Uusi lemmikki ahdistaa

Mulla on huono omatunto koko asiasta ja tuntuu pahalta kirjoittaa tätä. Ehkä kirjoitan purkaakseni tätä oloa jotenkin, ymmärtääkseni itseäni ja mahdollisesti löytääkseni vertaistukea. Ymmärrän myös jos juttuni saa negatiivisen vastaanoton sillä suhtaudun tällä hetkellä itsekin itseeni ja ajatuksiini negatiivisesti.
Otin siis vihdoin lemmikin josta olin haaveillut jo pitkän aikaa. Tietysti olin ottanut selvää eläimen hoidosta ja tarpeista ja eläimestä itsestään ja olinkin tosi innoissani aluksi. Mutta sitten tuli pieni shokki kun oikeasti tajusin mihin olin ryhtynyt ja mua ahdistaa ihan hirveästi. Ahdistaa vastuu, ahdistaa se että eläin asuu luonani ja kotini on nyt eläimenkin koti, sotkua tulee helpommin ja tuntuu että en pysty kontrolloimaan elämääni enää. Ajattelen lemmikkiä koko ajan, sitä että miten se ei saisi tuhoa aikaan ja että mitä tuhoa lemmikki saa ja on saanut aikaan. Mietin jatkuvasti onhan sillä hyvä olla ja osaanko pitää siitä tarpeeksi hyvin huolta. Tottakai olin tietoinen myös mahdollisista negatiivisista seurauksista joita lemmikistä saattaisi tulla mutta en kai kuitenkaan osannut miettiä niitä konkreettisella tasolla ennenkuin nyt. Toki myös jo pidän lemmikistä ja olen ehtinyt kiintymään mutta silti joku vaivaa ja tuntuu että olen erittäin huono lemmikinomistaja ja että sillä voisi olla paljon paremmat oltavat jossakin muualla ja että olen itsekäs kun pystyn itse halutessani kontrolloimaan lemmikin olemista ja tekemisiä jossakin määrin. :( Tuntuu niin sekavalta etten tiedä mitä tehdä vai tehdäkö mitään, ja että onko kyse vain totuttelusta vai ei.