Vegaanille kasvismunakas ja maitoallergikolle laktoositonta

Minulla oli vieras joka on allerginen vehnälle, ohralle, rukiille ja kauralle. Tein mustikkapannukakkua johon tuli peruna- riisi- ja maissijauhoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut ravintolakokkina. Ongelma on siis se, että kun keittiössä rapataan, siellä roiskuu. Yhdestäkään ravintolasta ei saa täysin gluteenitonta, koska yksinkertaisesti keittiössä jauho pölisee. En myöskään usko, että kukaan kokki jaksaa enää välittää. Kaikenmaailman ronkkijoita tulee selittämään allergioista, joita ei ole olemassakaan. Monta kertaa olemme kokeilleet, että tuleeko oireita ihmisille ja koskaan ei ole tullut, vaikka olemme testanneet. Kaikki asiakkaat ovat kiltisti palanneet lounaalle vähintään viikon päästä. Jos olisivat saaneet aitoja oireita, eivät varmasti tulisi takaisin syömään meille. 

Pähkinäallergian otan tosissani, suurin osa muista allergioista on mielenterveysongelmia tai ihan turhaa draamaa. Vegaanit on suurin inhokkilajimme. Jos haluaa tehdä elämästä hirvittävän vaikeaa sen voi tehdä kotona.  

Kerro missä olet töissä, niin tiedän välttää paikkaa.

Uskaltaakohan kertoa. Taitaa vaan huudella puskista.

Samanlainen riemuidiootti taitaa olla töissä siinä firmassa joka valmistaa ruoan lapseni koululle.

Kun ruoka alkoi tulemaan uudesta paikasta, alkoi lapsella allergiaoireilu uudestaan. Hirveällä vaivalla oltiin saatu oireet edellisen keittäjän kanssa kuriin. Jotenkin sitä kuvitteli, että seuraava paikka osaisi tehdä samoilla ohjeilla ruoat, mutta ei se niin helpolla mennytkään.

Vituttaa tuommoiset. Lapsi ei voi edes valita, että menenpä toiseen paikkaan syömään. Eväät teen hänelle joka päivä, ettei tarvitse pelkästään kouluruoalla elää. Tilanne on jo se, että lapsi ei itsekään luota että hänelle tehty ruoka olisi hänelle sopivaa. Toisinaan sanoo, että hänen mielestään ruuassa oli jotain mille on allerginen. Ei kuitenkaan pysty varmasti sanomaan, sillä ei tiedä mille ne allergiaa aiheuttavat ruoka-aineet maistuvat. Joinakin päivinä syö pelkkää perunaa jos ruoka näyttää epäilyttävältä.

Olis hyvä jos näillä idiooteilla olisi edes alkeellinen käsitys siitä miten allergia toimi.

Joissakin tapauksissa oireet voivat ilmaantua vasta monen päivän päästä ja kestää useita päiviä. Siinä sitten saa ihmetellä että mitä on tullut syötyä ja mistä oireet voivat olla peräisin. Niihin paikkoihin tietenkin tyhmänä luottavat, joissa on luvattu tehdä oikeanlaiset ruoat.

Päätyvät sitten kuormittamaan terveydenhuoltojärjestelmää näiden idioottikokkien takia. Nämä jutut kun etenevät niin, että jos oireita alkaa tulemaan lisää vaikka noudattaa ruokavaliota, niin sitten aletaan etsimään muita allergian lähteitä. Se ei olekaan mikään ihan pieni prosessi. Pahimmillaan lähdetään poissulkemaan mm. vakavia suolistosairauksia, eivätkä nekään tutkimukset ihan halvimmasta päästä ole. Siinä tulee hintaa kokin kokeiluille.

Saisivat maksaa kaikki aiheuttamansa lääkäri-, tutkimus- ja hoitokulut omasta pussistaan nämä kokit. Ehkä sitten oppisivat.

Taitaa olla parasta ilmoittaa poliisille tämän ketjun allergiatestailijakokit.

Entäpä jos syy onkin juuri siinä että lapsen allergiat ei ole asiallisesti selvillä ja hänellä on joku muu ongelma? Se on turhan helppoa aina etsiä syyllinen...vaikka ongelma on juuri se lapsen ruoansulatus. Suurin osa lasten allergioista on vanhempien korvien välissä, tutkitusti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut ravintolakokkina. Ongelma on siis se, että kun keittiössä rapataan, siellä roiskuu. Yhdestäkään ravintolasta ei saa täysin gluteenitonta, koska yksinkertaisesti keittiössä jauho pölisee. En myöskään usko, että kukaan kokki jaksaa enää välittää. Kaikenmaailman ronkkijoita tulee selittämään allergioista, joita ei ole olemassakaan. Monta kertaa olemme kokeilleet, että tuleeko oireita ihmisille ja koskaan ei ole tullut, vaikka olemme testanneet. Kaikki asiakkaat ovat kiltisti palanneet lounaalle vähintään viikon päästä. Jos olisivat saaneet aitoja oireita, eivät varmasti tulisi takaisin syömään meille. 

Pähkinäallergian otan tosissani, suurin osa muista allergioista on mielenterveysongelmia tai ihan turhaa draamaa. Vegaanit on suurin inhokkilajimme. Jos haluaa tehdä elämästä hirvittävän vaikeaa sen voi tehdä kotona.  

Kerro missä olet töissä, niin tiedän välttää paikkaa.

Uskaltaakohan kertoa. Taitaa vaan huudella puskista.

Samanlainen riemuidiootti taitaa olla töissä siinä firmassa joka valmistaa ruoan lapseni koululle.

Kun ruoka alkoi tulemaan uudesta paikasta, alkoi lapsella allergiaoireilu uudestaan. Hirveällä vaivalla oltiin saatu oireet edellisen keittäjän kanssa kuriin. Jotenkin sitä kuvitteli, että seuraava paikka osaisi tehdä samoilla ohjeilla ruoat, mutta ei se niin helpolla mennytkään.

Vituttaa tuommoiset. Lapsi ei voi edes valita, että menenpä toiseen paikkaan syömään. Eväät teen hänelle joka päivä, ettei tarvitse pelkästään kouluruoalla elää. Tilanne on jo se, että lapsi ei itsekään luota että hänelle tehty ruoka olisi hänelle sopivaa. Toisinaan sanoo, että hänen mielestään ruuassa oli jotain mille on allerginen. Ei kuitenkaan pysty varmasti sanomaan, sillä ei tiedä mille ne allergiaa aiheuttavat ruoka-aineet maistuvat. Joinakin päivinä syö pelkkää perunaa jos ruoka näyttää epäilyttävältä.

Olis hyvä jos näillä idiooteilla olisi edes alkeellinen käsitys siitä miten allergia toimi.

Joissakin tapauksissa oireet voivat ilmaantua vasta monen päivän päästä ja kestää useita päiviä. Siinä sitten saa ihmetellä että mitä on tullut syötyä ja mistä oireet voivat olla peräisin. Niihin paikkoihin tietenkin tyhmänä luottavat, joissa on luvattu tehdä oikeanlaiset ruoat.

Päätyvät sitten kuormittamaan terveydenhuoltojärjestelmää näiden idioottikokkien takia. Nämä jutut kun etenevät niin, että jos oireita alkaa tulemaan lisää vaikka noudattaa ruokavaliota, niin sitten aletaan etsimään muita allergian lähteitä. Se ei olekaan mikään ihan pieni prosessi. Pahimmillaan lähdetään poissulkemaan mm. vakavia suolistosairauksia, eivätkä nekään tutkimukset ihan halvimmasta päästä ole. Siinä tulee hintaa kokin kokeiluille.

Saisivat maksaa kaikki aiheuttamansa lääkäri-, tutkimus- ja hoitokulut omasta pussistaan nämä kokit. Ehkä sitten oppisivat.

Taitaa olla parasta ilmoittaa poliisille tämän ketjun allergiatestailijakokit.

Mites sä nyt kuvittelet, että idiootit osais jotain tehdä?

Oikeasti kannattais ehkä hiukan muuttaa asennetta. Tuossa tekstissä teit itsestäsi sen idiootin. Ehkä sun pitäis purkaa vihasi johonkin muuhun, kuin kokkeihin. Esim. päättäjiin, jotka ovat vaihtaneet ruoan toimituspaikkaa. Tai toimituspaikan esimiehiin, jotka eivät perehdytä tai kouluta työntekijöitään ja usein palkkaavat työntekijöitä, joilla ei ole mitään kokemusta alasta, jolla vaihtuvuus on suurta.

Tuskin kukaan tahallisesti haluaa aiheuttaa lapselle huonoa oloa.

Entäpä jos syy onkin juuri siinä että lapsen allergiat ei ole asiallisesti selvillä ja hänellä on joku muu ongelma? Se on turhan helppoa aina etsiä syyllinen...vaikka ongelma on juuri se lapsen ruoansulatus. Suurin osa lasten allergioista on vanhempien korvien välissä, tutkitusti.[/quote]

Höpö höpö.

Allergioita ei juuri voida tarkasti testata. Esim.oma lapsi on testattu tosi allergiseksi koiralle, mutta hän ei koskaan ole saanut koirista oireita. Ei edes viikonloppukyläilyn aikana. Hevosen kanssa taas menee päinvastoin. Suolisto-oireiset löytyy vain testailemalla. Jos oireet pysyvät poissa jotain ainetta välttämällä, niin muita sairauksia ei tutkita.

Ja ihottumana oireilevaa allergiaa pidetään lievänä, mutta se saattaa vaikuttaa vahvasti perheen arkeen ja lapsen kehitykseen. Jos lapsi raapii itseään öisin eikä nuku kunnolla, niin se vaikuttaa kokonaisvaltaisesti lapsen kasvuun ja kehitykseen. Saati koulunkäyntiin tai muuhun elämään. Väsynyt kiukkuinen kutsuva lapsi ei helpota arkea. Höpö höpö on korvien välissä.

Vierailija kirjoitti:

Entäpä jos syy onkin juuri siinä että lapsen allergiat ei ole asiallisesti selvillä ja hänellä on joku muu ongelma? Se on turhan helppoa aina etsiä syyllinen...vaikka ongelma on juuri se lapsen ruoansulatus. Suurin osa lasten allergioista on vanhempien korvien välissä, tutkitusti.

Höpö höpö.

Allergioita ei juuri voida tarkasti testata. Esim.oma lapsi on testattu tosi allergiseksi koiralle, mutta hän ei koskaan ole saanut koirista oireita. Ei edes viikonloppukyläilyn aikana. Hevosen kanssa taas menee päinvastoin. Suolisto-oireiset löytyy vain testailemalla. Jos oireet pysyvät poissa jotain ainetta välttämällä, niin muita sairauksia ei tutkita.

Ja ihottumana oireilevaa allergiaa pidetään lievänä, mutta se saattaa vaikuttaa vahvasti perheen arkeen ja lapsen kehitykseen. Jos lapsi raapii itseään öisin eikä nuku kunnolla, niin se vaikuttaa kokonaisvaltaisesti lapsen kasvuun ja kehitykseen. Saati koulunkäyntiin tai muuhun elämään. Väsynyt kiukkuinen kutsuva lapsi ei helpota arkea. Höpö höpö on korvien välissä.

Kutsuva=kutiseva

Siis voihan vegaani KASVISmunakasta syödä.

Vierailija kirjoitti:

Siis voihan vegaani KASVISmunakasta syödä.

Mistä saa ei-eläinperäisiä munia? Marketin karkkiosastolta pääsiäisenä ilmeisesti?

Kaverini tilaa leivän gluteiinittomana ja sitten taas jälkkäriksi käy pullakahvit

Vierailija kirjoitti:

Kaverini tilaa leivän gluteiinittomana ja sitten taas jälkkäriksi käy pullakahvit

Mitä hän sanoo syyksi? Onko hän myös niitä jotka varaa allergiapaikat junassakin?

Vierailija kirjoitti:

Siis voihan vegaani KASVISmunakasta syödä.

Tässä taas näkee, miten nää käsitteet menee sekaisin. Tässäkin ketjussa on arvosteltu, miten anoppi tai kumminkaima tarjoaa maidottomalle laktoositonta. Ei normaalit ihmiset välttämättä ymmärrä, mille juuri sinä olet allerginen. Eikä tarvitse edes ymmärtää.

Ammattikeittiöt ovat eri asia kuin kotitaloudet. Sieltäkin löytyy totta kai monenlaista tekijää.

Vierailija kirjoitti:

HUom. jos on paha allergia-hengenvaara väärän ruuan syömisestä.

Niin tuokaa oma ruoka juhlaan tullessanne!!

Tai laittakaa monta päivä ennen lista niistä ruuista mitä saatte syödä!

Keittiö voi sitten tarjota sen samaan aikaan, samanlaisilla lautasilla kuin muillekin.

Ravintolan keittiössä työskentelee useita henkilöitä.

Virheitä sattuu, joskus kova kiire, monta eri ruokavaliota!

Miksiköhän ulkomaalaisilla vierailla ei ole näitä ruokarajoitteita???

(Olen työssä hotellin ravintolassa, jossa paljon ulkomaalaisia vieraita)

Vai syövätkö vain sen mikä käy-eivätkä pidä meteliäitsestään.

Ulkomaalaiset usein syövät vain sitä mikä sopii, allergioista ei tavata tehdä numeroa, jos ei ole ihan pakko. Minutkin on kasvatettu näin.

T. Puoliksi ranskalainen N45

Abc:n huoltoasemien kasvispizza sisälsi caesar-kastiketta.

Vierailija kirjoitti:

De Graaf, C., Cardello, A.V., Kramer, F.M., Lesher, L.L. Meisekman, H.L., & Scutz, H.G. (2005). A comparison between liking ratings obtained under laboratory and field conditions: The role of choice. Appetite, 44, 15-22.

Deliza, R., & MacFie, H.J.H. (1996). The generation of sensory expectation by external cues and its effect on sensory perception and hedonic ratings: A review. Journal of Sensory Studies, 11, 103-128.

Dovey, T.M., Staple, P.A., Gibson, E.L., & Halford. J.C.G. (2008). Food neophobia and ‘picky/fussy’ eating in children: a review. Appetite, 50, 181-193.

Falciglia, G.A., Couch, S.C., Gribble, L.S., Pabst, S.M., & Frank, R. (2000). Food neophobia in childhood affects dietary variety. Journal of the American Dietetic Association, 100, 1474-1478.

Flight, I., Leppard, P., Cox, D.N., (2003). Food neophobia and associations with cultural diversity and socio-economic status amongst rural and urban Australian adolescents. Appetite, 41, 51-59.

Henriques, A.S., King, S.C., & Meiselman, H.L. (2008). Consumer segmentation based on food neophobia and its application to product development. Food Quality and Preference, 20, 83-91.

Hurling, R., & Shepherd, R. (2003) Eating with your eyes: effect of appearance on expectations of liking. Appetite, 41, 167-174.

Jaeger, S. & MacFie, H.J.H. (2001). The effect of advertising format and means-end information on consumer expectations for apples. Food Quality and Preference, 12, 189-205.

King, S.C., Meiselman, H.L., Henriques, A. (2008). The effect of choice and psychographics on the acceptability of novel flavors. Food Quality and Preference, 19, 692-696.

McFarlane, T., & Pliner, P. (1997). Increasing willingness to taste novel foods: Effects of nutrition and taste information. Appetite, 28, 227-238.

Olabi, A., Najm, N.O., Baghdadi, O.K., Morton, J.M. (2009). Food neophobia levels of Lebanese and American college students. Food Quality and Preference, 20, 353-362.

Pelchat, M., & Pliner, P. (1995). “Try it: you’ll like it; effects of information on willingness to try novel foods. Appetite, 24, 153-531.

Pelchat, M. L. & Pliner, P. (1997). “Try It: It’s Good and It’s Good for You”: Effects of Taste and Nutrition Information on Willingness to Try Novel Foods. Appetite. 28: 89-102.

Pliner, P. & Hobden, K. (1992). Development of a scale to measure the trait of food neophobia in humans. Appetite, 19, 105-120.

Rozin, P. 1997. The Use of Characteristic Flavoring in Human Culinary Practice. In C. M. Apt (Ed.) Flavor: Its Chemical, Behavioral and Commercial Aspects. Boulder, CO: Westview Press.

Skinner, J.D., Carruth, B.R., Wendy, B., & Ziegler, P.J. (2002). Children’s food preference’s food preferences. Journal of American Dietetic Association, 102, 1638-1647.

Stallberg-white, C., & Pliner, P. (1999). The effect of flavor principles on willingness to taste novel foods. Appetite, 33(2), 209-221

Tuorila, H.,Lahteenmaki, L., Pohjalainen, L., & Lotti, L. (2001). Food neophobia among the Finns and related responses to familiar and unfamiliar foods. Food Quality and Preference, 12, 29-37.

Tuorila, H., Meiselman, H.L., Bell, R., Cardello, A.V. & Johnson, W. (1994). Role of sensory and cognitive information in the enhancement of certainty and liking for novel and familiar foods. Appetite, 23, 231-246.

Tuorila, H., Meiselman, H., Cardello, A., & Lesher, L. 1998. Effect of expectations and the definition of product category on the acceptance of unfamiliar food. Food Quality and Preference. 9(6): 421-430.

Urala, N., & Lahteenmaki, L. (2006). Hedonic ratings and perceived healthiness in experimental functional food choices. Appetite, 47, 302-314.

Wansink, B., Ittersum, K., Painter, J. E., (2005). How descriptive food names bias sensory perceptions in restaurants. Food Quality and Preference, 16, 393-400.

Näissähän ei käsitellä lainkaan allergioita. Oliko sinulla jotain oikeitakin lähteitä? Vai onko sinulla noin pahasti vikaa luetun ymmärtämisessä, että et edes tajua, mitä sinulta kysyttiin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis voihan vegaani KASVISmunakasta syödä.

Mistä saa ei-eläinperäisiä munia? Marketin karkkiosastolta pääsiäisenä ilmeisesti?

Täh? Jos vegaani voi syödä kanaa niin miksei muka voisi syödä kanan munia??

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis voihan vegaani KASVISmunakasta syödä.

Mistä saa ei-eläinperäisiä munia? Marketin karkkiosastolta pääsiäisenä ilmeisesti?

Täh? Jos vegaani voi syödä kanaa niin miksei muka voisi syödä kanan munia??

On olemassa vegaaneja, jotka syövät vain ruokaa, jossa ei ole mitään eläinperäistä. Sitten on "vegaaneja"jotka syövät mitä huvittaa. Sitten on vegetaristeja, jotka käyttävät esim.maito-ja munatuotteita. Omat versionsa näistä on ne, jotka syövät myös kalaa tai vaikkapa kanaakin, koska osa välttelee vain punaista lihaa, paitsi jotkut syövät esim.hirvenlihaa, koska se on vapaana kasvanutta. Näiden nimityksiä en edes jaksa kirjoittaa.

Joko menit sekaisin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

De Graaf, C., Cardello, A.V., Kramer, F.M., Lesher, L.L. Meisekman, H.L., & Scutz, H.G. (2005). A comparison between liking ratings obtained under laboratory and field conditions: The role of choice. Appetite, 44, 15-22.

Deliza, R., & MacFie, H.J.H. (1996). The generation of sensory expectation by external cues and its effect on sensory perception and hedonic ratings: A review. Journal of Sensory Studies, 11, 103-128.

Dovey, T.M., Staple, P.A., Gibson, E.L., & Halford. J.C.G. (2008). Food neophobia and ‘picky/fussy’ eating in children: a review. Appetite, 50, 181-193.

Falciglia, G.A., Couch, S.C., Gribble, L.S., Pabst, S.M., & Frank, R. (2000). Food neophobia in childhood affects dietary variety. Journal of the American Dietetic Association, 100, 1474-1478.

Flight, I., Leppard, P., Cox, D.N., (2003). Food neophobia and associations with cultural diversity and socio-economic status amongst rural and urban Australian adolescents. Appetite, 41, 51-59.

Henriques, A.S., King, S.C., & Meiselman, H.L. (2008). Consumer segmentation based on food neophobia and its application to product development. Food Quality and Preference, 20, 83-91.

Hurling, R., & Shepherd, R. (2003) Eating with your eyes: effect of appearance on expectations of liking. Appetite, 41, 167-174.

Jaeger, S. & MacFie, H.J.H. (2001). The effect of advertising format and means-end information on consumer expectations for apples. Food Quality and Preference, 12, 189-205.

King, S.C., Meiselman, H.L., Henriques, A. (2008). The effect of choice and psychographics on the acceptability of novel flavors. Food Quality and Preference, 19, 692-696.

McFarlane, T., & Pliner, P. (1997). Increasing willingness to taste novel foods: Effects of nutrition and taste information. Appetite, 28, 227-238.

Olabi, A., Najm, N.O., Baghdadi, O.K., Morton, J.M. (2009). Food neophobia levels of Lebanese and American college students. Food Quality and Preference, 20, 353-362.

Pelchat, M., & Pliner, P. (1995). “Try it: you’ll like it; effects of information on willingness to try novel foods. Appetite, 24, 153-531.

Pelchat, M. L. & Pliner, P. (1997). “Try It: It’s Good and It’s Good for You”: Effects of Taste and Nutrition Information on Willingness to Try Novel Foods. Appetite. 28: 89-102.

Pliner, P. & Hobden, K. (1992). Development of a scale to measure the trait of food neophobia in humans. Appetite, 19, 105-120.

Rozin, P. 1997. The Use of Characteristic Flavoring in Human Culinary Practice. In C. M. Apt (Ed.) Flavor: Its Chemical, Behavioral and Commercial Aspects. Boulder, CO: Westview Press.

Skinner, J.D., Carruth, B.R., Wendy, B., & Ziegler, P.J. (2002). Children’s food preference’s food preferences. Journal of American Dietetic Association, 102, 1638-1647.

Stallberg-white, C., & Pliner, P. (1999). The effect of flavor principles on willingness to taste novel foods. Appetite, 33(2), 209-221

Tuorila, H.,Lahteenmaki, L., Pohjalainen, L., & Lotti, L. (2001). Food neophobia among the Finns and related responses to familiar and unfamiliar foods. Food Quality and Preference, 12, 29-37.

Tuorila, H., Meiselman, H.L., Bell, R., Cardello, A.V. & Johnson, W. (1994). Role of sensory and cognitive information in the enhancement of certainty and liking for novel and familiar foods. Appetite, 23, 231-246.

Tuorila, H., Meiselman, H., Cardello, A., & Lesher, L. 1998. Effect of expectations and the definition of product category on the acceptance of unfamiliar food. Food Quality and Preference. 9(6): 421-430.

Urala, N., & Lahteenmaki, L. (2006). Hedonic ratings and perceived healthiness in experimental functional food choices. Appetite, 47, 302-314.

Wansink, B., Ittersum, K., Painter, J. E., (2005). How descriptive food names bias sensory perceptions in restaurants. Food Quality and Preference, 16, 393-400.

Näissähän ei käsitellä lainkaan allergioita. Oliko sinulla jotain oikeitakin lähteitä? Vai onko sinulla noin pahasti vikaa luetun ymmärtämisessä, että et edes tajua, mitä sinulta kysyttiin?

No lue nuo niin ymmärrät, että tiettyjen ruokien välttäminen on aika pitkälle psykologinen prosessi. Allergiat, jotka usein ovat ns. "itse diagnosoituja" lähtevät paljolti myös sieltä ihmisen psyykkeestä eli niille ei ole fysiologisia perustetta. Tietysti on myös ihan oikeita allergioita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entäpä jos syy onkin juuri siinä että lapsen allergiat ei ole asiallisesti selvillä ja hänellä on joku muu ongelma? Se on turhan helppoa aina etsiä syyllinen...vaikka ongelma on juuri se lapsen ruoansulatus. Suurin osa lasten allergioista on vanhempien korvien välissä, tutkitusti.

Höpö höpö.

Allergioita ei juuri voida tarkasti testata. Esim.oma lapsi on testattu tosi allergiseksi koiralle, mutta hän ei koskaan ole saanut koirista oireita. Ei edes viikonloppukyläilyn aikana. Hevosen kanssa taas menee päinvastoin. Suolisto-oireiset löytyy vain testailemalla. Jos oireet pysyvät poissa jotain ainetta välttämällä, niin muita sairauksia ei tutkita.

Ja ihottumana oireilevaa allergiaa pidetään lievänä, mutta se saattaa vaikuttaa vahvasti perheen arkeen ja lapsen kehitykseen. Jos lapsi raapii itseään öisin eikä nuku kunnolla, niin se vaikuttaa kokonaisvaltaisesti lapsen kasvuun ja kehitykseen. Saati koulunkäyntiin tai muuhun elämään. Väsynyt kiukkuinen kutsuva lapsi ei helpota arkea. Höpö höpö on korvien välissä.

Kutsuva=kutiseva

No ei tosiaan pieni ihottuma ole mikään vakava oire joka vaikuttaa kasvuun ja kehitykseen. Jos kaikki ihmisen kuvitellut sairaudet otettaisiin tosissaan, niin eipä meitä kovin montaa tervettä olisikaan.

Vierailija kirjoitti:

Kun on kerran nähnyt miten lapsi on viety ambulanssilla kurkku tukossa sairaalaan nuolaistuaan maistettuaan kaverin laktoositonta maitoa, ei enää sekoita maidotonta ja laktoositonta ruokavaliota.

Kaveri on vegaani ja sai kerran ravintolassa pesemätöntö jauhenlihaa. Se jouduttiin sit viemään ambulanssilla Silvopleehen.