Miten te muut 40+ ikäiset elätte puhelimenne kanssa? Mitä odotatte muilta?

Oon 40-v. nainen enkä oikein tykkää puhelimen näpyttelystä tai muutenkaan sen kanssa asuilusta. Töissä koko ajan äänettömällä, mutta työpöydällä kuitenkin niin että näen jos joku soittaa. Varsinkin lapsen tavoitettavissa täytyy olla. Inhoan WhatsAppia ja sen piipitystä, mutta sekin on lähinnä perheen vuoksi. En tykkää naputella viestejä, muuten kuin ihan lyhyitä vain. Joskus laitan kotona mobiilidatan pois päältä ihan WhatsAppin vuoksi. On vain muutama ihminen kenelle soitan, teen mieluummin jotain muuta tai tapaan ihmisiä kasvokkain.

En ole koskaan pitänyt puhelimen käytöstä. Puhelin on minulle vastenmielinen kapine. Kyllä minulla sellainen on ja mukana pidän jos pystyn. Aina ei ole taskuja. Nettiä kyllä käytän kotona. Ystävät eivät ole minua hylänneet, vaikka oma rauha on minulle tärkeää.

Vierailija kirjoitti:

Ei lankapuhelin todellakaan hälytä normaalisti, jos on johto pois seinästä. Varattua taitaa tuutata.

No ei tuuttaa varattua, vaan tulee normaali soittoääni.

Varattua tuuttaa kun luuri on poissa paikoiltaan.

Mitenkä tuollaisen ihmisen kanssa on ylipäänsä mahdollista tutustua? Olisiko mahdollinen suhdekin sitten tuollaista, sinua saisi kiinni aina välillä satunnaisesti? Jokainen saa tietysti tehdä miten haluaa, mutta ei tuo ainakaan paranna mahdollisuuksiasi kumppanin löytämiseen. Nopeat syö hitaat silläkin saralla.

Vierailija kirjoitti:

Olen viisikymppinen ja saman miehen kanssa, jonka kanss aloitin parisuhteen 31 vuotta sitten.

Mutta vastaan silti. Minusta on outoa, jos ihminen ei lainkaan pidä kännykässä ääntä. Eikö sinulla ole ketään, jolla voisi olla sinulle kiireellistä asiaa? Iäkkäitä vanhempia, hyvää ystävää, työasioita hoitavaa kolleegaa/pomoa? Oletko työtön, vai miten sinulla on varaa suhtautua noin evvk?

Minulla ainakin on työtehtäviä ja myös harrastusmenoa (esim. teatteri), joissa ei ole sopivaa kesken kaiken ruveta räpläämään kännykkää, eikä usein edes se, että kännykkä pitää jotain ääntä. Joten äänettömällä on. Ja jos olen vaikka kaverin kanssa iltaa viettämässä, en minä sielläkään pidä soveliaana kesken kaiken upota kännykkääni. Pomo ei viestittele kännykkään, vanhoilla sukulaisilla ei ole akuuttia asiaa juuri minulle. Ja sitten olen huomannut, että keskustan metelissä en aina edes kuule kännykkää vaikka se soisikin. Eli en tosiaankaan vastaa aina heti.

Edelleenkään ihmisen ei ole mikään pakko olla aina tavoitettavissa. Kyllä se riittää, jos on kerran - pari päivässä. Ihan jo puhelinmyyjien takia on toisinaan kännykkä äänettömällä.

(Työttömänä muuten oli toista, sillon oli vähän pakko kytätä sitä kännyä ihan hysteerisenä. Sieltähän voi tulla vaikka haastattelukutsu.)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika hankalaksi menisi yhteydenpito ystäviin, jos kaikki asennoituisivat ap samalla lailla kuin sinä, ap.

Sinähän siis käytännössä kieltäydyt olemasta kontaktissa ystäviisi muutoin kuin parina hetkenä päivästä, jolloin sinulle iskee tarve olla kontaktissa muihin ihmisiin.

Entä, jos heillä olisi myös kännykkä äänettömällä, he eivät silloin vastaisi sinun takaisin soittoosi.

He huomaisivat jossakin vaiheessa, ehkä puolen vuorokauden päästä, että kappas, XX on soittanut takaisin. Mutta sinua taas ei saisi kiinni, koska sinun rytmisi on joku ihan toinen ja kännysi taas äänettömällä.

Loppuisi aika pian yhteydenpito ihmiseen, joka ei koskaan vastaa puheluihinsa.

Ja tekstiviesteihinkin hyvin pitkällä viiveellä. Ei voisi koskaan esimerkiksi kysyä neuvoa tai pyytää ex tempore kahville.

Tapaamme kasvotusten usein ystävieni kanssa. Jos haluamme jutella puhelimessa, sovimme etukäteen molemmille sopivan ajan. Oikeastaan nuo puheluajat onkin jo vakiintuneet ja siksi en jaksakaan ylimääräisesti puhelimella päivystää.

Yksi kysyi myös, eikö kellään voisi olla minulle kiireellistä asiaa. Ehkä, mutta en ole poliisi, ensilääkäri tai vastaava, joten kaikkiin kiireellisiin asioihin löytyy parempikin taho soittaa.

-ap

Sähän olet ihan kuin minun 90-vuotias isäni! Hän tosin siksi, ettei halua kännykkää opetella, mutta ihan samanlainen jäärä. Että muut marssikoot hänen pillinsä mukaan, kun ei periaatteessa voi tehdä sitä tai tätä.

Minä jättäisin sinunlaisesi ihmisen myös kyllä aika nopeasti sivuun. Sinulla on ihan älyttömän joustamaton ja ylimielinen asenne.

Minusta taas on ylimielistä ajatella että toisen pitää aina olla Minun tavoitettavissa. -ei ap.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen viisikymppinen ja saman miehen kanssa, jonka kanss aloitin parisuhteen 31 vuotta sitten.

Mutta vastaan silti. Minusta on outoa, jos ihminen ei lainkaan pidä kännykässä ääntä. Eikö sinulla ole ketään, jolla voisi olla sinulle kiireellistä asiaa? Iäkkäitä vanhempia, hyvää ystävää, työasioita hoitavaa kolleegaa/pomoa? Oletko työtön, vai miten sinulla on varaa suhtautua noin evvk?

Ei sillä, minulla kännykät ovat kotona ollessani käsilaukussa enimmän osan aikaa, joten jos minulle on jollakin kiireellistä asiaa, on parempi soittaa kuin panna wa-viesti tai tekstari, tekstarin yksittäistä piippausta en välttämättä kuule. Huomaan sen tosiaan ehkä vasta seuraavana päivänä. Silloin kyllä pahoittelen viipynyttä vastaustani.

Mutta tuo on minusta aika ymmärrettävää, koska kiireisellä perheenäidillä on kotona hommia pitkin taloa ja puutarhaa, ei kännykän lähellä välttämättä olla, vaikka se olisi keittiön pöydälläkin. Siksi akuutissa asiassa kannattaa mieluummin soittaa.

Joka tapauksessa kännykän pitäminen äänettömällä on ihan samaa kuin olisi muinaista lankapuhelinta pitänyt töpseli irti seinästä. Et haluakaan olla saavutettavissa, ja se ON vähän omituista.

Hah..miten ihmeessä voit verrata lankapuhelimen irroittamista ja tuota??

JOS oltiin kotona, oltiin tavoitettavissa, nyt pitäisi olla 24/7 missä ikinä oletkin. Ei ole ihan sama asia ei... kaikki ei suostu kännykän orjiksi ja hyvä niin. Outoa on että niin moni sen tekee..

Se on täsmälleen sama asia. Sinä et halua olla tavoitettavissa kotonakaan. Sinulla on koko ajan kännykkä äänettömällä, koska et halua vastata puheluihin. Täsmälleen sama asia.

Minäkään en ole koneen orja, sen sijaan haluan olla perheeni ja lähisuvun, ystävieni ja työasioissa kollegoitteni tavoitettavissa. Valikoin kyllä, vastaanko puheluun, mutta ainakin tiedän, kuka yrittää tavoitella. Sinua ei edes kiinnosta.

Onpa ikävää että valikoit noin kelle vastaat ja kelle et. En pitäisi kaverista jonka tietäisin ehkä nähneen soittoni mutta jättäneen vastaamatta. Kivempi sellainen että tiedän että omista syistään haluaa olla tavoittamattomissa mutta palaa asiaan jossain vaiheessa kun sopiva hetki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen tutustunut moneen lupaavaan ikäiseenä 40+ mieheen eräällä nettideittisivustolla. Viestittely sujuu hyvin, mutta kun siirrymme palvelusta puhelinviestittelyyn (tekstareihin, whatsappiin tms.) niin kaikki muuttuu.

Siinä missä miehelle aiemmin riitti, että vastaan tuntien tai jopa päivän, parin viiveellä viestiin nettideittipalvelussa, puhelimessa niin ei saakaan tehdä! Pitäisi vastata heti. Miehet tuntuvat tulkitsevan, että minua ei kiinnosta, ja yhteydenpito hiipuu. Toisaalta annankin sen hiipua, sillä minulle ei sopisikaan suhde, jossa viestitellään kovalla tempolla.

Tsekkaan puhelimeni pari kertaa päivässä. Muina aikoina se on äänettömällä tai jopa lentotilassa. Tämä on valintani enkä aio sitä muuttaa ja minulle sopii hyvin, että jos joku on toista mieltä, niin emme ole toisiamme varten. Miksi avauksen tein olikin se, että ihmettelen, ovatko ikäiseni todella niin kiinni puhelimissaan? Kertokaa, miten itse käytätte puhelinta ja oletatte tuttavienne sitä käyttävän? Oikeastiko nykyään loukkaannutaan, jos saadaan vastaus viestiin vaikkapa kahdeksan tunnin viiveellä?

En nyt lue muita vaan vastaan suoraan. Olen 50 ja minustakin 8 tuntia on liikaa olla vastaamatta (ellei ole yöunet) mutta neljä tuntia on minulle ihan normaali. Olen kiireinen sekä töissä että kotona, joten kaiken aikaa en voi tuijottaa puhelinta. Mutta kahvitauolla ja lounaalla oletetaan että luetaan viestit ja kuitataan lyhyesti esim ok.

En ehdi päivän aikana kirjoitella aina pitkälti, sitä ei voi odottaa.

Jos haluaa instant kontaktin ja vastauksen heti, soittakoon.

Lounasaika on hengähdystauko joka menee hukkaan jos joutuu hoitamaan vain sosiaalisia velvollisuuksia. Milloin saa lepoa ihmisistä jos ei silloin, kun työkin on sosiaalista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika hankalaksi menisi yhteydenpito ystäviin, jos kaikki asennoituisivat ap samalla lailla kuin sinä, ap.

Sinähän siis käytännössä kieltäydyt olemasta kontaktissa ystäviisi muutoin kuin parina hetkenä päivästä, jolloin sinulle iskee tarve olla kontaktissa muihin ihmisiin.

Entä, jos heillä olisi myös kännykkä äänettömällä, he eivät silloin vastaisi sinun takaisin soittoosi.

He huomaisivat jossakin vaiheessa, ehkä puolen vuorokauden päästä, että kappas, XX on soittanut takaisin. Mutta sinua taas ei saisi kiinni, koska sinun rytmisi on joku ihan toinen ja kännysi taas äänettömällä.

Loppuisi aika pian yhteydenpito ihmiseen, joka ei koskaan vastaa puheluihinsa.

Ja tekstiviesteihinkin hyvin pitkällä viiveellä. Ei voisi koskaan esimerkiksi kysyä neuvoa tai pyytää ex tempore kahville.

Tapaamme kasvotusten usein ystävieni kanssa. Jos haluamme jutella puhelimessa, sovimme etukäteen molemmille sopivan ajan. Oikeastaan nuo puheluajat onkin jo vakiintuneet ja siksi en jaksakaan ylimääräisesti puhelimella päivystää.

Yksi kysyi myös, eikö kellään voisi olla minulle kiireellistä asiaa. Ehkä, mutta en ole poliisi, ensilääkäri tai vastaava, joten kaikkiin kiireellisiin asioihin löytyy parempikin taho soittaa.

-ap

Sinulle käy vielä kuten minulle kävi kun toteutin samaa ajatusta.

Yhtäkkiä havahduin siihen, että kaikki katosivat hiljalleen ympäriltä muualle. Minua ei enää vaivauduttu tavoittelemaan kun kerran en vastaillut nopeasti, katsonut viestejä enkä ollut somessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on aina kännykkä äänestämällä, en tiedä miksi. Mutta katselen sitten aina useasti onkohan kukaan soittanut tai laittanut viestiä :D Outoa

 

Haluaisin voida valita henkilöt, jotka priorisoin ja ovat äänellisellä, esimerkiksi lapseni.

Kyllähän sä näin voit tehdäkin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli suhtaudut välinpitämättömästi siihenkin, että perheeenjäsenillesi tai ystävillesi käy jotain? Tai mahdollisesti kuolevat? Vastaat parin päivän päästä viestiin tai puheluun, jossaa sinua on pyydetty hyvästelemään kuolemaisillaan oleva läheisesi?

Äläkä vetoa siihen, että ei ennenkään tieto kulkenut. Nykypäivä on nykypäivää, ja jos et halua pysyä kelkan kyydissä, älä ihmettele, jos ne miessuhteetkaan ei oikein pääse alkua pidemmälle.

Kannattaisiko sinun hakea apua jostain? Ei kait kukaan "normaali" ihminen ajattele näin?

Miten? Että kenelle vain voi sattua mitä vain milloin vain? Vai, että kehitys kehittyy ja ihmisten toiminta sen mukana?

T. Normaali (tai mikä nyt kenellekin on normaali)

Kuulostat läheisistään ylihuolestuneelta hössöltä.

erwerweeqwr kirjoitti:

Mitenkä tuollaisen ihmisen kanssa on ylipäänsä mahdollista tutustua? Olisiko mahdollinen suhdekin sitten tuollaista, sinua saisi kiinni aina välillä satunnaisesti? Jokainen saa tietysti tehdä miten haluaa, mutta ei tuo ainakaan paranna mahdollisuuksiasi kumppanin löytämiseen. Nopeat syö hitaat silläkin saralla.

Toisen samanlaisen kanssa toimii. Ylisosiaalinen kumppani ahdistaa helposti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen viisikymppinen ja saman miehen kanssa, jonka kanss aloitin parisuhteen 31 vuotta sitten.

Mutta vastaan silti. Minusta on outoa, jos ihminen ei lainkaan pidä kännykässä ääntä. Eikö sinulla ole ketään, jolla voisi olla sinulle kiireellistä asiaa? Iäkkäitä vanhempia, hyvää ystävää, työasioita hoitavaa kolleegaa/pomoa? Oletko työtön, vai miten sinulla on varaa suhtautua noin evvk?

Minulla ainakin on työtehtäviä ja myös harrastusmenoa (esim. teatteri), joissa ei ole sopivaa kesken kaiken ruveta räpläämään kännykkää, eikä usein edes se, että kännykkä pitää jotain ääntä. Joten äänettömällä on. Ja jos olen vaikka kaverin kanssa iltaa viettämässä, en minä sielläkään pidä soveliaana kesken kaiken upota kännykkääni. Pomo ei viestittele kännykkään, vanhoilla sukulaisilla ei ole akuuttia asiaa juuri minulle. Ja sitten olen huomannut, että keskustan metelissä en aina edes kuule kännykkää vaikka se soisikin. Eli en tosiaankaan vastaa aina heti.

Edelleenkään ihmisen ei ole mikään pakko olla aina tavoitettavissa. Kyllä se riittää, jos on kerran - pari päivässä. Ihan jo puhelinmyyjien takia on toisinaan kännykkä äänettömällä.

(Työttömänä muuten oli toista, sillon oli vähän pakko kytätä sitä kännyä ihan hysteerisenä. Sieltähän voi tulla vaikka haastattelukutsu.)

Kyse ei ollut nyt siitä, pitääkö työpalavereissa kännykkää äänettömällä. Vaan että sitä pitää KOKO AJAN äänettömällä. Opettele nyt herranen aika vähän luetun ymmärrystä.

Puhelinmyyjiä ei ole koskaan soittanut kännykkääni. Ikinä. Kumma juttu.

Kännykässä on lisäksi sellainen jännä ominaisuus, jonka nyt paljastan sinulle. Näet siitä näytöltä, kuka soittaa. Jos on tuntematon numero tai puhelu tulee kiusallisella hetkellä, sinun ei tarvitse vastata! Se, että tiedät jonkun tavoittelevan sinua ei tarkoita, että sinun on PAKKO vastata. Voit vastata hetken kuluttua, voit myös lähettää saman tien soittajalle vakioviestin tekstarina parilla painalluksella: "En ehdi vastata, soitan kohta sinulle".

Ap sen sijaan ei edes tiedä, jos joku häntä tavoittelee. Hän blokkaa kaikki kontaktiyritykset.

Uusi miesystäväni viestitti alussa jatkuvasti päivän aikana, siis monta kertaa tunnissa. Minä taas en ollut tottunut olemaan puhelimen orja 24/7.

Pääsimme tästä sopuun, minä pidän puhelinta mukana, mutta viestitämme muutaman tunnin välein.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on aina kännykkä äänestämällä, en tiedä miksi. Mutta katselen sitten aina useasti onkohan kukaan soittanut tai laittanut viestiä :D Outoa

 

Haluaisin voida valita henkilöt, jotka priorisoin ja ovat äänellisellä, esimerkiksi lapseni.

Kyllähän sä näin voit tehdäkin. 

Ei tekstareista ja sähköpostista voi ainakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen viisikymppinen ja saman miehen kanssa, jonka kanss aloitin parisuhteen 31 vuotta sitten.

Mutta vastaan silti. Minusta on outoa, jos ihminen ei lainkaan pidä kännykässä ääntä. Eikö sinulla ole ketään, jolla voisi olla sinulle kiireellistä asiaa? Iäkkäitä vanhempia, hyvää ystävää, työasioita hoitavaa kolleegaa/pomoa? Oletko työtön, vai miten sinulla on varaa suhtautua noin evvk?

Ei sillä, minulla kännykät ovat kotona ollessani käsilaukussa enimmän osan aikaa, joten jos minulle on jollakin kiireellistä asiaa, on parempi soittaa kuin panna wa-viesti tai tekstari, tekstarin yksittäistä piippausta en välttämättä kuule. Huomaan sen tosiaan ehkä vasta seuraavana päivänä. Silloin kyllä pahoittelen viipynyttä vastaustani.

Mutta tuo on minusta aika ymmärrettävää, koska kiireisellä perheenäidillä on kotona hommia pitkin taloa ja puutarhaa, ei kännykän lähellä välttämättä olla, vaikka se olisi keittiön pöydälläkin. Siksi akuutissa asiassa kannattaa mieluummin soittaa.

Joka tapauksessa kännykän pitäminen äänettömällä on ihan samaa kuin olisi muinaista lankapuhelinta pitänyt töpseli irti seinästä. Et haluakaan olla saavutettavissa, ja se ON vähän omituista.

Hah..miten ihmeessä voit verrata lankapuhelimen irroittamista ja tuota??

JOS oltiin kotona, oltiin tavoitettavissa, nyt pitäisi olla 24/7 missä ikinä oletkin. Ei ole ihan sama asia ei... kaikki ei suostu kännykän orjiksi ja hyvä niin. Outoa on että niin moni sen tekee..

Se on täsmälleen sama asia. Sinä et halua olla tavoitettavissa kotonakaan. Sinulla on koko ajan kännykkä äänettömällä, koska et halua vastata puheluihin. Täsmälleen sama asia.

Minäkään en ole koneen orja, sen sijaan haluan olla perheeni ja lähisuvun, ystävieni ja työasioissa kollegoitteni tavoitettavissa. Valikoin kyllä, vastaanko puheluun, mutta ainakin tiedän, kuka yrittää tavoitella. Sinua ei edes kiinnosta.

Onpa ikävää että valikoit noin kelle vastaat ja kelle et. En pitäisi kaverista jonka tietäisin ehkä nähneen soittoni mutta jättäneen vastaamatta. Kivempi sellainen että tiedän että omista syistään haluaa olla tavoittamattomissa mutta palaa asiaan jossain vaiheessa kun sopiva hetki.

JOKAINEN Ihminen valikoi, ihan jokainen. Jos olen työpalaverissa, en vastaa kenellekään. Jos olen tekemässä perheelle ruokaa, en vastaa kuin lähimpien puheluihin, koska niissä voi olla akuuttia asiaa.

Kaikille soitan takaisin kyllä heti, kun voin.

Ap taas ei edes tiedä, että häntä joku on tavoitellut, ennen kuin vasta useamman tunnin päästä. Sittenkin hän epäilemättä valikoi, kenelle soittaa takaisin ja kenelle ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika hankalaksi menisi yhteydenpito ystäviin, jos kaikki asennoituisivat ap samalla lailla kuin sinä, ap.

Sinähän siis käytännössä kieltäydyt olemasta kontaktissa ystäviisi muutoin kuin parina hetkenä päivästä, jolloin sinulle iskee tarve olla kontaktissa muihin ihmisiin.

Entä, jos heillä olisi myös kännykkä äänettömällä, he eivät silloin vastaisi sinun takaisin soittoosi.

He huomaisivat jossakin vaiheessa, ehkä puolen vuorokauden päästä, että kappas, XX on soittanut takaisin. Mutta sinua taas ei saisi kiinni, koska sinun rytmisi on joku ihan toinen ja kännysi taas äänettömällä.

Loppuisi aika pian yhteydenpito ihmiseen, joka ei koskaan vastaa puheluihinsa.

Ja tekstiviesteihinkin hyvin pitkällä viiveellä. Ei voisi koskaan esimerkiksi kysyä neuvoa tai pyytää ex tempore kahville.

Tapaamme kasvotusten usein ystävieni kanssa. Jos haluamme jutella puhelimessa, sovimme etukäteen molemmille sopivan ajan. Oikeastaan nuo puheluajat onkin jo vakiintuneet ja siksi en jaksakaan ylimääräisesti puhelimella päivystää.

Yksi kysyi myös, eikö kellään voisi olla minulle kiireellistä asiaa. Ehkä, mutta en ole poliisi, ensilääkäri tai vastaava, joten kaikkiin kiireellisiin asioihin löytyy parempikin taho soittaa.

-ap

Sähän olet ihan kuin minun 90-vuotias isäni! Hän tosin siksi, ettei halua kännykkää opetella, mutta ihan samanlainen jäärä. Että muut marssikoot hänen pillinsä mukaan, kun ei periaatteessa voi tehdä sitä tai tätä.

Minä jättäisin sinunlaisesi ihmisen myös kyllä aika nopeasti sivuun. Sinulla on ihan älyttömän joustamaton ja ylimielinen asenne.

Minusta taas on ylimielistä ajatella että toisen pitää aina olla Minun tavoitettavissa. -ei ap.

Ei kukaan niin ajattele, kaikki sen tietävät, että kännykässä näkee soittajan/viestin lähettäjän ja akuutteihin vastataan heti, muille voidaan palata asiaan hetken kuluttua.

Mutta jos joltain tulee säännönmukaisesti vastaus vasta seuraavana päivänä, eikä tämä ikinä vastaa edes soittoihin, niin kyllä siinä välittyy vahvasti viesti, että tuo toinen ei ole kiinnostunut pätkääkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen viisikymppinen ja saman miehen kanssa, jonka kanss aloitin parisuhteen 31 vuotta sitten.

Mutta vastaan silti. Minusta on outoa, jos ihminen ei lainkaan pidä kännykässä ääntä. Eikö sinulla ole ketään, jolla voisi olla sinulle kiireellistä asiaa? Iäkkäitä vanhempia, hyvää ystävää, työasioita hoitavaa kolleegaa/pomoa? Oletko työtön, vai miten sinulla on varaa suhtautua noin evvk?

Minulla ainakin on työtehtäviä ja myös harrastusmenoa (esim. teatteri), joissa ei ole sopivaa kesken kaiken ruveta räpläämään kännykkää, eikä usein edes se, että kännykkä pitää jotain ääntä. Joten äänettömällä on. Ja jos olen vaikka kaverin kanssa iltaa viettämässä, en minä sielläkään pidä soveliaana kesken kaiken upota kännykkääni. Pomo ei viestittele kännykkään, vanhoilla sukulaisilla ei ole akuuttia asiaa juuri minulle. Ja sitten olen huomannut, että keskustan metelissä en aina edes kuule kännykkää vaikka se soisikin. Eli en tosiaankaan vastaa aina heti.

Edelleenkään ihmisen ei ole mikään pakko olla aina tavoitettavissa. Kyllä se riittää, jos on kerran - pari päivässä. Ihan jo puhelinmyyjien takia on toisinaan kännykkä äänettömällä.

(Työttömänä muuten oli toista, sillon oli vähän pakko kytätä sitä kännyä ihan hysteerisenä. Sieltähän voi tulla vaikka haastattelukutsu.)

Kyse ei ollut nyt siitä, pitääkö työpalavereissa kännykkää äänettömällä. Vaan että sitä pitää KOKO AJAN äänettömällä. Opettele nyt herranen aika vähän luetun ymmärrystä.

Puhelinmyyjiä ei ole koskaan soittanut kännykkääni. Ikinä. Kumma juttu.

Kännykässä on lisäksi sellainen jännä ominaisuus, jonka nyt paljastan sinulle. Näet siitä näytöltä, kuka soittaa. Jos on tuntematon numero tai puhelu tulee kiusallisella hetkellä, sinun ei tarvitse vastata! Se, että tiedät jonkun tavoittelevan sinua ei tarkoita, että sinun on PAKKO vastata. Voit vastata hetken kuluttua, voit myös lähettää saman tien soittajalle vakioviestin tekstarina parilla painalluksella: "En ehdi vastata, soitan kohta sinulle".

Ap sen sijaan ei edes tiedä, jos joku häntä tavoittelee. Hän blokkaa kaikki kontaktiyritykset.

Minulle soittaa puhelinmyyjät monta kertaa päivässä, pakko pitää paljon äänettömällä.

Vanhassa nokiassa pystyi ajastamaan äänettömän palaverin tai näytelmän ajaksi, ettei unohdu äänettömälle. Nykyisessä puhelimessa ei voi, joten välillä unohtuu äänettömälle. Äitini jaksaa siitä napista, kun ei saa juttuseuraa juuri silloin kuin haluaisi. Hän ei ole oppinut myöskään tekstaamaan jos on joku varsinainen asia mihin tarvitaan vastaus, eikä vaan jutustelupuhelu.

Joillekin ystäville ei voi vastata jos on alle puoli tuntia aikaa, koska he eivät edes vedä henkeä ensimmäiseen kahteen tuntiin että voisi sanoa että on pakko laittaa lapselle iltapalaa.

Ap:n kanssa olisi varmaan kiva elää parisuhteessa, kun keskusteluille pitäisi varata aika etukäteen :o

Minua nyt hiukan hämmentää tämä. Ap, haluat miessuhteen, etkä kuitenkaan halua miehen "vaivaavan" sinua. Miksi? Sanot, että miehen viesteihin vastaaminen on orjuuttavaa, mutta silti jollain treffipalstalla ihan hakemalla haet niitä mieskontakteja. Miksi?

Jos olet nainen ja haet vain seksiseuraa silloin kun sinulle sopii, eikös noita satunnaispanoja löytyisi baaristakin, kun et kerran halua muuta kontaktia heidän kanssaan, kun semmoinen normaali keskustelu on sinusta "orjuuttavaa".

Kännykkä on vain laite siinä missä tv, astianpesukone tai hiustenkuivaaja. Orjuuttavaa ei siten ole kännykän käyttö, vaan se, että "joudut" vastaamaan ihmisten kontaktiyrityksiin. Sinulle se on kauhean vastenmielistä, ja ihmettelen miksi samaan aikaan teeskentelet silti haluavasi niitä ihmiskontakteja huijaamalla miehiä suhteeseen kanssasi jollain treffipalstalla.