Mieheni valvottaa minua (luit ihan oikein)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vähän nyt ärsyttää nämä kommentit josta miestä syytetään sairaaksi manipuloijaksi, kiusaajaksi sun muuksi.

Olin itse tuollainen. Olin vain puhtaasti ajattelematon enkä osannut asettua toisen asemaan. Oma rytmi on aina ollut yökukkuja ja nukahtaminen uudestaan vaikka herätettäisiin enkä hölmöyttäni tajunnut puolisoni erilaisuutta.

Täällähän vain jaetaan kokemuksia. Ei kukaan kai ole syyttänyt tuntematonta mistään. Huomattavasti haitallusempana kun anonyymien "keittiöpsykologien" mahdollisia vääriä arvauksia sitä, että ap jää yksin arvailemaan mistä on kyse, jos kumppani ei aivan oikeasti ymmärrä edes toisen perustarpeita.

Se on ap:n oma asia sitten arvioida mitkä teorioista tai kokemuksista osuvat oman tilanteen kanssa yksiin.

Ei sillä ole mitään merkitystä mitä anonyymit itse ajattelevat muista anonyymeistä.

Ja muuten, itse sain apua nimenomaan tältä palstalta kun itselläni oli samantapainen tilanne ap:n kanssa.

Tottakai sillä on merkitystä mitä anonyymit ajattelevat muista anonyymeistä. Tälle tuli naurettua vedet silmissä... Luuletko että kommentit ei vaikuta kehenkään. Mulkvistinä toiminen on sama oli se sitten kasvotusten tai foorumeilla.

Miten sillä on muka väliä? Niin kauan kuin kukaan ei tiedä kenestä on kyse, niin aivan sama.

Ai jos sata sulle tuntematonta anonyymiä henkilöä haukkuu sut, niin se on täysin jees? Hankipa Twitter-tili.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan oikeasti nyt. Voitteko te naiset kertoa mistä ihmeestä te löydätte näitä miehiä?? Mistä ihmeestä te löydätte kaikki nämä luuserit jotka herättää teitä yöllä monta kertaa? 

Löysin omani netistä. En treffien tms kautta vaan alunperinkin tavattiin vain kavereina. Ja siitä se lähti, mies oli hauska, introvertti, lahjakas ja outo, "kaunis sielu". Ja oli sitä koko suhteen ajan, se ei muuttunut suhteen aikana.

Se mikä yhteen muuton jälkeen itselleni realisoitui, oli ettei mies nähnyt itseäni samoin kuin minä hänet. Arvoni oli se, mitä minusta voisi hyötyä ja saada, ei se mitä olin tai varsinkaan se miksi suhteenaikana muutuin. Mies oli tarvitsija ja minä vain hyödyke.

No, tuohan sitten selittääkin tilanteen: hyödykkeellä ei ole tarpeita, vain tarvitsijalla on.

Totta, sitä on vain vaikea ymmärtää itse olevansa sellainen kun itse on toisen kanssa halusta eikä tarpeesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vähän nyt ärsyttää nämä kommentit josta miestä syytetään sairaaksi manipuloijaksi, kiusaajaksi sun muuksi.

Olin itse tuollainen. Olin vain puhtaasti ajattelematon enkä osannut asettua toisen asemaan. Oma rytmi on aina ollut yökukkuja ja nukahtaminen uudestaan vaikka herätettäisiin enkä hölmöyttäni tajunnut puolisoni erilaisuutta.

Täällähän vain jaetaan kokemuksia. Ei kukaan kai ole syyttänyt tuntematonta mistään. Huomattavasti haitallusempana kun anonyymien "keittiöpsykologien" mahdollisia vääriä arvauksia sitä, että ap jää yksin arvailemaan mistä on kyse, jos kumppani ei aivan oikeasti ymmärrä edes toisen perustarpeita.

Se on ap:n oma asia sitten arvioida mitkä teorioista tai kokemuksista osuvat oman tilanteen kanssa yksiin.

Ei sillä ole mitään merkitystä mitä anonyymit itse ajattelevat muista anonyymeistä.

Ja muuten, itse sain apua nimenomaan tältä palstalta kun itselläni oli samantapainen tilanne ap:n kanssa.

Tottakai sillä on merkitystä mitä anonyymit ajattelevat muista anonyymeistä. Tälle tuli naurettua vedet silmissä... Luuletko että kommentit ei vaikuta kehenkään. Mulkvistinä toiminen on sama oli se sitten kasvotusten tai foorumeilla.

Miten sillä on muka väliä? Niin kauan kuin kukaan ei tiedä kenestä on kyse, niin aivan sama.

Ai jos sata sulle tuntematonta anonyymiä henkilöä haukkuu sut, niin se on täysin jees? Hankipa Twitter-tili.

Kenet "sut" ? Eihän tämä ketju ole henkilöitynyt kenenkään nimeen. Jos susta tuntuu siltä, että tämä on hyökkäys sua kohtaan, niin kannattaisi miettiä miksi susta tuntuu siltä.

Teillä ei selvästikään ole tarpeeksi aikaa jutella asioista ja ne valvottavat sitten miestäsi yöllä. Olette yhdessä vastuussa suhteen toimimisesta, keskustelkaa illalla ja kysykää toiselta mitä kuuluu niin ei tartte yöllä heräillä sen takia.

Narsistin käytöstä, vallankäyttöä, henkistä väkivaltaa. Jssap. Asap.

Vierailija kirjoitti:

Susanna90 kirjoitti:

Mitäs jos te keskustelisitte keskenänne ettekä pöytäisi asiaa julkisiin foorumeihin? Kaikella on syynsä ja täälläkin on monta ajattelematonta kommentoijaa. Älä piittaa niistä.

Olen kyllä yrittänyt puhua aiheesta ensisijaisesti mieheni kanssa, mutta hän ei yhtään ymmärrä että kärsin tilanteesta. Lisäksi hän on erittäin lahjakas verbaalisesti, joten jatkuvassa univajeessa en edes pärjää hänelle keskusteluissa.

Rakastan häntä, kun asiat ovat hyvin, ne eivät voisi olla paremmin.

Joskus minusta tuntuu, että hän ei vain aidosti ymmärrä että tarvitsen unta yli neljä tuntia yössä. Hänellä itsellään on ongelmia unensaannissa, joten siksikin tilanne ylittää käsityskykyni ihan täysin.

Ap

Tuntuuko susta siltä, että mies ei ymmärrä muitakaan asioita sun näkökulmastasi vai koskeeko se ainoastaan unta?

Exäni oli kanssa hyvä puhumaan, mutta joskus tuli sekin päivä, että opin että huono keskustelemaan. "Keskustelu" oli siltä yksipuolista "opastusta" ja kaikki sellaiset ongelmat, kuten valvottaminen olivat ainoastaan mun ongelmiani, joista se jauhoi mielestään "ratkaisukeskeisesti".

Itsellänikin oli aina sellainen olo, ettei mies vain jostakin syystä "ymmärrä" ja en vieläkään tiedä, oliko kyse oikeasti vain ymmärtämättömyydestä. Joka tapauksessa eron jälkeen silmät avautuivat, ei sillä ymmärtääkö mies vai ei ole väliä. Sitä voi miettiä niinkin päin, että onko miehellä edes halua ymmärtää? Tai kykyä ottaa vastuuta omasta toiminnastaan? Vai jääkö miehenkin käytös sun harteillesi? Pitäisikö sun esimerkiksi karaistua tai oppia hillitsemään tunteitasi, lakata välittämästä miehen käytöksestä?

maalaisjärki kirjoitti:

Teillä ei selvästikään ole tarpeeksi aikaa jutella asioista ja ne valvottavat sitten miestäsi yöllä. Olette yhdessä vastuussa suhteen toimimisesta, keskustelkaa illalla ja kysykää toiselta mitä kuuluu niin ei tartte yöllä heräillä sen takia.

Pakko sanoa että tämä oli täysin järjen ääni tässä kaikessa keskustelussa.

Vierailija kirjoitti:

maalaisjärki kirjoitti:

Teillä ei selvästikään ole tarpeeksi aikaa jutella asioista ja ne valvottavat sitten miestäsi yöllä. Olette yhdessä vastuussa suhteen toimimisesta, keskustelkaa illalla ja kysykää toiselta mitä kuuluu niin ei tartte yöllä heräillä sen takia.

Pakko sanoa että tämä oli täysin järjen ääni tässä kaikessa keskustelussa.

Aika on suhteellista. Voi miettiä että pitäisikö keskustella jo ennen nukkumaan meno pleikkarin peluun sijasta. Tai voisiko keskustelu odottaa vapaapäivään.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä, kuulostaa varmasti koomiselta, kyseessä on tosiaan aikuinen mies.

En tiedä mitä enää tekisin. Mieheni saattaa herättää minut jopa kolmekin kertaa yössä. Joskus hän haluaa jutella, toisinaan hän kaipaa läheisyyttä.

Itselleni yöunet ovat tärkeät, toimintakykyni heikkenee huomattavasti jos on monta rikkonaista yötä takana. Joskus menee viikkojakin niin että saan nukkua, mutta toisinaan hän herättää minut useina peräkkäisinä öinä.

Hänen mielestään on outoa että hermostun aiheesta. Hänen mielestään olen ”jo iso tyttö jonka pitää kestää valvomiset”. En kuitenkaan saa nukkua myöskään päivällä.

Ehdotuksia?

Tänä iltana hyvällä hetkellä reilusti ennen nukkumaanmenoa sanot hänelle, että haluat puhua tästä asiasta ja toivot hänen kuuntelevan. Kerrot hänelle, että tarvitset yhtäjaksoiset unet etkä halua hänen enää herättävän sinua öisin. Jos hän alkaa pikkutytötellä sinua tai muuten vängätä vastaan niin et lähde siihen mukaan vaan toteat, että et enää aio herätä hänen takiaan öisin. Mikäli hän ei anna sinun nukkua yhteisessä kodissanne, lähdet muutamaksi yöksi nukkumaan muualle (vanhemmille, kavereille, hotelliin, mikä se sinulle onkin minne voit mennä). Piste.

Ja jos hän kaikesta huolimatta herättää, niin käännät kylkeä. Anna loukkaantua niin paljon kuin sielu sietää, ei siitä mene kumpikaan rikki. Unen puutteesta menee. Ellei hän siinäkään vaiheessa vielä ymmärrä, että olet tosissasi, niin sitten lähdet jonnekin muutamaksi yöksi.

Sinä itse olet ainoa, joka voi tehdä tilanteelle jotain. On ihan sama, mitä me miehestä täällä sanomme ja kauhistelemme ja ihmettelemme, hänellä ei ole mitään syytä muuttaa käytöstään niin kauan kuin sinä annat kohdella itseäsi tuolla tavalla.

Jos et pidä jalanjäljistä kasvoillasi, älä alennu kynnysmatoksi.

Olin vähän aikaa suhteessa tuollaisen kanssa. Alku oli kivaa, mutta sitten mies alkoi valvottaa minua öisin, kun kerran ei saanut itse nukuttua. Tein vuorotyötä, mies työtön. Laittoi yöllä valot, soitti musiikkia kovalla, töni, lopulta haukkui, kun en halunnut keksutella hänen kanssaan. Joi myös usein alkoholia ja sitten oli vielä pahempi.

Jonkin aikaa tuota siedin ja yritin puhua. Mikään ei muuttunut ja laitoin pois elämästäni.

Vierailija kirjoitti:

Miten hän perustelee oikeuttaan herätellä aikuisena ihmisenä toista henkilöä, muuten kuin sillä, että SINÄ olet jo iso tyttö? Tajuaako hän itse olevansa äärimmäisen itsekäs, omahyväinen ja välinpitämätön sun perustarpeita kohtaan?

  Sinä olet iso tyttö mutta hän pikkupoika ja lisäksi tyhmä ja itsekäs.  Ei tulisi mieleenkään herättää toista turhan takia yöllä.  Kuinka kauan olette olleet/asuneet yhdessä?

Meillä mies valvottaa minua ihan v*ttumaisuuttaan. Haluaa riidellä, stressaa arjessa ja valvoo yöt. Sitten sitä v*tuttaa, että minä saan silti unen, vaikka hänellä on harmitusolo. Illalla alkaa mykkäkoulu, ja riita vasta, kun yritän päästä unille.

Aikuinen ihminen ei herätä toista keskellä yötä "juttelemaan" tai halimaan. Aikuinen ihminen osaa myös mennä nukkumaan itsekseen, jos toinen haluaa vielä valvoa. Hän osaa myös herätä aamulla ja antaa toisen jatkaa uniaan. Jos nämä asiat eivät aikuiselta ihmiseltä onnistu, on syytä selvittää miksi. Vaikka asiantuntijan avulla ellei itse osaa. Ja kun syy on selvinnyt, se hoidetaan pois päiväjärjestyksestä. Jos syy on kusipäisyys ja kiusaaminen, niin sitten tyyppi voi asua ihan itsekseen ja herätellä vaikka itseään. Aikuiselta voi ja pitää vaatia aikuista käytöstä. Hätätilanne on sitten eri juttu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Susanna90 kirjoitti:

Mitäs jos te keskustelisitte keskenänne ettekä pöytäisi asiaa julkisiin foorumeihin? Kaikella on syynsä ja täälläkin on monta ajattelematonta kommentoijaa. Älä piittaa niistä.

Olen kyllä yrittänyt puhua aiheesta ensisijaisesti mieheni kanssa, mutta hän ei yhtään ymmärrä että kärsin tilanteesta. Lisäksi hän on erittäin lahjakas verbaalisesti, joten jatkuvassa univajeessa en edes pärjää hänelle keskusteluissa.

Rakastan häntä, kun asiat ovat hyvin, ne eivät voisi olla paremmin.

Joskus minusta tuntuu, että hän ei vain aidosti ymmärrä että tarvitsen unta yli neljä tuntia yössä. Hänellä itsellään on ongelmia unensaannissa, joten siksikin tilanne ylittää käsityskykyni ihan täysin.

Ap

Tuntuuko susta siltä, että mies ei ymmärrä muitakaan asioita sun näkökulmastasi vai koskeeko se ainoastaan unta?

Exäni oli kanssa hyvä puhumaan, mutta joskus tuli sekin päivä, että opin että huono keskustelemaan. "Keskustelu" oli siltä yksipuolista "opastusta" ja kaikki sellaiset ongelmat, kuten valvottaminen olivat ainoastaan mun ongelmiani, joista se jauhoi mielestään "ratkaisukeskeisesti".

Itsellänikin oli aina sellainen olo, ettei mies vain jostakin syystä "ymmärrä" ja en vieläkään tiedä, oliko kyse oikeasti vain ymmärtämättömyydestä. Joka tapauksessa eron jälkeen silmät avautuivat, ei sillä ymmärtääkö mies vai ei ole väliä. Sitä voi miettiä niinkin päin, että onko miehellä edes halua ymmärtää? Tai kykyä ottaa vastuuta omasta toiminnastaan? Vai jääkö miehenkin käytös sun harteillesi? Pitäisikö sun esimerkiksi karaistua tai oppia hillitsemään tunteitasi, lakata välittämästä miehen käytöksestä?

Tämä voisi olla mun kirjoittama.

Yritin vuosikaudet selvittää, onko mieheni tyhmä, kokematon vai kiusaako se mua tahallaan. Viimeistä vaihtoehtoa oli vaikea uskoa, koska vahingoitettuaan luottamustani ja rakkauttani jälleen kerran, hän itki ja oli pahoillaan, joskus jopa maaten matolla ja hakaten päätään lattiaan (todella!)

Pidin sitä merkkinä siitä, että kyllä se mua rakastaa, kyllä asiat muuttuu paremmiksi. Se ei vain osaa.

Vuodet kuluivat. Yhä vain mies tämän tästä teki asioita, joita ei itsekään ymmärtänyt eikä hyväksynyt, ja katui, aina jälkeenpäin.

Olin jo aika päiviä menettänyt luottamuksen ja kunnioituksen häntä kohtaan. Lopulta älysin kysyä itseltäni sen kipeimmän kysymyksen: miten on mahdollista, että ihminen satuttaa ajattelemattomuudellaan toistuvasti sitä jota väittää rakastavansa?

No juuri siten: hän ei ajattele sinua. Hän ajattelee vain itseään. Tämän joutui pariterapeutti sanomaan moneen kertaan, ennenkuin se meni läpi. Pariterapeutin ei ei tarvinnut tavata meitä kuin kaksi kertaa nähdäkseen tämän.

Niin sokea ihminen on kun rakastaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä, kuulostaa varmasti koomiselta, kyseessä on tosiaan aikuinen mies.

En tiedä mitä enää tekisin. Mieheni saattaa herättää minut jopa kolmekin kertaa yössä. Joskus hän haluaa jutella, toisinaan hän kaipaa läheisyyttä.

Itselleni yöunet ovat tärkeät, toimintakykyni heikkenee huomattavasti jos on monta rikkonaista yötä takana. Joskus menee viikkojakin niin että saan nukkua, mutta toisinaan hän herättää minut useina peräkkäisinä öinä.

Hänen mielestään on outoa että hermostun aiheesta. Hänen mielestään olen ”jo iso tyttö jonka pitää kestää valvomiset”. En kuitenkaan saa nukkua myöskään päivällä.

Ehdotuksia?

Tänä iltana hyvällä hetkellä reilusti ennen nukkumaanmenoa sanot hänelle, että haluat puhua tästä asiasta ja toivot hänen kuuntelevan. Kerrot hänelle, että tarvitset yhtäjaksoiset unet etkä halua hänen enää herättävän sinua öisin. Jos hän alkaa pikkutytötellä sinua tai muuten vängätä vastaan niin et lähde siihen mukaan vaan toteat, että et enää aio herätä hänen takiaan öisin. Mikäli hän ei anna sinun nukkua yhteisessä kodissanne, lähdet muutamaksi yöksi nukkumaan muualle (vanhemmille, kavereille, hotelliin, mikä se sinulle onkin minne voit mennä). Piste.

Ja jos hän kaikesta huolimatta herättää, niin käännät kylkeä. Anna loukkaantua niin paljon kuin sielu sietää, ei siitä mene kumpikaan rikki. Unen puutteesta menee. Ellei hän siinäkään vaiheessa vielä ymmärrä, että olet tosissasi, niin sitten lähdet jonnekin muutamaksi yöksi.

Sinä itse olet ainoa, joka voi tehdä tilanteelle jotain. On ihan sama, mitä me miehestä täällä sanomme ja kauhistelemme ja ihmettelemme, hänellä ei ole mitään syytä muuttaa käytöstään niin kauan kuin sinä annat kohdella itseäsi tuolla tavalla.

Jos et pidä jalanjäljistä kasvoillasi, älä alennu kynnysmatoksi.

Pakko komentoida vielä tähän sellainen itsestäänselvyys, että jos mies tästä huolimattavä herättää sinut syyllä kuten "Ajattelin vielä pelailla koneella, menisitkö sohvalle nukkumaan, ettet häiriinny kesken unien".

Niin sanomattakin selvää, että sen pitäisi olla sitten siinä. Itselleni ei siinä vaiheessa vielä ollut. Herättely yms. Kiusanteko vain muutti aina vähän syytä tai muotoa, mutta pohjimmiltaan siinä oli kyse aina sanasta. Älä mene siihen halpaan, että kuvittelisit miehen ottaneen opiksi tai yrittävän ottaa opiksewm. Sanat ovat aina sanoja, tässä tapauksessa käytös ratkaisee.

-se aiemmin tilittänyt

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa niin vähäjärkiseltä menolta, ettei voi sanoa muuta kuin että ota ero ap.

Ap kirjoitti että mies loukkaantuu jos kääntää kylkeä ja jatkaa unia. Mitä sitten? Mikäli et halua erota, niin antaa miehen mököttää, kyllä se siitä yli pääsee. Eihän muita vaihtoehtoja ole, jos mies on niin heikkolahjainen ettei sanomisella ymmärrä.

En ymmärrä näitä yöherättelijöitä, ellei kyseessä ole lapsi. Jos joku aikuinen ihminen herättelisi yöstä toiseen niin lopulta varmaan löisin joka kerta kun tulee herättelemään.

'Mies loukkaantuu'.   Mutta mies ei ajattele että sinä voit loukkaantua jos hän herättelee ilman että hänellä on joku pätevä syy.  Eikö mies ymmärrä.  Puuttuuko häneltä empaattisuus ja toisen ja yleinen ymmärtämisen taju.   Huomaatko että oletkin iskenyt kirveesi kiveen.  Mikäli suhde on vasta seukka-asteella eli ei ole lapsia niin harkitse millainen mies on muutoin sinua kohtaan.

Kaikenlaista pask** ja experttejä täällä pätemässä

htr535236 kirjoitti:

Kaikenlaista pask** ja experttejä täällä pätemässä

Osuuko tämän kaltaiset ketjut liian lähelle vai mikä sulla on ongelma?

Juoppo exä tuli kotiin, ja herätti aina saadakseen huomiota. Seurasi käsittämätön monologi siitä kuinka hänestä tulee kuuluisa taiteilija ja kuinka paljon parempia ja erityislaatuisia taideopiskelijat ovat taviksiin verrattuna. Pravuuri oli käydä panemaan, kun olen nukahtanut. Pyysi aina olemaan liikkumatta. Esine vain on nainen, huonon miehen kynsissä.

Usean kuukauden nukkumattomuus on vakava terveysriski. Jos vuorokausirytmit on erilaiset, molemmille eri nukkumapaikat. Erilläännukkuminen on turha tabu, esim kuorsauksen takia voi nukkua eri huoneissa. Jos kotona ei ole hyvä olla ja levätä, jotain on vialla.

juupa juu