Oletko kokenut yllättävää kemiaa tuntemattoman ihmisen kanssa?
Koin nimittäin itse tällaisen tilanteen tänään. Koin siis todella voimakasta vetovoimaa erääseen ihmiseen ja hänkin ilmeisesti koki samoin. Poden tässä hieman sydänsuruja, koska varattuna en voinut tarttua tilaisuuteen - vaikka teki todella kovasti mieli. Olen ihastunut ennenkin, mutta tämä oli jotain aivan muuta. Olisin voinut harrastaa seksiä tämän ihmisen kanssa miettimättä asiaa hetkeäkään, kipinät vain lentelivät välillämme. Harmittaa, että en tapaa ko. ihmistä enää koskaan, mutta samalla olen tietenkin helpottunut, koska olen onnellisessa parisuhteessa.
Onko teillä vastaavia kokemuksia ja mistä tällainen voi johtua?
Kommentit (79)
Olen myös kokenut tuollaista. Henkilö ilmaisi kyllä tajuavansa mitä tapahtuu. Minäkin ihmettelen suuresti mistä voisi johtua. Hän ei siis yhtään ollut typpiäni ja muutenkin aivan 'mahdoton yhtälö'.
Kyllä, aivan mahtava tunne ja uskon se on siinä hetkessä molemmilla se tunne. Siinä vaan hetki ja ne oikeat kemiat kohtaa, vaikka ei sanaakaan tulisi vaihdettua. Uuuuuh, mieltä ihan lämmittää nämä pienet kohtaamiset. Kuumottaa.
Kun mä olin lukiossa, samaan bussiin tuli usein mua vähän vanhempi poika. Hän jäi pois aina samalla pysäkillä, muutaman ennen mua. Poika ei todellakaan ollut mitenkään erityisen komea, mutta joku hänessä vetosi muhun. Jossain vaiheessa yhdessä kulkeminen loppui ja koko juttu unohtui. Koskaan ei ollut mitään kontaktia paitsi vähän vilkuiltiin toisiamme.
Vuosia myöhemmin tutustuin nuoreen lääkäriin työn yhteydessä. Kemia kolahti heti ensitapaamisella. Kun päästiin paremmin juttuun, tajusin nopeasti että tässä on se sama poika joka jäi aina Meilahden pysäkillä pois.
Olimme molemmat tahollamme varatut, mutta ei sille mitään voinut. Me vaan oltiin tarkoitetut toisillemme. Nyt kolme lasta ja yhteiselämää 20 vuotta takana.
En. Tilanteeseen epäsopivaa kemiaa tuntemani ihmisen kanssa kyllä.
Mulla on kans yks tämmöinen, jota tapaan töiden puitteissa mutta harvakseltaan. Olen sulaa vahaa hänen edessään, ja kyllähän hän sen taatusti huomaa. Sormus on sormessa ja tällä herralla reissutyö, joten voisin pistää pääni pantiksi että miehellä on ns. nainen joka satamassa. Itse en ole koskaan pettänyt. Mutta joka kerta menen hämilleni tämän kyseisen miehen seurassa.
Olen, n 5 kertaa koko elämäni aikana ja olen 44 v. Onneksi yksi niistä on aviomieheni. Yksi on mies, jota olen nähnyt parin vuoden ajan monta kertaa päivässä. Heti ensisilmäyksellä halusin häntä ihan järjettömästi. En pysty yksilöimään, että mistä se johtuu. Hänkin tuntuu katselevan minua paljon. Koska en halua pettää, en ole mennyt juttelemaan eli emme edes tunne. Hänelläkin näkyy olevan sormus. Tilanne alkaa tuntua ihan sairaalta. Siis vajaa pari vuotta olkaan säännöllisesti ja usein tuijoteltu toisiamme himokkaasti, muttei siis edes juteltu. Täysin järjetöntä ja kahjoa. Ihan kuin meillä olisi suhde, vaikkei ole.
Vierailija kirjoitti:
En. Tilanteeseen epäsopivaa kemiaa tuntemani ihmisen kanssa kyllä.
Kertoisitko lisää? Millä tavalla epäsopivaa? Olisiko tässä kyse juuri siitä yksipuoleisesta kemiasta? Että toinen tuntee jotain, mutta sinä et.
En. Kukaan ei tunne kemiaa minun kanssani.
Vierailija kirjoitti:
Monesti tämä ns kemia vaan on yksipuoleista. Sori nyt kun droppaan teidän tunnelman. Itekin oon luullut että nyt on jotain suurta ja kas toisella ei ollutkaan. Näitä aina lukee ja säälii.
Totta. Mutta ei see tee siitä hetkestä sen vähempää kutkuttavaa. Ei ole mitään tarvetta pohtia sen tunteen molemminpuolisuutta kun ei ole aikomustakaan toteuttaa mitään ko. henkilön kanssa. Joten tarvitse sääliä myöskään (itselläsi on ilm. ollut pettymyksiä tällä satalla?)
T. 5
Vierailija kirjoitti:
Olen, n 5 kertaa koko elämäni aikana ja olen 44 v. Onneksi yksi niistä on aviomieheni. Yksi on mies, jota olen nähnyt parin vuoden ajan monta kertaa päivässä. Heti ensisilmäyksellä halusin häntä ihan järjettömästi. En pysty yksilöimään, että mistä se johtuu. Hänkin tuntuu katselevan minua paljon. Koska en halua pettää, en ole mennyt juttelemaan eli emme edes tunne. Hänelläkin näkyy olevan sormus. Tilanne alkaa tuntua ihan sairaalta. Siis vajaa pari vuotta olkaan säännöllisesti ja usein tuijoteltu toisiamme himokkaasti, muttei siis edes juteltu. Täysin järjetöntä ja kahjoa. Ihan kuin meillä olisi suhde, vaikkei ole.
Minullakin on samanlainen kokemus. Tosin ei nähdä päivittäin, mutta viikoittain. Tätä on nyt jatkunut muutaman kuukauden. Katseet on molemminpuoleisia ja himoa siinä on kummankin taholta. Ikinä ei olla juteltu moikkausta enempää. Ihan hullua! Jos satuttaisiin yhdessä jonnekin sopivaan paikkaan, kuten vaikka laivaristeilylle omissa kaveriporukoissa (mikä tietenkin on epätodennäköistä), niin johan alkaisi tapahtua.
Mä tapasin töissä miehen jota halusin heti ihan sairaasti, se oli hullua. Hän hakeutui lähelleni ja kosketteli ns vahingossa jne. Eli ilmeisesti molemminpuolista. Mitään ei tapahtunut, mä olen naimisissa.
Kerran odotin iskää autossa kun se oli tankkaamassa ja ohi käveli joku nuori mies jonka kasvoja en edes nähny. Tuli vaan outo tunne että pitäis lähtee sen perään, tunsin suurta vetovoimaa. En toki mennyt koska olin silloin suhteessa ja oishan se muutenki ollu vähän hassua? 🤔 Tästä on jo vuosia.
Toinen kerta tapahtu aika vasta, oli yks asiakas, joka oli vielä naispuolinen. Vähän sellanen androgyynimäinen kuiteskin, muistutti piirteiltään vähän yhtä miestä jota tapailin, mutta mä en tiä mitä tapahtu kun aloin sekoilla sanoissa ja punastua! Mulla oli taas semmonen outo vetovoiman tunne, ja eniten mua hämmensi se että se oli nainen jonka kaa olisin voinu panna siltä istumalta, jos se vaan ois kysyny. 😆
Juu voi sitä miehellekin käydä, yhtenä vappuna tapasin tulevan exän ekaa kertaa..
Lähdettiin aika nopeasti yhtä matkaa täpötäydellä yöjunalla jonnekin hevon kuuseen, tästä nyt on se 2,5v aikaa mutta vieläkin vähän nolottaa se junamatka kun se about tunti kului lähinnä suudellessa. Pahoittelut kaikille kanssamatkustajille, ei kuulu tapoihin. Seksi sen naisen kanssa oli parasta koskaan, harmi sinänsä että juttu ei sitten muuten toiminut.
Miten voi olla muka onnellisesti naimisissa mutta haluta eläimenä jotakuta toista?
Vierailija kirjoitti:
Miten voi olla muka onnellisesti naimisissa mutta haluta eläimenä jotakuta toista?
Häivy jeesustelemasta. Sä voit avata oman paheksuntaketjusi.
Vierailija kirjoitti:
Miten voi olla muka onnellisesti naimisissa mutta haluta eläimenä jotakuta toista?
Voi kuule... Onnellisen parisuhteen salaisuus on se, että on salaisuuksia.
Miten avioliitto estää seksuaalisen vietin syttymistä? Sehän on pelkkä sanallinen sopimus. Eri asia on se, lähteekö viettiään toteuttamaan.
Puhut ap kuin minä olisin puhunut(tai siis kirjoitit.) Minulla samanlainen kokemus joskus 70-luvulla ruokakaupassa ja se ei ole unohtunut koskaan.
Huomasin, että tunne oli molemminpuolinen jo yhdestä katseesta sen näki.
Olen ollut kohta 50 vuotta aviossa oman rakkaan mieheni kanssa, mutta vastaavanalista kemiaa ei ole muulloin ollut, mitä oli tuon vieraan kohtaamisessa.
Joo, kemiaa opiskellessani yksi sellainen vähän hömpämpi kanssaopiskelija taputti minua olkapäälle, työnsi nenäni alle dekantterin puolillaan puhdasta rikkihappoa ja kysyi miten tämä hävitetään. Olin polvillani yrittämässä hengittämistä kymmenisen minuuttia vedettyäni keuhkollisen rikkihappohuurua.
Yllättävää kemiaa off topic, anteeksi, jatkakaa :)