Jos seuranhakupalvelussa tulee vastaan nainen, joka ilmoittaa että lapset eivät asu hänen kanssaan, niin mitkä on ne todennäköisimmät syyt siinä taustalla?

Vierailija kirjoitti:

Esimerkiksi se, että lapset haluavat jäädä isälleen. Tai isä on jäänyt perheen kotiin asumaan, jolloin lapsetkin ovat halunneet jäädä siihen kotiin jossa ovat aiemminkin kasvaneet. Lapset ovat jääneet isälle koska siellä on päiväkoti, koulut yms. Lapsen äitihän on voinut myös esimerkiksi työn perässä muuttaa muualle, vaikka olisi alunperin asunut lähellä.

Miksi se on niin kummallista jos nainen ei ole se lähivanhempi?

Siksi, koska on ihmislajille luonnotonta että äiti hylkää lapsensa. Harvinaista myös. Joku on mennyt jossain pieleen, jos niin käy. En tosin ihmettele, kun ihmiset kärsivät niin paljon erilaisista mielenterveysongelmista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esimerkiksi se, että lapset haluavat jäädä isälleen. Tai isä on jäänyt perheen kotiin asumaan, jolloin lapsetkin ovat halunneet jäädä siihen kotiin jossa ovat aiemminkin kasvaneet. Lapset ovat jääneet isälle koska siellä on päiväkoti, koulut yms. Lapsen äitihän on voinut myös esimerkiksi työn perässä muuttaa muualle, vaikka olisi alunperin asunut lähellä.

Miksi se on niin kummallista jos nainen ei ole se lähivanhempi?

Siksi, koska on ihmislajille luonnotonta että äiti hylkää lapsensa. Harvinaista myös. Joku on mennyt jossain pieleen, jos niin käy. En tosin ihmettele, kun ihmiset kärsivät niin paljon erilaisista mielenterveysongelmista.

Etä-äitiys ei tarkoita sitä että äiti hylkää lapsensa :D. Voi provoa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esimerkiksi se, että lapset haluavat jäädä isälleen. Tai isä on jäänyt perheen kotiin asumaan, jolloin lapsetkin ovat halunneet jäädä siihen kotiin jossa ovat aiemminkin kasvaneet. Lapset ovat jääneet isälle koska siellä on päiväkoti, koulut yms. Lapsen äitihän on voinut myös esimerkiksi työn perässä muuttaa muualle, vaikka olisi alunperin asunut lähellä.

Miksi se on niin kummallista jos nainen ei ole se lähivanhempi?

No just tää. Itse olen etä-äiti ylläolevasta syystä. Isä pystyi jäämään siihen taloon, mä en olisi pystynyt. En kokenut että olisi ollut oikein raahata lapset vuokrakerrostalokaksioon vain koska olen ÄITI ja koska kaikki isät on varmaan ihan paskoja vanhempia. No mä olin valinnut lasten isäksi ihan normaalin ja tasapuolisen ihmisen joka kykenee varsin hyvin toimimaan lasten lähivanhempana. 

Tiedän että musta varmaan ajatellaan että olen juoppo, hullu ja sopimaton lähivanhemmaksi, koska olen etä-äiti. Tämä ketju vain vahvistaa asiaa, mutta onneksi olen jo tottunut :). Jännä että etäisistä ei ajatella samoin. 

Oksettava iljetys olet.

Ja ihan vaan tiedoksi, että näissä parjatuissa vuokrakerrostalokaksioissa asuu täysin normaaleja ja onnellisia perheitä!

No neljä ihmistä vuokrakakaksiossa (ei mulla olis ollut varaa isompaan)  ei olisi ollut mielestäni ihmisen arvoista elämää jos isällä on varaa asua omakotitalossa jossa lapset ovat koko ikänsä asuneet. Jos se tekee musta oksettavan iljetyksen niin olkoon niin. Kaikki osapuolet meidän perheissä ovat tyytyväisiä

4 ihmistä kaksiossa ja automaattisesti ei ole ihmisen arvoista elämää?

Luojan kiitos annoit ne lapset pois, ei tuollaisille voi jättäkään vastuuta lapsista.

Vierailija kirjoitti:

Omakotitalo jäi isälle. Äiti muutti niin, että lasten olisi pitänyt vaihtaa koulua.

Vaihtaa koulua? Onko koulu syy asua erossa äidistä? Millaiset arvot saa tekemään tällaisia valintoja? Koulu vanhempien edelle. Kouluja on joka niemennotkossa! Tiedän kaukaisesti kaksi äitiä, jotka perustelevat lastensa jättämistä isälle näillä syillä. Toinen on kaverin tuttu, äiti, joka hylkäsi kaksi tytärtään isälle muka koulun ja omakotitalon vuoksi. Jos lapsilta kysyttäisiin, että otatko juuri tämän talon ja koulun vai äidin, niin vastaus olisi selvä. Tämä äiti on selvästi hyvin heikosti sitoutunut vanhemmuuteen. Hänelle se, että pääsee helpommalla, on tärkeämpää kuin se, millaisia traumoja herkässä kehitysvaiheessa olevat tyttäret saavat hylkäämiskokemuksesta. Näkevät vain joka toinen viikonloppu ja silloinkin saattaa olla vaikka mitä ohjelmaa heillä niin, että juuri mitään kahdenkeskisiä kohtaamisia heillä ei ole. Jos tytöt ovat äidillään loma-aikana, he matkustavat usein osaksi tuosta ajasta vielä mummolaan. Minusta jotenkin vaikuttaa siltä, että tämä äiti ei juurikaan stressaa siitä, onko hän riittävästi läsnä tyttäriensä elämässä. Pikemminkin päinvastoin, mitä vähemmän, sen parempi. Toisen tunnen isän kautta ja tämä isä on selkeästi tuonut esille, että vaikka näennäisen perusteluna on isän kodin sijainti, on äidillä jo muut asiat mielessä. Usein tässä vaiheessa uusi nuoruus astuu kuvioihin, seurustellaan, käydään salilla ja nautitaan kahdenkeskisestä ajasta uuden kumppanin kanssa ja omasta someajasta. Palataan ikäänkuin uudelleen aikaan ennen lapsia. Summa summarum, en usko tuota todelliseksi syyksi erota lapsistaan.

Vierailija kirjoitti:

Lapset ovat poikia.

Jostain kumman syystä poikalapset jätetään useammin isille, jos äiti ei vanhemmuudesta niin sattunutkaan sitten pitämään. 90 % etä-äideistä on aina poikien äitejä.

Onko tälle väitteelle luotettavaa lähdettä, vai onko tämä vain sinun tulkintasi?

Täällä näyttää olevan yksi häiriintynyt kommentoija. Voitko mennä nukkumaan?

Olen itse jäänyt 80-luvulla avioerossa asumaan isän kanssa meidän entiseen kotiin ja äiti muutti pois. Ymmärrän, että asia herätti silloin kysymyksiä, mutta että vielä nykyäänkin? Isäthän on nykyään ihan eri tavalla sitoutuneita lapsiinsa. On ihan luonnollista, että joissakin perheissä ollaan päädytty siihen, että lapset jäävät asumaan isän kanssa.

Se ei siis ole sama asia kuin että "lapset ovat jääneet isälleen" tai että "äiti on hylännyt lapsensa".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esimerkiksi se, että lapset haluavat jäädä isälleen. Tai isä on jäänyt perheen kotiin asumaan, jolloin lapsetkin ovat halunneet jäädä siihen kotiin jossa ovat aiemminkin kasvaneet. Lapset ovat jääneet isälle koska siellä on päiväkoti, koulut yms. Lapsen äitihän on voinut myös esimerkiksi työn perässä muuttaa muualle, vaikka olisi alunperin asunut lähellä.

Miksi se on niin kummallista jos nainen ei ole se lähivanhempi?

No just tää. Itse olen etä-äiti ylläolevasta syystä. Isä pystyi jäämään siihen taloon, mä en olisi pystynyt. En kokenut että olisi ollut oikein raahata lapset vuokrakerrostalokaksioon vain koska olen ÄITI ja koska kaikki isät on varmaan ihan paskoja vanhempia. No mä olin valinnut lasten isäksi ihan normaalin ja tasapuolisen ihmisen joka kykenee varsin hyvin toimimaan lasten lähivanhempana. 

Tiedän että musta varmaan ajatellaan että olen juoppo, hullu ja sopimaton lähivanhemmaksi, koska olen etä-äiti. Tämä ketju vain vahvistaa asiaa, mutta onneksi olen jo tottunut :). Jännä että etäisistä ei ajatella samoin. 

Oksettava iljetys olet.

Ja ihan vaan tiedoksi, että näissä parjatuissa vuokrakerrostalokaksioissa asuu täysin normaaleja ja onnellisia perheitä!

Kunnianhimottomia laiskoja häviäjiä, jotka ovat tehneet huonoja valintoja elämässään.

Viina tuli ensimmäiseksi mieleen.

Toki ihmisillä on omat syynsä, mutta ainakin itse karttaisin naista, joka ei halua lapsiaan luokseen asumaan. Kertoo jollain perimmäisellä tavalla lämmön puutteesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esimerkiksi se, että lapset haluavat jäädä isälleen. Tai isä on jäänyt perheen kotiin asumaan, jolloin lapsetkin ovat halunneet jäädä siihen kotiin jossa ovat aiemminkin kasvaneet. Lapset ovat jääneet isälle koska siellä on päiväkoti, koulut yms. Lapsen äitihän on voinut myös esimerkiksi työn perässä muuttaa muualle, vaikka olisi alunperin asunut lähellä.

Miksi se on niin kummallista jos nainen ei ole se lähivanhempi?

No just tää. Itse olen etä-äiti ylläolevasta syystä. Isä pystyi jäämään siihen taloon, mä en olisi pystynyt. En kokenut että olisi ollut oikein raahata lapset vuokrakerrostalokaksioon vain koska olen ÄITI ja koska kaikki isät on varmaan ihan paskoja vanhempia. No mä olin valinnut lasten isäksi ihan normaalin ja tasapuolisen ihmisen joka kykenee varsin hyvin toimimaan lasten lähivanhempana. 

Tiedän että musta varmaan ajatellaan että olen juoppo, hullu ja sopimaton lähivanhemmaksi, koska olen etä-äiti. Tämä ketju vain vahvistaa asiaa, mutta onneksi olen jo tottunut :). Jännä että etäisistä ei ajatella samoin. 

Oksettava iljetys olet.

Ja ihan vaan tiedoksi, että näissä parjatuissa vuokrakerrostalokaksioissa asuu täysin normaaleja ja onnellisia perheitä!

No neljä ihmistä vuokrakakaksiossa (ei mulla olis ollut varaa isompaan)  ei olisi ollut mielestäni ihmisen arvoista elämää jos isällä on varaa asua omakotitalossa jossa lapset ovat koko ikänsä asuneet. Jos se tekee musta oksettavan iljetyksen niin olkoon niin. Kaikki osapuolet meidän perheissä ovat tyytyväisiä

4 ihmistä kaksiossa ja automaattisesti ei ole ihmisen arvoista elämää?

Luojan kiitos annoit ne lapset pois, ei tuollaisille voi jättäkään vastuuta lapsista.

Rakas provo. En ole antanut lapsia pois. Olen ihan tavallinen etä-äiti ja läsnä lasteni elämässä

Vierailija kirjoitti:

Täällä näyttää olevan yksi häiriintynyt kommentoija. Voitko mennä nukkumaan?

Olen itse jäänyt 80-luvulla avioerossa asumaan isän kanssa meidän entiseen kotiin ja äiti muutti pois. Ymmärrän, että asia herätti silloin kysymyksiä, mutta että vielä nykyäänkin? Isäthän on nykyään ihan eri tavalla sitoutuneita lapsiinsa. On ihan luonnollista, että joissakin perheissä ollaan päädytty siihen, että lapset jäävät asumaan isän kanssa.

Se ei siis ole sama asia kuin että "lapset ovat jääneet isälleen" tai että "äiti on hylännyt lapsensa".

No jos lapset on jääneet isälleen niin oletusarvo on että äidillä vain tapaamisoikeus (esim joka toinen viikonloppu)

Normaalijärkiset jakavat huoltajuuden. Jos siis äitikin on ns normaalijärkinen ( teidän tapauksessa selvästikään ei..)

Mun naapurin lapset asuu isällään. Äiti tekee kolmivuorotyötä, isä virka-aikaa. Lapset on eka-ja tokaluokkalaiset. Äidin luona asuessa lapset joutuisivat olemaan iltoja ja öitä keskenään kun äiti on töissä. Isä on illat ja yöt kotona pystyy myös kuljettamaan lapsia harrastuksiin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esimerkiksi se, että lapset haluavat jäädä isälleen. Tai isä on jäänyt perheen kotiin asumaan, jolloin lapsetkin ovat halunneet jäädä siihen kotiin jossa ovat aiemminkin kasvaneet. Lapset ovat jääneet isälle koska siellä on päiväkoti, koulut yms. Lapsen äitihän on voinut myös esimerkiksi työn perässä muuttaa muualle, vaikka olisi alunperin asunut lähellä.

Miksi se on niin kummallista jos nainen ei ole se lähivanhempi?

No just tää. Itse olen etä-äiti ylläolevasta syystä. Isä pystyi jäämään siihen taloon, mä en olisi pystynyt. En kokenut että olisi ollut oikein raahata lapset vuokrakerrostalokaksioon vain koska olen ÄITI ja koska kaikki isät on varmaan ihan paskoja vanhempia. No mä olin valinnut lasten isäksi ihan normaalin ja tasapuolisen ihmisen joka kykenee varsin hyvin toimimaan lasten lähivanhempana. 

Tiedän että musta varmaan ajatellaan että olen juoppo, hullu ja sopimaton lähivanhemmaksi, koska olen etä-äiti. Tämä ketju vain vahvistaa asiaa, mutta onneksi olen jo tottunut :). Jännä että etäisistä ei ajatella samoin. 

Oksettava iljetys olet.

Ja ihan vaan tiedoksi, että näissä parjatuissa vuokrakerrostalokaksioissa asuu täysin normaaleja ja onnellisia perheitä!

No neljä ihmistä vuokrakakaksiossa (ei mulla olis ollut varaa isompaan)  ei olisi ollut mielestäni ihmisen arvoista elämää jos isällä on varaa asua omakotitalossa jossa lapset ovat koko ikänsä asuneet. Jos se tekee musta oksettavan iljetyksen niin olkoon niin. Kaikki osapuolet meidän perheissä ovat tyytyväisiä

4 ihmistä kaksiossa ja automaattisesti ei ole ihmisen arvoista elämää?

Luojan kiitos annoit ne lapset pois, ei tuollaisille voi jättäkään vastuuta lapsista.

Rakas provo. En ole antanut lapsia pois. Olen ihan tavallinen etä-äiti ja läsnä lasteni elämässä

Saivartele miten haluat, "etä-äiti" kyllä kuvaa hyvin suhdetta lapsiisi *oks*

Selityksiä piisaa. :D Jos jätät lapset isälle niin olet huono äiti ja vielä huonompi vaimo kun piti erota.

Vierailija kirjoitti:

Mun naapurin lapset asuu isällään. Äiti tekee kolmivuorotyötä, isä virka-aikaa. Lapset on eka-ja tokaluokkalaiset. Äidin luona asuessa lapset joutuisivat olemaan iltoja ja öitä keskenään kun äiti on töissä. Isä on illat ja yöt kotona pystyy myös kuljettamaan lapsia harrastuksiin

Minä ennemmin vaihtaisin työpaikkaa, kun luopuisin lapsistani. Ja niin varmaan moni muukin.

Vierailija kirjoitti:

Mun naapurin lapset asuu isällään. Äiti tekee kolmivuorotyötä, isä virka-aikaa. Lapset on eka-ja tokaluokkalaiset. Äidin luona asuessa lapset joutuisivat olemaan iltoja ja öitä keskenään kun äiti on töissä. Isä on illat ja yöt kotona pystyy myös kuljettamaan lapsia harrastuksiin

Meillä sama, mutta koska on ihan maalaisjärkeä ja molemmilla halu olla lasten elämässä, niin on yhteishuoltajuus ja lasten läsnäolo järjestetään työvuorojen mukaan.

Nämä asiat on ihan sovittavissa, ei tarvitse automaattisesti esim vuoroviikko systeemiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun naapurin lapset asuu isällään. Äiti tekee kolmivuorotyötä, isä virka-aikaa. Lapset on eka-ja tokaluokkalaiset. Äidin luona asuessa lapset joutuisivat olemaan iltoja ja öitä keskenään kun äiti on töissä. Isä on illat ja yöt kotona pystyy myös kuljettamaan lapsia harrastuksiin

Minä ennemmin vaihtaisin työpaikkaa, kun luopuisin lapsistani. Ja niin varmaan moni muukin.

No näin me normaalit ihmiset ajattelemme.

Mutta hulluilla on selityksiä joilla yrittävät perustella narsismiaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun naapurin lapset asuu isällään. Äiti tekee kolmivuorotyötä, isä virka-aikaa. Lapset on eka-ja tokaluokkalaiset. Äidin luona asuessa lapset joutuisivat olemaan iltoja ja öitä keskenään kun äiti on töissä. Isä on illat ja yöt kotona pystyy myös kuljettamaan lapsia harrastuksiin

Meillä sama, mutta koska on ihan maalaisjärkeä ja molemmilla halu olla lasten elämässä, niin on yhteishuoltajuus ja lasten läsnäolo järjestetään työvuorojen mukaan.

Nämä asiat on ihan sovittavissa, ei tarvitse automaattisesti esim vuoroviikko systeemiä.

Eihän etä-äitys tai etäisyys kerro mitään huoltajuudesta. Naurettavaa ja naiivia oli kommentti että mielummin luopuisi työpaikastaan kuin lapsista. Voi hyvä luoja sentään. Ei ero ja ja yhteishuoltajuus tarkoita lapsista luopumista, mutta sitä täällä ei tunnuta millään tajuamaan. 

Tiedän yhden naisen, jolla 4 lasta ja vain yksi asuu hänen kanssaan. Äiti ei koskaan vie lapsiaan matkoille, matkustelee itse uuden miehensä kanssa. Luulen, että lapset itse valinneet isän luona asumisen, koska äitiä ei hirveästi näytä kiinnostavan lasten kanssa oleminen.

Tunsin aikoinaan yhden nelikymppisen puuman, joka oli myös antanut lapset isälleen asumaan. Perustelu oli, että lapset tarvitsevat isän. Äityli hillui yökerhossa jahtaamassa 20-vuotiaita miehiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omakotitalo jäi isälle. Äiti muutti niin, että lasten olisi pitänyt vaihtaa koulua.

Vaihtaa koulua? Onko koulu syy asua erossa äidistä? Millaiset arvot saa tekemään tällaisia valintoja? Koulu vanhempien edelle. Kouluja on joka niemennotkossa! Tiedän kaukaisesti kaksi äitiä, jotka perustelevat lastensa jättämistä isälle näillä syillä. Toinen on kaverin tuttu, äiti, joka hylkäsi kaksi tytärtään isälle muka koulun ja omakotitalon vuoksi. Jos lapsilta kysyttäisiin, että otatko juuri tämän talon ja koulun vai äidin, niin vastaus olisi selvä. Tämä äiti on selvästi hyvin heikosti sitoutunut vanhemmuuteen. Hänelle se, että pääsee helpommalla, on tärkeämpää kuin se, millaisia traumoja herkässä kehitysvaiheessa olevat tyttäret saavat hylkäämiskokemuksesta. Näkevät vain joka toinen viikonloppu ja silloinkin saattaa olla vaikka mitä ohjelmaa heillä niin, että juuri mitään kahdenkeskisiä kohtaamisia heillä ei ole. Jos tytöt ovat äidillään loma-aikana, he matkustavat usein osaksi tuosta ajasta vielä mummolaan. Minusta jotenkin vaikuttaa siltä, että tämä äiti ei juurikaan stressaa siitä, onko hän riittävästi läsnä tyttäriensä elämässä. Pikemminkin päinvastoin, mitä vähemmän, sen parempi. Toisen tunnen isän kautta ja tämä isä on selkeästi tuonut esille, että vaikka näennäisen perusteluna on isän kodin sijainti, on äidillä jo muut asiat mielessä. Usein tässä vaiheessa uusi nuoruus astuu kuvioihin, seurustellaan, käydään salilla ja nautitaan kahdenkeskisestä ajasta uuden kumppanin kanssa ja omasta someajasta. Palataan ikäänkuin uudelleen aikaan ennen lapsia. Summa summarum, en usko tuota todelliseksi syyksi erota lapsistaan.

Siis, perus-eroisä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun naapurin lapset asuu isällään. Äiti tekee kolmivuorotyötä, isä virka-aikaa. Lapset on eka-ja tokaluokkalaiset. Äidin luona asuessa lapset joutuisivat olemaan iltoja ja öitä keskenään kun äiti on töissä. Isä on illat ja yöt kotona pystyy myös kuljettamaan lapsia harrastuksiin

Meillä sama, mutta koska on ihan maalaisjärkeä ja molemmilla halu olla lasten elämässä, niin on yhteishuoltajuus ja lasten läsnäolo järjestetään työvuorojen mukaan.

Nämä asiat on ihan sovittavissa, ei tarvitse automaattisesti esim vuoroviikko systeemiä.

Eihän etä-äitys tai etäisyys kerro mitään huoltajuudesta. Naurettavaa ja naiivia oli kommentti että mielummin luopuisi työpaikastaan kuin lapsista. Voi hyvä luoja sentään. Ei ero ja ja yhteishuoltajuus tarkoita lapsista luopumista, mutta sitä täällä ei tunnuta millään tajuamaan. 

Mitä se huoltajuus merkitsee lapselle, joka näkee äitiään max. kaks kertaa kuussa? Onko se joku sun selitys itsellesi? En jaksa lapsiani koko aikaa, mutta olenhan sentään papereissa huoltaja. Hyvä luoja sentään itsellesi!