Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko muita joille Isänpäivän käynti oman isän luona on pakkopullaa?
11.11.2017 |
Tätähän ei saa tietenkään sanoa, mutta itselle on. Periaatteessa toki rakastan isää, mutta monet lapsuuden/nuoruuden muistot on jättäneet vain ikävän tunteen. Emme ole läheisiä. Isä joi aina kun perjantai koitti. Samoin aina kun äiti oli parikin päivää poissa. Äidille ei saanut kertoa... tuli uhkauksia. Hän myös puristeli takapuolesta kun olin 11-19v. Ja heitti kaksmielisiä kommentteja, jotka ahdisti tuolloin todella paljon. Nyt kun hän on lähemmäs 80v, en ole noita todellakaan unohtanut. Kuitenkin äitini ja isä käyttäytyvät, kuin kaikki olis kuin oppikirjasta. Aina saa kuulla hehkutusta, kuinka kaikki oli hienoa, ja mun lapsuus oli helppoa ja kivaa...
Kommentit (118)
Faija on juoppo mulkku eikä olla missään tekemisissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Millaista tämä isienne terrorisointi ym on käytännössä? Mitä he ovat teille tehneet??
Sellaista pientä ja ikätasoista lapsen hoitoa kuin itsemurhalla uhkailu, perheen tappamisella uhkailu, jokapäiväiset raivokohtaukset, jokaviikkoiset känniputket jonka jälkeen irtaimisto laitetaan paskaksi. n 18 vuoden ajan tällaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi minulla on ollut hyvä suhde isääni, eikä minun tarvitse parkua palstoilla ahdistustani. Ei isän- eikä äitienpäivästäkään. Koettakaa jo kasvaa aikuisiksi. Teette hallaa vaan itsellenne, kun jurotatte menneitä.
...ja sinäkö teet vain hyvän teon meille kertomalla, että sinulla on ollut hyvä suhde isääsi, joten muiden pitäisi "lakata jurottamasta"? Kasvaisit itse aikuiseksi.
Terv. Oma isäni on juoppo, joka edelleen terrorisoi minua. Olis kiva, jos saisi edes palstalla parkua asiaa, kun ei muualla kehtaa.
En minä ole täällä tekemässä teille hyviä tekoja. Kerron vaan, että teidän itsesäälissä piehtaroiva omanapainen ja jälkijättoinen ilkeilynne ottaa päähän meitä, joilla on normaali isäsuhde. Te olette niitä poikkeavia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi minulla on ollut hyvä suhde isääni, eikä minun tarvitse parkua palstoilla ahdistustani. Ei isän- eikä äitienpäivästäkään. Koettakaa jo kasvaa aikuisiksi. Teette hallaa vaan itsellenne, kun jurotatte menneitä.
...ja sinäkö teet vain hyvän teon meille kertomalla, että sinulla on ollut hyvä suhde isääsi, joten muiden pitäisi "lakata jurottamasta"? Kasvaisit itse aikuiseksi.
Terv. Oma isäni on juoppo, joka edelleen terrorisoi minua. Olis kiva, jos saisi edes palstalla parkua asiaa, kun ei muualla kehtaa.
En minä ole täällä tekemässä teille hyviä tekoja. Kerron vaan, että teidän itsesäälissä piehtaroiva omanapainen ja jälkijättoinen ilkeilynne ottaa päähän meitä, joilla on normaali isäsuhde. Te olette niitä poikkeavia.
Tällaisten kirjoittelukaan ei ole ihan normaalia, friikki.
En elettäkään tee isää muistaakseni.
Epäluotettava niljake.
Juokoon nyt alkoholia kaksin käsin kun kukaan ei häiritse, hänen elämänsä sisältöä elämänsä ykkösjuttua..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi minulla on ollut hyvä suhde isääni, eikä minun tarvitse parkua palstoilla ahdistustani. Ei isän- eikä äitienpäivästäkään. Koettakaa jo kasvaa aikuisiksi. Teette hallaa vaan itsellenne, kun jurotatte menneitä.
...ja sinäkö teet vain hyvän teon meille kertomalla, että sinulla on ollut hyvä suhde isääsi, joten muiden pitäisi "lakata jurottamasta"? Kasvaisit itse aikuiseksi.
Terv. Oma isäni on juoppo, joka edelleen terrorisoi minua. Olis kiva, jos saisi edes palstalla parkua asiaa, kun ei muualla kehtaa.
En minä ole täällä tekemässä teille hyviä tekoja. Kerron vaan, että teidän itsesäälissä piehtaroiva omanapainen ja jälkijättoinen ilkeilynne ottaa päähän meitä, joilla on normaali isäsuhde. Te olette niitä poikkeavia.
Sinä olet poikkeavan epäempaattinen puusilmä.
On se vähän pakkopullaa kuten äitienpäivänkin vierailu. Oli normaali lapsuus ja välit on normaalit. Viikottain tavataan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä kävin vuosia isänpäivänä kotona vain äidin vuoksi, isästäni en välitä. Nyt kun isä lopputalvesta kuoli oli se todella iso helpotus. Kotona ilmapiiri parantui huomattavasti ja siellä on mukava olla. Ei kännäävää äijää joka kaatuilee lastenlasten päälle.
Vierailija kirjoitti:
Miten se on sodan syy että isä puristelee tytärtään takapuolesta? Olen kyllästynyt selittelemään ja ymmärtämään vanhempien tekemisiä jollain sodalla johon eivät itse edes osallistuneet. Voisinhan minäkin hommata lapsia ja hakata niitä ja minua pitäisi vain ymmärtää, koska sentään isovanhempani olivat sodassa. Minäkään en saanut valittaa ja itse on pitänyt pärjätä raivohullun kähmivän kännikalaisän ja välinpitämättömän äidin kanssa, saanko minäkin siis tehdä omille lapsille mitä vain ja minua pitää vain ymmärtää? (ei ap)
Käytöstä voi ymmärtää, vaikkei sitä hyväksykään. Kähmiminen ei tietenkään ole mikään sotatrauma, mutta monenlaiset traumat kulkevat suvussa, kunnes joku katkaisee ketjun.
On eri esim syntyä vähän sekopäisen äidin äpäräpojaksi 40-luvulla kuin jos taustat ovat vinksallaan 50 v myöhemmin. Asioita pystyy nykyaikana käsittelemään eri tavalla, apua on tarjolla ja häpeä ymmärretään asiaksi, joka kannattaa purkaa, ei peitellä. Jokainen tekee valinnan omassa elämässään. Onhan se karmivaa, että jotkut eivät koskaan herää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi minulla on ollut hyvä suhde isääni, eikä minun tarvitse parkua palstoilla ahdistustani. Ei isän- eikä äitienpäivästäkään. Koettakaa jo kasvaa aikuisiksi. Teette hallaa vaan itsellenne, kun jurotatte menneitä.
...ja sinäkö teet vain hyvän teon meille kertomalla, että sinulla on ollut hyvä suhde isääsi, joten muiden pitäisi "lakata jurottamasta"? Kasvaisit itse aikuiseksi.
Terv. Oma isäni on juoppo, joka edelleen terrorisoi minua. Olis kiva, jos saisi edes palstalla parkua asiaa, kun ei muualla kehtaa.
En minä ole täällä tekemässä teille hyviä tekoja. Kerron vaan, että teidän itsesäälissä piehtaroiva omanapainen ja jälkijättoinen ilkeilynne ottaa päähän meitä, joilla on normaali isäsuhde. Te olette niitä poikkeavia.
Sinä olet poikkeavan epäempaattinen puusilmä.
Todennäköisesti tuolla puusilmälläkään ei ole mennyt lapsena kovin kivasti. Joku syyhän trollinkim käytökseen on olemassa.
Minusta isänpäivät ja äitienpäivät kuuluu vain pienille lapsille. Aikuiset hoitaa onnittelut soittamalla. Jos mamma tai pappa siitä loukkaantuu, niin se loukkaantuminen on heidän vastuullaan. Kai se nyt pitäisi tajuta, ettei viiskymppiset lapset enää tee isänpäiväkortteja kohta hautaan menevälle isälleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten se on sodan syy että isä puristelee tytärtään takapuolesta? Olen kyllästynyt selittelemään ja ymmärtämään vanhempien tekemisiä jollain sodalla johon eivät itse edes osallistuneet. Voisinhan minäkin hommata lapsia ja hakata niitä ja minua pitäisi vain ymmärtää, koska sentään isovanhempani olivat sodassa. Minäkään en saanut valittaa ja itse on pitänyt pärjätä raivohullun kähmivän kännikalaisän ja välinpitämättömän äidin kanssa, saanko minäkin siis tehdä omille lapsille mitä vain ja minua pitää vain ymmärtää? (ei ap)
Käytöstä voi ymmärtää, vaikkei sitä hyväksykään. Kähmiminen ei tietenkään ole mikään sotatrauma, mutta monenlaiset traumat kulkevat suvussa, kunnes joku katkaisee ketjun.
On eri esim syntyä vähän sekopäisen äidin äpäräpojaksi 40-luvulla kuin jos taustat ovat vinksallaan 50 v myöhemmin. Asioita pystyy nykyaikana käsittelemään eri tavalla, apua on tarjolla ja häpeä ymmärretään asiaksi, joka kannattaa purkaa, ei peitellä. Jokainen tekee valinnan omassa elämässään. Onhan se karmivaa, että jotkut eivät koskaan herää.
Ei kaikkia traumoja ja niiden seurauksia saa parannettua joten ei se ole mitenkään eri asia. Älyllisesti jonkun asian ymmärtäminen on yhtä tyhjän kanssa traumojen kannalta.
On. Isä ei ole ollut kummoinen isä. Ällöttää tämä jokavuotinen hehkutus. Vähän sama kyllä narsistiäidin äitienpäivän suhteen. Jouduin lapsena huolehtimaan äitini tarpeista eikä päinvastoin. Onneksi kuolevat kohta pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi minulla on ollut hyvä suhde isääni, eikä minun tarvitse parkua palstoilla ahdistustani. Ei isän- eikä äitienpäivästäkään. Koettakaa jo kasvaa aikuisiksi. Teette hallaa vaan itsellenne, kun jurotatte menneitä.
...ja sinäkö teet vain hyvän teon meille kertomalla, että sinulla on ollut hyvä suhde isääsi, joten muiden pitäisi "lakata jurottamasta"? Kasvaisit itse aikuiseksi.
Terv. Oma isäni on juoppo, joka edelleen terrorisoi minua. Olis kiva, jos saisi edes palstalla parkua asiaa, kun ei muualla kehtaa.
En minä ole täällä tekemässä teille hyviä tekoja. Kerron vaan, että teidän itsesäälissä piehtaroiva omanapainen ja jälkijättoinen ilkeilynne ottaa päähän meitä, joilla on normaali isäsuhde. Te olette niitä poikkeavia.
Tällaisten kirjoittelukaan ei ole ihan normaalia, friikki.
Totta. Normaalisti mitään tuollaista ei luulisi tarvittavan kirjoittaa. Se onkin reaktio teidän minäkeskeiseen itsesääliinne. Minä olen kasvanut normaalissa perheessä, enemmän friikkimatskua näissä itkeskelijöissä on.
Vierailija kirjoitti:
Yhteiskunnan luoma Isänpäivähehkutus tuntuu todella ahdistavalta. Syyllistetään, jos ei käy/muista/ vie lahjaa. Silloinhan lapsessa on aina vikaa. Tällaisen viestin päivä antaa.
Ap.
Tuo tulkinta johtuu vain itsestäsi, ei yhteiskunnasta. Itselläni ei ole mitään vaikeuksia sanoa suoraan, että vihaan isääni joka kiusasi minua koko lapsuuteni ja aiheutti minulle luultavasti lopun elämääni kestävän sosiaalisten tilanteiden pelon. Ei ole mitään paineita edes soittaa. Näemme kerran vuodessa ja siinä on ainakin kerta liikaa. Kun hän soitti sairaalasta kerran ja vihjaili että kaipaisi seuraa, en piitannut tippaakaan.
Isäni oli aina selvin päin kun kiusasi ja nöyryytti meitä lapsia. Ja rääkkäsi eläimiä meidän lasten nähden. Aika monet kertovan väkivaltaisten vanhempien olleen alkoholisteja. Kaikki eivät ole. Jotkut ovat vain pahoja ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Onneksi minulla on ollut hyvä suhde isääni, eikä minun tarvitse parkua palstoilla ahdistustani. Ei isän- eikä äitienpäivästäkään. Koettakaa jo kasvaa aikuisiksi. Teette hallaa vaan itsellenne, kun jurotatte menneitä.
Minulla ei ollut kovinkaan hyvä isäsuhde, mutta eipä minuakaan ahdista isänpäivä. Isä oli aikakautensa tuotos hyvässä ja pahassa. Pohjavire on kuitenkin se, että hän tarkoitti hyvää, vaikka metodit olivat autoritäärisiä. Tuolla mainitut hyväksikäytöt, sadismi ja muut ovat asia sinänsä, mutta muissa asioissa arvioin kokonaiskuvaa.
Surkeaa on katsoa yhtä kuolemaa tekevää tuttua, jonka tytär ei ole ollut tähän missään yhteyksissä. Entistä vaimoaan kohtaan hän teki monella tavoin väärin, mutta tyttöä hän on kuitenkin aina muistanut, vaikka vastakaikua ei olekaan tullut. Tyttö on pistänyt välit poikki myös isänsä sukuun, vaikka näillä ei ole osaa eikä arpaa ongelmiin, päinvastoin.
Se on kova kosto toisen henkilön puolesta ja syö kyllä myös kostajan ihmisyyttä. Minulla olisi paljon suuremmat syyt jämähtää katkeruuteen, mutta olen pyrkinyt muistamaan niitä hyviä puolia. Elämä on liian kallisarvoinen uhrattavaksi jurnutukseen, jos asioista on edes pieni mahdollisuus sopia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi minulla on ollut hyvä suhde isääni, eikä minun tarvitse parkua palstoilla ahdistustani. Ei isän- eikä äitienpäivästäkään. Koettakaa jo kasvaa aikuisiksi. Teette hallaa vaan itsellenne, kun jurotatte menneitä.
...ja sinäkö teet vain hyvän teon meille kertomalla, että sinulla on ollut hyvä suhde isääsi, joten muiden pitäisi "lakata jurottamasta"? Kasvaisit itse aikuiseksi.
Terv. Oma isäni on juoppo, joka edelleen terrorisoi minua. Olis kiva, jos saisi edes palstalla parkua asiaa, kun ei muualla kehtaa.
En minä ole täällä tekemässä teille hyviä tekoja. Kerron vaan, että teidän itsesäälissä piehtaroiva omanapainen ja jälkijättoinen ilkeilynne ottaa päähän meitä, joilla on normaali isäsuhde. Te olette niitä poikkeavia.
Sinä olet poikkeavan epäempaattinen puusilmä.
Todennäköisesti tuolla puusilmälläkään ei ole mennyt lapsena kovin kivasti. Joku syyhän trollinkim käytökseen on olemassa.
Onpa vaikeaa uskoa, että joillakin voi olla hyvä suhde kumpaankin vanhempaansa, jotka eivät olleet juoppoja ja eivät aiheuttaneet mitään massiivista läpi iän kestävää itsesäälin sekaista katkeruutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten se on sodan syy että isä puristelee tytärtään takapuolesta? Olen kyllästynyt selittelemään ja ymmärtämään vanhempien tekemisiä jollain sodalla johon eivät itse edes osallistuneet. Voisinhan minäkin hommata lapsia ja hakata niitä ja minua pitäisi vain ymmärtää, koska sentään isovanhempani olivat sodassa. Minäkään en saanut valittaa ja itse on pitänyt pärjätä raivohullun kähmivän kännikalaisän ja välinpitämättömän äidin kanssa, saanko minäkin siis tehdä omille lapsille mitä vain ja minua pitää vain ymmärtää? (ei ap)
Käytöstä voi ymmärtää, vaikkei sitä hyväksykään. Kähmiminen ei tietenkään ole mikään sotatrauma, mutta monenlaiset traumat kulkevat suvussa, kunnes joku katkaisee ketjun.
On eri esim syntyä vähän sekopäisen äidin äpäräpojaksi 40-luvulla kuin jos taustat ovat vinksallaan 50 v myöhemmin. Asioita pystyy nykyaikana käsittelemään eri tavalla, apua on tarjolla ja häpeä ymmärretään asiaksi, joka kannattaa purkaa, ei peitellä. Jokainen tekee valinnan omassa elämässään. Onhan se karmivaa, että jotkut eivät koskaan herää.
Huonot vanhemmat aiheuttavat sen että lapsi ei ymmärrä heitä eikä haluakaan ymmärtää. Sille nyt vain ei voi mitään. Vaikka et sitä ehkä hyväksy, sinun täytyy ymmärtää. Et voi odottaa ketjun katkaisemista keneltäkään. Sinun pitää se ymmärtää.
Gonamies kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi minulla on ollut hyvä suhde isääni, eikä minun tarvitse parkua palstoilla ahdistustani. Ei isän- eikä äitienpäivästäkään. Koettakaa jo kasvaa aikuisiksi. Teette hallaa vaan itsellenne, kun jurotatte menneitä.
Minulla ei ollut kovinkaan hyvä isäsuhde, mutta eipä minuakaan ahdista isänpäivä. Isä oli aikakautensa tuotos hyvässä ja pahassa. Pohjavire on kuitenkin se, että hän tarkoitti hyvää, vaikka metodit olivat autoritäärisiä. Tuolla mainitut hyväksikäytöt, sadismi ja muut ovat asia sinänsä, mutta muissa asioissa arvioin kokonaiskuvaa.
Surkeaa on katsoa yhtä kuolemaa tekevää tuttua, jonka tytär ei ole ollut tähän missään yhteyksissä. Entistä vaimoaan kohtaan hän teki monella tavoin väärin, mutta tyttöä hän on kuitenkin aina muistanut, vaikka vastakaikua ei olekaan tullut. Tyttö on pistänyt välit poikki myös isänsä sukuun, vaikka näillä ei ole osaa eikä arpaa ongelmiin, päinvastoin.
Se on kova kosto toisen henkilön puolesta ja syö kyllä myös kostajan ihmisyyttä. Minulla olisi paljon suuremmat syyt jämähtää katkeruuteen, mutta olen pyrkinyt muistamaan niitä hyviä puolia. Elämä on liian kallisarvoinen uhrattavaksi jurnutukseen, jos asioista on edes pieni mahdollisuus sopia.
Voitteko olla ihan varmoja?
Loukkasi ihan älyttömästi, kun oli muutenkin kipeä paikka tulla isän hylkäämäksi lapsena niin sukulaiset kehtasivat väittää sen olevan jotenkin minun syytäni.
Nytkin joku isän lähellä voi kuvitella, että se olen minä joka ei muista eikä käy.
Alue: Aihe vapaa
Joo, minustakin tuntuu oudolta, että isä 70v, jolla on jo kaikkea ja omaisuutta paljon enemmän kuin minulla, odottaa lahjaa isänpäivänä. Ei riitä, että pyytää kahville, leipoo jotain hyvää ja antaa vaikka kukan. Alkaa heti marttyyrivinkuminen, että viitsit nyt edes tämän verran yrittää, ja olisi kiva jos arvostettaisiin.
Muuten on ihan normaali isä paitsi merkkipäivien suhteen jäänyt jonnekin teini-ikään. En itsekään odota omilta lapsiltani mitään, kiva jos aamukahvit laittavat.