Milloin tiukkapipoiset rentoutuu ja miten?

Vierailija kirjoitti:

Mä oon niin kyllästynyt töissä työkavereiden kyräilyyn, kyttäämiseen, selän takana puhumiseen, työkaverit harrastaa myös naapureidensa kyttäämistä ja niistä töissä juoruamista. Jos se ei ole tiukkapipoisuutta niin mikä?

No minusta nämä työkaverisi ovat tiukkapipojen sijaan pikemminkin velttoja laiskamatoja. 😁 ei kunnon tiukkapipo käytä työaikaansa juoruiluun ja selän takana puhumiseen vaan siihen työntekoon. En ole ihan varma mitä kyräilyllä tuossa tarkoitetaan. Kunnon tiukkapipo kuitenkin paheksuu tuollaista työajankäyttöä, eivät edes yritä olla hyödyllisiä.

Vierailija kirjoitti:

Kun saan täydellisen kahvin juoda juuri siivotussa kodissa ja samalla ostelen jotain tärkeään nettikaupoista kännykälläni.

Ihan toivehetki!

T. Toinen tiukkis

Vierailija kirjoitti:

Ne harrastaa, mutta sitäkin tiukkapipoisesti. Näin kerran yhden tiukkapipon puutarhan, jota oli kehunut kovasti laittavansa. Se oli niin tylsä, että sileä nurmikenttäkin olisi ollut mielenkiintoisempi.

Mä olen viime aikoina innostunut bonsai-puista. Niitä on kiva joka toinen viikko nipsutella muotoonsa.

Minä pidän tiukkapipoisena sellaista ihmistä, joka pyrkii kontrolloimaan muiden tekemisiä ja vahtii, että nämä tekevät asiat sillä tavalla ja siinä järjestyksessä kuin he haluavat. He puuttuvat herkästi toisten asioihin ja ovat taipuvaisia besserwissereöintiin.

Tiukkapipoiset vaikuttavat rentoutuvan silloin, kun asiat ovat järjestyksessä (heidän mielestään oikeassa järjestyksessä), eli saadessaan tahtonsa läpi.

Jokainen on varmaan jossain asiassa vähän tiukkapipoinen. Minua on varmaan moni pitänyt tiukkapipoisena, koska minulla on niin suuri yksityisyyden tarve, etten esim. viivy kylässä pitkiä aikoja enkä mielelläni vastaanota luokseni vieraita pitkiksi ajoiksi. Rentoudun saadessani tahtoni läpi eli voidessani olla rauhassa.