missä ajassa sait valmiiksi gradun/opparin/väitöskirjan?
poikaystävä väittää, että kirjoitti omansa kuukaudessa. onko mahdollista? en oo koskaan kirjoittanu, mutta kuulostaa uskomattomalta
Kommentit (28)
Oma graduni kesti n. 4 kk, mutta työskentelin 60%, eli kirjoitin 2 arkipäivää + viikonloput.
Arvosana oli C, pääaine taloustiede.
Ystäväni kirjoitti oikeustieteen gradun 2 kk:ssa, arvosana E.
Ööö. ..neljä vuotta. Kaksi vuotta siitä tosin olin kokopäivätyössä ja tein hirveesti ylitöitä.
Noo loppuviimein sitten kirjoitin kahdessa viikossa kolmasosan gradun sisällöstä (johdannon, osia analyysista ja lippuyhteenvedon ) .
Kiitos nrot 17, 18 ja 20 vastauksistanne! Jotenkin lievitti "pelkoa". :)
Mä tein opparin kuukaudessa.
Toisaalta mulla kesti lähes vuosi aiheen keksimisessä ja valitsemani aihe oli lopulta tosi käytännönläheinen. Tein sellaisen pilipalioppaan itselleni tutusta aiheesta, ja kun opinto-oikeuteni lisäajan lisäaika oli menossa niin se roska oli vain puserrettava nopeasti ulos. Neljä viikonloppua siihen meni. Arvosanakin oli keskinkertainen (3).
Opiskelin ammattikorkeassa laskentatoimi pääaineenani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omaa graduani tein 5kk kun sen verran maksettiin palkkaa. Väikkäriä tein 5vuotta.
Poikaystävän (amk insinööri) opparin sen sijaan kirjoitin kolmessa illassa.
Poikaystävä kirjoitti opinnäytetyön ja gradun kirjoittaa myöhemmin. :)
Heetkonen etkös tuossa äsken tunnustanut tehneesi poikaystävän opparin juurikin sinä? Petos?
en ole koskaan opiskellut ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa ja poikaystävä on meistä se viisaampi
Siinähän on tarkoitus todistaa, että tiedät jotain siitä mitä olet opiskellut. Gradu ei sikäli ole niin itsenäinen työ muusta opiskelusta. Moni ottaa mielestäni liikaa stressiä siitä. Jos on selkeä suunnitelma mille alalle aikoo työllistyä, kannattaa gradu tms. tietysti nähdä tapana hankkia itselleen pätevyyttä siihen. Kannattaa myös muistaa, että oppilaitos saa rahaa valmistuneista opiskelijoista, ja graduohjaajaasi ehkä kiinnostaa vain se että ylität tietyn riman.
Gradu kolmessa viikossa ja pakkorako oli. Unelmien työpaikka oli valmistumisesta kiinni. Huonohan siitä tuli, mutta läpi meni kuitenkin. Yliopiston jatko-opintoihin ei ollut paloa, joten arvosanalla ei ollut väliä, muuten olen kyllä kouluttautunut paljonkin tuon jälkeen. Olen samassa työssä edelleen.
Väänsin gradua 1 vuoden varmaan kaikkinensa. Lopputuloksena: Arvosana Eximia. Se oli tosi piinallista aikaa kaikin puolin. Työn olisi voinut tehdä nopeammin, jos olisi ollut ahkerampi, mutta itse olin aika laiska. :-) Toisaalta aihe juuri todella jalostui niiden "luovien taukojen" aikana.
Vähän siksi kyllä ihmettelen noita väitteitä, että kirjoitustyö ei muka veisi aikaa. Kyllä tekstiä voi tuottaa viikonlopussa ihan kivasti, mutta ei se kovin tasokasta ole. Itse olen tehnyn lipastossa seminaarityön viikonlopun aikana aikana ja melkoista tuubaa se oli, vaikka nelosen siitä nappasinkin.
Asiateksti nimenomaan paranee mitä useammin sitä kirjoittaa uudelleen. Samallahan sitä tutkimustakin tehdään. Kirjoitustyö on osa tutkimusta ja nimenomaan kirjoitustyön kautta ajattelu selkiintyy ja täsmentyy.
Itse suhtauduin graduun niin, että halusin tehdä sellaisen gradun, jota voin katsoa taaksepäin hyvillä mielin. Kyyneleitä ja tuskaa se vaati, mutta minusta siinä ei ole mitään väärää, että vähän joutuu repimään itsestä irti jotain. :)