Lue keskustelun säännöt.
Miksi monet työttömät eivät suostu tekemään muun alan töitä kuin "omansa", vaikka olisi mahdollisuus?
11.11.2017 |
Alettiin ihan sattumalta kaverien kanssa puhua työpaikoistamme ja kävi ilmi, että todella monella on työkavereina sellaisia, jotka ovat ns. väärällä alalla koulutukseensa nähden. Toimistossa on töissä maisteria, kaupassa sosiaalialan ammattilaista ja kampaajaa, b-to-b-myynnissä asentajaa jne.
Mikä siinä on, että on kuitenkin paljon ihmisiä, jotka ilmeisesti kuvittelevat, että eivät voi tehdä mitään muuta työtä kuin sitä mihin ovat hankkineet koulutuksen? Eikö ole kuitenkin parempi tehdä ylipäätään töitä kuin olla työttömänä selittämässä jotakin mutkunmullaontääkoulutus? Voihan siellä toimistossa tai kaupassa töissä ollessakin hakea niitä oman alan töitä. Jos taas siksi ei voi tehdä jotakin työtä, kun se on omasta mielestä "minun koulutuksellani alentavaa", voi vain ihmetellä että millä logiikalla työttömyys on jotenkin parempi vaihtoehto.
Ja eikö se nyt jotakin kerro, jos ei koulutuksestaan huolimatta pääse oman alan töihin? Joko paperit on keskimääräistä huonommat tai hakijasta saa vaikutelman, että tämä ihminen ei ole oikea tähän tehtävään vaikka kuinka olisi koulutus. Jos töitä haluaa tehdä, silloin tehdään jotakin muuta tai hankitaan uusi tutkinto paremmilla papereilla eikä vuodesta toiseen vänkytetä koulutuksesta, josta ei kuitenkaan mitään hyötyä ole, kun sillä ei töitä saa.
Se on selvää, että kaikille ei riitä oman alan töitä, mutta mikä siinä on että kaikille ei tahdo kelvata nekään työt, mitä olisi mahdollista tehdä?
Kommentit (328)
Olen akateeminen. Minä en uskalla hakea vaikka siivoojaksi ihan siksi, että ensinnäkin pelkään saavani sitten jatkossa työhönosoituksia siivoojaksi ja toiseksi, jos kroppani ei kestäkään, on siitä vaikeaa päästä eroon, kun tulee karenssia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kerronpa oman tarinan, jos ketään työtöntä kiinnostaa. Olin silloin nuori 18v, kun valmistuin merkonomiksi, en saanut mistään kaupasta, en konttorista töitä (ei ollut työkokemusta), joten päädyin kesätöihin tiskaamaan astioita. Ette arvaa, kuinka oli ihana saada omaa rahaa 1200mk/kk ja siitäkin summasta annoin äidille 500mk. Olin tietenkin Juhannuksen ja kaikki viikonloput töissä. Ei siinä voinut alkaa valittaa, ettei minulle nyt passaa, kun pitäisi olla kavereittenkin kanssa. Niin vain ura (40v) lähti sieltäkin ja nyt olen eläkkeellä. En kadu muuta kuin sitä, että olen maksanut verot ja eläkemaksut, bensat, autoverot yms. sinua varten, jotta saat elää elääksesi ja kuitenkin varmaan saat saman verran eri muodoissa tukiaisina, kuin minä eläkettä. Ihan hyvä, että saamattomiakin (en tietenkään yleistä) laitettaisiin vaikka tiskaamaan. Tiedän mistä puhun, koska meillä 3 lasta, joista kahdella oma yritys ja yksi täysi sosiaalipummi. Eli kaikilla sama lähtökohta ja lapsuus! Ajattelin lähteä vapaaehtoistyöhön ensi viikolla. Asia on jo sovittu. 4 ihanaa vanhusta, jotka odottavat juuri minua lukemaan päivän lehteä ja seurustelemaan päiväkahvien merkeissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuskinpa työnantajat palkkaavat ihmistä, joka ei osaa hänen tarjoamaan työtä tehdä. Ei taitaisi minustakaan rakennuksille olla tai joksikin trukkikuskiksi
Esimerkkeinä kaupanmyyjäksi ja apteekin tekniseksi pääsee kuka tahansa työhaluinen, työpaikalla opetetaan. Ei kaikki työ vaadi erityisosaamista ja kortteja/lupia, kuten trukkikuski. Rakennussiivoojaksi varmaankin pääsisit vaikket varsinaisiin raksahommiin.
Tuota "ei kannata mennä töihin kun tuet menee"-hommaa en ymmärrä. Josko joku selkeällä tekstillä selittäisi. Jos menee palkkatöihin, sieltähän saa palkkaa, joten tuki korvautuu itse tienatulla palkalla ja todennäköisesti saa vielä enemmänkin. Vai onko takana ajatus (johon en ota edes kantaa), että ei kannata mennä töihin kun ilmaistakin rahaa saa, jolla logiikalla satasen tuki tekemättä mitään on parempi kuin satasen palkka johon on tarvinnut mennä ja tehdä töitä, vaikka ostovoima on sama?
No minulla on kyllä vakituinen työpaikka. Olen ollut samassa työpaikassa jo 35 vuotta. Mutta jos työpaikka menisi alta, niin ei minun koulutus ja työkokemus riittäisi monellekaan alalle. Kaverini on ammattitaitoinen siivooja ja rakennussiivoojien paikkoihinkin on melko paljon hakijoita. Palkat sen verran hyvät, että niihin hakee koulutuksen saaneet siivoojat ja pitkä työkokemus rakennussiivoojana takana. Ei sinne noin vain pääse siivousalan työstä mitään tietämätön keski-ikäinen nainen. Samoin kaupan ala. En tiedä yhtään työtöntä, joka olisi tuosta noin vain mennyt kauppaan töihin. Hakijoina on niin paljon kaupan alan koulutusta ja työkoemusta omaavia, ettei siinekään noin vain mennä. Entä apteekki. Tuo nyt oli naurettavin ehdotus, että sinne pääsisi noin vain sisään marssimalla kuka tahansa.
Hakijoita on joka paikkaan niin paljon, että kyllä työnantaja ottaa alan ihmisen, eikä vain ketä tahansa muun alan ihmistä.
Nämä palstailijat, joilla on paljon mielipiteitä, mutta hyvin vähän tietoa, eivät tiedä edes sitä, että kaupan töihin on tällä hetkellä ylitarjontaa - lähes missä päin Suomen tahansa.
Itse tein eräällä teollisuuden alalla hommia tossa taannoin, joka ei ollut mitenkään omaan koulutustaustaani liittyvää, enkä olisi varmaan saanut sieltä duunia, ellei olisi ollut perheenjäsen siellä töissä, joka suositteli. Vuoden tein siellä töitä ja lähdin menemään, kun sain oman alan töitä.
Vierailija kirjoitti:
Kerronpa oman tarinan, jos ketään työtöntä kiinnostaa. Olin silloin nuori 18v, kun valmistuin merkonomiksi, en saanut mistään kaupasta, en konttorista töitä (ei ollut työkokemusta), joten päädyin kesätöihin tiskaamaan astioita. Ette arvaa, kuinka oli ihana saada omaa rahaa 1200mk/kk ja siitäkin summasta annoin äidille 500mk. Olin tietenkin Juhannuksen ja kaikki viikonloput töissä. Ei siinä voinut alkaa valittaa, ettei minulle nyt passaa, kun pitäisi olla kavereittenkin kanssa. Niin vain ura (40v) lähti sieltäkin ja nyt olen eläkkeellä. En kadu muuta kuin sitä, että olen maksanut verot ja eläkemaksut, bensat, autoverot yms. sinua varten, jotta saat elää elääksesi ja kuitenkin varmaan saat saman verran eri muodoissa tukiaisina, kuin minä eläkettä. Ihan hyvä, että saamattomiakin (en tietenkään yleistä) laitettaisiin vaikka tiskaamaan. Tiedän mistä puhun, koska meillä 3 lasta, joista kahdella oma yritys ja yksi täysi sosiaalipummi. Eli kaikilla sama lähtökohta ja lapsuus! Ajattelin lähteä vapaaehtoistyöhön ensi viikolla. Asia on jo sovittu. 4 ihanaa vanhusta, jotka odottavat juuri minua lukemaan päivän lehteä ja seurustelemaan päiväkahvien merkeissä.
Tiskasitko koko sen neljänkymmenen vuoden työurasi ajan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kerronpa oman tarinan, jos ketään työtöntä kiinnostaa. Olin silloin nuori 18v, kun valmistuin merkonomiksi, en saanut mistään kaupasta, en konttorista töitä (ei ollut työkokemusta), joten päädyin kesätöihin tiskaamaan astioita. Ette arvaa, kuinka oli ihana saada omaa rahaa 1200mk/kk ja siitäkin summasta annoin äidille 500mk. Olin tietenkin Juhannuksen ja kaikki viikonloput töissä. Ei siinä voinut alkaa valittaa, ettei minulle nyt passaa, kun pitäisi olla kavereittenkin kanssa. Niin vain ura (40v) lähti sieltäkin ja nyt olen eläkkeellä. En kadu muuta kuin sitä, että olen maksanut verot ja eläkemaksut, bensat, autoverot yms. sinua varten, jotta saat elää elääksesi ja kuitenkin varmaan saat saman verran eri muodoissa tukiaisina, kuin minä eläkettä. Ihan hyvä, että saamattomiakin (en tietenkään yleistä) laitettaisiin vaikka tiskaamaan. Tiedän mistä puhun, koska meillä 3 lasta, joista kahdella oma yritys ja yksi täysi sosiaalipummi. Eli kaikilla sama lähtökohta ja lapsuus! Ajattelin lähteä vapaaehtoistyöhön ensi viikolla. Asia on jo sovittu. 4 ihanaa vanhusta, jotka odottavat juuri minua lukemaan päivän lehteä ja seurustelemaan päiväkahvien merkeissä.
Tsiisas! Ne sinun maksamasi rahat on aikapäiviä sitten käytetty (osittain sen ajan työttömille), ja muutenkin koko talousjärjestelmä on yhtä suurta kusetusta. Tiskaaja, tuo turhakeammatti! Onneksi nykyään on tuosta päästy paljolti eroon!
Vierailija kirjoitti:
Kerronpa oman tarinan, jos ketään työtöntä kiinnostaa. Olin silloin nuori 18v, kun valmistuin merkonomiksi, en saanut mistään kaupasta, en konttorista töitä (ei ollut työkokemusta), joten päädyin kesätöihin tiskaamaan astioita. Ette arvaa, kuinka oli ihana saada omaa rahaa 1200mk/kk ja siitäkin summasta annoin äidille 500mk. Olin tietenkin Juhannuksen ja kaikki viikonloput töissä. Ei siinä voinut alkaa valittaa, ettei minulle nyt passaa, kun pitäisi olla kavereittenkin kanssa. Niin vain ura (40v) lähti sieltäkin ja nyt olen eläkkeellä. En kadu muuta kuin sitä, että olen maksanut verot ja eläkemaksut, bensat, autoverot yms. sinua varten, jotta saat elää elääksesi ja kuitenkin varmaan saat saman verran eri muodoissa tukiaisina, kuin minä eläkettä. Ihan hyvä, että saamattomiakin (en tietenkään yleistä) laitettaisiin vaikka tiskaamaan. Tiedän mistä puhun, koska meillä 3 lasta, joista kahdella oma yritys ja yksi täysi sosiaalipummi. Eli kaikilla sama lähtökohta ja lapsuus! Ajattelin lähteä vapaaehtoistyöhön ensi viikolla. Asia on jo sovittu. 4 ihanaa vanhusta, jotka odottavat juuri minua lukemaan päivän lehteä ja seurustelemaan päiväkahvien merkeissä.
Varmasti oli ihanaa päästä 18-vuotiaana kesätöihin. Nyt puhutaan kuitenkin myös 30-lähes 60-vuotiaista joilla uraa ja kokemusta takana paljonkin.
Ehkä ymmärrät että 18-vuotiaana, vaikka valmistuneenakin, on pikkuisen eri asia kuin oikeasti aikuisena joka asuu omillaan ja on muutenkin hyvin eri tilanteessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kerronpa oman tarinan, jos ketään työtöntä kiinnostaa. Olin silloin nuori 18v, kun valmistuin merkonomiksi, en saanut mistään kaupasta, en konttorista töitä (ei ollut työkokemusta), joten päädyin kesätöihin tiskaamaan astioita. Ette arvaa, kuinka oli ihana saada omaa rahaa 1200mk/kk ja siitäkin summasta annoin äidille 500mk. Olin tietenkin Juhannuksen ja kaikki viikonloput töissä. Ei siinä voinut alkaa valittaa, ettei minulle nyt passaa, kun pitäisi olla kavereittenkin kanssa. Niin vain ura (40v) lähti sieltäkin ja nyt olen eläkkeellä. En kadu muuta kuin sitä, että olen maksanut verot ja eläkemaksut, bensat, autoverot yms. sinua varten, jotta saat elää elääksesi ja kuitenkin varmaan saat saman verran eri muodoissa tukiaisina, kuin minä eläkettä. Ihan hyvä, että saamattomiakin (en tietenkään yleistä) laitettaisiin vaikka tiskaamaan. Tiedän mistä puhun, koska meillä 3 lasta, joista kahdella oma yritys ja yksi täysi sosiaalipummi. Eli kaikilla sama lähtökohta ja lapsuus! Ajattelin lähteä vapaaehtoistyöhön ensi viikolla. Asia on jo sovittu. 4 ihanaa vanhusta, jotka odottavat juuri minua lukemaan päivän lehteä ja seurustelemaan päiväkahvien merkeissä.
No onpa erikoista. Minä pääsin 80-luvulla töihin ihan joka paikkaan, mihin vain keksin kävellä sisään. Tänä päivänä ajat ovat erilaiset.
Vierailija kirjoitti:
Kerronpa oman tarinan, jos ketään työtöntä kiinnostaa. Olin silloin nuori 18v, kun valmistuin merkonomiksi, en saanut mistään kaupasta, en konttorista töitä (ei ollut työkokemusta), joten päädyin kesätöihin tiskaamaan astioita. Ette arvaa, kuinka oli ihana saada omaa rahaa 1200mk/kk ja siitäkin summasta annoin äidille 500mk. Olin tietenkin Juhannuksen ja kaikki viikonloput töissä. Ei siinä voinut alkaa valittaa, ettei minulle nyt passaa, kun pitäisi olla kavereittenkin kanssa. Niin vain ura (40v) lähti sieltäkin ja nyt olen eläkkeellä. En kadu muuta kuin sitä, että olen maksanut verot ja eläkemaksut, bensat, autoverot yms. sinua varten, jotta saat elää elääksesi ja kuitenkin varmaan saat saman verran eri muodoissa tukiaisina, kuin minä eläkettä. Ihan hyvä, että saamattomiakin (en tietenkään yleistä) laitettaisiin vaikka tiskaamaan. Tiedän mistä puhun, koska meillä 3 lasta, joista kahdella oma yritys ja yksi täysi sosiaalipummi. Eli kaikilla sama lähtökohta ja lapsuus! Ajattelin lähteä vapaaehtoistyöhön ensi viikolla. Asia on jo sovittu. 4 ihanaa vanhusta, jotka odottavat juuri minua
lukemaan päivän lehteä ja seurustelemaan päiväkahvien merkeissä.
Minäkin valmistuin merkonomiksi 90-luvulla, olin kolmekymppinen. Sain hyvän työpaikan valtiolta ja myöhemmin vakinaisen viran. Jatkoin opintojani ja päädyin IT-alalle, jolta tulen jäämään eläkkeelle muutaman vuoden päästä. Aina on ollut hyviä työpaikkoja ja työnantajia. Edes nuorena en tehnyt hanttihommia, ei tarvinnut. Näinkin voi käydä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerronpa oman tarinan, jos ketään työtöntä kiinnostaa. Olin silloin nuori 18v, kun valmistuin merkonomiksi, en saanut mistään kaupasta, en konttorista töitä (ei ollut työkokemusta), joten päädyin kesätöihin tiskaamaan astioita. Ette arvaa, kuinka oli ihana saada omaa rahaa 1200mk/kk ja siitäkin summasta annoin äidille 500mk. Olin tietenkin Juhannuksen ja kaikki viikonloput töissä. Ei siinä voinut alkaa valittaa, ettei minulle nyt passaa, kun pitäisi olla kavereittenkin kanssa. Niin vain ura (40v) lähti sieltäkin ja nyt olen eläkkeellä. En kadu muuta kuin sitä, että olen maksanut verot ja eläkemaksut, bensat, autoverot yms. sinua varten, jotta saat elää elääksesi ja kuitenkin varmaan saat saman verran eri muodoissa tukiaisina, kuin minä eläkettä. Ihan hyvä, että saamattomiakin (en tietenkään yleistä) laitettaisiin vaikka tiskaamaan. Tiedän mistä puhun, koska meillä 3 lasta, joista kahdella oma yritys ja yksi täysi sosiaalipummi. Eli kaikilla sama lähtökohta ja lapsuus! Ajattelin lähteä vapaaehtoistyöhön ensi viikolla. Asia on jo sovittu. 4 ihanaa vanhusta, jotka odottavat juuri minua lukemaan päivän lehteä ja seurustelemaan päiväkahvien merkeissä.
Tsiisas! Ne sinun maksamasi rahat on aikapäiviä sitten käytetty (osittain sen ajan työttömille), ja muutenkin koko talousjärjestelmä on yhtä suurta kusetusta. Tiskaaja, tuo turhakeammatti! Onneksi nykyään on tuosta päästy paljolti eroon!
Miten sä luulet astioiden nykyään puhdistuvan?
Tässä ketjussa on monessa viestissä täyttä asiaa ja yllättäen juuri niissä kommenteissa enemmistö alapeukuttaa. Kertoo hyvin paljon millaista materiaalia täällä käy keskustelemassa asioista :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muun alan töistä saa korkeintaan puolet siitä mitä oman alan töistä. Mieluummin vähän kauemminkin työttömänä tai lomautettuna kuin alan vaihto. Pitää varmaan pyytää vähemmän palkkaa että saa töitä, viihdyn kuitenkin työssä jonka osaan. Nuorena tuli kokeiltua monenlaista hommaa mihin pääsi ilman koulutusta, useimmissa en viihtynyt kauaa.
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa on monessa viestissä täyttä asiaa ja yllättäen juuri niissä kommenteissa enemmistö alapeukuttaa. Kertoo hyvin paljon millaista materiaalia täällä käy keskustelemassa asioista :)
Ai nii joo anteeks vaa kauhiast! Ratkaisuhan on keksitty aikapäiviä sitten! Niskalaukaus vaan työttömille, ettei vaan tartuta vesikauhua kunnollisiin ihmisiin ... ja mahdollisesti palvelusväkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerronpa oman tarinan, jos ketään työtöntä kiinnostaa. Olin silloin nuori 18v, kun valmistuin merkonomiksi, en saanut mistään kaupasta, en konttorista töitä (ei ollut työkokemusta), joten päädyin kesätöihin tiskaamaan astioita. Ette arvaa, kuinka oli ihana saada omaa rahaa 1200mk/kk ja siitäkin summasta annoin äidille 500mk. Olin tietenkin Juhannuksen ja kaikki viikonloput töissä. Ei siinä voinut alkaa valittaa, ettei minulle nyt passaa, kun pitäisi olla kavereittenkin kanssa. Niin vain ura (40v) lähti sieltäkin ja nyt olen eläkkeellä. En kadu muuta kuin sitä, että olen maksanut verot ja eläkemaksut, bensat, autoverot yms. sinua varten, jotta saat elää elääksesi ja kuitenkin varmaan saat saman verran eri muodoissa tukiaisina, kuin minä eläkettä. Ihan hyvä, että saamattomiakin (en tietenkään yleistä) laitettaisiin vaikka tiskaamaan. Tiedän mistä puhun, koska meillä 3 lasta, joista kahdella oma yritys ja yksi täysi sosiaalipummi. Eli kaikilla sama lähtökohta ja lapsuus! Ajattelin lähteä vapaaehtoistyöhön ensi viikolla. Asia on jo sovittu. 4 ihanaa vanhusta, jotka odottavat juuri minua lukemaan päivän lehteä ja seurustelemaan päiväkahvien merkeissä.
Tsiisas! Ne sinun maksamasi rahat on aikapäiviä sitten käytetty (osittain sen ajan työttömille), ja muutenkin koko talousjärjestelmä on yhtä suurta kusetusta. Tiskaaja, tuo turhakeammatti! Onneksi nykyään on tuosta päästy paljolti eroon!
Miten sä luulet astioiden nykyään puhdistuvan?
Huoh! Tietysti on tiskaajiaKIN, mutta enenevässä määrin automatiikka hoitelee hommat, ja kertakäyttöastiat.
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa on monessa viestissä täyttä asiaa ja yllättäen juuri niissä kommenteissa enemmistö alapeukuttaa. Kertoo hyvin paljon millaista materiaalia täällä käy keskustelemassa asioista :)
Kertoo hyvin paljon sinusta se että nimität ihmisiä materiaaliksi.
Minua jaksaa aina huvittaa nämä, jotka kertoivat kuinka vaikea joskus muutama vuosikymmen sitten oli päästä töihin, mutta kun ottivat mitä saivat niin eivät ole koskaan olleet työttömänä. No minä pääsin 80-luvulla ihan mihin tahansa halusin mennä. Ihmisessä oli oikeasti jotain vikaa, jos silloin oli vaikea päästä töihin ja katkeamaton työura on lähinnä hyvää tuuria. 90-luvun laman aikaan ei mitään yt-neuvotteluja tunnettu, kun firmoja kaatui kuin puita myrskyssä, yhtäkkiä ja yllättäin. Itse olin äitiyslomalla vakipaikasta ja sain kuulla toisen osaston sihteeriltä pari tuntia ennen työpäivän loppua, että kaikki on irtisanottu. Uutisista samana iltana sain vahvistuksen. En osannut varautua asiaan, kun oli vauva ja parivuotias hoidettavana ja luotin siihen, että ajat paranevat. Aikomus oli äitiysloman päättymisen aikoihin hakea joka tapauksessa muuta työtä.
No omalla kohdallani on ollut hyvää ja huonoa tuuria. Se on huonoa tuuria, että lähes sadasta hakijasta jää ensimmäiseksi varalle ja asian ratkaisee se, että toisella on amk-koulutus vs. minun opistotason koulutus (vanhan ajan). Hain tosiaan mitä vain ja sanoin työkkärissäkin, että kaikki kelpaa. Työkkärissä mulle sanoi puolituttu virkailija, että sinä olet liian älykäs mihin vain, ei me sinulle mitään siivoushommia kyllä tarjota. Hain niitä itse, mutta lähinnä naurettiin. Hankin sen amk-tutkinnon kun tuli tilaisuus ja nyt on oman alan työpaikka. Aika moni, jotka kehuvat, kuinka eivät ole koskaan olleet työttömänä, on sellaisia, joita en itse ottaisi edes ilmaiseksi. Katkeamaton työura ei takaa osaamista. Valtion virastoissa varsinkin oli melkoisia tomppeleita, se elämän ainoa työpaikka ja osaaminen pahasti jälkeenjäänyttä. Oli siellä fiksujakin toki.
Vittua sää kitiset? Minulla on laborantin koulutus josta eiole kertaakaan ollu hyötyä, olen tehny kuljetus alan töitä...... ..l.
> Valtion virastoissa varsinkin oli melkoisia tomppeleita
Voin vahvistaa!
Vierailija kirjoitti:
Olen samaa mieltä. Ei väärälle alalle kouluttautuminen ole mikään lupalappu töistä kieltäytymiseen. Jos on kouluttautunut alalle jolta ei saa töitä, niin sitten tehdään joko hanttihommia tai kouluttaudutaan uudelleen.
Muttakun ei sinne kouluun enään pääse jos onjo tutkinto, koska on tuhansia jonossa kenellä eiole vielä! Minulla onneksi kolmannen asteen koulutus vielä käyttämättä, mutta eipä sinne siltikään mahtunut vaikka pääsykokeen läpäisin, vaan pitää vuosi toisensa perään jonottaa.... ihan sairasta kun ei edes opiskeleen pääse jotka haluis:(
Mitä ovat ne työt, "jotka vain otetaan vastaan?"
Aivan samaa tuubaa kuin "mene töihin."
Entä jos kukaan ei haluta palkata? (Siis nimenomaan palkata, maksaa työpanoksesta)
(Turha sössöttää mitään kouluttaudu lisää tai eri alalle tai asenteessasi on nyt vain vikaa yms)