Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Soittasitko akalle jonka kans mies petti sua?
13.11.2017 |
Tää akka iskeny mun miehen ja ukko lähteny pettäjän tielle. Nyt haluaa jatkaa mun kans ja laitto välit poikki toiseen naiseen, meillä 13 ja 15 vuotiaat lapset. Mietin että olenko hullu jos annan anteeksi, mutta päätin yrittää. Nyt mietin että soittasinko sille akalle ja tekisin selväksi missä mennään niin ei tarvi toiveita sen elätellä? Jos soittasit mitä sanoisit?
Kommentit (220)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ajatellut nolata itseäni. En huutaa enkä mesuta vaan ihan vaan kertoa faktat että meidän suhde jatkuu ja samaan aikaan meillä on ollut kiihkeä parisuhde, kertoisin vaan että ensi kerralla kannattaa miettiä kun lähtee toisten perheitä rikkoon
Ihan oikeasti nyt. Jos joku on rikkonut perheesi, niin miehesi. Ei se nainen. Miksi syytät jotain tuntematonta naista miehesi uskottomuudesta? Mies se siinä väärin teki. "Akka iski miehen..." Eikö sillä miehellä ollut ihan täysi mahdollisuus olla lähtemättä sen naisen matkaan? Hitto mitä junttiutta, sori vaan.
En jaksanut lukea kuin ekan sivun kommentit. Naistyypillistä mitä-muut-musta-ajattelee -ajattelua.
Mitä nolaamista se on, jos sua kiinnostaa soittaa ko. naiselle.
Miehet on paksunahkaisempia ja menestyvät paremmin urallaan, kun eivät ajattele mikä on "noloa" vaan tekevät mitä huvittaa.
Jotenkin mulle ei ole koskaan auennut tuo naistyypillinen ajattelu ja käytös, jossa ohjaavana motiivina on naurunalaisuuden välttely.
Mua ei kiinnosta, nauraisko toinen nainen mulle. Hänen arvostelmansa ei ole ne, joiden mukaan elämääni elän.
Vierailija kirjoitti:
En jaksanut lukea kuin ekan sivun kommentit. Naistyypillistä mitä-muut-musta-ajattelee -ajattelua.
Mitä nolaamista se on, jos sua kiinnostaa soittaa ko. naiselle.
Miehet on paksunahkaisempia ja menestyvät paremmin urallaan, kun eivät ajattele mikä on "noloa" vaan tekevät mitä huvittaa.
Jotenkin mulle ei ole koskaan auennut tuo naistyypillinen ajattelu ja käytös, jossa ohjaavana motiivina on naurunalaisuuden välttely.
Mua ei kiinnosta, nauraisko toinen nainen mulle. Hänen arvostelmansa ei ole ne, joiden mukaan elämääni elän.
Kyse ei ole siitä, nauraako joku vai ei vaan siitä, että petetty tuntee itsensä jo lähtökohtaisesti nolatuksi ja siinä soittamisessa on 95 % todennäköisyys, että se homma lähtee raiteelle, joka saa petetyn tuntemaan itsensä vielä enemmän petetyksi, nolatuksi, nöyryytetyksi tms. kuin ymmärretyksi tai jotenkin oikeutta saavaksi. Vaikka se toinen nainen olisi ihan ystävällinenkin, nuo petetyn tunteet ovat aika syviä haavoja. Miksi yrittää hoitaa niitä jonkun vieraan kanssa eikä siellä aidolla alkulähteellä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ajatellut nolata itseäni. En huutaa enkä mesuta vaan ihan vaan kertoa faktat että meidän suhde jatkuu ja samaan aikaan meillä on ollut kiihkeä parisuhde, kertoisin vaan että ensi kerralla kannattaa miettiä kun lähtee toisten perheitä rikkoon
Nololta kuulostaa että kertoisit tuollaista. Hyh mikä mies sinulla.
Minulle on soitettu ja rouva vaati tapaamista. Minäkin olin naimisissa, toisen miehen kanssa ei ollut ollut seksiä, mutta henkinen yhteys sitäkin vahvempi, mieskin myönsi vaimolleen rakastuneensa minuun.
No rouva alkoi raivota hullun lailla saman tien. Minä pysyin tosi rauhallisena, tuijotin häntä silmiin kuunnellen tuota purkausta. Kun hän lopetti hetkeksi, sanoin nätisti, että olen tosi pahoillani ja toivon heidän perheelleen ja parisuhteelleen pelkkää hyvää eikä aikomukseni ollut rikkoa heidän perhettään.
Se tuli rouvalle ihan puskista. Hän hikeentyi täysin, että "luuletko olevasi tässä niskan päällä?" Sanoin, ettei kukaan ole. Pidin koko ajan pään kylmänä. Se oli tuolle naiselle pahinta, koska hän luuli saavansa minut haukuttua maan rakoon ja itkemään.
Sanoin, että pidä miehestäsi hyvää huolta, että hän on hyvä mies ja hyvä isä. Senkin rouva myönsi ja lopulta jo pyysi minua kylään joskus.
No suhde mieheen loppui siihen, mutta rouva ei kestänyt epäilyksiään ja alkoi tapailla toista miestä salaa. Jäi siitä kiinni ja muutti pois. Myöhemmin vuosien päästä minäkin erosin tahollani ja sattumalta törmättiin tuon entisen salarakkaani kanssa. Nyt olemme olleet 12 vuotta naimisissa. Mies on pettänyt pari kertaa, mutta se ei minun maailmaani kaada, olen jo viisikymppinen, aikuinen nainen.
Tuo minulle soittanut rouva on yksin monen epäonnistuneen suhdevirityksen jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä on taas löyhämoraaliset naiset äänessä Toivovat etteivät kiukkuiset vaimot soittelisi heille. Katsokaa peiliin, olette ansainneet ne kiukkuiset soitot jos raahaattee baaripokan kotiin selvittämättä onko tämä naimisissa tai parisuhteessa. Niin ja ei kannata uskoa tähtisilmin kaikkea mitä humalainen mies baarissa kertoo, tehokkaampaa on esim. tehdä tsekkaus someen tai kysyä miehen kavereilta siellä baarissa.
Minun mielestä siinä ei ole mitään noloa, että soittaa luntulle joka petti mieheni kanssa. Joskus nuorempana se olisi voinut siltiä tuntua, mutta pettäminen ei ole koskaan petetyn vika. Se on pettäjän ja tämän partnerin syy. Kyllä, luit oikein, molempien!
Herää unestasi. Luuletko, että nuo tapaukset ovat välttämättä mitään kännipanoja. Siinä voi mies tehdä ihan pitkäjänteistäkin työtä sen toisen naisen saadakseen. Olennaisinta on keskittyä silloin miettimään, mikä omassa suhteessa meni pieleen eikä ahdistelemaan kolmatta osapuolta.
Vielä pahempi sinisilmähän sitä on jos nielee miehen keksimän jutun kokonaan koukkuineen ja siimoineen tarkastamatta faktoja. Kyllä siinä ihan omaa tyhmyyttä syyttää jos hyväuskoisena soittelee kakkosviulua esim. useamman kuukauden ajan.
Miten tyhmä sitten on se joka soittaa ykkösviulua tuollaisen miehen kanssa? Sitonut ehkä itsensä siihen mieheen avioliitolla ja yhteisiä lapsia saamalla. Paljon paskaisempi paikka kuin kakkosviululla, joka voi helpommin vaihtaa orkesteria polkaistuaan paskaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi vieras nainen edes puhuisi välttämättä totta eli informaatioarvo on nolla ja tuo nainen ei kaipaa saarnaasi, sen voit kirjoittaa kirjeeksi ja repiä sen jälkeen.
Kun minulle soiteltiin, otin kaiken paskan vastaan ja jätin kertomatta oman versioni, jotta voisivat yrittää korjata liittoaan. No vaimo sai sitten toki ihan väärän kuvan kaikesta ja raivostui tietysti sitten siitäkin vielä enemmän, että minäkään en halunnut hänelle kaikkea kertoa (kuten ei mieskään). Vaimo uhkaili ja solvasi ja kuuntelin kiltisti sanomatta vastaan, että hän on häiriintynyt paskapää enkä enää ihmettele miehen lähtöhaluja.
Mies kielsi sinua kertomasta ja sitten sä vaan tottelit. :D "Joo, emmä kerro mitään."
Aika noloa, olisiko tuossa vaiheessa jo voinut ajatella omilla aivoilla ja ottaa vastuu teoistaan?Eiköhän minulle olisi voinut antaa rauhan koota itseäni ja omaa elämääni ja aviopari koonnut omaansa. Minulla oli ihan tarpeeksi tekemistä siinä, että suhde, jonka olin luullut olevan elämäni paras, osoittautui joksikin ihan muuksi ja minun oli vastoin tahtoani pakko alkaa tehdä eroa tilanteen valjettua. Mutta joo, lyötyä voi lyödä ihan periaatteen vuoksi, kun itseä ottaa päähän?
En halunnut kertoa mitään sellaisia yksityiskohtia, mitkä olisivat vaikeuttaneet heidän avioliittonsa pelastamista. Eli ensin mies laittoi minut paskamaiseen tilanteeseen ja sitten vaimo ja roisto olen minä? Onneksi itse tiedän moraalini ja ystäväni samaten.
No lähinnä pitäisin moraaliasi liian korkeana kun tuossa tilanteessa ajattelit toisten parisuhdetta. Minä en olisi antanut armoa miehelle enkä kuunnellut haukkuja vaimolta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulle on soitettu ja rouva vaati tapaamista. Minäkin olin naimisissa, toisen miehen kanssa ei ollut ollut seksiä, mutta henkinen yhteys sitäkin vahvempi, mieskin myönsi vaimolleen rakastuneensa minuun.
No rouva alkoi raivota hullun lailla saman tien. Minä pysyin tosi rauhallisena, tuijotin häntä silmiin kuunnellen tuota purkausta. Kun hän lopetti hetkeksi, sanoin nätisti, että olen tosi pahoillani ja toivon heidän perheelleen ja parisuhteelleen pelkkää hyvää eikä aikomukseni ollut rikkoa heidän perhettään.
Se tuli rouvalle ihan puskista. Hän hikeentyi täysin, että "luuletko olevasi tässä niskan päällä?" Sanoin, ettei kukaan ole. Pidin koko ajan pään kylmänä. Se oli tuolle naiselle pahinta, koska hän luuli saavansa minut haukuttua maan rakoon ja itkemään.
Sanoin, että pidä miehestäsi hyvää huolta, että hän on hyvä mies ja hyvä isä. Senkin rouva myönsi ja lopulta jo pyysi minua kylään joskus.
No suhde mieheen loppui siihen, mutta rouva ei kestänyt epäilyksiään ja alkoi tapailla toista miestä salaa. Jäi siitä kiinni ja muutti pois. Myöhemmin vuosien päästä minäkin erosin tahollani ja sattumalta törmättiin tuon entisen salarakkaani kanssa. Nyt olemme olleet 12 vuotta naimisissa. Mies on pettänyt pari kertaa, mutta se ei minun maailmaani kaada, olen jo viisikymppinen, aikuinen nainen.
Tuo minulle soittanut rouva on yksin monen epäonnistuneen suhdevirityksen jälkeen.
Mies on pettänyt pari kertaa??? Varsinainen helmi.
Vierailija kirjoitti:
En ajatellut nolata itseäni. En huutaa enkä mesuta vaan ihan vaan kertoa faktat että meidän suhde jatkuu ja samaan aikaan meillä on ollut kiihkeä parisuhde, kertoisin vaan että ensi kerralla kannattaa miettiä kun lähtee toisten perheitä rikkoon
Tuollahan juurikin nolaat itsesi täysin... Teillä ei todellakaan ole ollut mikään kiihkeä parisuhde, koska miehesi ei ole pysynyt vain sinun haarovälissäsi, vaan on halunnut sitä toista naista. Oletpa ap nolo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ole vaan onnellinen ja ylpeä, kun sulla on niin hyvä mies, että kelpaisi muillekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En soittaisi sille naiselle, mutta soittaisin kyllä hänen mahdolliselle puolisolleen. Mielestäni hänelläkin on oikeus tietää, minkälainen nainen hänellä on vaimonaan.
Minä soitin puolisolle. Halusin vain tietää minkälaisen version hän oli kuullut ja oliko se sama minkä itse kuulin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksanut lukea kuin ekan sivun kommentit. Naistyypillistä mitä-muut-musta-ajattelee -ajattelua.
Mitä nolaamista se on, jos sua kiinnostaa soittaa ko. naiselle.
Miehet on paksunahkaisempia ja menestyvät paremmin urallaan, kun eivät ajattele mikä on "noloa" vaan tekevät mitä huvittaa.
Jotenkin mulle ei ole koskaan auennut tuo naistyypillinen ajattelu ja käytös, jossa ohjaavana motiivina on naurunalaisuuden välttely.
Mua ei kiinnosta, nauraisko toinen nainen mulle. Hänen arvostelmansa ei ole ne, joiden mukaan elämääni elän.
Kyse ei ole siitä, nauraako joku vai ei vaan siitä, että petetty tuntee itsensä jo lähtökohtaisesti nolatuksi ja siinä soittamisessa on 95 % todennäköisyys, että se homma lähtee raiteelle, joka saa petetyn tuntemaan itsensä vielä enemmän petetyksi, nolatuksi, nöyryytetyksi tms. kuin ymmärretyksi tai jotenkin oikeutta saavaksi. Vaikka se toinen nainen olisi ihan ystävällinenkin, nuo petetyn tunteet ovat aika syviä haavoja. Miksi yrittää hoitaa niitä jonkun vieraan kanssa eikä siellä aidolla alkulähteellä?
En minä kyllä tuntenut itseäni nolatuksi kun miesystäväni petti. Oikeastaan häpesin häntä, mutta otin yhteyttä siihen toiseen naiseen - toki myös siksi, että hänkin oli tullut petetyksi, koska luuli olevansa miehen ainoa. Halusin, että hän saa tietää kuten minäkin olin halunnut tietää.
En tuntenut itseäni nolatuksi vielä sittenkään, kun tämä toinen nainen ensijärkytyksen jälkeen syyllisti minut ja uskoi, että kerroin asiasta rikkoakseni heidän suhteensa ja saadakseni miehen itselleni. Nainen oli siis sekä tyhmä että heikko, joten vaikka hän päätti jatkaa petturin kanssa ja syyttää minua, en silti edelleenkään tuntenut itseäni noloksi. Tunsin vain myötähäpeää naissukupuolen vuoksi.
Minulle on käsittämätöntä, miten epälojaaleja jotkut naiset ovat toisilleen. Itse laitan naisen aina etusijalle. Tämä on varmaankin perua lapsuudenkodistani. Meitä oli monta siskoa, enkä voisi kuvitellakaan, että kukaan mies ikinä pääsisi meidän väliimme. Mutta me olemmekin liittolaisia. Kaikki naiset eivät liittoudu. Se on minulle mysteeri.
Olen sitä mieltä, että jos joku tuntee halua soittaa toiselle naiselle, soittakoon. Se halu sinänsä kertoo tarpeesta jakaa, vaihtaa tietoja, selvittää missä oikeasti mennään. Eihän petturipuolisoon ole luottamista, joten miksi tyytyä selvittämään asiaa hänen kanssaan?
En. Anteeksi nyt vain, mutta vaikka kuinka tahtoisit näin ajatella, niin se "akka" ei loppupeleissä liity tilanteeseesi yhtään mitenkään. Ilman miehesi valintoja sitä "akkaa" ei olisi kuvioissa ollenkaan. Toki on toiminut moraalittomasti, mikäli on ollut tietoisesti varatun miehen kanssa, mutta todellinen ongelma on vain ja ainoastaan miehessäsi.
Hmm...Minusta siinä hukkaa tilaisuuden oppia jotain ja ymmärtää, jos ei ota yhteyttä toiseen osapuoleen.
Mutta eri ihmisillä on erilainen psykologia. Toiset menevät päin asioita, ja ovat ennen kaikkea uskollisia realiteeteille. Traumaterapiassa tämä on "to be united in reality" (kuten petoksen uhrit voivat parhaimmillaan olla - toinen nainen voi myös olla petoksen uhri, jos hänelle on uskoteltu, että huonosti menee ja eroamassa ollaan). Toiset haluavat elää vain omaa rajattua elämäänsä ja sulkea kaiken epämukavan ulkopuolelle tai suodattaa sen tutun ja turvallisen kautta. Vaikka se tuttu ja turvallinen olisi se mätäpaise.
Jokainen tyylillään. Mutta mielenterveyden ehdoton edellytys on pitää kiinni todellisuudesta, ei elää kuvitelmissaan.
Soitan ja sanon, että miehen reviiri on jatkossa hänen luonaan. Ei palautusoikeutta.
Jos olet Juhan vaimo lappeenrannasta, niin soita vaan. En halua tuollaista miestä elämääni.
Alue: Aihe vapaa
Älä soita, et selvinnyt voittajana. Sulla tulee menemään tarpeeksi henkistä kapasiteettia siihen, kun yrität elää miehesi ja itsesi kanssa. Siihen voi mennä... siihen menee vuosia.