminta. Hyvä opetus mahdollistaa huonommankin oppilaan oppimisen, mutta opetuksen taso ei määritä arvosanoja.
En arvostele kouluja, arvostelen sitä, että eri kouluissa samalla osaamisella saa erilaisen numeron. Opettajana tiedät, että kymppi on aina mahdollinen hyvälle oppilaalle, mutta myös huonon koulun luokan parhaalle, joka ei koskaan edes oppinut kunnolla lukemaan.
Miksi sinulle peruskoulun päättötodistuksen arvosanoilla on niin suuri merkitys?
Elämässä ylipäätään niillä ei ole minkäälaista merkitystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja kaikesta tärtä huolimatta opetusministeri kieltäytyy edes harkitsemasta peruskoulun päättökokeita,joissa nähtäisiin oppilaiden todellinen osaaminen! Nyt voi surkeassa koulussa saada arvosanan 8, kun vaivautuu pari kertaa viikossa paikalle, mutta hyvässä koulussa 8 on numero, jonka saadakseen täytyy myös osata. Sitten näillä vertailukelvottomilla todistuksilla haetaan jatko-opintoihin.
Oikeudenmukaista olisi välittömästi aloittaa päättökokeiden valmistelu vähintään 4 eri aineessa eli äidinkieli, vieras kieli (saisi olla englanti,ruotsi, venäjä,ranska jne.), matematiikka ja yhteiskuntaoppi. Huomattaisiin aika äkkiä, että itäisen Helsingin kouluissa osaaminen on jotain ihan muuta kuin mitä oppilaiden todistuksissa väitetään.
Aikamoista yleistystä. Itäisessä Helsingssä sijaitsevat mm Viikin Norssi ja Kulosaaren Yhteskoulu, joissa ei tod pääse pelkällä läsnäololla mihinkään.
Ja se Viikin Norssin todistuksen 8 on valtakunnallisessa kokeessa 10!
Ymmärsitkö: nyt saa huonossa koulussa osaamattomana arvosanan 8, hyvässä osaavana 8. Valtakunnallisessa kokeessa tämä koulujen sisäiseen arvosteluasteikkoon perustuva ero katoaisi!
Eli nyt käänsitkin sen toisinpäin: hyvä koulu on huono.
Omani käyvät huippukoulua Itä-Helsingissä ja kymppi on ihan mahdollinen. Koska opetus on hyvää. He myös oppivat jo yläkoulussa oikeasti opiskelemaan, mikä näkyy sitten lukiossa ja myöhemmin.
T. Äiti ja ope
Ymmärrän, että opettajat eivät halua nähdä tätä koulujen välistä eriarvoisuutta. Hyvä opetus ei takaa hyvää oppimista, koska kyseessä on kahden eri yksilön toiminta. Hyvä opetus mahdollistaa huonommankin oppilaan oppimisen, mutta opetuksen taso ei määritä arvosanoja.
En arvostele kouluja, arvostelen sitä, että eri kouluissa samalla osaamisella saa erilaisen numeron. Opettajana tiedät, että kymppi on aina mahdollinen hyvälle oppilaalle, mutta myös huonon koulun luokan parhaalle, joka ei koskaan edes oppinut kunnolla lukemaan.
Miksi sinulle peruskoulun päättötodistuksen arvosanoilla on niin suuri merkitys?
Elämässä ylipäätään niillä ei ole minkäälaista merkitystä.
Koska ne määräävät tulevaisuuden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi sitoutui EU jäsenyyden myötä palauttamaan yhteiskunnan 1800-luvun tapaiseksi luokkayhteiskunnaksi. Tavoitteena on luoda maahan suuri työtä tekevä ryysyköyhälistö. Hyödyt korjaa pieni yläluokka ja niukaksi kutistuva keskiluokka. Liberalismi ja monikulttuuri ovat luokkayhteiskunnan uudelleen brändäykseen käytettyjä termejä. Koulujärjestelmän ja yleissivistyksen alasajo on olennainen osa hanketta.
Kyllä ne ns köyhät ihan itse ne kakariensa tulokset ryssivät. Tänään juuri Iltalehdessä taas siitä.
Huomio tähän, köyhyyttäkin on erilaista. Lapsen koulu-ura on yleensä hyvin erilainen jos vanhemmat on vaikka pätkätyöttömiä filosofian maistereita vs. jos vanhemmat on kouluttamattomia sossun vakioasiakkaita. Kodin henkinen pääoma ratkaisee, etenkin se onko lapselle esimerkiksi luettu paljon pienenä, miten vanhemmat kannustavat opiskeluun, autetaanko lasta läksyissä, käydäänkö kirjastossa vai meneekö lapsuus pleikkarin ääressä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja kaikesta tärtä huolimatta opetusministeri kieltäytyy edes harkitsemasta peruskoulun päättökokeita,joissa nähtäisiin oppilaiden todellinen osaaminen! Nyt voi surkeassa koulussa saada arvosanan 8, kun vaivautuu pari kertaa viikossa paikalle, mutta hyvässä koulussa 8 on numero, jonka saadakseen täytyy myös osata. Sitten näillä vertailukelvottomilla todistuksilla haetaan jatko-opintoihin.
Oikeudenmukaista olisi välittömästi aloittaa päättökokeiden valmistelu vähintään 4 eri aineessa eli äidinkieli, vieras kieli (saisi olla englanti,ruotsi, venäjä,ranska jne.), matematiikka ja yhteiskuntaoppi. Huomattaisiin aika äkkiä, että itäisen Helsingin kouluissa osaaminen on jotain ihan muuta kuin mitä oppilaiden todistuksissa väitetään.
Aikamoista yleistystä. Itäisessä Helsingssä sijaitsevat mm Viikin Norssi ja Kulosaaren Yhteskoulu, joissa ei tod pääse pelkällä läsnäololla mihinkään.
Ja se Viikin Norssin todistuksen 8 on valtakunnallisessa kokeessa 10!
Ymmärsitkö: nyt saa huonossa koulussa osaamattomana arvosanan 8, hyvässä osaavana 8. Valtakunnallisessa kokeessa tämä koulujen sisäiseen arvosteluasteikkoon perustuva ero katoaisi!
Eli nyt käänsitkin sen toisinpäin: hyvä koulu on huono.
Omani käyvät huippukoulua Itä-Helsingissä ja kymppi on ihan mahdollinen. Koska opetus on hyvää. He myös oppivat jo yläkoulussa oikeasti opiskelemaan, mikä näkyy sitten lukiossa ja myöhemmin.
T. Äiti ja ope
Ymmärrän, että opettajat eivät halua nähdä tätä koulujen välistä eriarvoisuutta. Hyvä opetus ei takaa hyvää oppimista, koska kyseessä on kahden eri yksilön toiminta. Hyvä opetus mahdollistaa huonommankin oppilaan oppimisen, mutta opetuksen taso ei määritä arvosanoja.
En arvostele kouluja, arvostelen sitä, että eri kouluissa samalla osaamisella saa erilaisen numeron. Opettajana tiedät, että kymppi on aina mahdollinen hyvälle oppilaalle, mutta myös huonon koulun luokan parhaalle, joka ei koskaan edes oppinut kunnolla lukemaan.
Kyllä se opetus ja oppiminen on kuule ihan erilaista hyvässä koulussa. Muistan kun harjoittelukoulussa hyvä luokka imaisi 10 minuutissa sen asian, mitä ns normiluokassa piti tankuttaa kaksi 90 minuutin sessiota.
Tähän ketjuun kirjoitan äitinä, jonka lapset vaativassa koulussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä on ”paremman perheen” määritelmä?
Kerron itsestäni:
- (vaikka olen viisikymppinen) kolmannen polven akateeminen
- minulla ja isällä on ylempi kk-tutkinto
- perheen kuukausitulot nettona erittäin, erittäin hyvät
- lapsille luettu paljon paljon
- lapset itse lukeneet paljon
- keskustellaan paljon
Lienen kuuluvani kastiin. Silti:
- lukiolaispoika ei suorita kurssejaan, tuskin pystyy kirjoittamaan kolmessa vuodessa. Vitosia piisaa. - Ysiluokkalainen poika saa kutosia kaikista kokeista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitää kai olla tyytyväinen itseeni ja lapseeni. Lapsen pitäisi kai kaikilla mittapuilla olla huono koulussa. Minä olen matalapalkka-alalla osa-aikatöitä tekevä yksinhuoltajaäiti, asutaan Vantaalla betonilähiössä ja lapsi käy alueen huonomaineista koulua. Mutta lapsella menee koulu hyvin. Kaikki tämän syksyn koearvosanat ovat olleet 7 ja 10- välillä ja wilma-merkinnät yhtä lukuunottamatta positiivisia. Haluan ettei lapseni tarvitse rämpiä samanlaista suota kuin äitinsä. Onneksi Helsingin paremmat jatko-opiskelumahdollisuudet on lähellä
Ei mene koulu hyvin.
Koulu menee hyvin kun ei ole seiskaa tai kasia ollenkaan.
Ja sinähän et arvioi lainkaan opetuksen tasoa.
En osaa arvioida opetuksen tasoa, enkä siihen pystyisikään. Arvioin ja vertaan lapsen koulumenestystä muihin samanikäisiin. Moni lapsen kaveri saa pelkkiä vitosia ja kutosia. Kun tuo seiska syksyn ensimmäisestä kokeesta tuli, keskustelin lapsen kanssa. Kysyin onko numeroon tyytyväinen ja kun ei ollut, mietittiin mitä pitää tehdä, että jatkossa tulee parempia numeroita. Lapsi itse oli sitä mieltä että pitää lukea enemmän ja keskittyä tunnilla. Tuon jälkeen ei ole kasia huonompaa tullut. Ja 8 on hyvä numero mun mielestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja kaikesta tärtä huolimatta opetusministeri kieltäytyy edes harkitsemasta peruskoulun päättökokeita,joissa nähtäisiin oppilaiden todellinen osaaminen! Nyt voi surkeassa koulussa saada arvosanan 8, kun vaivautuu pari kertaa viikossa paikalle, mutta hyvässä koulussa 8 on numero, jonka saadakseen täytyy myös osata. Sitten näillä vertailukelvottomilla todistuksilla haetaan jatko-opintoihin.
Oikeudenmukaista olisi välittömästi aloittaa päättökokeiden valmistelu vähintään 4 eri aineessa eli äidinkieli, vieras kieli (saisi olla englanti,ruotsi, venäjä,ranska jne.), matematiikka ja yhteiskuntaoppi. Huomattaisiin aika äkkiä, että itäisen Helsingin kouluissa osaaminen on jotain ihan muuta kuin mitä oppilaiden todistuksissa väitetään.
Aikamoista yleistystä. Itäisessä Helsingssä sijaitsevat mm Viikin Norssi ja Kulosaaren Yhteskoulu, joissa ei tod pääse pelkällä läsnäololla mihinkään.
Ja se Viikin Norssin todistuksen 8 on valtakunnallisessa kokeessa 10!
Ymmärsitkö: nyt saa huonossa koulussa osaamattomana arvosanan 8, hyvässä osaavana 8. Valtakunnallisessa kokeessa tämä koulujen sisäiseen arvosteluasteikkoon perustuva ero katoaisi!
Eli nyt käänsitkin sen toisinpäin: hyvä koulu on huono.
Omani käyvät huippukoulua Itä-Helsingissä ja kymppi on ihan mahdollinen. Koska opetus on hyvää. He myös oppivat jo yläkoulussa oikeasti opiskelemaan, mikä näkyy sitten lukiossa ja myöhemmin.
T. Äiti ja ope
Ymmärrän, että opettajat eivät halua nähdä tätä koulujen välistä eriarvoisuutta. Hyvä opetus ei takaa hyvää oppimista, koska kyseessä on kahden eri yksilön toiminta. Hyvä opetus mahdollistaa huonommankin oppilaan oppimisen, mutta opetuksen taso ei määritä arvosanoja.
En arvostele kouluja, arvostelen sitä, että eri kouluissa samalla osaamisella saa erilaisen numeron. Opettajana tiedät, että kymppi on aina mahdollinen hyvälle oppilaalle, mutta myös huonon koulun luokan parhaalle, joka ei koskaan edes oppinut kunnolla lukemaan.
Miksi sinulle peruskoulun päättötodistuksen arvosanoilla on niin suuri merkitys?
Elämässä ylipäätään niillä ei ole minkäälaista merkitystä.
Koska ne määräävät tulevaisuuden.
Minkä ikäinen sä oot? 15-vee?
Ei, peruskoulutodistuksen numerot eivät määrää tulevaisuutta.
Jos et tämän vertaa ole (perus)koulussa oppinut, niin vähän on ohuiksi jäänyt elämän eväät.
Vierailija kirjoitti:
Mikä on ”paremman perheen” määritelmä?
Kerron itsestäni:
- (vaikka olen viisikymppinen) kolmannen polven akateeminen
- minulla ja isällä on ylempi kk-tutkinto
- perheen kuukausitulot nettona erittäin, erittäin hyvät
- lapsille luettu paljon paljon
- lapset itse lukeneet paljon
- keskustellaan paljonLienen kuuluvani kastiin. Silti:
- lukiolaispoika ei suorita kurssejaan, tuskin pystyy kirjoittamaan kolmessa vuodessa. Vitosia piisaa. - Ysiluokkalainen poika saa kutosia kaikista kokeista.
Niin, nyt puhutaan yleisellä tasolla, tilastollisista todennäköisyyksistä. Sinun tapauksesi on ehkä poikkeus, mutta yleisiä trendejä se ei muuta.
Kun puhutaan trendeistä niin pitää tutkia kehitystä. Niiden lasten määrä joiden kotona ei puhuta koulun kieltä on kasvanut valtavasti. Ja he asuvat ns. heikoilla alueilla kaupungeissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitää kai olla tyytyväinen itseeni ja lapseeni. Lapsen pitäisi kai kaikilla mittapuilla olla huono koulussa. Minä olen matalapalkka-alalla osa-aikatöitä tekevä yksinhuoltajaäiti, asutaan Vantaalla betonilähiössä ja lapsi käy alueen huonomaineista koulua. Mutta lapsella menee koulu hyvin. Kaikki tämän syksyn koearvosanat ovat olleet 7 ja 10- välillä ja wilma-merkinnät yhtä lukuunottamatta positiivisia. Haluan ettei lapseni tarvitse rämpiä samanlaista suota kuin äitinsä. Onneksi Helsingin paremmat jatko-opiskelumahdollisuudet on lähellä
Ei mene koulu hyvin.
Koulu menee hyvin kun ei ole seiskaa tai kasia ollenkaan.
Ja sinähän et arvioi lainkaan opetuksen tasoa.
En osaa arvioida opetuksen tasoa, enkä siihen pystyisikään. Arvioin ja vertaan lapsen koulumenestystä muihin samanikäisiin. Moni lapsen kaveri saa pelkkiä vitosia ja kutosia. Kun tuo seiska syksyn ensimmäisestä kokeesta tuli, keskustelin lapsen kanssa. Kysyin onko numeroon tyytyväinen ja kun ei ollut, mietittiin mitä pitää tehdä, että jatkossa tulee parempia numeroita. Lapsi itse oli sitä mieltä että pitää lukea enemmän ja keskittyä tunnilla. Tuon jälkeen ei ole kasia huonompaa tullut. Ja 8 on hyvä numero mun mielestä.
Eli olet juurikn huono vanhempi.
Rima on liian matalalla, et tajua opetuksesta mitään ja lapsesi kaverit on tulevia luusereita.
opettajat antavat usein parempia numeroita kerman lapsille.
näin ainakin minun lapsuudessani.