Mikäs nyt eteen, teini haluaa erikoislukioon Helsinkiin
Ysiluokkalainen siis haluaa hakea keväällä helsinkiläiseen erikoislukioon. Hänellä on pitkäaikaista harrastuneisuutta takana ja mahdollisuus päästäkin tähän lukioon. Asumme n. 300km Helsingistä, oma talo, aikuisilla on työpaikat täällä, nuoremmalla sisaruksella yläkoulu.
Lähtisittekö edes miettimään tällaista vaihtoehtoa?
Kommentit (211)
Vierailija kirjoitti:
Helsingin erikoislukioilla tarkoitetaan taiteeseen ja urheiluun keskittyviä opinahjoja. Viime kevään yo-kirjoitusten perusteella Kallio oli Suomen lukioiden tuloslistalla vasta sijalla 45, Mäkelänrinne sijalla 132 ja Torkkeli 137 (lähde: YLE).
45. parhaat akateemiset suoritukset, ja lisäksi jengi on luovia ja osaa esiintyä yms. Parempi mestahan tuo Kallio tulevaisuutta ajatellen on kuin joku Ressu tai Etis.
Jos lapsi olisi selkeästi lahjakas, on harrastanut vuosia ja tämä olisi hänen unelmansa, niin lähtisin ilman muuta selvittämään mahdollisuuksia.
Lapsen kanssa puhuisin siitä, mitä se käytännössä tarkoittaisi. Hän asuisi soluasunnossa, hän pesisi itse pyykkinsä, kävisi kaupassa, valmistaisi itse ruokansa ja matkustaisi viikonlopuksi kotiin.
Kartoittaisin löytyykö lähempää vastaavaa ja lapsen kanssa tutustuttaisiin myös oman alueen lähitarjontaan. Olisiko sittenkin parempi jatkaa harrastusta harrastuksena ja ottaa lukio lukiona. Samalla myös selvittää Helsingin ja lähialueiden asuntotilannetta, mitä tämä erikoislukio vaatii jne.
Sitten vaan plussia ja miinuksia laskemaan. Keväällä yhteishaun alkaessa asia olisi varmasti kypsynyt jo päätökseksi lähteäkö hakemaan vai ei.
Tärkeää on kuunnella nuorta ja tukea häntä ajatuksissaan ja yhdessä miettiä tätä, päätyi se mihin tulokseen tahansa. Jos vastaus on heti tiukka ei, voi nuori kokea myöhemmin katkeruutta " olisin voinut olla sitä tai tätä, mutta vanhempani eivät päästäneet minua.."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsingin erikoislukioilla tarkoitetaan taiteeseen ja urheiluun keskittyviä opinahjoja. Viime kevään yo-kirjoitusten perusteella Kallio oli Suomen lukioiden tuloslistalla vasta sijalla 45, Mäkelänrinne sijalla 132 ja Torkkeli 137 (lähde: YLE).
45. parhaat akateemiset suoritukset, ja lisäksi jengi on luovia ja osaa esiintyä yms. Parempi mestahan tuo Kallio tulevaisuutta ajatellen on kuin joku Ressu tai Etis.
riippuu mihin tähtää, Kallion lukio taiteelliseen, Reassu on huippu kuten Etis.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko hän noin yleisesti ottaen sen oloinen jonka voisi ajatella asuvan itsenäisesti? Oman huushollin pitäminen pitäisi tietysti hallita, mutta tarkoitan enemmänkin sellaista henkistä valmiutta, itsenäisyyttä?
Muutin itse pois kotoa yläasteen jälkeen, en tosin suurkaupunkiin ja vähän lähemmäs vanhempien kotia, mutta kuitenkin. Olen nyt jo yli kolmekymppinen, ja jos oma lapsi haluaisi lähteä niin olisi kyllä vaikea sanoa miten suhtautuisin; se voi olla nuorelle aika raskasta, mutta toisaalta raskasta on sekin, jos estetään toteuttamasta omia haaveita. Onko teillä mitään tuttuja, ts. mahdollisia tukiverkostoja Helsingissä?
Ei suomessa mitään suurkaupunkeja ole. Helsinki on pelkkä surkea pikkukylä oikeisiin kaupunkeihin verrattuna. Helvetin huvittavaa kun hesalaiset luulevat asuvan jossain metropolissa:D
Hki on ainoa stadi Suomessa tosin snadi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsingin erikoislukioilla tarkoitetaan taiteeseen ja urheiluun keskittyviä opinahjoja. Viime kevään yo-kirjoitusten perusteella Kallio oli Suomen lukioiden tuloslistalla vasta sijalla 45, Mäkelänrinne sijalla 132 ja Torkkeli 137 (lähde: YLE).
45. parhaat akateemiset suoritukset, ja lisäksi jengi on luovia ja osaa esiintyä yms. Parempi mestahan tuo Kallio tulevaisuutta ajatellen on kuin joku Ressu tai Etis.
riippuu mihin tähtää, Kallion lukio taiteelliseen, Reassu on huippu kuten Etis.
Tähtäsi mihin vaan, niin kyllä luovuutta ja esiintymistä kannattaa harjoittaa. Ne ovat huomattavasti arvokkaampia elämässä menestymisen kannalta kuin parista lisäkielestä kirjoitettu laudatur. Lisäksi päntätä voi milloin vaan, mutta yo. asioita oppii parhaiten nuorena.
Vierailija kirjoitti:
Kasin oppilas ei ole huono, mutta kykenevä etenemään esim. matematiikassa paljon hitaammin kuin kympin oppilas. Mutta tämä ei ole kuitenkaan se tärkein asia. Jos pääosa lukion oppilaista koostuu kasin oppilaista, niin heidän mielestään kympin oppilas on suurella todennäköisyydellä outo hikari, jonka kanssa he eivät halua olla tekemisessä enempää kuin on ihan pakko. Jos taas suuri osa lukion oppilaista on kympin oppilas, niin heidän joukossaan se kympin oppilas saa olla ihan tavallinen nuori muiden joukossa, eikä kiinnostuksessa koulunkäyntiin ja hyvissä arvosanoissa ole mitään hävettävää.
yli 9 ka:n lukioissa kuten Ressu niin siellä on kova taso, näkeehän sen yo kirjoituksistakin, toisena ja Etis paras. Lapseni kävi Ressun, asutaan Hgissä ja loistavasti meni.
Vierailija kirjoitti:
Helsingin erikoislukioilla tarkoitetaan taiteeseen ja urheiluun keskittyviä opinahjoja. Viime kevään yo-kirjoitusten perusteella Kallio oli Suomen lukioiden tuloslistalla vasta sijalla 45, Mäkelänrinne sijalla 132 ja Torkkeli 137 (lähde: YLE).
Kallion lukioon on Suomen lukioista varmasti aivan kaikkein vaikeinta päästä. Sen verta on suosittu laitos.
Antaisin teinille mahdollisuuden. Asumisjärjestelyistä: onko ystäväperhettä, jonka luona voisi viikot asua? Jos ei, äkkiä etsimään. Vaikkei itse olisi uskonnollinen, esim. helluntaiseurakunnasta löytyy varakkaita perheitä, joissa varmasti olisi jäikin tavoin tilaa yhdelle nuorelle.
Joka tapauksessa Hkiin tulee lukioihin nuoria jotka ovat kotoisin kaukaakin. Ilmeisesti vanhemmilla on rahaa kustantaa asunto, kenties sijoitusasunto, ja luottavat lapseensa ts on luottamuksen arvoinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsingin erikoislukioilla tarkoitetaan taiteeseen ja urheiluun keskittyviä opinahjoja. Viime kevään yo-kirjoitusten perusteella Kallio oli Suomen lukioiden tuloslistalla vasta sijalla 45, Mäkelänrinne sijalla 132 ja Torkkeli 137 (lähde: YLE).
Kallion lukioon on Suomen lukioista varmasti aivan kaikkein vaikeinta päästä. Sen verta on suosittu laitos.
Hieman koomista, että vaikein päästä ja lukiovertailussa vasta 45.
Vierailija kirjoitti:
Joka tapauksessa Hkiin tulee lukioihin nuoria jotka ovat kotoisin kaukaakin. Ilmeisesti vanhemmilla on rahaa kustantaa asunto, kenties sijoitusasunto, ja luottavat lapseensa ts on luottamuksen arvoinen.
Jep meilläkin oli pari tämmöistä. Fiksua toimintaa vanhemmilta, kun olivat säästäneet ja antaneet lapsellensa mahdollisuuden hyvään tulevaisuuteen. Niin ja oli varmasti helppo saada kavereita, kun oli oma kämppä :D
Taas hyviä puolia siinä, että asuu Helsingissä. Eipähän tarvitse tällaistakaan miettiä, että onko lapsilla mahdollisuutta päästä parhaisiin kouluihin vai pitäisikö kieltää.
Eipä sillä lukiolla nyt niin paljon vaikutusta ole kunhan paperit saa. Totta kai plussaa jos hakee vaikkapa taidepuolelle lukion jälkeen opiskelemaan, mutta ei se välttämätöntä ole.
- ap (lukiolainen 18
Vierailija kirjoitti:
Eipä sillä lukiolla nyt niin paljon vaikutusta ole kunhan paperit saa. Totta kai plussaa jos hakee vaikkapa taidepuolelle lukion jälkeen opiskelemaan, mutta ei se välttämätöntä ole.
- ap (lukiolainen 18
18v* ja oho tuli toi ap vahingossa tähän keskusteluun :DDDDD
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hurjalta varmasti tuntuu vanhemmista ja vaikea paikka päättää. Omakin tytär suunnitteli pitkään erikoislukioon menoa myös n. 300 km:n päähän, mutta taloudellisesti olisi kyllä tullut niin tiukkaa, että tytär luopui suunnitelmistaan. Ja isoveljen hyvät kokemukset ihan tästä pienestä oman paikkakunnan lukiosta myös vaikuttivat. Ihan peruslukio on, mutta isoveljensä opiskeli itsekseen lisää aineita, joista oli kiinnostunut ja sanoi sisarelleen, että ei se osaaminen ole lukiosta kiinni, vaan omasta innostuksesta ja ahkeruudesta. Ällät kirjoitti poika sitten kiinnostuksensa kohteista ja olisi päässyt sisään kaikkiin yliopistoihin, joihin haki. Valitsi Aallon, eikä todellakaan ole tarvinnut mitenkään yrittää "ottaa muita kiinni", ennemminkin sanoi, että ekana vuonna ei juuri uutta asiaa tullut, kun oli jo kaiken itsekseen opiskellut.
Poika sai soluasunnon ja vuokra on vajaat 300 e, siihen saa asumistuen. Ruokaan ja muihin kuluihin jää opintotuesta vuokran jälkeen 160e, mutta sitähän ei alle 17-v saa, lapsilisä taitaa olla jotain 90 e? Ei sitä rahaa niin hirveästi mene, kirjoja saa käytettynäkin. No läppärin joutuu hankkimaan ja tietysti huonekalut ja taloustavarat, kalliin laskimine, jos lukee pitkää matikkaa.
Enemmän olisin kuitenkin huolissani muusta pärjäämisestä. Esim. sellainen tilanne voi olla ikävä ja hankalakin, jos sairastuu. Jos kuitenkin on ikäisekseen kypsä, osaa laittaa ruokaa ja huolehtia kaikista asioistaan, tutustuu helposti uusiin ihmisiin jne. niin kyllä minun mielestäni lukiolainen jo voi hyvinkin pärjätä itsekseen. Ja eihän 300 km nyt ihan hirveä matka ole nykyään, varsinkaan jos asuu rautatien varrella, taitaa reilussa parissa tunnissa sen kulkea junalla. Ja jos vielä itse pääsette usein lapsen luo käymään, niin aina parempi. Ja jos on sukulaisia tai muita läheisiä Helsingissä, niin sekin on hyvä turva. En pitäisi mahdottomana, mutta itsehän te lapsenne tunnette parhaiten.
Muuten hyvä, mutta eka vuosi Aallossa, siis jos DI puolella, on kyllä sellainen "luulot pois"-vuosi, että taitaa olla aika paljon värikynää tarinassa. Joku lukion pitkä matikka ja fysiikka ovat pikkulasten mehuhetki sen rinnalla.
Aaltokin on joutunut helpottamaan ensimmäisen vuoden kursseja siitä, mitä ne olivat aikaisemmin. Oma lapseni aloitti tänä syksynä Aallossa teknillisen fysiikan, ja hänen mukaansa kurssit ovat tähän mennessä olleet helppoja. Tosin lapseni kävi luma-lukion ja suoritti siellä useita ylimääräisiä matematiikan ja fysiikan kursseja. Mutta hän ei kuitenkaan ollut esim. yo-kirjoituksissa läheskään luokkansa parhaita.
Mun lapsi aloitti myös tänä syksynä Aallossa teknillisen fysiikan opiskelun ja hän sanoi myös, että ei ole ollut vielä mitään vaikeaa, eikä oikein mitään uuttakaan. Ja on käynyt tavallisen lukion, eikä ole suorittanut mitään ylimääräisiä kursseja. Tosin lapseni olikin lukion pitkästä matikasta ja fysiikasta sitä mieltä, että helppoa kuin heinänteko. Harrastuksenaan hän mm. luki Feynman lectures-sarjan, että olisi vähän pohdiskeltavaa. Eli se mikä on toiselle haastavaa, ei sitä toiselle ole.
Älä kiellä vaan suhtaudu epäillen ja auta tekemään taloudelliset laskelmat. Asumisen ja ruoankin hinta yllättää.
Vierailija kirjoitti:
Muistan omat opiskeluaikani kun ystäväni lähti opiskelemaan kauas kotoa. Tarjolla oli nuorille koulun asuntola, joka takasi edulliset asumiskustannukset ja siellä oli nuorille saatavilla valvontaa ja apua ja säännöt olivat luonnollisesti tavallista asumista tiukemmat.
Meno siellä oli ihan hirveää. Viinanhuuruiset bileet joka ilta jossain asunnossa, joka tietysti oli hienoa kaltaiselleni teinille sillä hetkellä kuin vierailin. Poliisi kävi asunnolla vähintään kerran viikossa selvittämässä ongelmia ja moni oli erotusuhanalla koulusta kun biletys oli vienyt mehut ja ei oltu jaksettu sitten krapulassa raahautua enää kouluun.
Älkää päästäkö niitä lapsia heitteille tuollaisina ihmisraakileina, seuraukset voivat olla todella kovat. :(
Samaa mieltä. Itse asunut 16 vuotiaana vuokralla solussa ja todella! Ryyppyseuraa ainakin löytyi, vaikka koka ilta! Bileitä aina jossakin asunnossa... ja suurin osa oli urheilulukiossa.
Vierailija kirjoitti:
Niin, mutta se kympin oppilas kirjoittaa ihan yhtä hyvin peruslukiosta kuin kovan keskiarvon lukiosta. Eli ne lukiot itsessään eivät ole yhtään sen parempia, niissä on vain keskimäärin yläasteella paremmin pärjänneitä.
Minusta ei ole yhdentekevää, millaisessa seurassa opiskelee. Onhan se nyt kivempi opiskella muiden fiksujen kanssa ja mennä opinnoissa vähän pidemmälle/syvemmälle, kun tavallisessa lukiossa olisi ehkä se ainoa fiksu ja kärsiä siitä, että opetus etenee hitaampien tahdissa.
Ja kyllä noihin parhaisiin lukioihin tahtoo hakeutua myös ne parhaat opettajat. On se opettajallekin palkitsevampaa saada opettaa fiksuja oppilaita, jotka ovat kiinnostuneita oppimaan. Vaikka lukio on vapaaehtoinen, monet tuntuvat olevan siellä kuin päivähoidossa. Korkean keskiarvorajan ja erilaisten painotusten lukioissa ei tätä ongelmaa ole ainakaan samassa määrin. (Jotkut urheilijat toki ovat epätoivoisia tapauksia ja opettajat joutuvat tekemään tosissaan töitä että saavat ne ressukat valmistumaan, mutta nämä ovat selkeä vähemmistö.)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opintolainaa lukiota varten? Oikeasti? Mitä järkeä tuhlata rahaa ja ottaa lainaa opiskeluun josta ei saa edes ammattia?
Saa hyvät paperit ja voi päästä haluamalleen alalle yliopistoon. Ilman lainaa voi joutua amkkiin. Kiva siinä elää alemman keskiluokan elämää ja töissä miettiä "entä jos olisin valinnut hyvän lukion"
Tai, kolmas vaihtoehto, käy sen peräkylän pikkulukion jossa pärjää taatusti helpommalla paremmin kuin kovatasoisissa erikoislukioissa. Kävin erikoislukion, ei olisi kannattanut. Into siihen "erikois" suuntaukseen tipahti ja vaikka olin hyvä koulussa, taso oli paljon kovempi kuin tavislukioissa. Numerot laski, ahdisti, kirjoitin keskitason paperit ja päädyin alalle jolle olisin nauranut yläasteella.
Samaa mieltä. Itselläni oli ka peruskoulussa 9. Lukion kävin kovatasoisessa pikkukaupungin lukiossa. Oli ahdistavaa, kun kaikki olivat niin hyviä. Myöhemmin olen joutunut opettelemaan tietoisesti siihen, ettei kaikesta tarvitse saada kiitettävää, vaan vähempikin riittää. Johtuukohan opiskelijoiden mielenterveys ongelmat siitä, että on pakko yrittää saada kaikesta huippuarvosanat. Jo silloin minunkin lukioaikana oli yksi tyttö, joka pärjäsi lukiossa hyvin (noin 8,5 keskiarvo), mutta hän jätti koulun toisen luokan jälkeen, koska paineet hyviin arvosanoihin olivat liian kovat.
Jos lapsi lähtee lukioon kauas kotoa, niin hänellä paineet menestymiseen ovat todennäköisesti todella kovat. Sitten jos koulu ei sujukaan toivotusti, niin totaaliluhistuminen uhkaa.
En viitsinyt selvittää vaikuttaako lukiota varten otettu opintolaina myöhemmin tarvittavaan opintolainaan, jos ei niin miksi sitä ei kannattaisi ottaa? Siinä olet oikeassa että ei ole järkeä tuhlata rahaa. Mielestäni rahan käyttö opiskeluun ei ole tuhlausta. Jokainen voi miettiä kannattaako lainaa ottaa opiskelua varten.
Ammateissa ja palkoissa on eroja.
Vaikka opinnot veisivät 5 vuotta kauemmin niin jos tienaa 10 000 E /kk 40 vuotta niin saa 4 800 000 E.
5 000 E/kk tekee 45 vuodessa 2 700 000 E.
2500 E/kk tekee 45 vuodessa 1 350 000 E. En laskenut näihin kesälomarahoja, talvilomarahoja ...
Eläkekin määräytyy elinikäisten tulojen mukaan, noin 1,5% vuodessa.
10 000 E /kk 40 vuotta 60% tekee 72 000 Euroa vuodessa.
5 000 E/kk 45 vuotta 67,5% tekee 40 500 Euroa vuodessa.
2 500 E/kk 45 vuotta 67,5% tekee 20250 Euroa vuodessa
Verotus tietysti pienentää tuloeroja mutta opiskelu kannattaa Suomessa.