Introvertit ärsyttää

Vierailija kirjoitti:

AP:ta ahdistaa, kun ne eivät sano mitään mistä niitä voisi syyllistää :D

Ehkä ap ajattelee, että introvertit salaavat jotain? Siitä oli kerran hulvaton ketju täällä.

Ap:n ongelma on kyllä outo. Ehkä ne hiljaiset tyypit tietävät, että on parempi olla hiljaa ja näyttää tyhmältä kuin avata suunsa ja poistaa kaikki epäilykset 😁

Kyllä minäkin tykkään lukea, kaipaan työpäivän jälkeen hiljaisuutta, tykkään kulkea yksin metsässä, jatkuva sosialisoimimen väsyttää kaikkia. Monet ekstrovertit kokevat näin myös.

Introvertti on kuitenkin tuon kaiken lisäksi myös hiljaisempi ja agressiivisempi. Jos ihmiset ja puheet ahdistaa, miksei voi opetella sietämään ja käyttäytymään hyvin?

En kuvittele olevani erinomainen. Teen virheitä ja niitä kuuluukin tehdä, sitä se eläminen on.

Ap

Joo, syö ruokansa ja toljottaa. Kyllä aikuisen pitäis edes yrittää vähän keskustella. Salaa vihaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olipa taas aloituksessa niin paljon sitä itseään ettei tosikaan.

Minä olen introvertti, en ikinä arvostele ihmisiä, annan paljon työyhteisölle, otan erittäin voimaakkaasti kantaa asioihin, joissa minulla on asiantuntemusta.  En vaan jaksa jutella kummin serkun kaiman kissoista ja muusta yhtä "innostavasta", kuten edellisillan salkkareista.

Luetko samaa keskustelua? Millä järjellä yhdistät ekstroverttiyden tyhjän puhimiseen?

Ei meidän työpaikan introvertit avaa suutaan, oli aihe mikä tahansa. "No ei se nyt ihan noin mene", "ei se ole niin yksiselitteistä", "ihmisillä on eri tilanteita" Ja nuo lauseet ovat sitten rakentava osa yhteistä keskustelua?

Ujojen kanssa on ihan eri asia. Ruokatunti kahdestaan on välillä todella mielenkiintoinen.

Ap

En ole tuo jota lainasit, mutta yleensä töissä ninenomaam jauhetasn tyhjänpäiväistä paskaa ja syvälliset keskustelut käydään kavereiden kanssa.

En ymmärrä miksi töissä ylipäätän pitää lätistä, kesätyö oli henkisesti raskas kun kaikki kyselivät koko ajan "Mitäs teit viikonloppuna/onko lomasuunnitelmia/ mitä kissoille ja poikakaverille kuuluu?" Pitäisi riittää että tekee työnsä hyvin ja on ystävällinen, en tajua miksi joissain paikoissa odotetaan että pitäisi koko ajan rupatella mukavia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olipa taas aloituksessa niin paljon sitä itseään ettei tosikaan.

Minä olen introvertti, en ikinä arvostele ihmisiä, annan paljon työyhteisölle, otan erittäin voimaakkaasti kantaa asioihin, joissa minulla on asiantuntemusta.  En vaan jaksa jutella kummin serkun kaiman kissoista ja muusta yhtä "innostavasta", kuten edellisillan salkkareista.

Luetko samaa keskustelua? Millä järjellä yhdistät ekstroverttiyden tyhjän puhimiseen?

Ei meidän työpaikan introvertit avaa suutaan, oli aihe mikä tahansa. "No ei se nyt ihan noin mene", "ei se ole niin yksiselitteistä", "ihmisillä on eri tilanteita" Ja nuo lauseet ovat sitten rakentava osa yhteistä keskustelua?

Ujojen kanssa on ihan eri asia. Ruokatunti kahdestaan on välillä todella mielenkiintoinen.

Ap

En ole tuo jota lainasit, mutta yleensä töissä ninenomaam jauhetasn tyhjänpäiväistä paskaa ja syvälliset keskustelut käydään kavereiden kanssa.

En ymmärrä miksi töissä ylipäätän pitää lätistä, kesätyö oli henkisesti raskas kun kaikki kyselivät koko ajan "Mitäs teit viikonloppuna/onko lomasuunnitelmia/ mitä kissoille ja poikakaverille kuuluu?" Pitäisi riittää että tekee työnsä hyvin ja on ystävällinen, en tajua miksi joissain paikoissa odotetaan että pitäisi koko ajan rupatella mukavia.

Varsinkin asiakaspalvelussa tämä korostuu kun työssä pitää olla supersosiaalinen ja erityisesti huomioida jatkuvasti toisen ihmisen tarpeita, niin joskus kahvitauolla vain haluaisi olla hetken rauhassa ja hengähtää, kun tietää että loppupäivä sosialisointi vielä edessä. Mutta eehei, siihen tulee sitten se introverttityökamu höpöttämään ja sun pitää käyttää kahvipaussi sen tunteita paapoen ja tarpeita tyydyttäen. Plaah.

Vierailija kirjoitti:

Joo, syö ruokansa ja toljottaa. Kyllä aikuisen pitäis edes yrittää vähän keskustella. Salaa vihaan.

Tosi "salaa", luuletko ettei me sitä nähdä? :D

Vierailija kirjoitti:

En jaksa suvaita heitä, kun eivät hekään suvaitse kuin kaltaisiaan. Hillitty, hallittu, hiljainen, harmaa.

Itsevarmat introvertit ovat kamalia. Ujot ovat asia erikseen.

Ap

Tunnet siis olosi epävarmaksi heidän seurassaan. Olisiko kuitenkin kyse ennemminkin sinun itsetunto-ongelmastasi?

Entä puhelias, itsevarma, älykäs ja mielipiteillä varustettu introvertti? Tajuatko edes, että sellainen on introvertti?

Minäkään en pidä introverteistä. Heillä ei vain ole mulle mitään annettavaa, enhän minä sille mitään voi. Miksi olisin tylsässä seurassa jos ei ole pakko? Pidän puheliaista, vilkkaista, älykkäistä ihmisistä, joilla on nopea ajatuksenjuoksu ja joiden kanssa voi viettää jutellen vaikka koko päivän.

En ole ap.

No voi nyt niin kovin itkettää kun olen introverttinä varmasti mielesi niin kovin pahoittanut.

Vierailija kirjoitti:

Minäkään en pidä introverteistä. Heillä ei vain ole mulle mitään annettavaa, enhän minä sille mitään voi. Miksi olisin tylsässä seurassa jos ei ole pakko? Pidän puheliaista, vilkkaista, älykkäistä ihmisistä, joilla on nopea ajatuksenjuoksu ja joiden kanssa voi viettää jutellen vaikka koko päivän.

En ole ap.

Tuollainenkin ihminen voi olla introvertti. Se viettää päivän puheliaana seurassa ja sitten illan "latailee akkuja" yksinäisyydessä väsyttyään sosiaalisuudesta.

Tulee mieleen, että ap taitaa olla esim. työyhteisössä jonkun rauhallisen, itsevarman ihmisen mielestä tyyppi, jonka kanssa ei jaksa olla tekemisissä yhtään sen enempää kuin mitä peruskohteliaaseen käytökseen kuuluu :)

Sitä se on, työelämässä pitää vain oppia sietämään kaikenlaisia ihmisiä. Niitäkin jotka eivät ole samanlaisia mitä itse on.

Todennäköisesti se ap:n introvertti ajattelee ap:sta ihan samalla tavalla, ei voi sietää pakollista enempää. "Huoh, taas tuo alati typeryyksiään hölöttävä paukapää estää minua kuulemasta näiden oikeasti mielenkiintoisia asioita kertovien ihmisten mielipiteen!"

Annetaan kaikkien kukkien kukkia, jookos kookos.

Aina ei ole ihmiselle itselleen hyväksi avata kaikkia asioitaan yleisölle.

Hyvät tarinat ja hyvät puhujat on enemmän kuin ok, mutta ne jaarittelijat... eivät jaksa pitää yleisön mielenkiintoa ylhäällä. Rasittavia. Puhe vain jatkuu ja jatkuu....

Hehheh, taas suvaitsevaisuus huipussaan täällä. Mikä riemu siitä syntyisikään, jos sanoisitte nuo samat oikeasti niille inhoamillenne ekstro- tai introverteille vai oliko joku ambiverttikin. Ei se mistään verttiydestä kiinni ole, jos joku ärsyttää. Ehkei vaan ole mitään yhteistä.

Olen introvertti mutta osaan small talkata, tuntemattomillekkin ja isossa ryhmässä, mutta en siitä erikoisemmin pidä tai saa siitä mitään.

Voisi ekstrovertitkin joskus opetella olemaan läsnä ja todella kuuntelemaan, myös harkitsemaan mitä sanoo ennen kuin aukaisee suunsa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olipa taas aloituksessa niin paljon sitä itseään ettei tosikaan.

Minä olen introvertti, en ikinä arvostele ihmisiä, annan paljon työyhteisölle, otan erittäin voimaakkaasti kantaa asioihin, joissa minulla on asiantuntemusta.  En vaan jaksa jutella kummin serkun kaiman kissoista ja muusta yhtä "innostavasta", kuten edellisillan salkkareista.

Luetko samaa keskustelua? Millä järjellä yhdistät ekstroverttiyden tyhjän puhimiseen?

Ei meidän työpaikan introvertit avaa suutaan, oli aihe mikä tahansa. "No ei se nyt ihan noin mene", "ei se ole niin yksiselitteistä", "ihmisillä on eri tilanteita" Ja nuo lauseet ovat sitten rakentava osa yhteistä keskustelua?

Ujojen kanssa on ihan eri asia. Ruokatunti kahdestaan on välillä todella mielenkiintoinen.

Ap

Noita lainausmerkeissä olevia kommentteja käytetään kyllä yleensä, jos joku ajattelee kovin yksinkertaisesti/mustavalkoisesti/ennakkoluuloisesti. Olisin aika huolissani jos kuulisin noita useasti.

Se, että kommentoija ei avaa kommenttiaan sen enempää, johtunee siitä, ettei hän jaksa alkaa väittelemään kyseisessä tilanteessa ja/tai kyseisten ihmisten kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olipa taas aloituksessa niin paljon sitä itseään ettei tosikaan.

Minä olen introvertti, en ikinä arvostele ihmisiä, annan paljon työyhteisölle, otan erittäin voimaakkaasti kantaa asioihin, joissa minulla on asiantuntemusta.  En vaan jaksa jutella kummin serkun kaiman kissoista ja muusta yhtä "innostavasta", kuten edellisillan salkkareista.

Luetko samaa keskustelua? Millä järjellä yhdistät ekstroverttiyden tyhjän puhimiseen?

Ei meidän työpaikan introvertit avaa suutaan, oli aihe mikä tahansa. "No ei se nyt ihan noin mene", "ei se ole niin yksiselitteistä", "ihmisillä on eri tilanteita" Ja nuo lauseet ovat sitten rakentava osa yhteistä keskustelua?

Ujojen kanssa on ihan eri asia. Ruokatunti kahdestaan on välillä todella mielenkiintoinen.

Ap

En ole tuo jota lainasit, mutta yleensä töissä ninenomaam jauhetasn tyhjänpäiväistä paskaa ja syvälliset keskustelut käydään kavereiden kanssa.

En ymmärrä miksi töissä ylipäätän pitää lätistä, kesätyö oli henkisesti raskas kun kaikki kyselivät koko ajan "Mitäs teit viikonloppuna/onko lomasuunnitelmia/ mitä kissoille ja poikakaverille kuuluu?" Pitäisi riittää että tekee työnsä hyvin ja on ystävällinen, en tajua miksi joissain paikoissa odotetaan että pitäisi koko ajan rupatella mukavia.

Varsinkin asiakaspalvelussa tämä korostuu kun työssä pitää olla supersosiaalinen ja erityisesti huomioida jatkuvasti toisen ihmisen tarpeita, niin joskus kahvitauolla vain haluaisi olla hetken rauhassa ja hengähtää, kun tietää että loppupäivä sosialisointi vielä edessä. Mutta eehei, siihen tulee sitten se introverttityökamu höpöttämään ja sun pitää käyttää kahvipaussi sen tunteita paapoen ja tarpeita tyydyttäen. Plaah.

Juuri tuo kun ei voi tauolla "palautua" kun pitää silloinkin höpöttää työkavereiden kanssa ja sitten on työpäivän jälkeen voimat ihan loppu 😨

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu, että kuvittelevat olevansa hyvinkin älykkäitä, kun eivät puhu. Katsovat arvostelevasti puheliaita, mutta eivät anna itsestään mitään.

Ovat hiljaisuudessaan erinomaisia, vaikka työn tehokkuus ja laatu on aivan samaa luokkaa kuin ekstroverteillä.

Diplomaattisuus ja harmaat mielipiteet ovat heille älykkyyden synonymi. Yök.

Eli  ap tunteen alemmuutta ja kiukuttelee siksi palstalla. Ei itsestään tarvitse kaikille lärppäliisoille kertoa jos ei  koe sitä tarpeelliseksi. Diplomaattinen sinä et todentotta ole. Ehkä sunkin kannattais miettiä että ihmisillä on kaksi korvaa ja yksi suu ihan syystä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En jaksa suvaita heitä, kun eivät hekään suvaitse kuin kaltaisiaan. Hillitty, hallittu, hiljainen, harmaa.

Itsevarmat introvertit ovat kamalia. Ujot ovat asia erikseen.

Ap

No mikäs siinä itsevarmuudessa on niin kamalaa?

Heh, AP taisi tulla tässä paljastaneeksi oman suhtautumisensa muihin ihmisiin. Ujon ja epäitsevarman ihmisen yli on helpompi kävellä kuin sellaisen, jolla on omanarvontuntoa.

Erityisesti sellainen ekstrovertti, jolta puuttuu sosiaalista älyä ja tilannetajua ja joka vain puhuu puhumasta päästyään, ei todellakaan pärjää vakavassa ja tavoitteellisessa keskustelussa sellaisen introvertin kanssa, joka a) puhuu harkitusti ja vain loppuun asti vietyjä ajatuksia ja b) tiedostaa tämän vahvuutenaan. Jos vastassa on puolestaan ujo ja puhumaton introvertti, kuka tahansa joka osaa aukoa suutaan ja tuottaa siitä ääniä voi larpata kukkulan kuningasta. 💅🏻