Kerro, 30v, miltä keski-ikään siirtyminen tuntui? Onko vaikea myöntää itselleen olevansa keski-ikäinen?
Kommentit (28)
"Keski-ikä tarkoittaa ihmisen ikäkautta nuoruuden ja vanhuuden välissä. Ajanjaksoa on yritetty määrittää useiden yritysten kautta, ja monet näistä päätyvät ihmisen keskimääräisen eliniän kolmanteen neljännekseen. Collins Dictionaryn mukaan keski-ikäajoittuu suurin piirtein elinvuosille 36–59."
Ei taida 30 olla vielä keski-ikää
Keski-ikä alkaa valitettavasti noin nelikymppisenä, joten kolmekymppinen voi potea kyllä ikäkriisiä mutta se ei ole keski-iän kriisi.
Vierailija kirjoitti:
Keski-ikä. Tuo ikä joka alkaa noin 30 vuodessa.
Vierailija kirjoitti:
Keski-ikä. Tuo ikä joka alkaa noin 30 vuodessa.
Alkaisihan se, jos kuolisimme 60-vuotiaina.
Kymppi vetoa, että aloittajan nokkela sivallus tähän asti saaduille vastauksille on jotakuinkin se, että olihan se arvattavissa, että vastausten perusteella tekee tiukkaa myöntää olevansa keski-ikäinen. 😂
Kysyttiin tunteista. Minusta tuntui, että siirryin keski-ikään kun täytin 50. Lähinnä se ärsytti, koska vaihdevuodetkin alkoivat silloin. Ja siis niissä ärsyttää fyysiset oireet, jatkuvat pissatulehdukset ja kuivat limakalvot. Eipä tässä keski-ikäisyydessä muuten mitään vikaa ole.
Mä olen ollut mieleltäni keski-ikäinen jo 20-vuotiaana, joten nyt 37-vuotiaana elämä tuntuu ihan samanlaiselta kuin silloin tai tulevaisuudessa. Elän tätä hetkeä.
Keski-ikäisyyden mielentilaan vaikutti se, että olen ollut vakaassa parisuhteessa 17-vuotiaasta lähtien ja menin nuorena naimisiin ja elin vakaata lapsiperhe-elämää jo alle 25-vuotiaana. Tästä syystä kaveripiirinikin oli 10-15 vuotta vanhempaa ja se varmaan vaikutti myös.
Ikä on numero. En ole koskaan kaivannut mitään ihmeellistä nuoruutta, josta olisin jotenkin jäänyt paitsi nuorena vakiintumisen takia. Niin ja olen nykyään tohtori, vaikka olinkin nuori äiti.
Kohta 40 mittarissa, mutta koen itseni 30 vuotiaaksi.
En pidä itseäni keski-ikäisenä.
Vierailija kirjoitti:
Kysyttiin tunteista. Minusta tuntui, että siirryin keski-ikään kun täytin 50. Lähinnä se ärsytti, koska vaihdevuodetkin alkoivat silloin. Ja siis niissä ärsyttää fyysiset oireet, jatkuvat pissatulehdukset ja kuivat limakalvot. Eipä tässä keski-ikäisyydessä muuten mitään vikaa ole.
No tuohan olisi sama kuin kysyisi 10 vuotiaalta miltä täysi-ikäistyminen tuntuu ?
Ei tunnu oikein miltään, oon lähempänä neljääkymmentä. On tässä vielä toivottavasti 30 vuotta tai jopa enemmän aikaa tehdä kaikkea kivaa. Henkisesti iso muutos on tapahtunut, kun oon alkanu miettiä, mitä itse haluan, ulkoaohjautuvuus on vähentynyt merkittävästi. Pahinta on ehkä omien vanhempien ikääntyminen. Tietää, että melko pian joutuu niistä luopumaan. :(
Kyllähän se vapauttaa kun on puolet elämästä jo lusittu.
Tavallaan antaa vapauksia tehdä mitä itse haluaa koska kuolema on jo niin lähellä. Ei niin tarkkaan noudata ympäristön sääntöjä ja elää tavallaan enemmän itsekkäämmin.
Itsevarmuus ja voimakkuus on lisääntynyt. Tietää mitä on ja mitä haluaa ja ottaa ne. Nuoret ovat enemmän hissukoita ja epävarmoja ja nekin jotka kuvittelevat tietävänsä mitä haluavat haluavat vain koska heillä ei ole sitä ja koska muillakin on.
Hienoa kun lähestyy jo muutamalla vuodella neljääkymmentä ja pian pääsee pimeyteen ja kaikki loppuu. Ennen sitä nautin vartalostani niin paljon kuin voin ja annan dopamiinin helistä pääkopassa viimeistä päivää.
Vierailija kirjoitti:
Hienoa kun lähestyy jo muutamalla vuodella neljääkymmentä ja pian pääsee pimeyteen ja kaikki loppuu. Ennen sitä nautin vartalostani niin paljon kuin voin ja annan dopamiinin helistä pääkopassa viimeistä päivää.
Jotkut valitsevat tuon sijaan työnteon ja vaatimattoman tylsän harmaan elämän.
Ehkä he sitten kuvittelevat pääsevänsä jeesuksen taivaaseen jossa työnteosta ja kärsimyksestä langetetaan kirkkain kruunu?
Olen siirtynyt jo keski-ikään. Olen 45 v. 30 vuotiaana olin nuori, hehkeä, esikoistani odottava nainen. Huomasin kyllä silloin, että osa ei näytä niin nuorilta, johtuen ehkä elämäntavoista tai geeneistä. Suvussani eletään yli 80 vuotiaiksi, joten puolet tuosta iästä on mielestäni keski-iän alku.
Miltä tuntuu olla 40-45 vuotias? Muuten tuntuu samalta kuin nuorempana, mutta saa olla tarkempana, ettei syö itselleen sopimattomia tai syö liikaa kulutukseensa nähden. Lihakset kehittyvät hyvin ja olen fyysisesti vahvempi kuin nuorempana. Olen notkea ja nopea temperamenttini mukaan, mutta kaipaan venyttelyä tämän ylläpitoon. Olen miettinyt, että vieläkö vanhanakin liikun yhtä räväkästi. Osaan nauttia elämästäni enemmän kuin nuorempana.
Mä oon edelleen ihan yhtä nuorekas kuin parikymppisenä. En mä tunne vielä vanhentuneeni. Ehkä siksi että ollaan parhaassa lastentekoiässä.. Nyt lisäännytään, ei vanhennuta.
Millä perusteella keski-ikä alkaa oletetun eliniän puolivälissä? Silloinhan puolet elämästä olisi nuoruutta ja toinen puolikas keski-ikää ja vanhuutta. Eihän se niin voi mennä. Keski-ikä on elämän keskivaihe, ei se ALA keskikohdasta. Kyllä mä olen keski-ikäinen jo. Ei kriisejä iästä. Elämässä riittää muutenkin, ihan oikeitakin kriisejä, stressejä ja murheita. En näe mitään syytä ahdistua iästä. Nuoruus on eletty, nuorena oli kiva olla nuori. Enää en jaksais.
T. Kohta 31
En koe olevani keski-ikäinen nyt 30 vuotiaana :D Eikä se haittaa, jos joku ei koe olevansa keski-ikäinen 40 vuotiaanakaan. Eihän se keski-ikä ole muutakuin ulkopuolelta määritelty termi tietylle iälle.
Ikä on vaan numeroita, en ole koskaan ymmärtänyt jotain "ikäkriisejä", ehkä sitten oikeasti vanhana esim. 60-70 vuotiaana kun omista vanhemmista alkaa aika jättämään, niin tulee mieleen se elämän rajallisuus ja voi tulla jokin kriisikin siinä sivussa.
Ei 30 tuntunut oikeastaan miltään, sama meno jatkui kuin ennenkin, mutta kun tuli 40 täyteen, aloin huomata, että ehkä en ole enää ihan poikanen. Tukka on hieman harventunut ja vatsaa tullut, kuntokin taitaa olla vähän heikompi. Mutta silti elämä on ihan mallillaan, ei tässä isommin valittamista ole.
M43
No sinun mielestäsi toki keski-ikä voi alkaa kolmekymppisenä, eihän sitä kukaan estä, mutta virallisten määritelmien mukaan se alkaa lähemmäs neljäkymppisenä.