Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Minkä takia yliopistojen pääsykoeuudistus on paha?
11.11.2017 |
Olen tätä pitkään miettinyt. Kuulun tähän paljon parjattuun punavihreään kuplaan ja olen selkeästi vähemmistössä, kun pidän yliopistouudistusta hyvänä asiana. Asuin ja kävin koulut Ruotsissa, jossa YO-todistuksella tai kokeella haku on ihan normi juttu. Mun mielestä hyvät puolet:
- Samalla kokeella voit hakea kaikkiin yliopistoihin. Ei ole päällekkäisyyksiä tenttipäivien kanssa, pitkiä koematkoja ympäri valtakunnan, yms.
- Voit korottaa arvosanoja puolivuosittain hamaan loppuun saakka. Jos sairastut, niin olet vain suorittanut lukua etukäteen seuraavaa puolen vuoden päästä odottavaa koetta varten, etkä sen sijaan joudu lukemaan kokonaan uutta kirjaa vuoden päästä.
- On helppo hakea saman tiedekunnan eri ohjelmiin, koska aineet, joita lukee, on tismalleen samat.
Tällainen sisäänotto yliopistoihin kuitenkin on huomattavasti maailmalla yleisempää ja varsinkin vielä parempiin yliopistoihin kuin meillä Suomessa. Niin miksi se ei ole hyvä? Puhutaan, että lukion ekalla joutuisi jo valitsemaan, mitä aikoo opiskella yliopistossa, mutta se ei pidä lainkaan paikkaansa. Mulla on monet kaverit Ruotsissa päälle 25v ottanut kirjan käteen ja käynyt YO-kokeessa nostamassa arvosanoja, jotka ei ole ollenkaan niitä, mitä he opiskelivat lukiossa. Jotenkin tuntuu kuin tätä vastustettaisiin vain vastustamisen ilosta. Mitä eroa siinä on lukeeko pääsykoekirjaa vai lukiokirjaa - paitsi että pääsykoekirjalla haet yhteen ohjelmaan, lukiokirjalla potentiaalisesti kymmeniin eri!?
Kommentit (4)
Vierailija kirjoitti:
Ongelmaa ei olisi, jos koulujen opetus olisi kaikkialla samanlaista. Vaan kun se ei ole. Jos kouluarvosanat määräävät yliopistoon pääsyn niin yksi kusipää opettaja voi olla riittävä este opinnoille. Silloin on erittäin suuri merkitys sillä, minkä koulupiirin alueella satut asumaan ja onko vanhemmillasi varaa tarvittaessa muuttaa muualle paremman koulun alueelle.
Tähän asti epäpätevän tai kusipäisen opettajan temput on voinut ohittaa itse opiskelemalla pääsykokeisiin.
Mutta eikö siis samalla tavalla voi kusipäisen opettajan temput ohittaa itse opiskelemalla YO-kokeeseen? Koska saahan niitä arvosanoja juuri korottaa myös lukion jälkeen. Mikä on se ratkaiseva ero siinä, että opiskelee pääsykoemateriaalia vs. YO-koemateriaalia muu kuin siis että jälkimmäisellä voi samalla kätevästi hakea useampaan ohjelmaan? Miksi lukiomantsan lukeminen lukion jälkeen olisi eriarvoistavampaa kuin lukea kahteen eri geologian pääsykokeeseen ja osallistua niihin henkilökohtaisesti Turussa ja Helsingissä, jos siis ei käy niin huono tuuri, että ne oltaisiin laitettu päällekäin? Tämä oli ainakin entiselle kämppikselleni realiteetti 2011 - en tiedä onko geologiaan jo tullut yhteisvalinta sen jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä on paljon pointteja puolesta ja vastaan. Esimerkiksi jos kirjoitat huonosti, mutta saat kuitenkin yo-paperit, koulu voi periaatteessa kieltää pääsykokeeseen osallistumisen ja varata sen väylän vain amiksesta tulevilla ja niille, joiden yo-todistus ei ole vertailukelpoinen (eli joskus ennen yo-uudistusta kirjoittaneet). Olet loukussa huonon ylppäritodistuksen kanssa, joo toki sitä voi korottaa, mutta tässä kohtaa ehkä pääsykokeeseen lukeminen olisi hyödyllisempää. Toinen pointti vastaan on se, että pääsykoe kuitenkin mittaa sitä alaan liittyvää osaamista ja pakottaa lukemaan jotain alaan liittyvää jo etukäteen. Vaikkapa kasvatus- tai oikeustieteitä. Siinä siis hakija saa jo oikeasti käsitystä siitä itse alasta ja voi tulla toisiin ajatuksiin, ettei kiinnostakaan. Sen sijaan, että menee vuodeksi tai pariksi kuluttamaan aikaa epämiellyttävien opintojen parissa.
Pointteja on paljon puolestakin, mutta kysyit miksi tämä on paha asia.
Vierailija kirjoitti:
Tässä on paljon pointteja puolesta ja vastaan. Esimerkiksi jos kirjoitat huonosti, mutta saat kuitenkin yo-paperit, koulu voi periaatteessa kieltää pääsykokeeseen osallistumisen ja varata sen väylän vain amiksesta tulevilla ja niille, joiden yo-todistus ei ole vertailukelpoinen (eli joskus ennen yo-uudistusta kirjoittaneet). Olet loukussa huonon ylppäritodistuksen kanssa, joo toki sitä voi korottaa, mutta tässä kohtaa ehkä pääsykokeeseen lukeminen olisi hyödyllisempää. Toinen pointti vastaan on se, että pääsykoe kuitenkin mittaa sitä alaan liittyvää osaamista ja pakottaa lukemaan jotain alaan liittyvää jo etukäteen. Vaikkapa kasvatus- tai oikeustieteitä. Siinä siis hakija saa jo oikeasti käsitystä siitä itse alasta ja voi tulla toisiin ajatuksiin, ettei kiinnostakaan. Sen sijaan, että menee vuodeksi tai pariksi kuluttamaan aikaa epämiellyttävien opintojen parissa.
Pointteja on paljon puolestakin, mutta kysyit miksi tämä on paha asia.
Kiitos! Juuri siis sitä hain, koska tuntuu, että keskustelussa on saanut tosi huonosti juuri tällaisia näkökulmia esiin vaan enemmän juuri välittyy se, että moni on ylpeä siitä omasta saavutuksestaan päästä sisään, joten sitä tavallaan sitten halutaan jatkaa muille koetinkivenä.
Pidän kyllä alaan liittyvää lukemista tärkeänä. Opiskelin siis tosiaan Ruotsissa ja meillä kaikki muut suomalaiset pudottautuivat pois ohjelmasta. Ruotsalaisista ei sen sijaan moni. Mietin, että valmentaako lukio heitä paremmin yliopistoon vai oliko se vain sattumaa.
Alue: Aihe vapaa
Ongelmaa ei olisi, jos koulujen opetus olisi kaikkialla samanlaista. Vaan kun se ei ole. Jos kouluarvosanat määräävät yliopistoon pääsyn niin yksi kusipää opettaja voi olla riittävä este opinnoille. Silloin on erittäin suuri merkitys sillä, minkä koulupiirin alueella satut asumaan ja onko vanhemmillasi varaa tarvittaessa muuttaa muualle paremman koulun alueelle.
Tähän asti epäpätevän tai kusipäisen opettajan temput on voinut ohittaa itse opiskelemalla pääsykokeisiin.