Lue keskustelun säännöt.
Ärsyttääkö äitejä, kun mies pääsee helpolla?
Lapset roikkuvat äidissä, joudutte tekemään ruuan ja huoltamaan kotia. Selvittelette kaikki kouluasiat ja lääkärissäkäynnit. Hankitte synttärilahjat ja joululahjat. Kuuntelette mankumista ja kiukuttelua. Mies pääsee helpommalla, ottaa rusinat pullasta ja viettää viikonloppuisin mukavaa aikaa lasten kanssa. Jos ero sattuu tulemaan, mies pääsee lapsista eroon halutessaan, ja se on kaikille ihan ok. Äiti ei voi niin vaan jättää lapsiaan, koska on silloin jotenkin huono ihminen. Ärsyttääkö teitä, että te joudutte kärsimään enemmän kuin mies? Uhraamaan oman kehon ja oman ajan.
Kommentit (150)
Vierailija kirjoitti:
Naiset eli äidit yleensä hössöttää ihan liikaa siihen nähden mikä olisi tarpeellista. Että pitää olla kaikki nurkat puunattu ja lapselle parsakaalia ja hienot vaatteet ym. kaikki viimesen päälle. Ihmekös jos siitä tuppaa tulemaan sellaista stressaavaa ja äideistä tuntuu siltä että koko ajan saa olla hyysäämässä lapsia ja hoitaa lasten asioita. Tekevät niistä itse usein liian hankalia. Miehet eli isät osaavat ottaa rennommin eivätkä pingota pikkuasioista.
Jos en nipottaisi "pikkuasioista" niin meillä näyttäisi tältä
http://i.dailymail.co.uk/i/pix/2015/03/16/26B4222F00000578-0-image-a-1_1426527840880.jpg
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten täällä palstalla onkin niin paljon niitä, joilla menee lastenhoito tasan? Mun empiirinen kokemus tosielämässä väittää kyllä muuta. Lähes kaikissa tuntemissani perheissä äiti ottaa isoimman vastuun lapsista.
Ei meilläkään ihan tasan mene, mutta kyllä isä osallistuu siinä missä äitikin. Ehkä tuntemissasi perheissä on paljon niitä äitejä, jotka sysäävät isän kakkosvanhemmaksi, jolle ei edes anneta mahdollisuutta olla tasaveroinen äidin kanssa?
Mielenkiintoista. Eli nykyajan normi mukamas on, että isä osallistuisi tasavertaisena, vaikka näin ei taida kuitenkaan ihan olla. Ja jos onkin niin, ettei isä osallistu tasaveroisesti, niin se on äidin vika. Selvä. Miten mä en oikein usko, että näin useimmiten olisi. Kyllä tavanomaisempi kuvio on, että isät ihan suosiolla jättäytyvät pois suurimmasta vastuusta ja keskittyvät esim. työhönsä ja jopa harrastuksiinsa mielummin.
Okei. Eli kiistät sen, että liian monissa perheissä äiti ei anna isän olla tasaveroinen vanhempi? Totta kai on niitäkin isiä, jotka jättäytyvät itse sivuun, mutta uskallan väittää että se on yhä harvinaisempaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten täällä palstalla onkin niin paljon niitä, joilla menee lastenhoito tasan? Mun empiirinen kokemus tosielämässä väittää kyllä muuta. Lähes kaikissa tuntemissani perheissä äiti ottaa isoimman vastuun lapsista.
No, kun ne sinun kokemukset ei ole koko totuus asiasta. Täällä on varmasti suurempi otanta perheistä, kuin se sinun pieni piirisi.
Miten mä kuitenkin luulen, että tosi asia on, että suurimmassa osassa perheitä äiti on silti se pääjehu. Ihan sama, mitä mun tai sun lähipiiri edustaa.
Useimmat suomalaiset miehet käyvät töissä, tyytyvät yhteen naiseen, tekevät suuren osan kotitöistä, hoitavat lapsia ja viettävät kumppaninsa kanssa laatuaikaa yhdessä. Mutta silti palstamamma jatkuvasti demonisoi suomalaisen miehen. Miksi?
Meidän kohdalla menee kyllä lastenhoito aika tasan, raskaus ja synnytys oli ne asiat jotka tein enemmän kuin mieheni. Imetykseenkin mies osallistui rauhoittelemalla rintaraivareita saavan vauvan.
Lapselle on (vielä ainakin) ihan sama kumpi laittaa nukkumaan, pesee, pukee tai lohduttaa.
Mies on aina halunnut tulla äitiysneuvolaankin mukaan jo raskausaikana ja nykyäänkin mennään neuvolaan aina koko perhe.
Yleensä tehdään ruoka yhdessä, ainut missä minun pitäisi petrata on siivoaminen, sen mies usein hoitaa yksin, toisaalta silloin minä yritän pitää lapsen kiireisenä, ettei olisi siivouksen edessä pyörimässä ja "auttamassa".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi näissä keskusteluissa mies on aina se mies, ei isä? Onko isälle sitten annettu mahdollisuus olla isä vai onko hän vain joku perheen varahuoltaja joka on työnnetty jonnekin taka-alalle?
En osaa sanoa. En kyllä tarkoittanut mitään erityistä tuolla sanavalinnalla "mies". Pahoittelut jos loukkasin jotakuta!
t.ap
Korostetaan äitiyttä alleviivaamalla sana äiti ja vähätellään isän merkistystä allekirjoittamalla, että mies on vain mies. Totta kai tälläinen epätasa-arvo saa ärsyyntymään. Ikään, kuin isyys saataisiin äidin armosta ja isän sanan käyttö olisi jotenkin äidiltä pois.
Mitä ap sinä käyttäisit oman egosi jatkeena, jos isä olisi teidän perheessa tasa-arvoinen vanhempi?
En ymmärrä mitä tarkoitat?
t.ap
Ikään kuin äidit luulisivat omistavansa lapset kuten kotieläin omistetaan määritelleessään millaista sen isyyden tulisi olla. He ovat hurmoksellisen vakuuttuneita, että he – ja vain he – tietävät, mikä heidän lapselleen on hyväksi. Usein kyse on silkasta itsekkyydestä. Äitiydestä tehdään oman egon jatko, vallankäytön kohde, jonka avulla äiti voi päteä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapset roikkuvat äidissä, joudutte tekemään ruuan ja huoltamaan kotia. Selvittelette kaikki kouluasiat ja lääkärissäkäynnit. Hankitte synttärilahjat ja joululahjat. Kuuntelette mankumista ja kiukuttelua. Mies pääsee helpommalla, ottaa rusinat pullasta ja viettää viikonloppuisin mukavaa aikaa lasten kanssa. Jos ero sattuu tulemaan, mies pääsee lapsista eroon halutessaan, ja se on kaikille ihan ok. Äiti ei voi niin vaan jättää lapsiaan, koska on silloin jotenkin huono ihminen. Ärsyttääkö teitä, että te joudutte kärsimään enemmän kuin mies? Uhraamaan oman kehon ja oman ajan.
Kuinni? Mä ulkoistin tuon kaiken, ihan kaiken miehelle oman urani vuoksi.Lopulta ulkoistin itseni tuosta kuvioista kokonaan.
En koe kärsineeni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi näissä keskusteluissa mies on aina se mies, ei isä? Onko isälle sitten annettu mahdollisuus olla isä vai onko hän vain joku perheen varahuoltaja joka on työnnetty jonnekin taka-alalle?
En osaa sanoa. En kyllä tarkoittanut mitään erityistä tuolla sanavalinnalla "mies". Pahoittelut jos loukkasin jotakuta!
t.ap
Korostetaan äitiyttä alleviivaamalla sana äiti ja vähätellään isän merkistystä allekirjoittamalla, että mies on vain mies. Totta kai tälläinen epätasa-arvo saa ärsyyntymään. Ikään, kuin isyys saataisiin äidin armosta ja isän sanan käyttö olisi jotenkin äidiltä pois.
Mitä ap sinä käyttäisit oman egosi jatkeena, jos isä olisi teidän perheessa tasa-arvoinen vanhempi?
En ymmärrä mitä tarkoitat?
t.ap
Ikään kuin äidit luulisivat omistavansa lapset kuten kotieläin omistetaan määritelleessään millaista sen isyyden tulisi olla. He ovat hurmoksellisen vakuuttuneita, että he – ja vain he – tietävät, mikä heidän lapselleen on hyväksi. Usein kyse on silkasta itsekkyydestä. Äitiydestä tehdään oman egon jatko, vallankäytön kohde, jonka avulla äiti voi päteä.
En väitä ollenkaan vastaan. Tuntuu tosiaan että joillekin äideille äitiys tuntuu olevan jokin paremman ihmisen leima, kokevat itsensä aidosti tärkeämmiksi kuin isän. Mutta kyllähän meitä on moneen junaan.
t.ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten täällä palstalla onkin niin paljon niitä, joilla menee lastenhoito tasan? Mun empiirinen kokemus tosielämässä väittää kyllä muuta. Lähes kaikissa tuntemissani perheissä äiti ottaa isoimman vastuun lapsista.
Ei meilläkään ihan tasan mene, mutta kyllä isä osallistuu siinä missä äitikin. Ehkä tuntemissasi perheissä on paljon niitä äitejä, jotka sysäävät isän kakkosvanhemmaksi, jolle ei edes anneta mahdollisuutta olla tasaveroinen äidin kanssa?
Mielenkiintoista. Eli nykyajan normi mukamas on, että isä osallistuisi tasavertaisena, vaikka näin ei taida kuitenkaan ihan olla. Ja jos onkin niin, ettei isä osallistu tasaveroisesti, niin se on äidin vika. Selvä. Miten mä en oikein usko, että näin useimmiten olisi. Kyllä tavanomaisempi kuvio on, että isät ihan suosiolla jättäytyvät pois suurimmasta vastuusta ja keskittyvät esim. työhönsä ja jopa harrastuksiinsa mielummin.
Okei. Eli kiistät sen, että liian monissa perheissä äiti ei anna isän olla tasaveroinen vanhempi? Totta kai on niitäkin isiä, jotka jättäytyvät itse sivuun, mutta uskallan väittää että se on yhä harvinaisempaa.
En kiistä, että tuollaista ilmiötä ei olisi, mutta kyllä ihan vapaaehtoinen jättäytyminen taka-alalle on yleisempää edelleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten täällä palstalla onkin niin paljon niitä, joilla menee lastenhoito tasan? Mun empiirinen kokemus tosielämässä väittää kyllä muuta. Lähes kaikissa tuntemissani perheissä äiti ottaa isoimman vastuun lapsista.
Ei meilläkään ihan tasan mene, mutta kyllä isä osallistuu siinä missä äitikin. Ehkä tuntemissasi perheissä on paljon niitä äitejä, jotka sysäävät isän kakkosvanhemmaksi, jolle ei edes anneta mahdollisuutta olla tasaveroinen äidin kanssa?
Mielenkiintoista. Eli nykyajan normi mukamas on, että isä osallistuisi tasavertaisena, vaikka näin ei taida kuitenkaan ihan olla. Ja jos onkin niin, ettei isä osallistu tasaveroisesti, niin se on äidin vika. Selvä. Miten mä en oikein usko, että näin useimmiten olisi. Kyllä tavanomaisempi kuvio on, että isät ihan suosiolla jättäytyvät pois suurimmasta vastuusta ja keskittyvät esim. työhönsä ja jopa harrastuksiinsa mielummin.
Okei. Eli kiistät sen, että liian monissa perheissä äiti ei anna isän olla tasaveroinen vanhempi? Totta kai on niitäkin isiä, jotka jättäytyvät itse sivuun, mutta uskallan väittää että se on yhä harvinaisempaa.
En kiistä, että tuollaista ilmiötä ei olisi, mutta kyllä ihan vapaaehtoinen jättäytyminen taka-alalle on yleisempää edelleen.
Näin. Ja miksi mies/isä ei näin tekisi? Jos äiti haluaa ottaa ohjat ja "johtaa" perhettä ja päättää mitä ruokaa syödään ja miten se kokataan ym., niin miksi ihmeessä mies ei ottaisi rennommin? Oikeasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Selkeesti monissa perheissä isät ovat siirtäneet lapsia koskevat asiat äideille.
Lapseni luokkakaverin isä lähetti lapsensa synttärikutsut luokan kaikkien lasten isien sähköpostiosoitteisiin ja lopputulos oli mielenkiintoinen: suuri osa ei vastannut kutsuihin ja osalta ÄIDEISTÄ tuli vastauksena pyyntö että jatkossa kutsut lähetettäisiin myös äitien osoitteisiin koska muuten kutsuihin ei välttämättä tule reagoitua koska heidän puolisoittensa työsähköposteihin tulee niin paljon viestejä että lapsia koskevat viestit hukkuvat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten täällä palstalla onkin niin paljon niitä, joilla menee lastenhoito tasan? Mun empiirinen kokemus tosielämässä väittää kyllä muuta. Lähes kaikissa tuntemissani perheissä äiti ottaa isoimman vastuun lapsista.
No, kun ne sinun kokemukset ei ole koko totuus asiasta. Täällä on varmasti suurempi otanta perheistä, kuin se sinun pieni piirisi.
Miten mä kuitenkin luulen, että tosi asia on, että suurimmassa osassa perheitä äiti on silti se pääjehu. Ihan sama, mitä mun tai sun lähipiiri edustaa.
Useimmat suomalaiset miehet käyvät töissä, tyytyvät yhteen naiseen, tekevät suuren osan kotitöistä, hoitavat lapsia ja viettävät kumppaninsa kanssa laatuaikaa yhdessä. Mutta silti palstamamma jatkuvasti demonisoi suomalaisen miehen. Miksi?
Demonisoi? Nyt taidat ottaa liian itseesi nämä kommentit. Ja aika paksua uhritumista tuo, että ihan kuule "tyydytään" yhteen vaimoon. No tyytyyhän se vaimokin yhteen mieheen. No big deal. Ja jos mies ei osallistuisi kotitöihin, niin sittenhän se olisi kaikki vaimon harteilla. Ai niin, mutta mieshän on sellainen arjen pikku apuri, joka hyvää hyvyyttään tekee JOPA kotitöitä. Kun nykyäänhän myös naiset käy töissä, niin ei todellakaan voi mies uhriutua, kun joutuu vieläpä kotitöitä tekemään muun töidensä lisäksi. Ja sehän onkin ikävä velvollisuus, kun joutuu ihan omia lapsiansa hoitaa ja vaimonsa kanssa aikaa viettämään. Hirveä uhraus, voi kyynel. Että sellaista demonisointia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten täällä palstalla onkin niin paljon niitä, joilla menee lastenhoito tasan? Mun empiirinen kokemus tosielämässä väittää kyllä muuta. Lähes kaikissa tuntemissani perheissä äiti ottaa isoimman vastuun lapsista.
Se on sinun otos. On myös paljon perheitä, joissa äiti ei anna isälle mahdollisuutta, koska hänen mielestään miehen tavat hoitaa asiat ovat täysin väärin.
Minä hoidan pääosan lastemme harrastuksista, kouluhommista, lääkärikäynneistä yms. Vaimo sanoi, että ei hän jaksa mennä vanhempainyhdistyksen kokouksiin yms. Vaimo on erittäin onneton tietokoneiden kanssa, joten kaikki ilmoittautumiset ovat minun vastuulla. En näe tätä nyt kovinkaan raskaaksi asiaksi.
Tuo on oikeasti totta, että monet äidit ovat sitä mieltä että isä tekee asiat jotenkin väärin ja huonosti, eivätkä anna isän tehdä asioita. Kuitenkin sitten valittavat että isä ei tee mitään.
Tämä näkökanta on usein esillä, mutta en ole ikinä kuullut kunnollisia perusteluja tälle. Eli oletko siis sitä mieltä, että asiat (lasten hoitoon liittyvät) voi tehdä aivan miten huvittaa, ja kaikki tavat ovat yhtä hyviä? Vai ajatteletko, että koska päävastuu lapsista on äidillä, isä voi omilla hoitovuoroillaan ottaa rennommin ja tehdä oman päänsä mukaan?
Monesti kuulee esim. sitä perustelua, että eivät lapset mene rikki, jos joskus syövät päivällisen mäkkärissä. Jostain kumman syystä tämä mäkkärivuoro kuitenkin aina osuu miehelle, ja naisen on sitten omilla vuoroillaan pidettävä huolta, että lapset syövät terveellisesti. Kukaan tuskin ajattelee, että on ihan ok jos lapsi syö jatkuvasti pelkkää mäkkäriruokaa ja eineksiä?
Jos vanhemmat ovat tasavertaisia, niin miksi kuitenkin käytännössä niitä isien "rennompia" hoitotapoja perustellaan juuri sillä, että "ei ne lapset parista kerrasta rikki mene", eli oletuksena on, että äiti sitten omalla vuorollaan korjaa isän tekemät tuhot?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten täällä palstalla onkin niin paljon niitä, joilla menee lastenhoito tasan? Mun empiirinen kokemus tosielämässä väittää kyllä muuta. Lähes kaikissa tuntemissani perheissä äiti ottaa isoimman vastuun lapsista.
Ei meilläkään ihan tasan mene, mutta kyllä isä osallistuu siinä missä äitikin. Ehkä tuntemissasi perheissä on paljon niitä äitejä, jotka sysäävät isän kakkosvanhemmaksi, jolle ei edes anneta mahdollisuutta olla tasaveroinen äidin kanssa?
Mielenkiintoista. Eli nykyajan normi mukamas on, että isä osallistuisi tasavertaisena, vaikka näin ei taida kuitenkaan ihan olla. Ja jos onkin niin, ettei isä osallistu tasaveroisesti, niin se on äidin vika. Selvä. Miten mä en oikein usko, että näin useimmiten olisi. Kyllä tavanomaisempi kuvio on, että isät ihan suosiolla jättäytyvät pois suurimmasta vastuusta ja keskittyvät esim. työhönsä ja jopa harrastuksiinsa mielummin.
Okei. Eli kiistät sen, että liian monissa perheissä äiti ei anna isän olla tasaveroinen vanhempi? Totta kai on niitäkin isiä, jotka jättäytyvät itse sivuun, mutta uskallan väittää että se on yhä harvinaisempaa.
En kiistä, että tuollaista ilmiötä ei olisi, mutta kyllä ihan vapaaehtoinen jättäytyminen taka-alalle on yleisempää edelleen.
Yhtä yleistä kuin se, että perheeseen tehdään niitä lapsia yksin naisen tahdosta. Mies ei niitä lapsia halua, mutta tekee niitä naisen mieliksi, jos tämän naisen haluaa pitää. Silloin siitä isyydestä vetäydytään, kun sitä aitoa tahtoa vanhemmuuteen ole. Ja silti naiset tekevät näiden kanssa lapsia ja syyttää yksin miestä kun se vastuu jää yksin naiselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten täällä palstalla onkin niin paljon niitä, joilla menee lastenhoito tasan? Mun empiirinen kokemus tosielämässä väittää kyllä muuta. Lähes kaikissa tuntemissani perheissä äiti ottaa isoimman vastuun lapsista.
Se on sinun otos. On myös paljon perheitä, joissa äiti ei anna isälle mahdollisuutta, koska hänen mielestään miehen tavat hoitaa asiat ovat täysin väärin.
Minä hoidan pääosan lastemme harrastuksista, kouluhommista, lääkärikäynneistä yms. Vaimo sanoi, että ei hän jaksa mennä vanhempainyhdistyksen kokouksiin yms. Vaimo on erittäin onneton tietokoneiden kanssa, joten kaikki ilmoittautumiset ovat minun vastuulla. En näe tätä nyt kovinkaan raskaaksi asiaksi.
Tuo on oikeasti totta, että monet äidit ovat sitä mieltä että isä tekee asiat jotenkin väärin ja huonosti, eivätkä anna isän tehdä asioita. Kuitenkin sitten valittavat että isä ei tee mitään.
Tämä näkökanta on usein esillä, mutta en ole ikinä kuullut kunnollisia perusteluja tälle. Eli oletko siis sitä mieltä, että asiat (lasten hoitoon liittyvät) voi tehdä aivan miten huvittaa, ja kaikki tavat ovat yhtä hyviä? Vai ajatteletko, että koska päävastuu lapsista on äidillä, isä voi omilla hoitovuoroillaan ottaa rennommin ja tehdä oman päänsä mukaan?
Monesti kuulee esim. sitä perustelua, että eivät lapset mene rikki, jos joskus syövät päivällisen mäkkärissä. Jostain kumman syystä tämä mäkkärivuoro kuitenkin aina osuu miehelle, ja naisen on sitten omilla vuoroillaan pidettävä huolta, että lapset syövät terveellisesti. Kukaan tuskin ajattelee, että on ihan ok jos lapsi syö jatkuvasti pelkkää mäkkäriruokaa ja eineksiä?
Jos vanhemmat ovat tasavertaisia, niin miksi kuitenkin käytännössä niitä isien "rennompia" hoitotapoja perustellaan juuri sillä, että "ei ne lapset parista kerrasta rikki mene", eli oletuksena on, että äiti sitten omalla vuorollaan korjaa isän tekemät tuhot?
Ei tietenkään voi tehdä ihan miten huvittaa, jos lapsi kärsii tavoista ja ne uhkaavat lapsen terveyttä ja henkeä. Mutta asiat kuten pukeutuminen, ruuan valmistustapa tai kasvatus ovat sellaisia mihin äidit yleensä haluavat sanoa viimeisen sanan. Mies laittaa lapselle "rumat" vaatteet -> ei kelpaa äidille. Mies keittää perunat väärin -> ei kelpaa äidille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten täällä palstalla onkin niin paljon niitä, joilla menee lastenhoito tasan? Mun empiirinen kokemus tosielämässä väittää kyllä muuta. Lähes kaikissa tuntemissani perheissä äiti ottaa isoimman vastuun lapsista.
Ei meilläkään ihan tasan mene, mutta kyllä isä osallistuu siinä missä äitikin. Ehkä tuntemissasi perheissä on paljon niitä äitejä, jotka sysäävät isän kakkosvanhemmaksi, jolle ei edes anneta mahdollisuutta olla tasaveroinen äidin kanssa?
Mielenkiintoista. Eli nykyajan normi mukamas on, että isä osallistuisi tasavertaisena, vaikka näin ei taida kuitenkaan ihan olla. Ja jos onkin niin, ettei isä osallistu tasaveroisesti, niin se on äidin vika. Selvä. Miten mä en oikein usko, että näin useimmiten olisi. Kyllä tavanomaisempi kuvio on, että isät ihan suosiolla jättäytyvät pois suurimmasta vastuusta ja keskittyvät esim. työhönsä ja jopa harrastuksiinsa mielummin.
Okei. Eli kiistät sen, että liian monissa perheissä äiti ei anna isän olla tasaveroinen vanhempi? Totta kai on niitäkin isiä, jotka jättäytyvät itse sivuun, mutta uskallan väittää että se on yhä harvinaisempaa.
En kiistä, että tuollaista ilmiötä ei olisi, mutta kyllä ihan vapaaehtoinen jättäytyminen taka-alalle on yleisempää edelleen.
Näin. Ja miksi mies/isä ei näin tekisi? Jos äiti haluaa ottaa ohjat ja "johtaa" perhettä ja päättää mitä ruokaa syödään ja miten se kokataan ym., niin miksi ihmeessä mies ei ottaisi rennommin? Oikeasti.
Mitä siitä oikeasti tulisi, jos miehet alkaisivat päättää esim. milloin siivotaan, millainen lahja anopille hankitaan, milloin tehdään niitä lapsia ja milloin harrastetaan seksiä...Naisista tulisi samanlaisia hermoraunioita kuin pikkulapsista, joilta on otettu lelut ja karkit pois. Ja edelleen nainen olisi tyytytmätön siihen mieheen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten täällä palstalla onkin niin paljon niitä, joilla menee lastenhoito tasan? Mun empiirinen kokemus tosielämässä väittää kyllä muuta. Lähes kaikissa tuntemissani perheissä äiti ottaa isoimman vastuun lapsista.
Jos mies ylipäätään osallistuu niin nainen tulkitsee muille = meillä homma menee tasan.
Mun empiirinen kokemus taas osoittaa, että miehet todellakin tekevät oman osuutensa tai hoitavat jopa enemmän lapsia kuin naiset. Mut mulla onkin korkeakoulutettu kupla, jossa nainen nähdään muunakin kuin äitinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten täällä palstalla onkin niin paljon niitä, joilla menee lastenhoito tasan? Mun empiirinen kokemus tosielämässä väittää kyllä muuta. Lähes kaikissa tuntemissani perheissä äiti ottaa isoimman vastuun lapsista.
Se on sinun otos. On myös paljon perheitä, joissa äiti ei anna isälle mahdollisuutta, koska hänen mielestään miehen tavat hoitaa asiat ovat täysin väärin.
Minä hoidan pääosan lastemme harrastuksista, kouluhommista, lääkärikäynneistä yms. Vaimo sanoi, että ei hän jaksa mennä vanhempainyhdistyksen kokouksiin yms. Vaimo on erittäin onneton tietokoneiden kanssa, joten kaikki ilmoittautumiset ovat minun vastuulla. En näe tätä nyt kovinkaan raskaaksi asiaksi.
Tuo on oikeasti totta, että monet äidit ovat sitä mieltä että isä tekee asiat jotenkin väärin ja huonosti, eivätkä anna isän tehdä asioita. Kuitenkin sitten valittavat että isä ei tee mitään.
Tämä näkökanta on usein esillä, mutta en ole ikinä kuullut kunnollisia perusteluja tälle. Eli oletko siis sitä mieltä, että asiat (lasten hoitoon liittyvät) voi tehdä aivan miten huvittaa, ja kaikki tavat ovat yhtä hyviä? Vai ajatteletko, että koska päävastuu lapsista on äidillä, isä voi omilla hoitovuoroillaan ottaa rennommin ja tehdä oman päänsä mukaan?
Monesti kuulee esim. sitä perustelua, että eivät lapset mene rikki, jos joskus syövät päivällisen mäkkärissä. Jostain kumman syystä tämä mäkkärivuoro kuitenkin aina osuu miehelle, ja naisen on sitten omilla vuoroillaan pidettävä huolta, että lapset syövät terveellisesti. Kukaan tuskin ajattelee, että on ihan ok jos lapsi syö jatkuvasti pelkkää mäkkäriruokaa ja eineksiä?
Jos vanhemmat ovat tasavertaisia, niin miksi kuitenkin käytännössä niitä isien "rennompia" hoitotapoja perustellaan juuri sillä, että "ei ne lapset parista kerrasta rikki mene", eli oletuksena on, että äiti sitten omalla vuorollaan korjaa isän tekemät tuhot?
Ei tietenkään voi tehdä ihan miten huvittaa, jos lapsi kärsii tavoista ja ne uhkaavat lapsen terveyttä ja henkeä. Mutta asiat kuten pukeutuminen, ruuan valmistustapa tai kasvatus ovat sellaisia mihin äidit yleensä haluavat sanoa viimeisen sanan. Mies laittaa lapselle "rumat" vaatteet -> ei kelpaa äidille. Mies keittää perunat väärin -> ei kelpaa äidille.
Miten ihmeessä perunat keitetään väärin ja miksi ne on ehdoin tahdoin keitettävä eri tavalla kuin vaimo keittää? Ja mitä tarkoittavat "rumat" vaatteet? Liian pieniä, reikäisiä, likaisia, tilanteeseen sopimattomia, sellaisia, joista lapsia kiusataan? Ja sinustako yhteisen linjan pitäminen kasvatuksessa ei ole tärkeää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten täällä palstalla onkin niin paljon niitä, joilla menee lastenhoito tasan? Mun empiirinen kokemus tosielämässä väittää kyllä muuta. Lähes kaikissa tuntemissani perheissä äiti ottaa isoimman vastuun lapsista.
No, kun ne sinun kokemukset ei ole koko totuus asiasta. Täällä on varmasti suurempi otanta perheistä, kuin se sinun pieni piirisi.
Miten mä kuitenkin luulen, että tosi asia on, että suurimmassa osassa perheitä äiti on silti se pääjehu. Ihan sama, mitä mun tai sun lähipiiri edustaa.
Useimmat suomalaiset miehet käyvät töissä, tyytyvät yhteen naiseen, tekevät suuren osan kotitöistä, hoitavat lapsia ja viettävät kumppaninsa kanssa laatuaikaa yhdessä. Mutta silti palstamamma jatkuvasti demonisoi suomalaisen miehen. Miksi?
Demonisoi? Nyt taidat ottaa liian itseesi nämä kommentit. Ja aika paksua uhritumista tuo, että ihan kuule "tyydytään" yhteen vaimoon. No tyytyyhän se vaimokin yhteen mieheen. No big deal. Ja jos mies ei osallistuisi kotitöihin, niin sittenhän se olisi kaikki vaimon harteilla. Ai niin, mutta mieshän on sellainen arjen pikku apuri, joka hyvää hyvyyttään tekee JOPA kotitöitä. Kun nykyäänhän myös naiset käy töissä, niin ei todellakaan voi mies uhriutua, kun joutuu vieläpä kotitöitä tekemään muun töidensä lisäksi. Ja sehän onkin ikävä velvollisuus, kun joutuu ihan omia lapsiansa hoitaa ja vaimonsa kanssa aikaa viettämään. Hirveä uhraus, voi kyynel. Että sellaista demonisointia.
Onko nainen sitten lapsen tasolle typistetty viaton uhri, kun joutuu kaiken tekemään? No big deal.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten täällä palstalla onkin niin paljon niitä, joilla menee lastenhoito tasan? Mun empiirinen kokemus tosielämässä väittää kyllä muuta. Lähes kaikissa tuntemissani perheissä äiti ottaa isoimman vastuun lapsista.
Se on sinun otos. On myös paljon perheitä, joissa äiti ei anna isälle mahdollisuutta, koska hänen mielestään miehen tavat hoitaa asiat ovat täysin väärin.
Minä hoidan pääosan lastemme harrastuksista, kouluhommista, lääkärikäynneistä yms. Vaimo sanoi, että ei hän jaksa mennä vanhempainyhdistyksen kokouksiin yms. Vaimo on erittäin onneton tietokoneiden kanssa, joten kaikki ilmoittautumiset ovat minun vastuulla. En näe tätä nyt kovinkaan raskaaksi asiaksi.
Tuo on oikeasti totta, että monet äidit ovat sitä mieltä että isä tekee asiat jotenkin väärin ja huonosti, eivätkä anna isän tehdä asioita. Kuitenkin sitten valittavat että isä ei tee mitään.
Tämä näkökanta on usein esillä, mutta en ole ikinä kuullut kunnollisia perusteluja tälle. Eli oletko siis sitä mieltä, että asiat (lasten hoitoon liittyvät) voi tehdä aivan miten huvittaa, ja kaikki tavat ovat yhtä hyviä? Vai ajatteletko, että koska päävastuu lapsista on äidillä, isä voi omilla hoitovuoroillaan ottaa rennommin ja tehdä oman päänsä mukaan?
Monesti kuulee esim. sitä perustelua, että eivät lapset mene rikki, jos joskus syövät päivällisen mäkkärissä. Jostain kumman syystä tämä mäkkärivuoro kuitenkin aina osuu miehelle, ja naisen on sitten omilla vuoroillaan pidettävä huolta, että lapset syövät terveellisesti. Kukaan tuskin ajattelee, että on ihan ok jos lapsi syö jatkuvasti pelkkää mäkkäriruokaa ja eineksiä?
Jos vanhemmat ovat tasavertaisia, niin miksi kuitenkin käytännössä niitä isien "rennompia" hoitotapoja perustellaan juuri sillä, että "ei ne lapset parista kerrasta rikki mene", eli oletuksena on, että äiti sitten omalla vuorollaan korjaa isän tekemät tuhot?
Äidit voisivat opetella ottamaan vähän rennonmin. Mutta mitä naapurin Sirpa siitä ajattelisi.
Siskoni aina valittaa, kun mies ei osaa tehdä mitään. No ei kai, kun mikään ei kelpaa. Mies esimerkiksi pukee lapsille väärät vaatteet päiväkotiin (onko sillä muka mitään väliä, onko lapsella samaan aikaan Frozen-trikoot ja Ryhmä Hau -paita tai eriparisukat, tai onko päähän sattunut haalarin väriin sopimaton pipo?), mies ei tee ruualle salaattia vaan pilkkoo kurkkua lautasen reunalle, mies asettele koristetyynyjä oikein sängyn päälle, mies ei osaa sitä ja tätä... Tekipä mies mitä tahansa, aina pitää nalkuttaa.