Olenko liian tiukka vaimo?

kirjoitti:

Onpa erikoinen parisuhde. Pikkujoulut ovat kerran vuodessa ja monella työpaikalla sosiaalisen elämän kannalta tärkeä. Lisäksi ne voivat olla todella hauskoja. Jos kävisi niin, että sairastuisin, soittaisin kyllä ensisijaisesti siskoa tai ystävää apuun, jos tuntuisi, etten jaksa. Koska harmittaa se minuakin, jos mies ei pääse. Sama myös toisinpäin. Meillä halutaan kannustaa kaikkiin kokemuksiin ja ei haluta ehdoin tahdoin ankeuttaa toisen elämää tai suhdetta. Silloin pitää välillä nähdä enemmän vaivaa, mutta se on sen arvoista.

Siitä on turha nalkuttaa tällaisista, kun tilanne olisi ollut ratkaistavissa, jos olisi vähän yrittänyt. Kuka haluaa elää suhteessa, jossa lytätään tuolla tavoin? Ihmiset sitäpaitsi muuttuvat. Ei kukaan ole vuosikymmeniä samanlainen vaan ihmiset kasvavat koko ajan. ei sitä voi estää, vaikka ei olisikaan mieliksi.

Ap:n mies saa syyttää itseään kun ei hommannut jotakuta apuun. Sairaan vaimonko olisi pitänyt lasten huolehtimisen ohella soitella sukulaisia ja tuttavia läpi, että tulisiko joku auttamaan, että mies pääsee pikkujouluihin ryyppäämään?

Ok no minä hoidan lapset aina yksin, on sitten koko porukalla oksennustauti tai influenssa, mikä vaan. Sinä kitiset kun oot tehnyt sitä yhden päivän IHAN yksin. Vittu mikä pelle. Senkun menet seuraavana viikonloppuna ja teet saman kun ukkos nyt ja jos et mene niin lopeta tuo valitus. Kyllä ukkos paremman löytää.

Vierailija kirjoitti:

Parrakas nainen kirjoitti:

Jos miehesi on muuten kunnollinen, niin anna olla ja ole tyytyväinen. Joskus ihmisen vaan pitää päästä päästämään höyryjä ulos oikein kunnolla. Tee itse samoin, lähde joskus kavereiden kanssa riekkumaan oikein kunnolla, kyllä miehesi ymmärtää ja pitää lapsista ja huushollista huolen.

Oletko lukutaidoton? Kyse ei ollut siitä, etteikö mies saisi mennä silloin tällöin ulos. Mutta pitääkö mennä silloinkin kun on sekä vaimo että lapset sairaana ja olla vielä aamuun asti pois kotoa ja viettää seuraava päiväkin krapuloissaan, niin ettei pysty mitenkään auttamaan sairasta vaimoaan hoitamaan heidän yhteisiä sairaita lapsiaan? Hemmetti kyllä suomalaiset keksivät miehien ryyppäämiselle vaikka mitä selityksiä. Kaikkea ollaan valmiita katsomaan läpi sormien. "Kyllä sen rassumiehen pitää vähän saada pitää hauskaa ja ryypiskellä perskännit..." Voi saasta mitä sakkia tälläkin palstalla näköjään liikkuu. Kunnon WT-meininkiä näköjään tässäkin ketjussa lähes kaikilla.

Opin lukemaan ja ymmärtämään lukemaani jo ennen peruskoulua. Se on voi voi, jos tenavat on kipeenä just firman pikkujoulujen aikaan. Kun lapseni olivat pieniä, olisin tasan jäänyt niiden kanssa kotiin antanut vaimoni mennä työpaikan pikkujouluhin, oli sitten kuumetta, oksutautia tai mitä tahansa. Joskus yritin lähes häätää vaimoa ulos kavereiden kanssa pitämään hauskaa ja tuulettumaan, vaikka koko viikonlopuksi. Kyllä minä lasten kanssa yksin pärjään ja niin pärjäsi vaimokin. Turhaa kitinää koko touhu.

Parrakas nainen kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parrakas nainen kirjoitti:

Jos miehesi on muuten kunnollinen, niin anna olla ja ole tyytyväinen. Joskus ihmisen vaan pitää päästä päästämään höyryjä ulos oikein kunnolla. Tee itse samoin, lähde joskus kavereiden kanssa riekkumaan oikein kunnolla, kyllä miehesi ymmärtää ja pitää lapsista ja huushollista huolen.

Oletko lukutaidoton? Kyse ei ollut siitä, etteikö mies saisi mennä silloin tällöin ulos. Mutta pitääkö mennä silloinkin kun on sekä vaimo että lapset sairaana ja olla vielä aamuun asti pois kotoa ja viettää seuraava päiväkin krapuloissaan, niin ettei pysty mitenkään auttamaan sairasta vaimoaan hoitamaan heidän yhteisiä sairaita lapsiaan? Hemmetti kyllä suomalaiset keksivät miehien ryyppäämiselle vaikka mitä selityksiä. Kaikkea ollaan valmiita katsomaan läpi sormien. "Kyllä sen rassumiehen pitää vähän saada pitää hauskaa ja ryypiskellä perskännit..." Voi saasta mitä sakkia tälläkin palstalla näköjään liikkuu. Kunnon WT-meininkiä näköjään tässäkin ketjussa lähes kaikilla.

Opin lukemaan ja ymmärtämään lukemaani jo ennen peruskoulua. Se on voi voi, jos tenavat on kipeenä just firman pikkujoulujen aikaan. Kun lapseni olivat pieniä, olisin tasan jäänyt niiden kanssa kotiin antanut vaimoni mennä työpaikan pikkujouluhin, oli sitten kuumetta, oksutautia tai mitä tahansa. Joskus yritin lähes häätää vaimoa ulos kavereiden kanssa pitämään hauskaa ja tuulettumaan, vaikka koko viikonlopuksi. Kyllä minä lasten kanssa yksin pärjään ja niin pärjäsi vaimokin. Turhaa kitinää koko touhu.

Hoiditko silloinkin lapsia yksin kun vaimo ryypiskeli, vaikka olit itsekin sairaana?

Tämän täytyy olla trolli.

Vierailija kirjoitti:

Täti tavallinen kirjoitti:

Täällä täti puhuu nyt asiaa. Olen ollut liian kiltti, luitte oikein: liian kiltti kymmeniä vuosia kestäneessä liitossani. Lopputulos, mies löysi laivalta toisen. Ex puoliso kertoi ilmoitusluontoisesti aina menevänsä sinne tai tänne. Toki teimme yhdessäkin kivoja asioita. Siis suosittelen napakkuutta soveltuvissa määrin, ja erityisesti tapauksessasi. Itse huomaan todellakin olleeni liian nössö. Nuoret naiset, älkää olko nössöjä! Voi käydä huonosti. Olen toki nyt jaloillani ja ex kumppani haluaisi kovasti tulla takaisin. Vielä vinkki, kasvattakaa tyttäristänne itsenäisiä ja vahvoja, mutta ei kovia! Kaikille kirjoittajille toivon uskoa elämään ja kaikkea hyvää.

Olisiko se "tiukkuus" miestä kohtaan oikeasti estänyt häntä lähtemästä. Epäilen, olisi saattanut lähteä vain jo aikaisemmin.

Vaativuus muita kuin itseään kohtaan harvoin on vahvuutta pikkemmin se on heikkoutta olla itse sitä mitä on ja haluaa olla siitä huolimatta että kaikki muut ympärillä ei toimi kuten minä tai kuten minä haluaisin heidän toimivan.

Kukaan nainen ei halua olla miehelleen äiti. Siihen rooliin kaatuu ah niin moni suhde. Mutta silloin kun on yhteisiä lapsia, tekee kaikkensa jotta liitto pysyisi kasassa. Lasten takia. Lapset kärsivät erossa, aina. Sitä paitsi moni mies on oppivainen, kouluttaminen voi hyvinkin onnistua. Mutta ei se kivaa ole. Aikuinen mies olisi kiva.

Kerrankos sitä jokainen virheen tekee. Ymmärrän suuttumuksen myös, mutta jos miehelle moinen on harvinaista niin en liikaa pauhaisi.

etpä sinäkään kauhean sairaalta vaikuta kun jaksat täälläkin jäkättää. Ei ihme että mies haluaa välillä tuulettua omillaan. 

Aika lapsellisia kommentteja osin olet saanut.

Sympatiat sinulle, harmi ettei miehestä saa aikuista kasvatettua kovinkaan helposti-

Ei ollut kohtuutonta loukkaantua.

Miehesi olisi voinut tulla aiemmin kotiin tai huolehtia sinulle lastenhoitoapua.

Pikkujoulut ovat kerran vuodessa - totta,

ja ihan jokaikinen vuosi tulee uudet.

Niistä voi lähteä kotiin aiemmin kuin ne loppuu, jos on yhtään tolkkua.

Usein on ihan fiksuakin lähteä ennenkuin nauha katkeaa tai tapahtuu typeryyksiä.

Voin niin samaistua sinun tunteisiisi, tuon muutaman kerran kokeneena.

Aikuinen mies olisi kiva.

Nyt pyydät mieheltäsi anteeksi keuhkoamistasi ja laitat sen sairastelusi piikkiin, ellet ole sitä jo tehnyt. (En lukenut viestiketjua läpi) Sano, että toivoisit vain olevasi jo terveenä, ja sitten annat olla. Jos kerran tai pari vuodessa vetää örvelikännit ja muuna aikana kohtuukäyttäjä ja hoitaa perheasiat hyvin, niin ei pitäisi olla valittamisen aihetta. 

Kuka aikuinen jaksaa enää ryypätä itseään känniin ja heilua baareissa? Itse tein tätä paljonkin ikävuosina 18-28 ja sitten lopettelin vähitellen, ei ollut enää hauskaa eikä kroppa kestänyt valvomista eikä krapulaa.

Nykyään voin käydä kavereiden tai miehen kanssa syömässä ja max. puoli pulloa viiniä voi mennä ja ehkä hetki baarissakin mutta miksi nyt olla yli puolen yön ja örveltää enää aikuisena, perheellisenä ihmisenä? Pikkujouluissa riittää 4 tuntia myös oikein hyvin, voi syödä, juoda ja tanssia kyllä tarpeeksi.

Tarve nollata pää? Sen tekee nykyään paremmin pitkällä juoksulenkillä ja saunalla. En pystyisi edes olemaan krapulassa lasten kanssa samassa asunnossa. Onkohan miehellä kaikki ok/onko saanut nuorena bailata tarpeeksi?

Turhaa kitinää. kirjoitti:

Ok no minä hoidan lapset aina yksin, on sitten koko porukalla oksennustauti tai influenssa, mikä vaan. Sinä kitiset kun oot tehnyt sitä yhden päivän IHAN yksin. Vittu mikä pelle. Senkun menet seuraavana viikonloppuna ja teet saman kun ukkos nyt ja jos et mene niin lopeta tuo valitus. Kyllä ukkos paremman löytää.

Ole hiljaa. Et sinä marttyyria leikkimällä itsellesi sädekehää saa. Pitääkö oikein kehua, kun uhraudut pyytämättä? "Minä yksin kaiken hoidan, niin."

Turha sinne pikkujouluihin on edes lähteä jos on kotiintuloajat ja promillerajat. Turha tuommosesta on valittaa ellei nyt liian usein tapahdu.

Meillä ainakin molemmat saa välillä tuulettua kunnolla. Se on harmi että jos sinä et halua niin ei saa muutkaan. Turhaa nalkutusta.

Mua huolestuttais ehkä pikkasen myös se että tulee ihan järkyttävässä kunnossa työpaikan juhlista pois. Sellainen örveltäminen saattaa olla myös työkavereita häiritsevää ts mies on se työpaikan pelle joka irrottelee pikkujouluissa ihan yli kun muut osaa käyttäytyä.

Vierailija kirjoitti:

Mua huolestuttais ehkä pikkasen myös se että tulee ihan järkyttävässä kunnossa työpaikan juhlista pois. Sellainen örveltäminen saattaa olla myös työkavereita häiritsevää ts mies on se työpaikan pelle joka irrottelee pikkujouluissa ihan yli kun muut osaa käyttäytyä.

Eikö miehen pitäisi olla siitä huolissaan itse?

Tämä on varmaan sitä erilleen kasvamista.

Vierailija kirjoitti:

Puolisolla oli eilen pikkujoulut. Ensin oli koko päivän töissä (toki ok), mutta lapset ja minä itse ollaan sairaana ja olin aamusta saakka siis yksin hoidin lapset ja koiranlenkitykset ym. Mies meni töistä suoraan pikkujouluihin ja kotiutui klo.04.30! Rikkoi jonkun lasin tuhannen säpäleiksi olohuoneen lattialle. Aamulla minä sitten sain siivota sotkut ettei lapset tai koira loukkaa itseään, ja jatkaa lasten kanssa yksin touhuamista ja hoitaa kaiken yksin, koska toki herra on nyt kuolemanväsynyt ja krapulassa. Sitten nää perus takki haisee tupakalle ja huulessa on nuuska (ei käytä muuten).

Emme ole koskaan ollut mitään baareilijoita, joten en ylipäätään ole koskaan tykännyt kun juodaan itsensä känniin ja raahaudutaan kotiin aamuyöstä. Ja tuo että ollaan sitten tappiin saakka + seuraava päivä koomassa, vaikka tietää että minä yksin kipeänä olen jo edellisenä päivänä hoitanut kaiken yksin. Itse kuitenkin aina ajattelen näissä asioissa myös miestä enkä hillu ties missä ja juo itseäni siihen kuntoon ettei sängystä ylös pääse seuraavan päivänä.

Ja tähdennän että jos olisimme lapsettomia niin eihän sillä silloin olisi niin väliä. Mutta kun on pienet lapset ja vielä sairastelua perheessä niin voisi hieman ajatella puolisoakin. Enhän minä juhlintaa edes kokonaan ollut kieltämässä, toki sai mennä mutta pakkoko tuossa kunnossa kotiutua...

Tuulettelinkin miehelle jo hieman keuhkojani ja se painui makkariin ovi kiinni.

Olet liian tiukka, sen kummemmin keskustelua lukematta.

Mä itse yritän joskus jopa potkia miestä viihteelle, käy ehkä sen 3 kertaa vuodessa työkavereiden tai kavereiden kanssa. Yhdessä päästään 1-2krt vuodessa mihinkään illan viettoon. Joinakin vuosina ei kertaakaan.

Meillä tuo puoliso oli kans perjantaina firman juhlissa, tuli kotiin kai joskus viiden maissa, en enää herää enkä valvo (alkuvuosina ehkä havahduin herkemmin). Nukkui ja lepäsi koko seuraavan päivän. Minä juoksutin lapsia pihalla, tein ruuat ja kotihommat ja illalla käytiin tenavien kanssa vielä kaupassa hakemassa tortillatarpeet ja vähän herkkuja ja tehtiin hyvää iltapalaa koko perheelle.

Näin meillä ja tämmöisen kohtelun saan itsekin oltuani työpaikan juhlissa, joista kotiudun vasta aamulla ja väsy seuraavana päivänä on aikamoinen :D Olisi todella veemäistä jos joku katkera puoliso määkisi siinä vieressä omaa tylsistymistään mun niskaan. 

Lasten sairastelu ei musta tuo poikkeusta, jos kyse on normaalista flunssasta tai kuumeesta. Tenavathan huilaakin normaalia enemmän jos niillä on kuumetta versus terve lapsi. Mahatauti taas olis sellainen, että siinä jättäisin varmaan omankin menoni välistä ettei toinen joudu hoitamaan kaikkea yksin (plus etten menisi tartuttamaan tautia muihin).

Vierailija kirjoitti:

Tavallaan ymmärrän ehkä apta. Meillä kumpikin käy kyllä ulkona mutta kun minä olen lähdössä laitan ensin lapsia nukkumaan ja kun mies lähtee laitan minä yksin lapset nukkumaan.

Jos olen ollut ulkona seuraavana aamuna nousen ylös ja teen kaiken kuten normaalisti. Jos mies on ollut ulkona nukkuu puoli päivää ja loput makaa sohvalla.

Minä en siis koskaan lähde irroittelemaan samoin kuin mies eli unohdan sen mitä kotona on. Kai se on miehille helpompaa? Onko täällä yhtään miestä jolla mielipide asiaan?

Kysymys kuuluu ennemminkin, että miksi suostut moiseen? Pelkäätkö, että mies ei osaa pestä lasten hampaita/komentaa pesemään hampaita ja asettaa peittoa oikeaan kulmaan? Oletko sanonut, että haluat nukkua aamulla, mies hoitakoot lapset? Miten vaikeaa voi olla aamupalan valmistaminen, jokainen mieskin luultavasti osaa :) Jos olet aina hoitanut marisematta ja olettanut että toinen ei osaa, niin se on tottunut vallitsevaan tilanteeseen ja taputtaa itseään henkisesti olalle, kun hommat on näin hyvin hoidossa. Ei se osaa edes ajatella, että kuviossa on jotain vikaa, jos marttyyrina vaan hoidat kaiken.

Emmä tiiä, en oo koskaan tajunnut näitä perheitä, joissa vanhemmat ei ole tasavertaisia. Mä voisin teoriassa häipyä huomenna vaikka viikoksi periferiaan ja mies klaarais hommat aivan hyvin. Teoriassa, koska oikeasti ei ole rahaa, enkä voisi olla perheestä viikkoa erossa.

Ex-vaimo oli alkoholisti, särki lasia lattioille aninakin viisi kertaa, ja jätti siivoamatta, meni vain juomaan lisää. Kerran särki lasia 3-vuotiaan lapsen huoneen eteen, ja jätti siihen. Onneksi huomasin ja kerkisin siivota, ennen kuin lapsi heräsi.

Kerran äityli oli taas humalassa kesämökin rannassa 4-vuotiaan kanssa. Aurinko meni pilveen, niin jätti lapsen yksin rannalle ja meni saunaan ryyppäämään, kun aurinko ei enää paistanut. Onneksi kerkisin paikalle, ennen kuin lapsi meni järveen. 

Että vähällä olet vielä päässyt..