Pienet, ärsyttävät asiat -peukutusketju
Nyppiikö sinua maitohyllyn eteen kärrynsä työntävät ihmiset tai sisätiloissa kengät jalassa kävelijät? Peukutusketju pienistä, ärsyttävistä asioista. Peukku ylös = ärsyttää minuakin, peukku alas = en ymmärrä, miksi tällaisestä pitäisi ärsyyntyä.
Ap aloittaa:
Lapset, jotka rohmuavat kahvipöydässä eikä vanhemmat tee elettäkään kieltääkseen
Kommentit (1074)
Vierailija kirjoitti:
Yrittää löytää jostakin asiasta tuoretta keskusteluketjua, muttei löydä mitään muuta kuin vanhaa paskaa.
Se kun ihmiset tekevät suurta draamaa asioista, joilla ei ole yhtään mitään vaikutusta heidän omaan elämään. Yleensäkin muiden asioihin nokkansa työntäminen.
Iän ikuinen "ku olis voinut" jankkaaminen. Kun toinen tekee jotain, niin siihen sitten tullaan tuomitsevaan sävyyn möykkäämään ja kauhistelemaan, että kuinka siinä olisi voinut käydä niin ja niin huonosti. No mitä sitten? Asia meni niin kuin se meni ja vähällä selvittiin, ei käynyt sen huonommin. Sekö siinä nyt sitten vatuttaa, kun siinä ei käynyt huonosti tai huonommin, että juttu olisi tullut kaverille kalliimmaksi ja tapauksella olisi kauaskantoiset seuraukset? Ei osata olla tyytyväisiä siihen, kun ei käynyt sen huonommin, vaan elämä jatkuu. Ei, jankataan vaan sitä kun olisi voinut ja olisi voinut käydä, niin kuin siinä olisi käynytkin se mitä ei käynyt. Ovat pettyneitä. Ilmeisesti se "Kun olisi voinut" pitää muotoilla muotoon että kun olisi pitänyt.
Näitä jankkaajia kun vaikuttaa vatuttavan oikein olan takaa se, kun siinä ei käynyt yhtään sen huonommin tai paljon huonommin kuin mitä kävi. Asiasta jäi siksi paskan maku suuhun.
No ei mennyt mitenkään pitkään, kun heti joku nenänsä toisten asioihin tunkeva jankkaaja ja draaman hakija tuli kommenttiani alapeukuttamaan. No, en kyllä mitään muuta odottanutkaan, koska tiedän varsin hyvin, että tästä joku tulee äkkiä itsensä löytämään. Mikään ei tee niin kipeää, kuin totuus.
Vanha ketju, mutta nyt on juuri ketjun otsikon mukainen ongelma: tykkään leipomisesta, mutta olen sinkku ja ohjeet on yleensä 8-15 hengelle. Siinähän vedät sitten kymmenen hengen kakun yksinäsi, ohjetta ei tietenkään voi skaalata ilman että paistoajan saa arvata ihan itse tai osa aineksista jää käyttämättä (mitä teen sillä lopulla mascarponella?). En ole niin sosiaalinen, että voisin tai edes haluaisin pyytää ketään kylään enkä halua puolikkaita kakkuja töihinkään kantaa. Pakastin on muutenkin pienehkö eikä kaikkea voi pakastaa. Haluan siis leivontaohjeiden rinnalle paitsi sen oikean reseptin niin myös puolikkaan version, sinkkutalouksia on nykyään runsaasti!
Vierailija kirjoitti:
Vanha ketju, mutta nyt on juuri ketjun otsikon mukainen ongelma: tykkään leipomisesta, mutta olen sinkku ja ohjeet on yleensä 8-15 hengelle. Siinähän vedät sitten kymmenen hengen kakun yksinäsi, ohjetta ei tietenkään voi skaalata ilman että paistoajan saa arvata ihan itse tai osa aineksista jää käyttämättä (mitä teen sillä lopulla mascarponella?). En ole niin sosiaalinen, että voisin tai edes haluaisin pyytää ketään kylään enkä halua puolikkaita kakkuja töihinkään kantaa. Pakastin on muutenkin pienehkö eikä kaikkea voi pakastaa. Haluan siis leivontaohjeiden rinnalle paitsi sen oikean reseptin niin myös puolikkaan version, sinkkutalouksia on nykyään runsaasti!
No ei varmaan oo kauheen vaikeeta puolittaa kaikki ne raaka-ainemäärät?
Kun toinen puhuu epäselvästi ja kuulen lauseesta vain osan. Sitten kun kysyn, hän toistaa vain sen asian, minkä olin jo kuullut, eikä millään tajua, että haluan tietää mitä muuta hän sanoi. Esim kuulen "mmmm mmmm kissa", sitten ihmettelen, että sanoiko hän " Tuolla meni kissa" vai "oliko se kissa" vai "onko teillä kissa" ja kun kysyn mitä, hän sanoo, että "kissa".
Astua pienen vesilätäkön päälle puhtaissa sukissa, aargh !
Vierailija kirjoitti:
Astua pienen vesilätäkön päälle puhtaissa sukissa, aargh !
Laita seuraavalla kerralla kengät jalkaan.
Yksiväriset vaatteet. Kokeilen raitoja, täpliä ja jotain kivoja kuvia.
Yksiväriset vaatteet. Rakastan mustavalkoisia vaatteita.
Kun miehet syövät lakki päässä!
Vierailija kirjoitti:
Kun toinen puhuu epäselvästi ja kuulen lauseesta vain osan. Sitten kun kysyn, hän toistaa vain sen asian, minkä olin jo kuullut, eikä millään tajua, että haluan tietää mitä muuta hän sanoi. Esim kuulen "mmmm mmmm kissa", sitten ihmettelen, että sanoiko hän " Tuolla meni kissa" vai "oliko se kissa" vai "onko teillä kissa" ja kun kysyn mitä, hän sanoo, että "kissa".
Kysyt väärin. Jos kuulet pelkän sanan kissa, niin kysymys on "Ai mitä kissasta?"
Vierailija kirjoitti:
Se kun lähdet kävelemään esim kauppaan ja huomaat kengässä olevan kiven ja yrität saada sen "pyörimään" kengän kärkeen siinä onnistumatta, kun et viitsi ulkona alkaa riisumaan kenkiä ja ajattelet että kotona sitten tyhjennät sen kengän.
Kun pääset kotiin riisut kengät ja unohdat samalla sen kiven ja taas seuraavan kerran, kun lähdet ulos, huomaat taas sen saman kirotun kiven kengässäsi jalkapohjasi alla.
Eräs tuttu mies kerran totesi: jos ei oo kivi kengäs niin perkele sitte k lli seisoo.Aina joku harmi.
Ihmiset jotka omii yhden laitteen tunniksi kuntosalilla maksamatta ylimääräistä ja tajuamatta, ettei muilla ole aikaa odottaa niin kauaa, että hänen kuninkaallinen korkeutensa/perseilynsä saa lopulta lähdettyä
Vierailija kirjoitti:
Vanha ketju, mutta nyt on juuri ketjun otsikon mukainen ongelma: tykkään leipomisesta, mutta olen sinkku ja ohjeet on yleensä 8-15 hengelle. Siinähän vedät sitten kymmenen hengen kakun yksinäsi, ohjetta ei tietenkään voi skaalata ilman että paistoajan saa arvata ihan itse tai osa aineksista jää käyttämättä (mitä teen sillä lopulla mascarponella?). En ole niin sosiaalinen, että voisin tai edes haluaisin pyytää ketään kylään enkä halua puolikkaita kakkuja töihinkään kantaa. Pakastin on muutenkin pienehkö eikä kaikkea voi pakastaa. Haluan siis leivontaohjeiden rinnalle paitsi sen oikean reseptin niin myös puolikkaan version, sinkkutalouksia on nykyään runsaasti!
Kun joku "kirjailija" kirjoittaa ketjuun oman pikku romaaninsa. eli novellia selvästi pitemmän tarinan, jota ei viitsi edes lukea, kun on ADHD!
Yrittää löytää jostakin asiasta tuoretta keskusteluketjua, muttei löydä mitään muuta kuin vanhaa paskaa.
Se kun ihmiset tekevät suurta draamaa asioista, joilla ei ole yhtään mitään vaikutusta heidän omaan elämään. Yleensäkin muiden asioihin nokkansa työntäminen.
Iän ikuinen "ku olis voinut" jankkaaminen. Kun toinen tekee jotain, niin siihen sitten tullaan tuomitsevaan sävyyn möykkäämään ja kauhistelemaan, että kuinka siinä olisi voinut käydä niin ja niin huonosti. No mitä sitten? Asia meni niin kuin se meni ja vähällä selvittiin, ei käynyt sen huonommin. Sekö siinä nyt sitten vatuttaa, kun siinä ei käynyt huonosti tai huonommin, että juttu olisi tullut kaverille kalliimmaksi ja tapauksella olisi kauaskantoiset seuraukset? Ei osata olla tyytyväisiä siihen, kun ei käynyt sen huonommin, vaan elämä jatkuu. Ei, jankataan vaan sitä kun olisi voinut ja olisi voinut käydä, niin kuin siinä olisi käynytkin se mitä ei käynyt. Ovat pettyneitä. Ilmeisesti se "Kun olisi voinut" pitää muotoilla muotoon että kun olisi pitänyt.
Näitä jankkaajia kun vaikuttaa vatuttavan oikein olan takaa se, kun siinä ei käynyt yhtään sen huonommin tai paljon huonommin kuin mitä kävi. Asiasta jäi siksi paskan maku suuhun.