Mieheni valvottaa minua (luit ihan oikein)

Kaikenlaista, en ole koskaan kuullutkaan tästä väkivallan muodosta. On ihmiset kyllä pimeitä, nekin jotka alistuvat tuollaiseen. Valvottaminenhan on yksi kidutuksen ikivanhoista muodoista!

Vierailija kirjoitti:

Entä jos toinen kuorsaa ja kuorsaus loppuu "herättämällä" kuorsaajan hetkeksi vain jatkuakseen hetken päästä uudelleen ja vaatien uuden "herätyksen", mikä kuorsaajasta varmasti tuntuu juurikin siltä, ettei hänen anneta nukkua rauhassa, sillä itsehän hän ei kuorsaamistaan kuule.

Juuri näin. Nämä tökkijät niitä itsekkäitä narsisteja vasta ovatkin. Kuorsaaja ei koskaan kuorsaa tahallaan, mutta tökkijä-herättäjä tökkii tietoisesti ja tahallaan. Yrittäkää nyt naiset opetella nukkumaan syvempää unta, korvatulpat korviin jos ei muuten onnistu tai sitten eri huoneeseen.

Jatkossa jos joku tulee tökkimällä herättämään minua, mies tai nainen, niin saa kyllä samalla mitalla takaisin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entä jos toinen kuorsaa ja kuorsaus loppuu "herättämällä" kuorsaajan hetkeksi vain jatkuakseen hetken päästä uudelleen ja vaatien uuden "herätyksen", mikä kuorsaajasta varmasti tuntuu juurikin siltä, ettei hänen anneta nukkua rauhassa, sillä itsehän hän ei kuorsaamistaan kuule.

Juuri näin. Nämä tökkijät niitä itsekkäitä narsisteja vasta ovatkin. Kuorsaaja ei koskaan kuorsaa tahallaan, mutta tökkijä-herättäjä tökkii tietoisesti ja tahallaan. Yrittäkää nyt naiset opetella nukkumaan syvempää unta, korvatulpat korviin jos ei muuten onnistu tai sitten eri huoneeseen.

Jatkossa jos joku tulee tökkimällä herättämään minua, mies tai nainen, niin saa kyllä samalla mitalla takaisin.

Siirryn aina eri huoneeseen nukkumaan kun mies valvottaa minua kuorsauksellaan. Mies loukkaantuu tästä aina verisesti. Sanoo, että pitää mieluummin tökkiä ja herättää. Olen kokeillut tätä - auttaa ehkä viideksi minuutiksi. Mitäpä neuvoisit tekemään tässä tilanteessa? Kumpi on itsekäs?

Vierailija kirjoitti:

Hei nyt on pakko psykiatrina hiukan puuttua tähän, muuten kokisin että tekisin vääryyttä. Ei kukaan voi pintapuolisesti kertoa toista tekemään elämää kestäviä päätöksiä, ne aivan aidosti ja oikeasti muuttaa ihmisen elämää, lopullisesti. Koitetaan pitää mielessämme tietomme rajat, ja terve itsekriittisyys.

Kymmeniä ap:n kaltaisia tapauksia nähneenä voin kyllä  kehottaa aloittajaa miettimään kannattaako  oma terveys hukata  parisuhteen takia vai kannattaisko  sittenkin pelastautua. Ilmeisesti arvon psykiatrilla ei  ole tästä ilmiöstä riittävästi  kokemusta.

Vierailija kirjoitti:

Jutteletteko päivisin ollenkaan?

Jospa mies tuntee, että vain yöllä on riittävän rauhallista aikaa keskusteluun.

Olen ihan saatavilla hänelle sen jälkeen kun töistä pääsen, ja aidosti haluan viettää vapaa-aikani hänen kanssaan. Meillä on ihan mielettömän hauskaa yhdessä, en ole koskaan, kenenkään kanssa nauranut niin paljon kuin hänen kanssaan. Kun asiat ovat hyvin.

Mutta kun olen väsynyt (valvottamisesta), ajatukseni puuroutuvat, nuokun, enkä jaksa seurustella. Joskus hän ymmärtää väsymykseni ja antaa minun nukkua useita öitä, jopa viikonkin, kunnolla, mutta sitten valvottaminen taas alkaa.

Ja aina on uudet syyt, ja ne ovat aina parempia ja enemmän valideja kuin edelliset

Ap

Aihe on jotenkin todella absurdi, en pusty käsittämään. Ehkä tosiaan ahdistusta tms. taustalla?

Vierailija kirjoitti:

Rakastan häntä paljon, mutta tämä alkaa olla jo aika paljon sietämistä..

Ihan mielenkiinnosta, mitä tarkoitat sillä että rakastat häntä?

Vierailija kirjoitti:

Susanna90 kirjoitti:

Mitäs jos te keskustelisitte keskenänne ettekä pöytäisi asiaa julkisiin foorumeihin? Kaikella on syynsä ja täälläkin on monta ajattelematonta kommentoijaa. Älä piittaa niistä.

Olen kyllä yrittänyt puhua aiheesta ensisijaisesti mieheni kanssa, mutta hän ei yhtään ymmärrä että kärsin tilanteesta. Lisäksi hän on erittäin lahjakas verbaalisesti, joten jatkuvassa univajeessa en edes pärjää hänelle keskusteluissa.

Rakastan häntä, kun asiat ovat hyvin, ne eivät voisi olla paremmin.

Joskus minusta tuntuu, että hän ei vain aidosti ymmärrä että tarvitsen unta yli neljä tuntia yössä. Hänellä itsellään on ongelmia unensaannissa, joten siksikin tilanne ylittää käsityskykyni ihan täysin.

Ap

Sorry, mutta mä en nyt ymmärrä, missä keskustelussa sun edes pitäisi pärjätä. Ainut kommunikaatio tällaisessa tilanteessa pitäisi olla se, että sä sanot sille idiootille, että jos se kerrankin vielä herättää sut keskellä yötä jonkun muun syyn takia kuin että talo on tulessa, sä ensin lyöt ja sitten otat eron. Ei tuohon ole mitään lieventäviä asianhaaroja tai mitään, mitä sun pitäisi ymmärtää.

Vierailija kirjoitti:

 Hänen mielestään olen ”jo iso tyttö jonka pitää kestää valvomiset”.

Sano miehelle, että hän on jo iso poika, jonka pitää kestää yö itsekseen, turvautumatta äityliin.

(Siis oikeasti, mikä patapää sinulla on miehenä, jos ei tajua, että haluat nukkua etkä silloin ole palvelemassa miehesi tarpeita?)

Ennen oli ihan normaalia, että aviomies ja vaimo nukkuivat eri sängyissä ja jopa eri huoneissa. Itse oon niin huonosti nukkuva, että päädyimme mieheni kanssa siihen, että nukumme eri huoneissa. Jotkut ihmettelee meidän ratkaisua ja epäilevät liiton kestävyyttä, mutta meillä on kaksi lasta ja seksielämä toimii häiritsemättä yöunia.

emät- in- in kirjoitti:

tuota en jaksanut lärätä koko ketjua mutta jäin aprikoimaan imasetko kassit siltä tyhjäksi ilta uutisten aikaan, tai annatko sille emätintä käyttöön ennen nukkumaanmenoa? herätteleekö silti sinua?

Onko nää tällaisten viestien kirjoittajat miehiä? Jos ovat, niin saisivat hävetä silmät päästään oman sukupuolensa häpäisemisestä. Normaali mies ei ole mikään sukuelimensä vietävissä oleva elukka vaan ihan ajatteleva ja tunteva ihminen, vaikka ylle lainatun kaltaiset vatipäät yrittävätkin muuta uskotella.

Meillä oli samantapainen tilanne sillä erotuksella, että mies oli työttömänä vuoden ja sinä aikana hänellä oli päivärytmit sekaisin, kun ei tarttenut nousta aamulla tiettyyn aikaan. Hän valvoi siis tosi myöhään, pikkutunneille saakka. Itse opiskelin ja oli töissä näyttöjä ja oli aikataulut. Kun olin nukkumassa, mies rojautti aamuyöllä itsensä viereeni ja alkoi kuorsaamaan. Itse siihen heräsin ja meni tunteja, ennen kuin nukahdin uudelleen. Yritin puhua ja puhua ja puhua, mutta mies ei ymmärtänyt, hänen mielestään minä vaan temppuilin ja olin hankala. Hän jatkoi myöhään nukkumaan tulemista. Lopulta ei auttanut muu kuin muuttaa eri huoneeseen nukkumaan ja asia ratkesi. Mutta tosiaan meinasi hulluksi tulla ja ero myös meinasi tulla.  Siitä on jo yli vuosi ja yhä nukutaan eri huoneissa.

Kaikkea te siedättekin. Mä vetäisin turpaan jos ei sana tehoa💪

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entä jos toinen kuorsaa ja kuorsaus loppuu "herättämällä" kuorsaajan hetkeksi vain jatkuakseen hetken päästä uudelleen ja vaatien uuden "herätyksen", mikä kuorsaajasta varmasti tuntuu juurikin siltä, ettei hänen anneta nukkua rauhassa, sillä itsehän hän ei kuorsaamistaan kuule.

Juuri näin. Nämä tökkijät niitä itsekkäitä narsisteja vasta ovatkin. Kuorsaaja ei koskaan kuorsaa tahallaan, mutta tökkijä-herättäjä tökkii tietoisesti ja tahallaan. Yrittäkää nyt naiset opetella nukkumaan syvempää unta, korvatulpat korviin jos ei muuten onnistu tai sitten eri huoneeseen.

Jatkossa jos joku tulee tökkimällä herättämään minua, mies tai nainen, niin saa kyllä samalla mitalla takaisin.

Siirryn aina eri huoneeseen nukkumaan kun mies valvottaa minua kuorsauksellaan. Mies loukkaantuu tästä aina verisesti. Sanoo, että pitää mieluummin tökkiä ja herättää. Olen kokeillut tätä - auttaa ehkä viideksi minuutiksi. Mitäpä neuvoisit tekemään tässä tilanteessa? Kumpi on itsekäs?

Ei kai tuollaisessa tilanteessa auta kuin laittaa korvatulpat, hankkia miehelle kuorsauskisko tai erota. Jos kerta mies ei suostu nukkumaan eri huoneessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entä jos toinen kuorsaa ja kuorsaus loppuu "herättämällä" kuorsaajan hetkeksi vain jatkuakseen hetken päästä uudelleen ja vaatien uuden "herätyksen", mikä kuorsaajasta varmasti tuntuu juurikin siltä, ettei hänen anneta nukkua rauhassa, sillä itsehän hän ei kuorsaamistaan kuule.

Juuri näin. Nämä tökkijät niitä itsekkäitä narsisteja vasta ovatkin. Kuorsaaja ei koskaan kuorsaa tahallaan, mutta tökkijä-herättäjä tökkii tietoisesti ja tahallaan. Yrittäkää nyt naiset opetella nukkumaan syvempää unta, korvatulpat korviin jos ei muuten onnistu tai sitten eri huoneeseen.

Jatkossa jos joku tulee tökkimällä herättämään minua, mies tai nainen, niin saa kyllä samalla mitalla takaisin.

Siirryn aina eri huoneeseen nukkumaan kun mies valvottaa minua kuorsauksellaan. Mies loukkaantuu tästä aina verisesti. Sanoo, että pitää mieluummin tökkiä ja herättää. Olen kokeillut tätä - auttaa ehkä viideksi minuutiksi. Mitäpä neuvoisit tekemään tässä tilanteessa? Kumpi on itsekäs?

Ei kai tuollaisessa tilanteessa auta kuin laittaa korvatulpat, hankkia miehelle kuorsauskisko tai erota. Jos kerta mies ei suostu nukkumaan eri huoneessa.

Saan korvatulpista tulehduksen. Oletko muuten itse yrittänyt nukkua korvatulpat päässä esim. kaksi viikkoa tai kuukauden putkeen? Ellet, kokeile. Minusta ainakin äärimmäisen epämiellyttävää, vaikken sitä tulehdusta saisikaan. Mies ei mene lääkärille, sillä kuorsaus ei ole hänelle ongelma.

Joo, jäljelle jää ero. Kylläpä taas saisivat palstan miesasiamiehet riekkumisen aihetta: ”Ilkeä akka jättää hyvän miehen ihan naurettavasta syystä! Taas miehiä sorretaan ja kohdellaan kaltoin!”

Valvottaminen on hyvin tyypillinen käytösmalli narsisteilla. Tutustu esim youtube kanavaan Inner integration, niin löydät ehkä apua. Täällä tuskin juurikaan ymmärrystä aiheesta. Tuollainen on vakavaa kiusaamista, jonka tarkoitus on heikentää sinua ja omanarvontunnettasi.

Eri huoneeseen nukkumaan. Terveisin se, joka nukkuu nykyään olohuoneessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entä jos toinen kuorsaa ja kuorsaus loppuu "herättämällä" kuorsaajan hetkeksi vain jatkuakseen hetken päästä uudelleen ja vaatien uuden "herätyksen", mikä kuorsaajasta varmasti tuntuu juurikin siltä, ettei hänen anneta nukkua rauhassa, sillä itsehän hän ei kuorsaamistaan kuule.

Minä kuorsaan ja vaimo on herkkäuninen. Tönimisherätykset häiritsivät minun untani. Lopputulemana kaksi väsynyttä ja kiukkuista. Ratkaisuna omat makkarit. Usein loikoillaan ja juellaan hetki samassa sängyssä, toisinaan myös rakastellaan, jos siltä tuntuu, sitten siirrytään omiin huoneisiin eri puolella taloa a nukutaa yömme hyvin. Aamulla, etenkin viikonloppuina, ekana herännyt hiippailee toisen sänkyyn. Parisuhteemme voi nykyään hyvin.

Tönisivät häiritsivät minua, mutta vielä enemmän se, että tajusin uneni läpi vaimon nukkuvan huonosti, jolloin aloin varomaan kuorsausta ja nukuin koiranunta, joka ei palauttanut päivän rasituksista. Pakko nukkuminen samassa sängyssä olisi tuhonnut liittomme ja terveytemme.

Naapureilla sama ongelma. Mutta kuorsaava mies ei hyväksy, että vaimo nukkuu eri huoneessa. Seurauksena vaimon väsyminen ja terveysongelmat. Huoneita heidän talossaan riittää lasten lähdettyä maailmalle, joten tilaongelma tämä ei ole vaan miehen asenneongelma ja piittaamattomuus vaimonsa hyvinvoinnista.

Apneakisko on kaikille kuorsaajille loistava. Kannattaa muistaa että kuorsaus heikentää sen kuorsaajankin unenlaatua. Kuorsaaja ei itsekään juuri koskaan nuku hyvin.

Itse olen erittäin kovaa kuorsaava ja hengityskatkojakin on. Apneakisko kuitenkin saa minut nukkumaan äänettömästi. Olen itsekin paljon virkeämpi. 

Vähän asian vierestä, mutta kisko ei käy kaikille. Itse kuorsaan, mutta hampaat ja purenta ovat sellaiset, että sopivia kiskoja en ole löytänyt ja kiskoihin erikoistunut hammaslääkäri ihmetteli.

Tuohan on vanha kiduttamiskeino, jos ei anneta nukkua. Sekoat vähitellen ja puhkeaa krooninen tauti. Jos vielä odotat, lapsesi voi syntyä valmiiksi häiriöisenä.

Olet tosi nynny, ellet lyö katki ko. asiaa. Kerrot terveydenhoitajalle ja haet ensikotiin nukkymaan. Älä leiki terveydelläsi.

Tuollainen kiusa on mielipuolta.

Häivy itsesikin takia.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä, kuulostaa varmasti koomiselta, kyseessä on tosiaan aikuinen mies.

En tiedä mitä enää tekisin. Mieheni saattaa herättää minut jopa kolmekin kertaa yössä. Joskus hän haluaa jutella, toisinaan hän kaipaa läheisyyttä.

Itselleni yöunet ovat tärkeät, toimintakykyni heikkenee huomattavasti jos on monta rikkonaista yötä takana. Joskus menee viikkojakin niin että saan nukkua, mutta toisinaan hän herättää minut useina peräkkäisinä öinä.

Hänen mielestään on outoa että hermostun aiheesta. Hänen mielestään olen ”jo iso tyttö jonka pitää kestää valvomiset”. En kuitenkaan saa nukkua myöskään päivällä.

Ehdotuksia?

Tuonkaltainen piittaamattomuus toisen perustarpeista on hälyttävä merkki. Olette ilmeisesti keskustelleet asiasta monesti. Kerrot, että saat joskus olla viikkojakin rauhassa mutta että mikään keskustelu ei ole tuonut asiaan muutosta pitkällä aikavälillä. Voit tietysti esittää uhkavaatimuksen, että lähdet, jos mies ei lopeta, ja saada miehesi lopettamaan tuon käytöksen. Mutta on tilanteita, joissa uhkavaatimus on vaikeampaa toteuttaa ja miehesi tietää sen. Esimerkiksi jos olisitte ehtineet hankkia lapsia ja he olisivat työläästi hoidettavassa iässä, liitosta lähteminen voisi olla häirinnästä huolimatta vaikeaa.

On epänormaalia häiritä puolisoa tuolla tavalla keskellä yötä. Noin ei ihan tervepäinen ihminen tee, vaikka syystä tai toisesta teillä ei olisi mahdollisuutta päiväsaikaan keskustella ja nauttia toistenne läheisyydestä. Tervepäinen keskustelee asiat halki silloin kuin se on sopivaa. Miehesi vaikuttaa jollakin tavalla kehittymättömältä luonteelta. 

Itse en uskaltaisi tehdä lapsia noin itsekeskeisen ihmisen kanssa. Kuvittele itsesi lastenhoidosta, töissäkäynnistä ja kodinhoidosta aivan rättiväsyneenä vielä miehesi häirittäväksi.  Unenriisto on vain yksi tapa, jolla toisen tarpeista piittaamaton ihminen voi kiusata kumppaniaan. Ei tainnyt kumppanin valinta mennä ihan putkeen. Millaisia kumppaneita sinulla on ollut ennen nykyistä miestäsi?