En vaan pysty laihtumaan! Suklaa ja herkkuhimo pilaavat kaiken! Ärsyttää tavalliset ohjeet, koska HIMO on se ongelma
Suorastaan vetuttaa nämä iänikuiset jankkausneuvot lautasmallista ja "liiku enemmän, syö vähemmän"-vänkytykset. Niin minä teenkin, mutta viimeistään illalla repsahdan siihen suklaaseen ja muihin herkkuihin. :( Muu syömiseni ON terveellistä. On ruista, täysjyvää ja paljon kasviksia. Säännöllinen ateriarytmi, maltilliset annoskoot, liikuntaa joka päivä. Mutta tietenkään en laihdu, kun en vaan koko päivää pysty hillitsemään sitä himoa syödä herkkuja, etenkin suklaata. En ikinä pystyisi olemaan edes viikkoa herkkulakossa. En vaan pysty. Laihduta tässä sitten.
Kertokaa, miten siitä herkkuhimosta, etenkin suklaata pääsee eroon? Onko joku onnellinen päässyt?
Kommentit (94)
Laiskana on sikäli helppoa, ettei viitsi lähteä kauppaan ostamaan herkkuja. Jättää vaan namit ostamatta, kun käy ruokaostoksilla.
- älä osta niitä kotiin
- vaihda terveellisempiin versioihin/vähennä määrää
- liiku sen verran enemmän, että kulutat sen herkkumäärän
Ei siinä auta muu kuin tehdä päätös, ja sitten pysyä siinä.
Pystytkö vetämään pari palaa suklaata, jotta himo rauhoittuu, vai vedätkö himoissasi sitten koko levyn joka ilta? Itse olen päättänyt, että jos himo iskee niin saan syödä pari palaa ja that's it. Pidän sitä kompromissina, eikä juurikaan painoon ole vaikuttanut :)
Toinen vaihtoehto olisi ostaa mahdollisimman tummaa suklaata, sitä ei oikein pystykään syömään kovin paljoa.
Kasvata aamupalan ja lounaan (ja mahdollisen välipalan) annoskokoja. Kokeile loppuuko tai helpottaako herkkuhimo kun syöt ruokaa enemmän. Mene ainakin pari viikkoa näin ennen kuin luovutat.
Toinen voisi olla se, että syöt kuten tähänkin asti, mutta herkut jaat etukäteen noin 100 kalorin annoksiin. Ja etukäteen päätät mikä hetki päiväsdä on se kun herkkuannoksesi nautit, hitaasti ja tiedostaen.
Vierailija kirjoitti:
Ei siinä auta muu kuin tehdä päätös, ja sitten pysyä siinä.
Ei siinä pelkkä päätös riitä. On tehtävä korjauksia ruokavalioon, jos oikeasti haluaa irti sokerinhimosta.
Ei tämä varmaankaan auta, mutta itse en ikinä päässyt suklaasta eroon. Päädyin kompromissiin ja joka päivä syön yhden herkun (mini bueno, pätkis, puolikas kitkat), näin on herkuttelu pysynyt kohtuullisena ja olen laihduttanutkin 10 kiloa. Nyt on tullut takaisin 5kg, kun isäni kuoleman jälkeen olen syönyt tunteisiini... Olo alkaa helpottaa pikkuhiljaa, hautajaisista jo 3kk. Toivottavasti saan ruokailun taas normaaliin kun suru väistyy elämän tieltä.
Syö oikeaa ruokaa niin nälkä pysyy poissa.
Jos tekee mieli suklaata niin ostat vaan jonkun pienen patukan tms ja loput jätät kauppaan. Napostele mielummin hedelmiä ja marjoja.
Vierailija kirjoitti:
Suorastaan vetuttaa nämä iänikuiset jankkausneuvot lautasmallista ja "liiku enemmän, syö vähemmän"-vänkytykset. Niin minä teenkin, mutta viimeistään illalla repsahdan siihen suklaaseen ja muihin herkkuihin. :( Muu syömiseni ON terveellistä. On ruista, täysjyvää ja paljon kasviksia. Säännöllinen ateriarytmi, maltilliset annoskoot, liikuntaa joka päivä. Mutta tietenkään en laihdu, kun en vaan koko päivää pysty hillitsemään sitä himoa syödä herkkuja, etenkin suklaata. En ikinä pystyisi olemaan edes viikkoa herkkulakossa. En vaan pysty. Laihduta tässä sitten.
Kertokaa, miten siitä herkkuhimosta, etenkin suklaata pääsee eroon? Onko joku onnellinen päässyt?
Eikö ole tullut mieleen, että sun "terveellisessä" syömisessä on jotain pielessä, jos se johtaa iltaisin sokerin syömiseen. Mitä, jos koittaisit muuttaa jotain?
8 vielä lisää: En ole koskaan ollut kovinkaan lihava, painavimmillani olin 72kg ja pituutta on 167cm. Ei herkuista ole pakko luopua, täytyy vaan löytää sopiva tasapaino elää niiden kanssa.
Mä ostan aina pahanmakuista suklaata kaupasta. Jos on ihan hirveä himo, niin vedän senkin, mutta yleensä muutaman palan jälkeen tulee sellainen olo, että en pidä suklaasta niin paljon, että kannattaa.
Keksi käsillesi jotain tekemistä niihin hetkiin kun vetäisit suklaata. Jotain käsitöitä, ristikkoja, värityskirjoja, mitä vaan. Kun kädet on varattu, et voi syödä samalla.
Keksi jokin vähäkalorisempi herkku, jota voit syödä suklaan sijaan.
Himoa nää ei ratkaise, mutta auttaa edes vähentämään.
- en osta kotiin herkkuja
- kotona aina hedelmiä ja kun herkkuhimo iskee niin syön vaikka omenan ja toivon, että himo menee ohi
- joskus makeanhimon iskiessä otan lusikallisen hunajaa
- etuna on, ettei kauppa ole ihan lähellä, joten kun herkkuhimo iskee niin illalla ei tule kyllä kauppaan enää lähdettyä
- kaupassa pyrin käymään kylläisenä, ettei tule ns. virheostoksia
Salamba! kirjoitti:
Kasvata aamupalan ja lounaan (ja mahdollisen välipalan) annoskokoja. Kokeile loppuuko tai helpottaako herkkuhimo kun syöt ruokaa enemmän. Mene ainakin pari viikkoa näin ennen kuin luovutat.
Toinen voisi olla se, että syöt kuten tähänkin asti, mutta herkut jaat etukäteen noin 100 kalorin annoksiin. Ja etukäteen päätät mikä hetki päiväsdä on se kun herkkuannoksesi nautit, hitaasti ja tiedostaen.
Parempi keino on muuttaa ruuan sisältöä kuin määrää.
Vaihda suklaa sokeroimattomaan kaakaoon. Minä keitän sitä maidosta, kaakaojauheesta ja makeuta kalorittomalla makeuttajalla.
Mulla on tuo sama ongelma, eli päivät menee hyvin, syön säännöllisesti pieniä annoksia, mutta ILLAT.... Osaltaan kyse on kai siitä että aivot tarvii illalla serotoniinia uneen rauhoittumisen vuoksi kun sitä ei tule tarpeeksi kun muuten rajoittaa tota syömistä.
- Yksi hyvä konsti mulla on syödä pieni proteiinipatukka, 35g jossa on kaloreita vähän päälle sata. Oli herkullista. En muista nimeä mutta esim. mitä tahansa vähempikalorista proteiinipatukkaa voi kokeilla sen verran että saa sen tarpeen tyydytettyä.
- Nellie Dellies vadelmanmakuinen suklaapatukka jossa on alle 200kcal eikä lisättyä sokeria.
- Easy diet -suklaavanukas, 200kcal. Pitää laittaa jähmettymään tunteja ennen. Voi maustaa keinotekoisesti jos tuntuu siltä. Itse laitan vähän vaniljaesanssia mukaan. Tai jokin ateriankorvikepatukka, Easy Diet tai Nutrilett tms. Niissä on makeutta mutta ei hirveesti kaloreita. Minusta jopa ällömakea.
- Atkins Suklaapatukka. On 141 kcal, ei juuri mitään hiilaria eikä sokeria.
- Sitten voi lähteä illalla ulos tai tehdä jonkun pienen lihasharjoitteen kotona. Menee ohi se mieliteko monesti vaan sillä. Mutta on parempi nauttia jotain, ja vähän huijata aivojaan. :)
Itsellä herkkuhimo helpotti, kun otin ruoanlaittoon käyttöön voin ja kerman. Aikaisemmin olin todellinen leipäsyöppö ja söin sipsiä ja karkkia useita kertoja viikossa. Ei tee enää mieli.
Nytkin on karjalanpaisti uunissa ja paistoin lihat kuumalla pannulla runsaassa voissa ennen uuniin laittoa. Aivan upea tuoksu ja maku, ja leipää ei tee mieli ruoan kanssa eikä jälkeen. Jauhelihaakaan en enää paahda rasvattomalla pannulla, vaan paistan voissa.
Miksi syöt syö sitä suklaata niin paljon? Et syö sitä siksi, että se on niin hyvän makuista, vaan siihen on joku muu syy. Pääsin itse tuosta kierteestä pois sillä, että en enää lajitellut eri ruokia kiellettyihin ja ei-kiellettyihin ja annoin itseni syödä jos halusin. No yllätys, eihän se suklaa sitten enää olekaan niin hyvää. Loppujen lopuksi suklaa (ja muut ns. herkut) on vain jotain mikä maistuu paremmalta kuin jotkin muut ruoat, mutta ei se mitään niin ihmeellistä ole. Tärkeää on arvostaa kaikkea syömäänsä ruokaa ja nauttia niistä. Jos tunnet jääväsi jostain nautinnosta paitsi syödessäsi terveellisesti, repsahdat aina jossain vaiheessa mässyttämään näitä muka hyvänmakuisia herkkuja. Kannattaa myös pysyä pois ääripäistä. Jos hyppää herkuttelusta suoraan "terveelliseen ruokavalioon" se tuskin kestää. Jos ottaa pieniä askelia kerrallaan niin muutos tapahtuu vähitellen ja keho ja mieli tottuu asiaan.
Yksi käännekohta itselleni oli kun sisäistin, että en menetä mitään sillä etten ahmi herkkuja. Sen sijaan ahmimalla menetän haluamani vartalon ja elämänilon vellomalla siinä itseinhossa, joka ahmimisesta seuraa.
Ihmisellä se osa aivoista joka tekee järkeviä suunnitelmia tulevaisuuden varalle on eri kuin se joka elää tässä hetkessä. Usein niillä on aivan eri tavoitteet ja tulokset tiedetään.
Ihminen on sitä paitsi geneettisesti ohjelmoitu pitämään herkuista, koska aikonaan rasvavaraston kasvattaminen on ollut kovan työn takana. Tämän vuoksi esim. viidakossa elävät pygmit uhmaavat kuolemaa kiivetäkseen 50 metriä korkeaan puuhun hakemaan hunajaa hyökkäilevien mehiläisten pesästä.
Onnea taistelussa.
Jes. Tuo niin minä!