Lue keskustelun säännöt.
Vegaanille kasvismunakas ja maitoallergikolle laktoositonta
Tällaisia lapsuksia on käynyt lähipiirissäni ruokarajoitteisille. Ja vielä ammattikeittiöiden taholta. Millaisiin virheisiin olet törmännyt?
Kommentit (418)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäisköhän perustaa pitopalvelu, joka mainostaisi erikoisosaamisenaan erilaisten ruokavalioiden huomioonottamista? Olen nimittäin niissä aika haka, ja kokkaaminen suurtalousmentaliteetilla sujuu sekin. Olisiko kysyntää?
Tältä palstalta jo huomaa, että vammaisruoalle on kasvava kysyntä. Niihin vaaditaan myös erikoistumista, että on todennäköisesti ihan kannattavaa.
Vammaisruoalle? Mikä tekee ruoasta vammaisruokaa? Itse rajaan ruokavaliostani pois terveyssyistä sipuli, valkosipulin ja purjon. Tekeekö se ruoastani vammaisruokaa? Voi hyvänen aika nyt taas...
Kyllä juuri sipuli-allergiset ovat yleensä näitä feikki-allergisia mitä suuremmassa määrin. Se ei silti tarkoita ettei jonkun pötsi voisi tosiaan mennä sipulista sekaisin
Mistä sinä tiedät, että joku on feikkiallerginen?
Eihän sitä varmaksi tiedä, mutta sipuli on aika harvinainen allergeeni. Silti sipuliallergisiksi ilmoittautuneita on suhteellisen usein. Useat heistä saattavat jossain vaiheessa myöntää etteivät ole oikeasti allergisia, vaan eivät voi vaan sietää sipulia jossakin muodossa. Mikä sekin on ihan Ok. Sipuli jää usein sellaiseksi lapsuudesta johtuvaksi traumaksi, "yäk, onks tässä sipulia."
Sipuli vaan on niin perus raaka-aine että aikuisen kannattaisi vähän opetella sitä kuitenkin sietämään.
Niin, sipulillehan ei tarvitse olla allerginen, jotta haluaisi vältellä sitä ruokavaliossaan. Sipuli on mm. monelle migreenikolle kohtauksen laukaisija ja ärtyneen suolen oirenyhtymän pahentaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäisköhän perustaa pitopalvelu, joka mainostaisi erikoisosaamisenaan erilaisten ruokavalioiden huomioonottamista? Olen nimittäin niissä aika haka, ja kokkaaminen suurtalousmentaliteetilla sujuu sekin. Olisiko kysyntää?
Tältä palstalta jo huomaa, että vammaisruoalle on kasvava kysyntä. Niihin vaaditaan myös erikoistumista, että on todennäköisesti ihan kannattavaa.
Vammaisruoalle? Mikä tekee ruoasta vammaisruokaa? Itse rajaan ruokavaliostani pois terveyssyistä sipuli, valkosipulin ja purjon. Tekeekö se ruoastani vammaisruokaa? Voi hyvänen aika nyt taas...
Kyllä juuri sipuli-allergiset ovat yleensä näitä feikki-allergisia mitä suuremmassa määrin. Se ei silti tarkoita ettei jonkun pötsi voisi tosiaan mennä sipulista sekaisin
Mistä sinä tiedät, että joku on feikkiallerginen?
Eihän sitä varmaksi tiedä, mutta sipuli on aika harvinainen allergeeni. Silti sipuliallergisiksi ilmoittautuneita on suhteellisen usein. Useat heistä saattavat jossain vaiheessa myöntää etteivät ole oikeasti allergisia, vaan eivät voi vaan sietää sipulia jossakin muodossa. Mikä sekin on ihan Ok. Sipuli jää usein sellaiseksi lapsuudesta johtuvaksi traumaksi, "yäk, onks tässä sipulia."
Sipuli vaan on niin perus raaka-aine että aikuisen kannattaisi vähän opetella sitä kuitenkin sietämään.Niin, sipulillehan ei tarvitse olla allerginen, jotta haluaisi vältellä sitä ruokavaliossaan. Sipuli on mm. monelle migreenikolle kohtauksen laukaisija ja ärtyneen suolen oirenyhtymän pahentaja.
Tottakai saa vältellä ruokia, mutta ei saa sitten höpöttää jostain allergiasta. Kokkihan saattaa saada migreenikohtauksen sipuliallergisista asiakkaista
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäisköhän perustaa pitopalvelu, joka mainostaisi erikoisosaamisenaan erilaisten ruokavalioiden huomioonottamista? Olen nimittäin niissä aika haka, ja kokkaaminen suurtalousmentaliteetilla sujuu sekin. Olisiko kysyntää?
Tältä palstalta jo huomaa, että vammaisruoalle on kasvava kysyntä. Niihin vaaditaan myös erikoistumista, että on todennäköisesti ihan kannattavaa.
Vammaisruoalle? Mikä tekee ruoasta vammaisruokaa? Itse rajaan ruokavaliostani pois terveyssyistä sipuli, valkosipulin ja purjon. Tekeekö se ruoastani vammaisruokaa? Voi hyvänen aika nyt taas...
Kyllä juuri sipuli-allergiset ovat yleensä näitä feikki-allergisia mitä suuremmassa määrin. Se ei silti tarkoita ettei jonkun pötsi voisi tosiaan mennä sipulista sekaisin
Mistä sinä tiedät, että joku on feikkiallerginen?
Eihän sitä varmaksi tiedä, mutta sipuli on aika harvinainen allergeeni. Silti sipuliallergisiksi ilmoittautuneita on suhteellisen usein. Useat heistä saattavat jossain vaiheessa myöntää etteivät ole oikeasti allergisia, vaan eivät voi vaan sietää sipulia jossakin muodossa. Mikä sekin on ihan Ok. Sipuli jää usein sellaiseksi lapsuudesta johtuvaksi traumaksi, "yäk, onks tässä sipulia."
Sipuli vaan on niin perus raaka-aine että aikuisen kannattaisi vähän opetella sitä kuitenkin sietämään.Niin, sipulillehan ei tarvitse olla allerginen, jotta haluaisi vältellä sitä ruokavaliossaan. Sipuli on mm. monelle migreenikolle kohtauksen laukaisija ja ärtyneen suolen oirenyhtymän pahentaja.
Tottakai saa vältellä ruokia, mutta ei saa sitten höpöttää jostain allergiasta. Kokkihan saattaa saada migreenikohtauksen sipuliallergisista asiakkaista
Jos pyydän jättämään jotain ruoasta pois, se ei suinkaan tarkoita, että olisin allerginen. Ei ole minun vikani, jos kokki tai tarjoilija lukee rivien välistä omiaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ihmiset puhuvat itsekin ihan sekaisin asioita, joten on hyvä heiltä tarkistaa. Juuri eräs nainen lehtihaastattelussa kertoi olevansa kasvissyöjä. Parin lauseen päässä hän kertoi kyllä syövänsä kalaa...
Voisi sitten sanoa, etten syö lihaa. Useimmat "kasvissyöjät" syövät kalaa ja kanaa.
Eräs työkaveri sanoi kerran hyvin, että hän ei syö mitään millä (mikä tulee jostakin jolla) on ollut silmät.
Et taida tietää vegaanin ja vegetaristin eroa. Vegetaristit käyttävät myös rajoitetusti eläinkunnan tuotteita. Yleisimmin maitotuotteita, kananmunia, hunajaa ja kalaa. Eli kyllä todellakin voi kutsua itseään kasvissyöjäksi vaikka söisikin kalaa. Puhtaasti kasvisperäistä ravintoa syövät eivät yleensä kutsu itseään kasvissyöjiksi vaan vegaaneiksi.
Monet syövät myös kanaa. Punainen liha (nauta, lammas, hevonen jne.) kai on se, mitä vegaanit pääasiassa välttävät.
Vierailija kirjoitti:
De Graaf, C., Cardello, A.V., Kramer, F.M., Lesher, L.L. Meisekman, H.L., & Scutz, H.G. (2005). A comparison between liking ratings obtained under laboratory and field conditions: The role of choice. Appetite, 44, 15-22.
Deliza, R., & MacFie, H.J.H. (1996). The generation of sensory expectation by external cues and its effect on sensory perception and hedonic ratings: A review. Journal of Sensory Studies, 11, 103-128.
Dovey, T.M., Staple, P.A., Gibson, E.L., & Halford. J.C.G. (2008). Food neophobia and ‘picky/fussy’ eating in children: a review. Appetite, 50, 181-193.
Falciglia, G.A., Couch, S.C., Gribble, L.S., Pabst, S.M., & Frank, R. (2000). Food neophobia in childhood affects dietary variety. Journal of the American Dietetic Association, 100, 1474-1478.
Flight, I., Leppard, P., Cox, D.N., (2003). Food neophobia and associations with cultural diversity and socio-economic status amongst rural and urban Australian adolescents. Appetite, 41, 51-59.
Henriques, A.S., King, S.C., & Meiselman, H.L. (2008). Consumer segmentation based on food neophobia and its application to product development. Food Quality and Preference, 20, 83-91.
Hurling, R., & Shepherd, R. (2003) Eating with your eyes: effect of appearance on expectations of liking. Appetite, 41, 167-174.
Jaeger, S. & MacFie, H.J.H. (2001). The effect of advertising format and means-end information on consumer expectations for apples. Food Quality and Preference, 12, 189-205.
King, S.C., Meiselman, H.L., Henriques, A. (2008). The effect of choice and psychographics on the acceptability of novel flavors. Food Quality and Preference, 19, 692-696.
McFarlane, T., & Pliner, P. (1997). Increasing willingness to taste novel foods: Effects of nutrition and taste information. Appetite, 28, 227-238.
Olabi, A., Najm, N.O., Baghdadi, O.K., Morton, J.M. (2009). Food neophobia levels of Lebanese and American college students. Food Quality and Preference, 20, 353-362.
Pelchat, M., & Pliner, P. (1995). “Try it: you’ll like it; effects of information on willingness to try novel foods. Appetite, 24, 153-531.
Pelchat, M. L. & Pliner, P. (1997). “Try It: It’s Good and It’s Good for You”: Effects of Taste and Nutrition Information on Willingness to Try Novel Foods. Appetite. 28: 89-102.
Pliner, P. & Hobden, K. (1992). Development of a scale to measure the trait of food neophobia in humans. Appetite, 19, 105-120.
Rozin, P. 1997. The Use of Characteristic Flavoring in Human Culinary Practice. In C. M. Apt (Ed.) Flavor: Its Chemical, Behavioral and Commercial Aspects. Boulder, CO: Westview Press.
Skinner, J.D., Carruth, B.R., Wendy, B., & Ziegler, P.J. (2002). Children’s food preference’s food preferences. Journal of American Dietetic Association, 102, 1638-1647.
Stallberg-white, C., & Pliner, P. (1999). The effect of flavor principles on willingness to taste novel foods. Appetite, 33(2), 209-221
Tuorila, H.,Lahteenmaki, L., Pohjalainen, L., & Lotti, L. (2001). Food neophobia among the Finns and related responses to familiar and unfamiliar foods. Food Quality and Preference, 12, 29-37.
Tuorila, H., Meiselman, H.L., Bell, R., Cardello, A.V. & Johnson, W. (1994). Role of sensory and cognitive information in the enhancement of certainty and liking for novel and familiar foods. Appetite, 23, 231-246.
Tuorila, H., Meiselman, H., Cardello, A., & Lesher, L. 1998. Effect of expectations and the definition of product category on the acceptance of unfamiliar food. Food Quality and Preference. 9(6): 421-430.
Urala, N., & Lahteenmaki, L. (2006). Hedonic ratings and perceived healthiness in experimental functional food choices. Appetite, 47, 302-314.
Wansink, B., Ittersum, K., Painter, J. E., (2005). How descriptive food names bias sensory perceptions in restaurants. Food Quality and Preference, 16, 393-400.
Viitsisitkö kääntää nämä sivut suomeksi tähän ketjuun. Jos käytät google kääntäjää niin editoisitko vähän, olisi helpompi lukea. Laita sivu kerrallaan jakoon, emme jaksa odottaa päiväkausia. Kiitos etukäteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäisköhän perustaa pitopalvelu, joka mainostaisi erikoisosaamisenaan erilaisten ruokavalioiden huomioonottamista? Olen nimittäin niissä aika haka, ja kokkaaminen suurtalousmentaliteetilla sujuu sekin. Olisiko kysyntää?
Tältä palstalta jo huomaa, että vammaisruoalle on kasvava kysyntä. Niihin vaaditaan myös erikoistumista, että on todennäköisesti ihan kannattavaa.
Vammaisruoalle? Mikä tekee ruoasta vammaisruokaa? Itse rajaan ruokavaliostani pois terveyssyistä sipuli, valkosipulin ja purjon. Tekeekö se ruoastani vammaisruokaa? Voi hyvänen aika nyt taas...
Kyllä juuri sipuli-allergiset ovat yleensä näitä feikki-allergisia mitä suuremmassa määrin. Se ei silti tarkoita ettei jonkun pötsi voisi tosiaan mennä sipulista sekaisin
Mistä sinä tiedät, että joku on feikkiallerginen?
Eihän sitä varmaksi tiedä, mutta sipuli on aika harvinainen allergeeni. Silti sipuliallergisiksi ilmoittautuneita on suhteellisen usein. Useat heistä saattavat jossain vaiheessa myöntää etteivät ole oikeasti allergisia, vaan eivät voi vaan sietää sipulia jossakin muodossa. Mikä sekin on ihan Ok. Sipuli jää usein sellaiseksi lapsuudesta johtuvaksi traumaksi, "yäk, onks tässä sipulia."
Sipuli vaan on niin perus raaka-aine että aikuisen kannattaisi vähän opetella sitä kuitenkin sietämään.Niin, sipulillehan ei tarvitse olla allerginen, jotta haluaisi vältellä sitä ruokavaliossaan. Sipuli on mm. monelle migreenikolle kohtauksen laukaisija ja ärtyneen suolen oirenyhtymän pahentaja.
Tottakai saa vältellä ruokia, mutta ei saa sitten höpöttää jostain allergiasta. Kokkihan saattaa saada migreenikohtauksen sipuliallergisista asiakkaista
Onko sillä kokin tai tarjoilijan kannalta mitään eroa, olenko minä allerginen sipulille vai aiheuttaako se jotain muita oireita? Jos vähänkään mietit asiakkaan kannalta, niin se on vaan noin miljoona kertaa yksinkertaisempaa mainita allergia kuin alkaa selittää oireiluaan jollekin vieraalle ihmiselle, koko muun seurueen kuullessa ja odotellessa omaa tilausvuoroaan.
Opin itsekin tästä ketjusta uutta vehnäallergian, vilja-allergian ja keliakian eroista.
Itse olen juuri tällainen rasittava "maidoton". Lehmänmaidosta tulee ihottumaa päivän parin viiveellä, joskus enemmän, joskus vähemmän eli toisinsanoen minimoin maitoa ruokavaliossani mutta en jaksa tehdä elämästä liiana vaikeaa itselleni tai muille.
Sanon ravintolassa usein, että vältän maitotuotteita mutta en ole vaarallisesti allerginen joten esim. voita voi käyttää paistaessa eikä tarvitse huolehtia kontaminaatiosta. Mutta jos esim. valmiissa menukokonaisuudessa on kermapohjainen alkupalakeitto keitto jajätskiä jälkkäriksi niin ne pyydän vaihtamaan pois.
Ja joskus jos vaan tekee ihan sikana mieli pitsaa niin syön sitten ja laitan kortisonia pari päivää ihottumiin, mutta en mä voi maitotuotteita useana päivänä putkeen runsaasti tai raavin ihoni irti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Maitoallergisena tämä on tuttua. Jotenkin tuntuu, että vain itsekin allerginen osaa tarkistaa oikein. Esim ruokaa tehdessä ei käytetä maitoa. Tavallinen ihminen ei kuitenkaan osaa katsoa esimerkiksi valmiskastikejauhosta onko siinä maidon jäämiä tai esimerkiksi herajauhetta. Allerginen taas tunnistaa tällaiset niin sanotut piiloallergeenit ja muistaa myös tarkistaa tarkasti jokaisen ruokaan tulevan osan ainesluettelon.
Tee tarkistuslista jonka printtaat aina uudestaan kun se on jäänyt jonkun ravintolan keittiöön.
Vierailija kirjoitti:
Poika pyysi annoksensa kokonaan ilman vihanneksia, koska se on usein keittiölle helpompi kuin ruveta luettelemaan, mitä salaatissa saa olla ja karsimaan listalla olevia. Lehtipihvin päälle oli laitetti persiljaa, mikä on kaikista pahimpia kurkun turvottajia...kun oli kuulemma niin kuivan oloinen annos muuten. Pakko se oli pyytää uusi, koska ei vihanneksia tarkoittaa ei vihanneksia ja on se persilja vihannes, ei pelkästään mauste. Minua suuresti ihmetyttää, kun pyydetään jättämään kokonaan pois joku osa, niin miten se voi olla niin vaikea. Ei kai ne annokset valmiiksi tehtyinä siellä keittiössä seiso, kun ei puhuta pikaruokalasta?
Tuo maidoton-laktoositon on myös tuttu juttu. Tai että voihan vehnäallerginen tätä kauraleipää syödä...joo, paitsi että se kaura on vain yksi aineosa ja siinä on vehnääkin. Pojan allergiat on kyllä yksi kokeileva sukulainen saanut tuta, kun vessa oli kovassa käytössä ja punaisenahan se emäntä sitten oli, kun käsitti, että reagoi vatsalla ja kohtalaisen nopeasti vielä.
En tarkoita tätä saivarteluna, mutta persilja ei ole vihannes. Yrtit eivät kuulu vihanneksiin. Kokki siis teki niin kuin oli pyydetty. Toki olisi voinut vielä varmistaa, käykö yrtit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yritettiin kerran valikoida tuttavalle lahjaksi suklaakonvehteja odotellessa bussin lähtöä Kampista. Kyseltiin onko gluteenittomana (koska keliakia), neiti kassan takana osoitteli epämääräisesti tyyliin "osa noista ja osa noista". Jonkun aikaa yritin saada tarkentamaan, mitkä niistä olivat gluteenittomia, mutta lähdettiin lopulta tyhjin käsin pois sen jälkeen kun tämä neiti opasti että "no näissä ei ainakaan ole pähkinää"
Vierailija kirjoitti:
Sanon ravintolassa usein, että vältän maitotuotteita mutta en ole vaarallisesti allerginen joten esim. voita voi käyttää paistaessa eikä tarvitse huolehtia kontaminaatiosta. Mutta jos esim. valmiissa menukokonaisuudessa on kermapohjainen alkupalakeitto keitto jajätskiä jälkkäriksi niin ne pyydän vaihtamaan pois.
Ja joskus jos vaan tekee ihan sikana mieli pitsaa niin syön sitten ja laitan kortisonia pari päivää ihottumiin, mutta en mä voi maitotuotteita useana päivänä putkeen runsaasti tai raavin ihoni irti.
Tässä! Näin kuin moni muukin viitsisi toimia, helpottaisi elämä niin ravintolahenkilökunnalla kuin niillä todella allergisillakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ihmiset puhuvat itsekin ihan sekaisin asioita, joten on hyvä heiltä tarkistaa. Juuri eräs nainen lehtihaastattelussa kertoi olevansa kasvissyöjä. Parin lauseen päässä hän kertoi kyllä syövänsä kalaa...
Voisi sitten sanoa, etten syö lihaa. Useimmat "kasvissyöjät" syövät kalaa ja kanaa.
Eräs työkaveri sanoi kerran hyvin, että hän ei syö mitään millä (mikä tulee jostakin jolla) on ollut silmät.
Et taida tietää vegaanin ja vegetaristin eroa. Vegetaristit käyttävät myös rajoitetusti eläinkunnan tuotteita. Yleisimmin maitotuotteita, kananmunia, hunajaa ja kalaa. Eli kyllä todellakin voi kutsua itseään kasvissyöjäksi vaikka söisikin kalaa. Puhtaasti kasvisperäistä ravintoa syövät eivät yleensä kutsu itseään kasvissyöjiksi vaan vegaaneiksi.
Jos olet kasvissyöjä, silloin et syö eläintä.
Nuo kalaa tai kanaa syövät ovat semivegetaristeja. Pescovegetaristit syövät kalaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäisköhän perustaa pitopalvelu, joka mainostaisi erikoisosaamisenaan erilaisten ruokavalioiden huomioonottamista? Olen nimittäin niissä aika haka, ja kokkaaminen suurtalousmentaliteetilla sujuu sekin. Olisiko kysyntää?
Tältä palstalta jo huomaa, että vammaisruoalle on kasvava kysyntä. Niihin vaaditaan myös erikoistumista, että on todennäköisesti ihan kannattavaa.
Vammaisruoalle? Mikä tekee ruoasta vammaisruokaa? Itse rajaan ruokavaliostani pois terveyssyistä sipuli, valkosipulin ja purjon. Tekeekö se ruoastani vammaisruokaa? Voi hyvänen aika nyt taas...
Kyllä juuri sipuli-allergiset ovat yleensä näitä feikki-allergisia mitä suuremmassa määrin. Se ei silti tarkoita ettei jonkun pötsi voisi tosiaan mennä sipulista sekaisin
Mistä sinä tiedät, että joku on feikkiallerginen?
Eihän sitä varmaksi tiedä, mutta sipuli on aika harvinainen allergeeni. Silti sipuliallergisiksi ilmoittautuneita on suhteellisen usein. Useat heistä saattavat jossain vaiheessa myöntää etteivät ole oikeasti allergisia, vaan eivät voi vaan sietää sipulia jossakin muodossa. Mikä sekin on ihan Ok. Sipuli jää usein sellaiseksi lapsuudesta johtuvaksi traumaksi, "yäk, onks tässä sipulia."
Sipuli vaan on niin perus raaka-aine että aikuisen kannattaisi vähän opetella sitä kuitenkin sietämään.Niin, sipulillehan ei tarvitse olla allerginen, jotta haluaisi vältellä sitä ruokavaliossaan. Sipuli on mm. monelle migreenikolle kohtauksen laukaisija ja ärtyneen suolen oirenyhtymän pahentaja.
Tottakai saa vältellä ruokia, mutta ei saa sitten höpöttää jostain allergiasta. Kokkihan saattaa saada migreenikohtauksen sipuliallergisista asiakkaista
Onko sillä kokin tai tarjoilijan kannalta mitään eroa, olenko minä allerginen sipulille vai aiheuttaako se jotain muita oireita? Jos vähänkään mietit asiakkaan kannalta, niin se on vaan noin miljoona kertaa yksinkertaisempaa mainita allergia kuin alkaa selittää oireiluaan jollekin vieraalle ihmiselle, koko muun seurueen kuullessa ja odotellessa omaa tilausvuoroaan.
Juu eihän sillä paskanpuhumisella mitään väliä, mutta juuri sinun takiasi ne oikeat allergiset ovat kusessa, varsinkin jos saavat pahoja oireita. Nykyajan ihminen on niin sairaan heikko, että jos vähän pierettää, niin heti täytyy siihen kehittää joku diagnoosi, ja vähintään oma ruokavalio. Nyt kuitenkin alkaa kentällä olemaan niin paljon erityisruokavaliotoiveita että ei vaan enää onnistu. Katsos siinä tulee rajat vastaan ja eniten kärsii juuri ne oikeasti sairaat ihmiset.
Mutta eihän tätä kukaan omaa pikku dieettiään huvin vuoksi noudattava ymmärrä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ihmiset puhuvat itsekin ihan sekaisin asioita, joten on hyvä heiltä tarkistaa. Juuri eräs nainen lehtihaastattelussa kertoi olevansa kasvissyöjä. Parin lauseen päässä hän kertoi kyllä syövänsä kalaa...
Voisi sitten sanoa, etten syö lihaa. Useimmat "kasvissyöjät" syövät kalaa ja kanaa.
Eräs työkaveri sanoi kerran hyvin, että hän ei syö mitään millä (mikä tulee jostakin jolla) on ollut silmät.
Et taida tietää vegaanin ja vegetaristin eroa. Vegetaristit käyttävät myös rajoitetusti eläinkunnan tuotteita. Yleisimmin maitotuotteita, kananmunia, hunajaa ja kalaa. Eli kyllä todellakin voi kutsua itseään kasvissyöjäksi vaikka söisikin kalaa. Puhtaasti kasvisperäistä ravintoa syövät eivät yleensä kutsu itseään kasvissyöjiksi vaan vegaaneiksi.
Jos olet kasvissyöjä, silloin et syö eläintä.
Nuo kalaa tai kanaa syövät ovat semivegetaristeja. Pescovegetaristit syövät kalaa.
Höpö höpö, lihansyöjäkin syö kasviksia eli on kasvissyöjä yleensä. Oikea termi ruokarajoitteiselle olisi ei- lihansyöjä tai ei-eläimensyöjä. Tai lihansyönnistä kieltäytyvä.
Yleisesti ottaen hippihörhömaailmanparantaja.
Vierailija kirjoitti:
Yritettiin kerran valikoida tuttavalle lahjaksi suklaakonvehteja odotellessa bussin lähtöä Kampista. Kyseltiin onko gluteenittomana (koska keliakia), neiti kassan takana osoitteli epämääräisesti tyyliin "osa noista ja osa noista". Jonkun aikaa yritin saada tarkentamaan, mitkä niistä olivat gluteenittomia, mutta lähdettiin lopulta tyhjin käsin pois sen jälkeen kun tämä neiti opasti että "no näissä ei ainakaan ole pähkinää"
Olin menossa tapaamaan kummitätiäni jolla oli monenlaista allergiaa. Hetken aikaa jaksoin katsella suklaita ja muuta. Huomasin pokkarihyllyn ja nappasin sieltä tuliaisen. Hänelle ei tullut mitään oireita siitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäisköhän perustaa pitopalvelu, joka mainostaisi erikoisosaamisenaan erilaisten ruokavalioiden huomioonottamista? Olen nimittäin niissä aika haka, ja kokkaaminen suurtalousmentaliteetilla sujuu sekin. Olisiko kysyntää?
Tältä palstalta jo huomaa, että vammaisruoalle on kasvava kysyntä. Niihin vaaditaan myös erikoistumista, että on todennäköisesti ihan kannattavaa.
Vammaisruoalle? Mikä tekee ruoasta vammaisruokaa? Itse rajaan ruokavaliostani pois terveyssyistä sipuli, valkosipulin ja purjon. Tekeekö se ruoastani vammaisruokaa? Voi hyvänen aika nyt taas...
Kyllä juuri sipuli-allergiset ovat yleensä näitä feikki-allergisia mitä suuremmassa määrin. Se ei silti tarkoita ettei jonkun pötsi voisi tosiaan mennä sipulista sekaisin
Mistä sinä tiedät, että joku on feikkiallerginen?
Eihän sitä varmaksi tiedä, mutta sipuli on aika harvinainen allergeeni. Silti sipuliallergisiksi ilmoittautuneita on suhteellisen usein. Useat heistä saattavat jossain vaiheessa myöntää etteivät ole oikeasti allergisia, vaan eivät voi vaan sietää sipulia jossakin muodossa. Mikä sekin on ihan Ok. Sipuli jää usein sellaiseksi lapsuudesta johtuvaksi traumaksi, "yäk, onks tässä sipulia."
Sipuli vaan on niin perus raaka-aine että aikuisen kannattaisi vähän opetella sitä kuitenkin sietämään.Niin, sipulillehan ei tarvitse olla allerginen, jotta haluaisi vältellä sitä ruokavaliossaan. Sipuli on mm. monelle migreenikolle kohtauksen laukaisija ja ärtyneen suolen oirenyhtymän pahentaja.
Tottakai saa vältellä ruokia, mutta ei saa sitten höpöttää jostain allergiasta. Kokkihan saattaa saada migreenikohtauksen sipuliallergisista asiakkaista
Onko sillä kokin tai tarjoilijan kannalta mitään eroa, olenko minä allerginen sipulille vai aiheuttaako se jotain muita oireita? Jos vähänkään mietit asiakkaan kannalta, niin se on vaan noin miljoona kertaa yksinkertaisempaa mainita allergia kuin alkaa selittää oireiluaan jollekin vieraalle ihmiselle, koko muun seurueen kuullessa ja odotellessa omaa tilausvuoroaan.
Juu eihän sillä paskanpuhumisella mitään väliä, mutta juuri sinun takiasi ne oikeat allergiset ovat kusessa, varsinkin jos saavat pahoja oireita. Nykyajan ihminen on niin sairaan heikko, että jos vähän pierettää, niin heti täytyy siihen kehittää joku diagnoosi, ja vähintään oma ruokavalio. Nyt kuitenkin alkaa kentällä olemaan niin paljon erityisruokavaliotoiveita että ei vaan enää onnistu. Katsos siinä tulee rajat vastaan ja eniten kärsii juuri ne oikeasti sairaat ihmiset.
Mutta eihän tätä kukaan omaa pikku dieettiään huvin vuoksi noudattava ymmärrä.
En minäkään ymmärrä, mitä merkitystä sillä on, löytyykö virallista diagnoosia, jos jokin ruoka-aine aiheuttaa oireilua. Ruuanlaiton kannalta sillä varsinkaan ei ole mitään väliä, koska se tietty ainesosa täytyy joka tapauksessa jättää pois.
Ja onko nykyajan ihminen niin sairaan heikko? Mielestäni ei. Nykyään uskalletaan paremmin poiketa siitä yleisesti hyväksytystä mallista, ymmärretään että pahalle ololle ja turvotukselle on löydettävissä vaihtoehtoja, osataan kokeilla mikä sopii ja mikä ei. Siinä kun ei ole mitään tervettä, että syömisen jälkeen vatsa on täynnä ilmaa, on jatkuvasti ripulilla ja joutuu raapimaan ihon verille. Jos tätä ei ravintola-alalla hyväksytä, on parempi vaikka ilmoittaa heti alkuunsa, että erityisannoksia saa vain ja ainoastaan lääkärintodistusta vastaan.
Ihmetyttää miten pihalla ihmiset voivat olla erikoisruokavalioista. Joskus miettii, että miten ihmeessä he ajattelevat.
Monenlaista ruokavaliota on tullut vastaan dieettikokkina työskennellessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanon ravintolassa usein, että vältän maitotuotteita mutta en ole vaarallisesti allerginen joten esim. voita voi käyttää paistaessa eikä tarvitse huolehtia kontaminaatiosta. Mutta jos esim. valmiissa menukokonaisuudessa on kermapohjainen alkupalakeitto keitto jajätskiä jälkkäriksi niin ne pyydän vaihtamaan pois.
Ja joskus jos vaan tekee ihan sikana mieli pitsaa niin syön sitten ja laitan kortisonia pari päivää ihottumiin, mutta en mä voi maitotuotteita useana päivänä putkeen runsaasti tai raavin ihoni irti.
Tässä! Näin kuin moni muukin viitsisi toimia, helpottaisi elämä niin ravintolahenkilökunnalla kuin niillä todella allergisillakin.
Aivan kamalan tarkkaan pitää näköjään ravintolassa henkilökunnalle selvittää, millaisia oireita mistäkin määrästä maitoa todennäköisesti saa, jotta nuo uteliaat kyylät olisivat tyytyväisiä. Tyttäreni on maitoallergikko, joka ei saa henkeä uhkaavaa välitöntä reaktiota, mutta oireet ovat varsin voimakkaita ja hankalia, vaikka viiveellä tulevatkin. Tuollaiset ”valeallergikoiden rankaisijat” kuin tuolla aiemmin ketjussa esiintynyt mielenköyhä huutaja on varmaan osunut kohdalle silloin tällöin, kun ravintola-aterian jälkeen on mennyt viikko sairaslomalla. Tyttö on ajatellut, että jokin muukin kuin maito kenties aiheuttaa myös oireita, mutta ilmeisesti on sitten kuitenkin ollut joku tuollainen toisten terveydellä leikkivä k*sipää henkilökunnassa... Kaikenlaiset sairaat yksilöt sitä palveluammatteihin hakeutuvatkin.
Käsitteet kohdalleen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ihmiset puhuvat itsekin ihan sekaisin asioita, joten on hyvä heiltä tarkistaa. Juuri eräs nainen lehtihaastattelussa kertoi olevansa kasvissyöjä. Parin lauseen päässä hän kertoi kyllä syövänsä kalaa...
Voisi sitten sanoa, etten syö lihaa. Useimmat "kasvissyöjät" syövät kalaa ja kanaa.
Eräs työkaveri sanoi kerran hyvin, että hän ei syö mitään millä (mikä tulee jostakin jolla) on ollut silmät.
Et taida tietää vegaanin ja vegetaristin eroa. Vegetaristit käyttävät myös rajoitetusti eläinkunnan tuotteita. Yleisimmin maitotuotteita, kananmunia, hunajaa ja kalaa. Eli kyllä todellakin voi kutsua itseään kasvissyöjäksi vaikka söisikin kalaa. Puhtaasti kasvisperäistä ravintoa syövät eivät yleensä kutsu itseään kasvissyöjiksi vaan vegaaneiksi.
Jos olet kasvissyöjä, silloin et syö eläintä.
Nuo kalaa tai kanaa syövät ovat semivegetaristeja. Pescovegetaristit syövät kalaa.
Höpö höpö, lihansyöjäkin syö kasviksia eli on kasvissyöjä yleensä. Oikea termi ruokarajoitteiselle olisi ei- lihansyöjä tai ei-eläimensyöjä. Tai lihansyönnistä kieltäytyvä.
Yleisesti ottaen hippihörhömaailmanparantaja.
Lihaa ja kasviksia syövä ihminen on sekasyöjä, ei kasvissyöjä.
De Graaf, C., Cardello, A.V., Kramer, F.M., Lesher, L.L. Meisekman, H.L., & Scutz, H.G. (2005). A comparison between liking ratings obtained under laboratory and field conditions: The role of choice. Appetite, 44, 15-22.
Deliza, R., & MacFie, H.J.H. (1996). The generation of sensory expectation by external cues and its effect on sensory perception and hedonic ratings: A review. Journal of Sensory Studies, 11, 103-128.
Dovey, T.M., Staple, P.A., Gibson, E.L., & Halford. J.C.G. (2008). Food neophobia and ‘picky/fussy’ eating in children: a review. Appetite, 50, 181-193.
Falciglia, G.A., Couch, S.C., Gribble, L.S., Pabst, S.M., & Frank, R. (2000). Food neophobia in childhood affects dietary variety. Journal of the American Dietetic Association, 100, 1474-1478.
Flight, I., Leppard, P., Cox, D.N., (2003). Food neophobia and associations with cultural diversity and socio-economic status amongst rural and urban Australian adolescents. Appetite, 41, 51-59.
Henriques, A.S., King, S.C., & Meiselman, H.L. (2008). Consumer segmentation based on food neophobia and its application to product development. Food Quality and Preference, 20, 83-91.
Hurling, R., & Shepherd, R. (2003) Eating with your eyes: effect of appearance on expectations of liking. Appetite, 41, 167-174.
Jaeger, S. & MacFie, H.J.H. (2001). The effect of advertising format and means-end information on consumer expectations for apples. Food Quality and Preference, 12, 189-205.
King, S.C., Meiselman, H.L., Henriques, A. (2008). The effect of choice and psychographics on the acceptability of novel flavors. Food Quality and Preference, 19, 692-696.
McFarlane, T., & Pliner, P. (1997). Increasing willingness to taste novel foods: Effects of nutrition and taste information. Appetite, 28, 227-238.
Olabi, A., Najm, N.O., Baghdadi, O.K., Morton, J.M. (2009). Food neophobia levels of Lebanese and American college students. Food Quality and Preference, 20, 353-362.
Pelchat, M., & Pliner, P. (1995). “Try it: you’ll like it; effects of information on willingness to try novel foods. Appetite, 24, 153-531.
Pelchat, M. L. & Pliner, P. (1997). “Try It: It’s Good and It’s Good for You”: Effects of Taste and Nutrition Information on Willingness to Try Novel Foods. Appetite. 28: 89-102.
Pliner, P. & Hobden, K. (1992). Development of a scale to measure the trait of food neophobia in humans. Appetite, 19, 105-120.
Rozin, P. 1997. The Use of Characteristic Flavoring in Human Culinary Practice. In C. M. Apt (Ed.) Flavor: Its Chemical, Behavioral and Commercial Aspects. Boulder, CO: Westview Press.
Skinner, J.D., Carruth, B.R., Wendy, B., & Ziegler, P.J. (2002). Children’s food preference’s food preferences. Journal of American Dietetic Association, 102, 1638-1647.
Stallberg-white, C., & Pliner, P. (1999). The effect of flavor principles on willingness to taste novel foods. Appetite, 33(2), 209-221
Tuorila, H.,Lahteenmaki, L., Pohjalainen, L., & Lotti, L. (2001). Food neophobia among the Finns and related responses to familiar and unfamiliar foods. Food Quality and Preference, 12, 29-37.
Tuorila, H., Meiselman, H.L., Bell, R., Cardello, A.V. & Johnson, W. (1994). Role of sensory and cognitive information in the enhancement of certainty and liking for novel and familiar foods. Appetite, 23, 231-246.
Tuorila, H., Meiselman, H., Cardello, A., & Lesher, L. 1998. Effect of expectations and the definition of product category on the acceptance of unfamiliar food. Food Quality and Preference. 9(6): 421-430.
Urala, N., & Lahteenmaki, L. (2006). Hedonic ratings and perceived healthiness in experimental functional food choices. Appetite, 47, 302-314.
Wansink, B., Ittersum, K., Painter, J. E., (2005). How descriptive food names bias sensory perceptions in restaurants. Food Quality and Preference, 16, 393-400.