Yläkerran asukkaiden metelöinti
Asumme vuokrakerrostalossa, jossa on minimaaliset äänieristykset. Naapurin musiikki kuuluu olkkarissa päivällä ja vessassa kuuluu puhe. Se ei ärsytä niin paljon, mutta nyt riesana on yläkerran naapurin ilmeisesti lapset. Itsellä on 3v tyttö, joka nukkuu siinä 8-9 tienoilla, olen itse raskaana oleva opiskelija, ja teen töitä myös ja mies on yrittäjä, joka painaa tosi pitkiä fyysisesti ja henkisesti raskaita päiviä. Ok, se ei ole naapurin vika, mutta illalla 20-24 välillä heidän lapset alkavat juosta ja metelöidä. Huonekaluja ilmeisesti siirrellään ja harrastetaan sellaista kantapääkävelyä, mutta juoksemalla. Luulen, että lapset pelaavat jalkapalloa tai muuta sisällä. Yleensä siis metelöinti on siinä 20-22 tienoilla, viikonloppuisin pitempään. Tiedän, että hiljaisuus alkaa vasta joskus kymmeneltä, mutta en yhtään tiedä, mitä meidän tässä tilanteessa pitää tehdä. Se metelöinti on oikeasti sellaista todella häiritsevää, kovaäänistä. En halua kuulostaa mitenkään inhottavalta tyypiltä, mutta pitkien päivien jälkeen päätä alkaa särkeä kun haluaisi vain rauhoittua. Onko kohtuutonta keskustella heidän kanssaan metelöinnin alkaessa, että jos voisivat olla vähän hiljempaa (ts juosta vähemmän)? Vai miten pitäisi toimia? En halua laittaa mitään heippalappuja, ovat musta vähän noloja.
Kommentit (76)
Mun yläpuolella asuu joku nuori nainen kenen täytyy olla pahin kantapääkävelijä koskaan - mulla kirjaimellisesti helisee astiat kaapissa kun se ravaa kämpässään päästä päähän 😒 Välillä tekisi mieli työntää kissanpaskaa sen postiluukusta.
Vierailija kirjoitti:
Nykyään on aivan normaalia jyrätä tuntikausia huonekaluja pitkin lattiaa, ja aloittaa se puoli kahdentoista maissa yöllä.
Olen asunut kolmessa eri asunnossa, jossa yläpuolella asuva naapuri teki tätä. Jotenkin sitä yöllä tulee vastustamaton tarve siirrellä huonekaluja, ja kun ei kukaan pääse avuksi, niin lattioita pitkin yksin työntämällä niitä sitten on jyrättävä.
Vuodesohva.
Jos naapurissa "siirrellään öisin huonekaluja" - siellä asutaan niin ahtaasti, että on pakko nukkua vuodesohvassa.
Se pitää avattaessa kovaa kolinaa ja kalahduksia, ja sitä on siirrettävä lattiaa pitkin irti seinästä aina kun sen illalla avaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyään on aivan normaalia jyrätä tuntikausia huonekaluja pitkin lattiaa, ja aloittaa se puoli kahdentoista maissa yöllä.
Olen asunut kolmessa eri asunnossa, jossa yläpuolella asuva naapuri teki tätä. Jotenkin sitä yöllä tulee vastustamaton tarve siirrellä huonekaluja, ja kun ei kukaan pääse avuksi, niin lattioita pitkin yksin työntämällä niitä sitten on jyrättävä.
Vuodesohva.
Jos naapurissa "siirrellään öisin huonekaluja" - siellä asutaan niin ahtaasti, että on pakko nukkua vuodesohvassa.
Se pitää avattaessa kovaa kolinaa ja kalahduksia, ja sitä on siirrettävä lattiaa pitkin irti seinästä aina kun sen illalla avaa.
Jos asunto on ihan pieni yksiö, asukkaan on ensin siirrettävä muut sohvat, pöydät ja nojatuolit pois edestä, ennenkuin hän voi alkaa hilata sitä vuodesohvaansa irti seinästä ja kolistella nukkumapaikkansa auki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko kellään kokemusta/vinkkejä? Muuta kuin muutto?
Ei. Suomessa jokaisella on vapaus valita asuinpaikkansa. Olet valintasi tehnyt, joten elä sen kanssa. Ja turha selittää, että ei ole rahaa. Toiset opiskelee ensin ja hankkii työpaikan, jotta sitten on varaa asua vaikka siinä omakotitalosssa, kun sitten on lapsia.
Kyllä viimeistään siinä vaiheessa kun taloyhtiön sääntöjä rikotaan voi asialle todellakin tehdä jotain! Ainakin meillä hiljaisuus alkaa arkena klo 22 joten jos sen jälkeenkin meteli jatkuu niin isännöitsijälle ilmoitus. Fiksuinta tietysti on ensin keskustella perheen vanhempien kanssa. He eivät ehkä edes ole tajunneet miten hyvin äänet teille kuuluvat. Jos ei keskustelu hyvässä hengessä tuota tulosta niin sitten ei auta muu kuin tosiaan tehdä valitus.
Ajattelin tänään joskus kahdeksan maissa, että onkohan naapuri lukenut aloitukseni, kun sieltä ei kuulu mitään :D never mind, nyt se kolina alkoi taas..
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyään on aivan normaalia jyrätä tuntikausia huonekaluja pitkin lattiaa, ja aloittaa se puoli kahdentoista maissa yöllä.
Olen asunut kolmessa eri asunnossa, jossa yläpuolella asuva naapuri teki tätä. Jotenkin sitä yöllä tulee vastustamaton tarve siirrellä huonekaluja, ja kun ei kukaan pääse avuksi, niin lattioita pitkin yksin työntämällä niitä sitten on jyrättävä.
Vuodesohva.
Jos naapurissa "siirrellään öisin huonekaluja" - siellä asutaan niin ahtaasti, että on pakko nukkua vuodesohvassa.
Se pitää avattaessa kovaa kolinaa ja kalahduksia, ja sitä on siirrettävä lattiaa pitkin irti seinästä aina kun sen illalla avaa.Jos asunto on ihan pieni yksiö, asukkaan on ensin siirrettävä muut sohvat, pöydät ja nojatuolit pois edestä, ennenkuin hän voi alkaa hilata sitä vuodesohvaansa irti seinästä ja kolistella nukkumapaikkansa auki.
Ja tämä kaikki on tehtävä vasta puoli kahdeltatoista yöllä?
Yläkerrassani on samankokoinen asunto kuin minullakin - ei ole yksiö. Mutta vaikka onkin iso asunto, niin ei sinne silti mahdu niin paljon huonekaluja, että niiden jyräämisessä meneisi puolitoista tuntia vain siksi, että naapuri pääsee nukkumaan. Melko vaivalloiselta sisustusratkaisulta ainakin kuulostaa.
70- 90-luvun kerrostalot ovat huonosti äänieristettyjä. Itse asun 30-40-luvulla rakennetussa, paksuseinäisessä kivitalossa. Ei juuri kuulu mitään. Asunnot ovat tosin omistuskämppiä.
Itse muutin vauvan kanssa kerrostaloon ja luulin että pääsen rauhalliseen asuntoon. Ensimmäisinä päivinä alkoi selvitä etteii se ollutkaan kun ovikelloa pimputettiin niin kauan että oli pakko avata, vauva heräsi päiväunilta ja itsellä takana puoli vuotta valvomista yksinhuoltajana. Sitten autoja ajoi yötä päivää rapun eteen ja moottori käynnissä odoteltiin porukkaa kyytiin, pakokaasut tietysti tuli meille ilmastoinnin kautta. Naapurin nainen poltteli tupakkaa kesällä puolen tunnin välein ja vauvani nukkui parvekkeella. Aina piti siirtää pois sisälle nukkumaan. Yläkerrassa asui äänekäs pariskunta ja heidän adhd lapsi, alakerrassa kuivaushuone huuti aamusta iltaan ja illalla kun kävin sammuttamassa sen niin siellä ei ollut pyykkiä vaan oli unohtunut päälle.
Onkohan järkyttävän huono äänieristys kaupan purkamisen pätevä peruste? Jos kysyy ostaessa, kuuluuko talossa naapurien äänet hyvin ja myyjä vastaa, että no joskus jotain pientä kuuluu, mutta eiköhän se ole kerrostalossa ihan normaalia, että jotain kuuluu. Ja muuton jälkeen käy ilmi, että naapureista kuuluukin ihan kaikki!
Pikapäivitys: luulen, että naapuri lukee palstaa! Alussa oli pientä kolintaa ja muutama kantapääaskel mutta enää ei ole ääntä kuullukaan! Halleluujaa! Tämä toimi paremmin kuin heippalaput ja isännöitsijälle valittelut :)
Ap
Toivottavasti kuitenkin tämä rauhallisuus jatkuu, ehkä he ovatkin vain menneet aikaisin tänään nukkumaan...
Olen täysin järkyttynyt miten yleistä tuo puolen yön aikaan oleva huonekalujen siirtely on. Olen itsekin kärsinyt siitä melusta yläkerrasta vuosia.
Mielestäni tuollainen on täyttä niptusta kerrostalossa, jos yläkerran askeleet ja pelaaminen klo 20-22 häi- ritsee noin paljon. Hiljaisuus on vasta klo 22 ja siitäkin joustaisin klo 23 saakka. Itse olen asunut kerrostalossa, jossa yläkerrassa juhlittiin ja tapeltiin yöt ja naapuristo soitteli poliiseja usean kerran viikossa. Se häiritsi, koska melua kesti aamuun ja tappelua kuunnellessa sai pelätä, että nainen heittää henkensä pahoinpitelyn seurauksena. Onneksi oli väliaikainen VVO:n vuokra-asunto. Alkuperäiselle sanoisin, että muuta maalle niin saat hiljaisuutta. Sieltä varmasti oletkin.
Vierailija kirjoitti:
Pikapäivitys: luulen, että naapuri lukee palstaa! Alussa oli pientä kolintaa ja muutama kantapääaskel mutta enää ei ole ääntä kuullukaan! Halleluujaa! Tämä toimi paremmin kuin heippalaput ja isännöitsijälle valittelut :)
Ap
Toivottavasti kuitenkin tämä rauhallisuus jatkuu, ehkä he ovatkin vain menneet aikaisin tänään nukkumaan...
Herrajumala. Vieläkö sieltä kuului joku ääni?
Toivottavasti itse olet aina 100% turpa kiinni.
>Asumme vuokrakerrostalossa
köyhät on kohtalansa ansainneet
Olen samaa mieltä noista niin suomalaiskansallisista "heippa-lapuista". Ei uskalleta kohdata ihmistä vaan jätetään jotain noloja lappuja.
Reiluinta on pyrkiä keskustelemaan naapurin kanssa. Jos siitä ei ole apua, yhteys isännöisijään.
On totta että normaalit elämiseen kuuluvat äänet saavat kuulua kai sinne 22 asti, en tiedä en asu Suomessa, mutta siis normaalit eikä liikaa elämää häirisevät. Voisitteko kysyä muilta naapureilta mitä mieltä he ovat? Yhteinen yhteenotto isännöitsijään.
Kirjaa ylös minkälainen meteli on kyseessä ja kellonajat. Luulisi ainakin normaalien naapurien kanssa jonkinlaiseen yhteisymmärrykseen pääsevän. Asiallinen käytös ja puhe, sillä pyrkiä eteenpäin.
Mitään muuta vihaa eniten kuin näitä yöllä tai milloin vain huonekaluja siirtelijöitä.Voisitte perslävet edes nostaa ne eikä raahata pitkin lattiaa..kuuluu joka paikkaan se inhottava hankausääni.
Onko pakko ängetä kaikki kamat pieneen asuntoon ja aiheuttaa melusaastetta.
Vierailija kirjoitti:
Olen samaa mieltä noista niin suomalaiskansallisista "heippa-lapuista". Ei uskalleta kohdata ihmistä vaan jätetään jotain noloja lappuja.
Reiluinta on pyrkiä keskustelemaan naapurin kanssa. Jos siitä ei ole apua, yhteys isännöisijään.
On totta että normaalit elämiseen kuuluvat äänet saavat kuulua kai sinne 22 asti, en tiedä en asu Suomessa, mutta siis normaalit eikä liikaa elämää häirisevät. Voisitteko kysyä muilta naapureilta mitä mieltä he ovat? Yhteinen yhteenotto isännöitsijään.
Kirjaa ylös minkälainen meteli on kyseessä ja kellonajat. Luulisi ainakin normaalien naapurien kanssa jonkinlaiseen yhteisymmärrykseen pääsevän. Asiallinen käytös ja puhe, sillä pyrkiä eteenpäin.
Ei nykyään uskalla mennä sanomaan mitään. Voi joutua erilaisten kostotoimien kohteeksi.
Vierailija kirjoitti:
>Asumme vuokrakerrostalossa
köyhät on kohtalansa ansainneet
Ei se sen kummempaa ole kalliissa omistusrivarissakaan. Rakennusyhtiöt on jo pitkään tinkineet kaikesta, kohta on kuin pahvilaatikoissa asuisi.
Ok, otan osaa siihen, mitä olet joutunut kokemaan, mutta et kuitenkaan voi sanoa toiselle, että ”nih ole vaan kiitollinen omista ongelmistasi kun asiat voisivat olla pahemmin”.
Jos yöllä möykkäisivät ni ainakin itse soittaisin poliisit tai aamulla isännöitsijälle