Soittasitko akalle jonka kans mies petti sua?
Tää akka iskeny mun miehen ja ukko lähteny pettäjän tielle. Nyt haluaa jatkaa mun kans ja laitto välit poikki toiseen naiseen, meillä 13 ja 15 vuotiaat lapset. Mietin että olenko hullu jos annan anteeksi, mutta päätin yrittää. Nyt mietin että soittasinko sille akalle ja tekisin selväksi missä mennään niin ei tarvi toiveita sen elätellä? Jos soittasit mitä sanoisit?
Kommentit (220)
Vierailija kirjoitti:
Miksi vieras nainen edes puhuisi välttämättä totta eli informaatioarvo on nolla ja tuo nainen ei kaipaa saarnaasi, sen voit kirjoittaa kirjeeksi ja repiä sen jälkeen.
Kun minulle soiteltiin, otin kaiken paskan vastaan ja jätin kertomatta oman versioni, jotta voisivat yrittää korjata liittoaan. No vaimo sai sitten toki ihan väärän kuvan kaikesta ja raivostui tietysti sitten siitäkin vielä enemmän, että minäkään en halunnut hänelle kaikkea kertoa (kuten ei mieskään). Vaimo uhkaili ja solvasi ja kuuntelin kiltisti sanomatta vastaan, että hän on häiriintynyt paskapää enkä enää ihmettele miehen lähtöhaluja.
Mies kielsi sinua kertomasta ja sitten sä vaan tottelit. :D "Joo, emmä kerro mitään."
Aika noloa, olisiko tuossa vaiheessa jo voinut ajatella omilla aivoilla ja ottaa vastuu teoistaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi vieras nainen edes puhuisi välttämättä totta eli informaatioarvo on nolla ja tuo nainen ei kaipaa saarnaasi, sen voit kirjoittaa kirjeeksi ja repiä sen jälkeen.
Kun minulle soiteltiin, otin kaiken paskan vastaan ja jätin kertomatta oman versioni, jotta voisivat yrittää korjata liittoaan. No vaimo sai sitten toki ihan väärän kuvan kaikesta ja raivostui tietysti sitten siitäkin vielä enemmän, että minäkään en halunnut hänelle kaikkea kertoa (kuten ei mieskään). Vaimo uhkaili ja solvasi ja kuuntelin kiltisti sanomatta vastaan, että hän on häiriintynyt paskapää enkä enää ihmettele miehen lähtöhaluja.
Mies kielsi sinua kertomasta ja sitten sä vaan tottelit. :D "Joo, emmä kerro mitään."
Aika noloa, olisiko tuossa vaiheessa jo voinut ajatella omilla aivoilla ja ottaa vastuu teoistaan?
Kukaan ei kieltänyt mitään. En halunnut kertoa vaimolle, että kyseessä oli muutakin kuin panosuhde, annoin hänen kuvitella niin kun kerran oli niin jo itse päättänyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaimo ei kyllä itseään nolaa. Hänellä ei tuossa kuviossa ole hävettävää.
Hän puolustaa reviiriään ihan oikein, ja haluaan tietää millainen vastustajs on.Siitä voi saada arvokasta tietoa miehestä, että millaiseen eukkoon on retkahtanut.
Oletan että olet valmis jatkamaan avioliittoa pääas. teinien takia. Luottamus ja rakkaus ei tule palaamaan.
Katkeruus voi nostaa päätään myöhemmin.Jos sulle tarjoutuu tilaisuus hyvään seikkailuun myöhemmin se tekisi teidät edes tasa.arvoisiksi.No on se nyt aina noloa, että naiset syyttelee enemmän niitä toisia naisia kuin omaa pettäjäukkoaan. Ei se toinen nainen ole välttämättä tiennyt miehen olevan varattu ja silloin hän on tilanteeseen aivan yhtä syytön kuin mieskin. Kyllä ne asiat pitää ihan vaan sen oman häntäheikkinsä kanssa selvittää.
Juuri siksi pitääkin soittaa! Jos toinen nainen ei tiennyt että mies on varattu, on se hänenkin etunsa saada selville se vaimon soitolla. Jos nainen ON tiennyt että mies on varattu, niin sehän on lortto jonka mielipahalla ei ole mitään väliä. Miehen syyllistäminen ei poista mahdollisuutta syyllistää myös lorttoa, tai päinvastoin.
Ja kun nainen saa tietää vaimosta puolen vuoden suhteen jälkeen, hän on lortto, joka saa (ansaitusti) mielipahan sekä miehestä että kiukkuisesta vaimosta?
4 virkettä. Mun kommentissa oli 4 virkettä ja sä et kyennyt ymmärtämään niitä oikein. Käsittämätöntä. Onko täällä kaikki kirjoittelijat ihan talitinttejä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi vieras nainen edes puhuisi välttämättä totta eli informaatioarvo on nolla ja tuo nainen ei kaipaa saarnaasi, sen voit kirjoittaa kirjeeksi ja repiä sen jälkeen.
Kun minulle soiteltiin, otin kaiken paskan vastaan ja jätin kertomatta oman versioni, jotta voisivat yrittää korjata liittoaan. No vaimo sai sitten toki ihan väärän kuvan kaikesta ja raivostui tietysti sitten siitäkin vielä enemmän, että minäkään en halunnut hänelle kaikkea kertoa (kuten ei mieskään). Vaimo uhkaili ja solvasi ja kuuntelin kiltisti sanomatta vastaan, että hän on häiriintynyt paskapää enkä enää ihmettele miehen lähtöhaluja.
Mies kielsi sinua kertomasta ja sitten sä vaan tottelit. :D "Joo, emmä kerro mitään."
Aika noloa, olisiko tuossa vaiheessa jo voinut ajatella omilla aivoilla ja ottaa vastuu teoistaan?Kukaan ei kieltänyt mitään. En halunnut kertoa vaimolle, että kyseessä oli muutakin kuin panosuhde, annoin hänen kuvitella niin kun kerran oli niin jo itse päättänyt.
No jos nyt väkisin jotain positiivia puolia hakee, niin ainakin sun moraalittomuus ja selkärangattomuus on johdonmukaista. Olet sitoutunut siihen. :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi vieras nainen edes puhuisi välttämättä totta eli informaatioarvo on nolla ja tuo nainen ei kaipaa saarnaasi, sen voit kirjoittaa kirjeeksi ja repiä sen jälkeen.
Kun minulle soiteltiin, otin kaiken paskan vastaan ja jätin kertomatta oman versioni, jotta voisivat yrittää korjata liittoaan. No vaimo sai sitten toki ihan väärän kuvan kaikesta ja raivostui tietysti sitten siitäkin vielä enemmän, että minäkään en halunnut hänelle kaikkea kertoa (kuten ei mieskään). Vaimo uhkaili ja solvasi ja kuuntelin kiltisti sanomatta vastaan, että hän on häiriintynyt paskapää enkä enää ihmettele miehen lähtöhaluja.
Mies kielsi sinua kertomasta ja sitten sä vaan tottelit. :D "Joo, emmä kerro mitään."
Aika noloa, olisiko tuossa vaiheessa jo voinut ajatella omilla aivoilla ja ottaa vastuu teoistaan?
Eiköhän minulle olisi voinut antaa rauhan koota itseäni ja omaa elämääni ja aviopari koonnut omaansa. Minulla oli ihan tarpeeksi tekemistä siinä, että suhde, jonka olin luullut olevan elämäni paras, osoittautui joksikin ihan muuksi ja minun oli vastoin tahtoani pakko alkaa tehdä eroa tilanteen valjettua. Mutta joo, lyötyä voi lyödä ihan periaatteen vuoksi, kun itseä ottaa päähän?
En halunnut kertoa mitään sellaisia yksityiskohtia, mitkä olisivat vaikeuttaneet heidän avioliittonsa pelastamista. Eli ensin mies laittoi minut paskamaiseen tilanteeseen ja sitten vaimo ja roisto olen minä? Onneksi itse tiedän moraalini ja ystäväni samaten.
En soittaisi sille naiselle, mutta soittaisin kyllä hänen mahdolliselle puolisolleen. Mielestäni hänelläkin on oikeus tietää, minkälainen nainen hänellä on vaimonaan.
Tuo nainen ei liity mitenkään asiaan .Selvitä asiat MIEHEN kanssa.Hän se pettäjä on.Miehen asia päättää tuo toinen suhde.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi vieras nainen edes puhuisi välttämättä totta eli informaatioarvo on nolla ja tuo nainen ei kaipaa saarnaasi, sen voit kirjoittaa kirjeeksi ja repiä sen jälkeen.
Kun minulle soiteltiin, otin kaiken paskan vastaan ja jätin kertomatta oman versioni, jotta voisivat yrittää korjata liittoaan. No vaimo sai sitten toki ihan väärän kuvan kaikesta ja raivostui tietysti sitten siitäkin vielä enemmän, että minäkään en halunnut hänelle kaikkea kertoa (kuten ei mieskään). Vaimo uhkaili ja solvasi ja kuuntelin kiltisti sanomatta vastaan, että hän on häiriintynyt paskapää enkä enää ihmettele miehen lähtöhaluja.
Mies kielsi sinua kertomasta ja sitten sä vaan tottelit. :D "Joo, emmä kerro mitään."
Aika noloa, olisiko tuossa vaiheessa jo voinut ajatella omilla aivoilla ja ottaa vastuu teoistaan?Eiköhän minulle olisi voinut antaa rauhan koota itseäni ja omaa elämääni ja aviopari koonnut omaansa. Minulla oli ihan tarpeeksi tekemistä siinä, että suhde, jonka olin luullut olevan elämäni paras, osoittautui joksikin ihan muuksi ja minun oli vastoin tahtoani pakko alkaa tehdä eroa tilanteen valjettua. Mutta joo, lyötyä voi lyödä ihan periaatteen vuoksi, kun itseä ottaa päähän?
En halunnut kertoa mitään sellaisia yksityiskohtia, mitkä olisivat vaikeuttaneet heidän avioliittonsa pelastamista. Eli ensin mies laittoi minut paskamaiseen tilanteeseen ja sitten vaimo ja roisto olen minä? Onneksi itse tiedän moraalini ja ystäväni samaten.
Joopajoo. I call BULLSHIT. Sä kuuntelit sitä läksytystä, koska syvimmällä sisimmässäsi sä tiesit itsekin että olit toiminut väärin. Sopiva itsellesi langettama rangaistus oli sitten tuo että kuuntelutat itselläsi kaikki solvaukset ja sitten voit jatkaa elämääsi marttyyrinä.
Totuus. Se olisi auttanut sitä suhdetta. Mä en todellakaan haluaisi että joku kyseenalaisen moraalitajun omaava toinen nainen tekisi ratkaisuja siitä, mikä on oman parisuhteeni jatkumisen kannalta paras vaihtoehto. Ei kiitos, tekisin sen itse kun olen saanut kaiken saatavilla olevan informaation tietooni.
Joten, martyroinnin sijasta kannattaisi nyt katsoa itseään kunnolla peiliin ja myöntää että on joutunut tuon miehen narriksi ja olisi pitänyt edes lopussa kantaa vastuu teoistaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi vieras nainen edes puhuisi välttämättä totta eli informaatioarvo on nolla ja tuo nainen ei kaipaa saarnaasi, sen voit kirjoittaa kirjeeksi ja repiä sen jälkeen.
Kun minulle soiteltiin, otin kaiken paskan vastaan ja jätin kertomatta oman versioni, jotta voisivat yrittää korjata liittoaan. No vaimo sai sitten toki ihan väärän kuvan kaikesta ja raivostui tietysti sitten siitäkin vielä enemmän, että minäkään en halunnut hänelle kaikkea kertoa (kuten ei mieskään). Vaimo uhkaili ja solvasi ja kuuntelin kiltisti sanomatta vastaan, että hän on häiriintynyt paskapää enkä enää ihmettele miehen lähtöhaluja.
Mies kielsi sinua kertomasta ja sitten sä vaan tottelit. :D "Joo, emmä kerro mitään."
Aika noloa, olisiko tuossa vaiheessa jo voinut ajatella omilla aivoilla ja ottaa vastuu teoistaan?Eiköhän minulle olisi voinut antaa rauhan koota itseäni ja omaa elämääni ja aviopari koonnut omaansa. Minulla oli ihan tarpeeksi tekemistä siinä, että suhde, jonka olin luullut olevan elämäni paras, osoittautui joksikin ihan muuksi ja minun oli vastoin tahtoani pakko alkaa tehdä eroa tilanteen valjettua. Mutta joo, lyötyä voi lyödä ihan periaatteen vuoksi, kun itseä ottaa päähän?
En halunnut kertoa mitään sellaisia yksityiskohtia, mitkä olisivat vaikeuttaneet heidän avioliittonsa pelastamista. Eli ensin mies laittoi minut paskamaiseen tilanteeseen ja sitten vaimo ja roisto olen minä? Onneksi itse tiedän moraalini ja ystäväni samaten.
Joopajoo. I call BULLSHIT. Sä kuuntelit sitä läksytystä, koska syvimmällä sisimmässäsi sä tiesit itsekin että olit toiminut väärin. Sopiva itsellesi langettama rangaistus oli sitten tuo että kuuntelutat itselläsi kaikki solvaukset ja sitten voit jatkaa elämääsi marttyyrinä.
Totuus. Se olisi auttanut sitä suhdetta. Mä en todellakaan haluaisi että joku kyseenalaisen moraalitajun omaava toinen nainen tekisi ratkaisuja siitä, mikä on oman parisuhteeni jatkumisen kannalta paras vaihtoehto. Ei kiitos, tekisin sen itse kun olen saanut kaiken saatavilla olevan informaation tietooni.
Joten, martyroinnin sijasta kannattaisi nyt katsoa itseään kunnolla peiliin ja myöntää että on joutunut tuon miehen narriksi ja olisi pitänyt edes lopussa kantaa vastuu teoistaan.
Mieti nyt vähän itsekin mitä oikein kirjoitat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi vieras nainen edes puhuisi välttämättä totta eli informaatioarvo on nolla ja tuo nainen ei kaipaa saarnaasi, sen voit kirjoittaa kirjeeksi ja repiä sen jälkeen.
Kun minulle soiteltiin, otin kaiken paskan vastaan ja jätin kertomatta oman versioni, jotta voisivat yrittää korjata liittoaan. No vaimo sai sitten toki ihan väärän kuvan kaikesta ja raivostui tietysti sitten siitäkin vielä enemmän, että minäkään en halunnut hänelle kaikkea kertoa (kuten ei mieskään). Vaimo uhkaili ja solvasi ja kuuntelin kiltisti sanomatta vastaan, että hän on häiriintynyt paskapää enkä enää ihmettele miehen lähtöhaluja.
Mies kielsi sinua kertomasta ja sitten sä vaan tottelit. :D "Joo, emmä kerro mitään."
Aika noloa, olisiko tuossa vaiheessa jo voinut ajatella omilla aivoilla ja ottaa vastuu teoistaan?Eiköhän minulle olisi voinut antaa rauhan koota itseäni ja omaa elämääni ja aviopari koonnut omaansa. Minulla oli ihan tarpeeksi tekemistä siinä, että suhde, jonka olin luullut olevan elämäni paras, osoittautui joksikin ihan muuksi ja minun oli vastoin tahtoani pakko alkaa tehdä eroa tilanteen valjettua. Mutta joo, lyötyä voi lyödä ihan periaatteen vuoksi, kun itseä ottaa päähän?
En halunnut kertoa mitään sellaisia yksityiskohtia, mitkä olisivat vaikeuttaneet heidän avioliittonsa pelastamista. Eli ensin mies laittoi minut paskamaiseen tilanteeseen ja sitten vaimo ja roisto olen minä? Onneksi itse tiedän moraalini ja ystäväni samaten.
Joopajoo. I call BULLSHIT. Sä kuuntelit sitä läksytystä, koska syvimmällä sisimmässäsi sä tiesit itsekin että olit toiminut väärin. Sopiva itsellesi langettama rangaistus oli sitten tuo että kuuntelutat itselläsi kaikki solvaukset ja sitten voit jatkaa elämääsi marttyyrinä.
Totuus. Se olisi auttanut sitä suhdetta. Mä en todellakaan haluaisi että joku kyseenalaisen moraalitajun omaava toinen nainen tekisi ratkaisuja siitä, mikä on oman parisuhteeni jatkumisen kannalta paras vaihtoehto. Ei kiitos, tekisin sen itse kun olen saanut kaiken saatavilla olevan informaation tietooni.
Joten, martyroinnin sijasta kannattaisi nyt katsoa itseään kunnolla peiliin ja myöntää että on joutunut tuon miehen narriksi ja olisi pitänyt edes lopussa kantaa vastuu teoistaan.
Jos sinun normaali, kiltti ja hyväsydäminen 20-vuotias tyttäresi joutuisi perheellisen miehen vedättämäksi, olisit sitä mieltä että hänen pitäisi oman sydänsurunsa ja hämmennyksensä keskellä toimia perheterapeuttina jollekin vieraalle ja aggressiiviselle naiselle täysin hänen käsityskykynsä ulkopuolelle menevässä tilanteessa?
Minulle soitti miehen vaimo suhteemme paljastettua. Yksityiskohtiin menemättä minä en ollut sen suhteen ainoa syyllinen, kuten ei mieskään. Joka tapauksessa löin vaimolle luurin korvaan, ja parin uuden soittoyrityksen jälkeen estin numeron.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi vieras nainen edes puhuisi välttämättä totta eli informaatioarvo on nolla ja tuo nainen ei kaipaa saarnaasi, sen voit kirjoittaa kirjeeksi ja repiä sen jälkeen.
Kun minulle soiteltiin, otin kaiken paskan vastaan ja jätin kertomatta oman versioni, jotta voisivat yrittää korjata liittoaan. No vaimo sai sitten toki ihan väärän kuvan kaikesta ja raivostui tietysti sitten siitäkin vielä enemmän, että minäkään en halunnut hänelle kaikkea kertoa (kuten ei mieskään). Vaimo uhkaili ja solvasi ja kuuntelin kiltisti sanomatta vastaan, että hän on häiriintynyt paskapää enkä enää ihmettele miehen lähtöhaluja.
Mies kielsi sinua kertomasta ja sitten sä vaan tottelit. :D "Joo, emmä kerro mitään."
Aika noloa, olisiko tuossa vaiheessa jo voinut ajatella omilla aivoilla ja ottaa vastuu teoistaan?Eiköhän minulle olisi voinut antaa rauhan koota itseäni ja omaa elämääni ja aviopari koonnut omaansa. Minulla oli ihan tarpeeksi tekemistä siinä, että suhde, jonka olin luullut olevan elämäni paras, osoittautui joksikin ihan muuksi ja minun oli vastoin tahtoani pakko alkaa tehdä eroa tilanteen valjettua. Mutta joo, lyötyä voi lyödä ihan periaatteen vuoksi, kun itseä ottaa päähän?
En halunnut kertoa mitään sellaisia yksityiskohtia, mitkä olisivat vaikeuttaneet heidän avioliittonsa pelastamista. Eli ensin mies laittoi minut paskamaiseen tilanteeseen ja sitten vaimo ja roisto olen minä? Onneksi itse tiedän moraalini ja ystäväni samaten.
Joopajoo. I call BULLSHIT. Sä kuuntelit sitä läksytystä, koska syvimmällä sisimmässäsi sä tiesit itsekin että olit toiminut väärin. Sopiva itsellesi langettama rangaistus oli sitten tuo että kuuntelutat itselläsi kaikki solvaukset ja sitten voit jatkaa elämääsi marttyyrinä.
Totuus. Se olisi auttanut sitä suhdetta. Mä en todellakaan haluaisi että joku kyseenalaisen moraalitajun omaava toinen nainen tekisi ratkaisuja siitä, mikä on oman parisuhteeni jatkumisen kannalta paras vaihtoehto. Ei kiitos, tekisin sen itse kun olen saanut kaiken saatavilla olevan informaation tietooni.
Joten, martyroinnin sijasta kannattaisi nyt katsoa itseään kunnolla peiliin ja myöntää että on joutunut tuon miehen narriksi ja olisi pitänyt edes lopussa kantaa vastuu teoistaan.
Jos sinun normaali, kiltti ja hyväsydäminen 20-vuotias tyttäresi joutuisi perheellisen miehen vedättämäksi, olisit sitä mieltä että hänen pitäisi oman sydänsurunsa ja hämmennyksensä keskellä toimia perheterapeuttina jollekin vieraalle ja aggressiiviselle naiselle täysin hänen käsityskykynsä ulkopuolelle menevässä tilanteessa?
Itse asiassa olen aika varma, että soittaisit sille vaimolle ja käskisit pysyä todella kaukana tyttärestäsi. Ja ehkä soittaisit sille miehelle myös. Tuskin ainakaan patistaisit tytärtäsi kantamaan "vastuutaan".
Laita MIEHESI selkä seinää vasten. Sehän voi pettää jatkossakin, jonkun muun kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi vieras nainen edes puhuisi välttämättä totta eli informaatioarvo on nolla ja tuo nainen ei kaipaa saarnaasi, sen voit kirjoittaa kirjeeksi ja repiä sen jälkeen.
Kun minulle soiteltiin, otin kaiken paskan vastaan ja jätin kertomatta oman versioni, jotta voisivat yrittää korjata liittoaan. No vaimo sai sitten toki ihan väärän kuvan kaikesta ja raivostui tietysti sitten siitäkin vielä enemmän, että minäkään en halunnut hänelle kaikkea kertoa (kuten ei mieskään). Vaimo uhkaili ja solvasi ja kuuntelin kiltisti sanomatta vastaan, että hän on häiriintynyt paskapää enkä enää ihmettele miehen lähtöhaluja.
Mies kielsi sinua kertomasta ja sitten sä vaan tottelit. :D "Joo, emmä kerro mitään."
Aika noloa, olisiko tuossa vaiheessa jo voinut ajatella omilla aivoilla ja ottaa vastuu teoistaan?Eiköhän minulle olisi voinut antaa rauhan koota itseäni ja omaa elämääni ja aviopari koonnut omaansa. Minulla oli ihan tarpeeksi tekemistä siinä, että suhde, jonka olin luullut olevan elämäni paras, osoittautui joksikin ihan muuksi ja minun oli vastoin tahtoani pakko alkaa tehdä eroa tilanteen valjettua. Mutta joo, lyötyä voi lyödä ihan periaatteen vuoksi, kun itseä ottaa päähän?
En halunnut kertoa mitään sellaisia yksityiskohtia, mitkä olisivat vaikeuttaneet heidän avioliittonsa pelastamista. Eli ensin mies laittoi minut paskamaiseen tilanteeseen ja sitten vaimo ja roisto olen minä? Onneksi itse tiedän moraalini ja ystäväni samaten.
Joopajoo. I call BULLSHIT. Sä kuuntelit sitä läksytystä, koska syvimmällä sisimmässäsi sä tiesit itsekin että olit toiminut väärin. Sopiva itsellesi langettama rangaistus oli sitten tuo että kuuntelutat itselläsi kaikki solvaukset ja sitten voit jatkaa elämääsi marttyyrinä.
Totuus. Se olisi auttanut sitä suhdetta. Mä en todellakaan haluaisi että joku kyseenalaisen moraalitajun omaava toinen nainen tekisi ratkaisuja siitä, mikä on oman parisuhteeni jatkumisen kannalta paras vaihtoehto. Ei kiitos, tekisin sen itse kun olen saanut kaiken saatavilla olevan informaation tietooni.
Joten, martyroinnin sijasta kannattaisi nyt katsoa itseään kunnolla peiliin ja myöntää että on joutunut tuon miehen narriksi ja olisi pitänyt edes lopussa kantaa vastuu teoistaan.
Jos sinun normaali, kiltti ja hyväsydäminen 20-vuotias tyttäresi joutuisi perheellisen miehen vedättämäksi, olisit sitä mieltä että hänen pitäisi oman sydänsurunsa ja hämmennyksensä keskellä toimia perheterapeuttina jollekin vieraalle ja aggressiiviselle naiselle täysin hänen käsityskykynsä ulkopuolelle menevässä tilanteessa?
Yllättäen jälleen se "toinen nainen" onkin vaan vedätetty pikku rassukka, tässä skenaariossa vielä nuori ja hairahtuvainen. Säälikäämme häntä. Miksi ei puhuttaisi asioista niiden oikeilla nimillä? Naiset sekoilevat varattujen miesten kanssa, tietäen miehet varatuiksi.
Ja todellakin toivoisin että jos oma tyttäreni joutuisi mukaan pettämissekoiluun, toivon ja uskon hänen valitsevan sen oikean tavan, eli rehellisyyden,suoraselkäisyyden ja vastuunkannon. Kun on itselleen rehellinen, kertoo totuuden suoraan ja vääristelemättä, on helppo antaa itselleenkin anteeksi.
Tässä kuvitelmassa se varmasti tarkoittaisi sitä ettei suostuisi hiljenemään sen miehen käskystä, vaan kertoisi miten tilanne on todellisuudessa ollut ja mitä tapahtunut.
En soittaisi akoille. Anoppi iski aikoinaan itselleen tansseista varsinaisen helmen, 45-vuotiaan "Pertti" miehen, jonka nainen oli vielä raskaana. No se nainen soitteli sitten ex:lleen, kun tarvitsi apua kaikenlaisessa, vauva kun oli yksin hoidettavana. Anoppi raivona puhelimeen, että "jätä mun mies rauhaan ja korjaa pesukoneesi ihan ite ym. " Hän laittoi sen akan järjestykseen! Loppui soittelut! (Ihan itse tätä kertoi).
Noh. Muutama vuosi tätä onnelaa ja "Pertti" teki paljon työ-yökeikkaa muille paikkakunnille. Petti anoppia kaksi tunnettua kertaa, ja vielä kolmaskin "no saanko vielä tämän kerran anteeksi" tuli, mutta tällä kertaa Pertti saikin kunnolla korkokenkää. Kehtasi vielä kehua, minkälainen oli uusi nainen ja miten varakas, ennenkuin anoppi vasta alkoi ymmärtää, että Pertin housunvyö ei vaan pysy kiinni kodin ulkopuolella. Mieheni yritti kyllä noilla ykkösen ja kakkosen keissin väliin selittää, että "kuule äite, kun Pertti on luihu", mutta kauan se kesti, ennenkuin anoppi ymmärsi lopettaa oman pään seinään hakkaamisen. Tosin Pertti ei ole vieläkään ymmärtänyt, miksi anoppi hänet jätti "Anteeksi anteeksi, eikö me voitaisi olla edes kavereita". Mutta salaisella numerolla siitä soittelusta päästiin. Onneksi ei olleet naimisissa.
Mun pointtini ap: sun miehesi sua petti. Ei se uus akka, vaan SUN miehesi. Huuda omalle "Pertillesi", sikäli kun häntä edes kannattaa takaisin ottaa.
Saahan sitä soitella ja tehdä itsensä idiootiksi, ihan vapaasti. En nimittäinen ole millään tavoin tilivelvollinen tai vastuussa tekemisistäni miehen vaimolle. Minun ei tarvitse kuulla syyttelyä, huorittelua, huutamista, raivoamista puhelimessa eikä kasvotusten. Minun ei tarvitse kertoa mitään faktoja vaikka ne kuinka kiinnostaisi.
Soittasin tietenkin :) varsinkin jos mies juoksisi akkansa mekon alle eikä ottaisi minua omaksi!
Nää on niitä iänikuisia naisten kotkotuksia ja murheita:
joko oot itse pettänyt,
tai sua petetetty,
tai sitten oot paksuna miehesi veljelle tai naapurin äijälle.
Ja mihin kaikki liittyy; AINA naisten jalkojen väliin.
Keskitykää enemmän niihin verhokappoihin jap öytäliinan kuvioihin, älkääkä aina vaan pilluun.
Paras on ku jätät ton ukon. Mä en ainakaan vois olla semmosen ukon kanssa silleen jos tietäsin että sen muna on dipannut toisen naisen pillua, MINUN aikanani. Tai sit kostaisin, pistäisin puntit tasan ja alottaisin puhtaalta pöydältä
"Perttiseni, kävin tuikkimassa vähä vierasta kikulia^^!, että nii mihis me jäätiinkää liitossa"
tai sitten
"Ulos pettäjäidiootti"
Se soitatko akalle, on irrelevanttia. Ite en ehkä soittas koska eihä akka pettänyt vaan ukkos, vaikka akkakin oli yks paskapää.
Niin, luulisi jopa niin päin, että vaimolleen on lojaalimpi kuin uudelle tuttavuudelle.