Opettaja käski oppilaita laskemaan kalorit seuraavalta viikolta. Mitä helvettiä?
Kyseessä lukion ensimmäiset luokkalaiset. Terveystiedon tunnilla kuulemma joku oli luullut että 100 grammassa suklaata on 200 kaloria ja että päivässä tulee syödä 1000 kcal. . Tästähän tämä terveysintoilija sitten kiihtyi vaikka kyseessä oli vain yksi oppilas, joka oli vähän hukassa kaloreiden kanssa. Alkoi kuulemma saarnata hiilareista, proteiineista ja kaloreista. Sanoi että hiilareita pitäisi syödä mahdollisimman vähän ja että ne on pahasta eikä niissä ole mitään hyvää (voi luoja miksei tuommoinen _terveystiedon_opettaja ole saanut jo potkuja?). Tunnin lopuksi sanoi että "kaikki laskekaa kalorit seuraavan viikon ajalta. Käydään teidän saamianne tuloksia ensi viikolla sitten yhdessä läpi".
Luokalla on tosi laihoja urheilullisia tyttöjä (varmasti jotkun jopa alipainoisia) joiden täytyisi nyt alkaa stressaamaan jostain kaloreista? Mitä ihmettä? Enkä nyt tarkoita vain heitä vaan kaikkia, mutta varsinkaan noiden tyttöjen ei tarvise mistään kaloreista murehtia. Tuli myös mieleen että mitä jos jollain on syömishäiriö tai herkkä sairastumaan sellaiseen? Sitten joku mukaterveellinen alkaa vaatia jotain kaloreiden laskua ja koko luokan kuullen saarnaa jostain hiilareista?
Alkoi suoraan sanottuna ärsyttää ja ahdistaa ystäväni puolesta. (itse olen siis 20v ja tämä ystäväni joka on tällä luokalla on lukion kakkosella. Hän tuli käymään luonani koulun jälkeen ja kertoi tämän) Sanoi kyllä itse ettei todellakaan aio laskea ja kannustinkin häntä siihen. Ja mulla itselläni on ollu jonkinlaisia syömisongelmia, ja voin kuvitella että tuommoinen kyllä sattuisi ja ahdistaisi kun vihdoinkin olisin päässyt eroon pakkomielteisestä laskemisesta ja tarkkailusta
Mitä mieltä te olette saako opettaja tehdä näin?
Kommentit (50)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Epäilijöille tiedoksi: tämä ei ole mikään provo vaan kuuluu ihan lukion terveystiedon ekan kurssin tehtäviin. Itsekin tein tän tehtävän pari viikkoa sitten.
t. toinen lukion ykkönen
te1 kurssilla? vai millä? Mulla ei ollu
t. kolmas lukion ykkönen
juu siis ihan ekalla terveystiedon kurssilla. En tiiä riippuukko sitten siitä mikä kirjasarja on käytössä? (Vai onko kaikilla sama :DD?)
Vierailija kirjoitti:
En ole vielä yhtäkään kaloria tai vitamiinia nähnyt vaikka niitä kuulema vilisee ruuassa. Humpuukia koko juttu.
Niinpä ja miten johonkin ruokaan voi mahtua esim. 400 kaloria!
Vierailija kirjoitti:
Epäilijöille tiedoksi: tämä ei ole mikään provo vaan kuuluu ihan lukion terveystiedon ekan kurssin tehtäviin. Itsekin tein tän tehtävän pari viikkoa sitten.
t. toinen lukion ykkönen
En kyllä ymmärrä miten kalorien laskeminen kuuluu terveystietoon. Eiköhän siinä ravinnossa ole kuitenkin muut asiat tärkeämpiä.
Meilläkin oli tuo. Muistan kun vanhempani suuttuivat, koska laskin kaloreita.
Keskiarvoraja kyseiseen lukioon on selvästi ollut liian matala, kun noin bimboja on otettu sisään! Ei niitä kaloreita opettajaa varten lasketa, vaan riittävän fiksu kerää tehtävästä hyödyn itselleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tehtävä on sinänsä ihan OK, nuorten on hyvä nähdä paljonko oikeasti pitää syödä. Laatuunkin on hyvä opettaa kiinnittämään huomiota, mutta mitään omaa hiilarikammoaan ei tietenkään saa oppilaille tuputtaa. Tulosten läpikäynnissä pitää kyllä sitten olla sensitiivinen, ettei tule aiheuttaneeksi syömishäiriöitä. Tosin pelkästään yksi koulutehtävä ei siihen riitä, muutenkin ruokasuhde on jo varmasti pielessä, jos tästä häiriön kehittää.
Tehtävä ei ole lainkaan ok. Syömisessä kalorien lasku on aivan sivuseikka. Ensimmäisenä pitäisi kiinnittää huomiota sisältöön.
Juuri tässähän kiinnitetään sisältöön.
Vierailija kirjoitti:
Meille annettiin samanlainen tehtävä kun olin yläasteella. Piti myös mitata rasvaprosentti luokassa. Viikon kalorilaskemisen jälkeen vähensin syömääni ruokaa varmaan puolella vaikka olin muutenkin jo laiha... Mutta kun liikuntalaskuri antoi tietyn kulutuksen ja sen verran vain sai syödä opettajan mukaan.
Laihduin aika paljon tuon seurauksena. Ja sukulaiset valitti että "voi kun olet laiha :("
T. 30v
Kaikille tällainen ei sovi, ei varsinkaan jo ennestään laihoille. Heidän ei tarvitse laskea kaloreita. Sairaaloissa on yleensä todella "laimennettua" ruokaa, joissa ei ole paljon oikeita ravintoja jäljellä. Laihalle ihmisellä jo tunnin jälkeen on uudestaan kova nälkä saaralassa ollessa.
Mitä niin kamalaa on opettaa lukiossa että ravinnossa on energiaa=kaloreita? Minun mielestäni on vain ja ainoastaan hyvä, että nuoret oppivat suunnilleen minkä verran energiaa on vaikka suklaapatukassa, perunassa, kananmunassa tai tomaatissa. Lisäksi tietenkin täytyy opettaa myös ravintoaineista, hiilihydraateista, proteiineista ja rasvoista. Väärin on tuputtaa jotain uskomuksia ruokaan liittyen tai saarnata että "tytöt ei sitten saa syödä enempää kun 1500kcal päivässä!!", mutta tuollainen ihan perus tietämys on vain ja ainoastaan hyvästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tehtävä on sinänsä ihan OK, nuorten on hyvä nähdä paljonko oikeasti pitää syödä. Laatuunkin on hyvä opettaa kiinnittämään huomiota, mutta mitään omaa hiilarikammoaan ei tietenkään saa oppilaille tuputtaa. Tulosten läpikäynnissä pitää kyllä sitten olla sensitiivinen, ettei tule aiheuttaneeksi syömishäiriöitä. Tosin pelkästään yksi koulutehtävä ei siihen riitä, muutenkin ruokasuhde on jo varmasti pielessä, jos tästä häiriön kehittää.
Tehtävä ei ole lainkaan ok. Syömisessä kalorien lasku on aivan sivuseikka. Ensimmäisenä pitäisi kiinnittää huomiota sisältöön.
Juuri tässähän kiinnitetään sisältöön.
Niin, mutta vain energiasisältöön, ei muuhun.
Ettei tässä nyt olisi tarkoitus vain hakea draamaa?
Meillä oli sellainen tehtävä lukion terveystiedossa, jossa piti mm. laskea kalorit ja muut ravintoaineet ja sitten miettiä, mitä voisi muuttaa ruokavaliossa.
Meilläkin oli terveystiedon tunnilla tehtävänä laskea oma painoindeksi,kirjata viikon syömiset,laskea kalorit ja analysoida tuloksia.
Vierailija kirjoitti:
Meilläkin oli terveystiedon tunnilla tehtävänä laskea oma painoindeksi,kirjata viikon syömiset,laskea kalorit ja analysoida tuloksia.
Aivan älytöntä! Kyllä ravinnosta pitäisi saada muutakin oppia kuin kalorit ja painoindeksi.
Kyllä ihan jokaisen, ylipainoisen, normaalipainoisen ja alipainoisen on hyvä tajuta miten kalorit toimii. Voi myös omasta ruokavaliosta tulla yllätyksenä kuinka hitosti tuleekaan kaloreita kun santsaa toisen lautasellisen lasagnea tai kuinka älyttömän vähän niitä saattaa olla siinä kupillisessa kasvissosekeittoa jolla yrittää pärjätä koko koulupäivän ja treenit siihen päälle.
Tärkeää on toki myös selittää, ettei homma ole mitään 1+1 -matikkaa, vaan luvut ovat suurpiirteisiä. Ei millään laskukaavalla voi tietää kalorilleen paljonko kuluttaa ja painoindeksin tuijottaminen varsinkin voi antaa vääriä käsityksiä. Jos sitten on ihmisiä joilla ruokavaliosta puhuminen aiheuttaa syömishäiriön niin hyvä siihenkin olisi jotain apua hankkia ja tilanne käsitellä ennemmin kuin vältellä tietoa asiasta.
En jaksanut lukea, mutta taisi taas mennä tunteisiin :D
Siis toihan on todella hyvä juttu! Toivottavasti avaa nuorten silmät sille, miten erilaisia kalorimääriä erilaisista suupaloista voi saada. Yksi lusikallinen maapähkinävoita vs. jogurttia vs. vihersmoothieta. Sama lusikallinen, aivan eri kalorimäärä.
Hienoa, että konkreettisesti oman kokemuksen kautta käydään läpi, että mistä ne kalorit kertyy. Tuolla tavalla se hahmottuu ja ehkä jää mieleenkin, kun on ns. kokemusoppimista.
Jotain kasvissosekeittoa voi vetää litratolkulla ja silti kalorimäärät pienemmät kuin pienessä proteiinipatukassa. Voihan noita juttuja vain sanoa nuorille, mutta kyllä se lisää asiaan mielenkiintoa, kun tuodaan se omakohtaiseksi.
Tuskin ko. tehtävässä kuitenkaan tarvitsi kertoa niitä kalorimääriään luokkakavereille. Miten tuostakin voi joku mielensä pahoittaa. Yhteiskunnallisesti erittäin tärkeää valistusta, että mitä kannattaisi syödä, koska lihavuus on todellinen yhteiskunnallinen ongelma ja kustannus.
En kyllä laskisi oikeasti syömiäni ruokia. Keksisin jotain sopivaa. Tehtävänä jauhelihakeitto on mainio: pistää miettimään ja laskemaaan monenlaisia asioita, pärjääköhän tuossa lyhyellä matikalla.
Tai vastaisin pitäneeni tehtävän vuoksi vesipaaston viikon ajan, kun ei huvittanut laskea, 0 kcal. Palautustunnille harmaata meikkiä naamaan ja pesemätön hamppuuntunut kampaus.
Sanoin aikaisemmin ketjussa, että lihavuuden vuoksi hyvä tietää, mistä kalorit kertyy, mutta tottakai se on yhtä tärkeää alipainoiselle. Ehkä alipainoinen täyttää vatsansa sellaisella, mistä ei tule juuri lainkaan kaloreita, ja sitten ihmettelee, kun ei painoa kerry, vaikka kuinka paljon syö..
Jos ihmisellä on jokin sairaus (esim. anoreksia), niin se sairaus tulee hoitaa erillisenä. Ei se vaikuta siihen, että kaikkien on hyvä ymmärtää faktat eri ruokien kaloripitoisuuksista. Sama juttu kuin että jos luokalla on joku sota-alueella lapsena traumatisoitunut, ei saisi kertoa ko. sodasta historian tunnilla, koska se voi aiheuttaa traumoja tälle yhdelle oppilaalle. Ne traumat tulee hoitaa psykiatrisissa palveluissa siten, että asiaa voidaan käsitellä.
Mulle jää nyt vähän epäselväksi, miksi tämä tehtävä on jotenkin erityisen hankala taikka paheksuttava. Missä sanotaan, että lukiossa ei saisi joutua laskemaan ja mittaamaan mitään?