Millä epätavallisella tavalla löysit seurustelukumppanin?

Vierailija kirjoitti:

Näin nimettömänä voin sanoa, että aika vakiintunut tapailukumppanini muutaman kuukauden ajalta on aikaisemman tinder-matchini hyvä ystävä.

Menin tindertreffeille jonkun uuden tyypin kanssa. Hän sammui pöytän ja muutenki tilanne oli ihan farssi. Suhtauduin tähän huumorilla ja jatkoimme keskustelua jaksen saman huumorintajun. Ystävystyimme ja kävimme yhdessä juhlimassa kavereina. Minulla oli rakkaushuolia ja ero eräästä jota hetken siinä tapailin meneillään. Joten tämä tindermatchini kutsui minut viettämään iltaa ja oli pyytänyt ystäväänsä ilahduttamaan minua (koska tinderini jo seurusteli toisen kanssa). Joten tämä kaveri sitten koitti jutustella kanssani ja pitää seuraa. En huomioinut häntä juurikaan ja sivuutin koko tyypin vain kaverin tuttuna. Mutta hän sen sijaan ihastui minuun kerta heitolla. Tapasimme samoissa merkeissä porukan kanssa ja huomasin että tuon tyypin kanssa onkin rentoa ja hauskaa juhlia joten tapasimme kavereina yhä tiiviimmin. Sitten jonain iltana vain ajauduimme pussailemaan ja siitä lähtien olemme olleet tiiviisti tekemisissä.

Ensimmäisenä iltana kun tapasimme ja valitin katkerana etten päässytkään matkalle tuon ex-deittini kanssa niin tämä mies heti lupautui lähtemään kanssani ulkomaille milloin vain. Toki pidin sitä silloin vitsinä mutta muutamaa viikkoa myöhemmin olimme jo varanneet paratiisimatkan toistemme kanssa pariksi viikoksi kauas maapallon toiselle puolelle, hah.

Miten ihmeessä joku voikin yhtäkkiä ihastua ihmiseen, jota ei lähtökohtaisesti edes pidä yhtään kiinnostavana? Ei onnistuis multa. Niin kuin Frendeissä sanotaan: "Obvious beauty is the worst. You know, when it's right there in your face. Me, I like to have to work to find someone attractive. Makes me feel like I've earned it."

Vierailija kirjoitti:

Seksisuhteesta se alkoi, piti vaan panna ja hengailla satunnaisesti. Sit rakastuttiin. 

Miksi ihmeessä miinusta?