Pienet, ärsyttävät asiat -peukutusketju

Ärsyttää se, kun ihmiset vastailevat ketjuihin ohi aiheen, ja ihan tiedostaen sen. Aloittavat jopa kommenttinsa, että "Tämä ei nyt ihan tähän kuulu..." mutta laittavat sen kuitenkin, miksi?

"Kertokaa, mitä hassua kissanne ovat tehneet"

"Vähän ohi aiheen, mutta mun tädillä oli kilpikonna, mutta ei se koskaan mitään tehnyt"

Ärsyttää se, kun yrittää laihduttaa ja onnistuu hienosti syömään järkevästi, ja lopettaa ylimääräisen herkkujen mussutuksen, ja sujuu hyvin ja on intoa - mutta menee viikko, kaksi, neljä viikkoa, eikä laihdu yhtään!!!

Mainos jossa näyttelijä syö donitsia.

Moi

Pömpöttävä ( oma) vatsa.

Moi

Tuoremehupurkit!

N.s. tiiliskivipurkit on avattava saksilla (ei se repäisynokka toimi) ja sakset on sen jälkeen ihan tahmassa. 

Avattua purkkia ei voi myöskään ravistaa, koska avoimesta nokasta (ei, sen taitto ei auta) roiskuu mehua.

No, nyt olen ostanut kalliimpaa tuoremehua jonka pakkauksessa on muovikorkki. Korkki on, merkistä riippuen, joko liian matala tai liian pieni eikä siihen saa tartuttua näpeillä kunnolla.

Voi arrgh!

Tämä ei ole ihan pieni probleema. Ratkaisua en ole keksinyt.

Kyseessä on lääkevoidetuubi (reseptilääke). Avaamattomana siinä on sellainen sinettikorkki (en tiedä sen oikeata nimeä, mutta siis korkin alaosassa on kiinni rengas, joka ensimmäistä kertaa avattaessa irtoaa). Tämä on niin tiukka, että tuubista on otettava pitävä ote korkkia vääntäessä. Ja mitä siitä seuraa? No tietenkin se, että kun korkin sitten avaa, lähes puolet pienen tuubin sisällöstä tursuaa ulos. Koska tuubissa on silmälääkettä, ei sille käteen pursuneelle voiteelle ole mitään käyttöä.

Ihmisten pakkomielle saada palauttaa käytetyt astiat suoraan tarjoilijan /kahvilamyyjän käteen vaikka tämä tekee jo toisella kädellä capuccinoa ja palvelee kassalla olevaa asiakasta. Siihen sitten väkisin ojennetaan sitä omaa tarjotinta väliin, vaativa ilme kasvoilla tietenkin, koska kaikki muu toiminta pitäisi keskeyttää ottaakseen vastaan sen tarjottimen väkittömästi ja heti.

Se ku kaupan kassajonossa se etunmainen ei voi sitä perhanan kalikkaa laittaa siihen väliin vaikka on jonoa perässä.

AV menossa kiinni, kirjoitat nopeasti, viimeiset sekunnit käsillä, näpyttelet numerosarjan, painat Lähetä... Pääsy kielletty!

Eli se kun palsta menee kiinni niin ettet saa kirjoittamaasi viestiä lähetettyä.

Kun vahingossa tuplapostaa AV:lle, kun luulee, ettei ensimmäinen viesti mennyt.

Tai jos ensimmäinen viesti katoaa ja kirjoittaa saman asian hieman eri sanoin uudestaan. Kohta on sitten kaksi melkein samanlaista viestiä ketjussa, mutta eri lauserakenteet, ehkä vähän eri sävy tms.

Se kun lähtee ulos kotoa ja vähän käveltyään tajuaa unohtaneensa jotain puolitärkeää - kuten aurinkolasit tai sateenvarjon - eikä ole varma kääntyäkö hakemaan vai jatkaako matkaa.

Kun aloitat AV:lla aiheen ja viestin lähetettyä huomaat, että otsikossa olikin kirjoitusvirhe tai tekstissä hassusti muodostettu lause ja tajuat, että asiallisten vastausten sijasta viestiketju tulee täyttymään virheeseen liittyvästä kuittailusta. 

Kun AV:ltä poistetaan keskustelu jossa oli kysely, eikä saa tietää miten vastaukset lopulta jakautuivat.

Kun haluaisi kommentoida keskusteluun, mutta siinä on niin paljon sivuja, ettei jaksa tarkistaa onko samaa asiaa jo sanottu.

Pitkät tekstit ilman kappalejakoja. Usein skippaan ne.

Kirjaimellisesti-sanan väärinkäyttö.

Kun mielessä olisi johonkin asiaan parannusehdotuksia, mutta ei uskalla kertoa niitä, ettei kukaan pidä epäkohteliaana.

Kun vahingossa sulkee välilehden, jossa oli kommentin kirjoittaminen kesken.

Sukupuoliviha/-yleistysprovot.

Kun syytetään ylireagoimisesta, vaikka tietäisi itsekin ylireagoivansa.

Vierailija kirjoitti:

Mainos jossa näyttelijä syö donitsia.

Ja se tuttifrutti kuiskuttelija...käääk!!!

Kun olen kuskina ja kyytiläiset antavat ajo-ohjeita viime tipassa tai liian myöhään.

"Nyt vasemmalle... eikun oikealle!" Kiva, näytin jo kaikille vilkulla, että menisin vasemmalle.

"Käänny tästä... eikun ei vielä!" Ehdin jo hidastaa, mutta no problem.

"Ei oo vielä tämä tie... eikun onpas!" Äkkijarrurus.

"Suoraan vain... eikun käänny tuonne!" Olisit sanonut aiemmin, tältä kaistalta ei enää onnistu.

Kun kassa nostaa kapulan telineelle lähelle itseään (eikä työnnä kauemmas) niin että viimeisimmät asiakkaat eivät yllä siihen edes kurkottamalla.

Tai kun kapuloita on liian vähän.

Tarjoustuotteen loppuminen.

Kaveriin tai sukulaiseen törmääminen, kun ei ole yhtään juttelutuulella.

- Olet kylässä sukkasiltasi ja lattiat ovat likaiset. Sen jälkeen on likaiset kengätkin.

- Kaveri tulee kylään etuajassa. Ovikello soi, kun olet vielä pukemassa, meikkaamassa tms.

- Huomaat valmistamassasi ruoassa hiuksen. Mietit nolona, löysivätkö muutkin hiuksiasi annoksistaan.

Kirjaa lukiessa kädet kipeytyvät ja kattovalo häikäisee silmiin.