Lue keskustelun säännöt.
Mies arvosteli tapaani hoitaa kipeänä olevaa lasta
29.10.2017 |
Olimme viikonlopun mummolassa. Taaperomme tuli flunssaan, myös uutta hammasta pukkaa. Ensimmäinen yö oli itkuinen ja levoton. Olin unohtanut Burana -oraaliliuoksen kotiin joten seuraavana päivänä lähdin apteekkin ostamaan Buranaa. Ostin suppoja koska en uskonut lapsen ottavan suunkautta, ei joka kerta päivällä suostunut syömäänkään ja kokemuksesta tiedän ettei itkuisena varsinkaan suostu ottamaan lääkettä suunkautta. Ennen apteekkiin lähtöäni mies sanoi että tuo oraaliliuosta, ne supot ei ole mukavia. Ostin kuitenkin suppoja ja mies arvosteli illalla isoon ääneen vanhempiensa kuullen kun lääkitsin lasta, että " et itsekään käyttäisi mitään suppoja ja on niitä nykyään mukavampiakin antotapoja. Minä olisin kyllä saanut annettua lääkkeen suunkautta" ..jne. myöhemmin asiasta jopa riideltiin, olin melko ärsyyntynyt. Mies sanoi että tuo on lapsen kiusaamista ja minä valitsin supot siksi jotta pääsisin helpolla eikä tarvitsisi yrittää tuputtaa liuosta. Ja että olen itsekäs. Itse kyllä ajattelin että en jaksa alkaa stressaamaan,tuleekohan lapsi nyt lääkittuä ennen nukkumaanmenoa, meneekö lääke perille. Suppo on ainakin varma että lääke tulee annettua. Ja kipeä lapsi tulee lääkitä,sehän tässä tärkeintä on. Mies sanoi että hän nyt vain ilmaisi mielipiteensä. Jälkikäteen hän tinkasi ainakin tunnin ajan, mikai päädyin suppoihin enkä liuokseen. Hohhoijaaa...
Mies ylireagoi selvästi.. ehkö minäkin kun suutuin. Mitä palstalaiset olette tästä mieltä?
Kommentit (251)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juuri tämän takia en menisi ikinä naimisin. Sitten kun paljastuisikin, että oma kumppani on yhtä saatananavittutyhmä kuin ap. Niin kyllä itkettäis ja vituttais. Saatanan kanttura, hullu, ylimielinen paska itsekäs kusipää. Nyt kun voi olla vain avoliitossa, niin jättäminen on paljon helpompaa.
t.nainenNoin epästabiilin ihmisen kanssa avioliitto olisikin itsemurha. Et varmaan ole yhtään aggressiivinen riitatilanteissa? Keskustelet ja yrität pohtia tilannetta molempien kannalta, suhtaudut analyyttisesti ja yrität ratkaista tilanteen? Et hauku, huuda etkä kiroile vaan toimit rakentavasti? Joopa joo, muahhahhahhah :D
Mietipä millainen ap oli, uuno. Tajuatko tosiaan, että mä en ois ostanut niitä suppoja keskustelematta mieheni kanssa, mikäli hän oiskin pyytänyt liuosta? Ap ei osaa suhtautua analyyttisesti, ei pohtia tilannetta molempien kannalta, ei keskustella eikä koittanut edes ratkaista tilannetta! Teki vaan mitä vittu MINÄÄ huvitti. Hänen se lapsikin on varmaan, yksin?
Minkä takia mies oli koko päivän "harrastamassa" ja jätti ap:n yksin hoitamaan sairasta, kipuilevaa, itkuista lasta, vaikkei luota puolisonsa arvostelukykyyn niin samantekevässä asiassa kuin missä muodossa lääke annetaan, jotta lapsi saisi nukuttua?
Olisi tämä hoitoasiantuntija-mies ollut itse lapsensa kanssa, niin olisi varmaan beibi ollut jo illalla terve, eikä olisi tarvittu mitään lääkitystä. Tai edes kipaissut sinne apteekkiin ihan itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä meillä on supoilla menty noin 3-vuotiaiksi. Pistin kyselyn kehiin, kukaan ei muistanut edes, että supoilla lääkittiin ja lapsia 4.
Kaameata itkua ja hysteerisen lapsen kiinnipitoa, yrittää suun kautta lääkitä. Lapsi isänsä syslissä tiukassa ottseessa, äiti vääntää suun auki ja kun työntää lääkkeen sissään, samalla sulkee suun väkisin ja sitten sulkee sieraimet, jotta lapsi nielaisisi.
Tämän muisti jokainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vieläkin ( näin 45-vuotiaana) muistan sen inhottavan ja nolon tunteen kun äiti puoliväkisin tunki supon pyllyyn.
Ikinä en ole omalle lapselle käyttänyt. Kuumekääke on mennyt suun kautta liuoksena tai sulavina tblNäin,sehän jollain tapaa muistuttaa raiskaamista.
Ei näin. Toisen sairauden hoitaminen ei ole raiskaamista. Jos apteekit on kiinni, on vain suppoja ja kuume huitelee taivaita ja lisänä voi olla kuumekouristuksen uhka, niin suppo on se mikä peppuun sujahtaa. Ihanaa olisi tietty, jos lapsen pystyisi rauhoittamaan ja tilanteen selittämään, ettei jää pahaa muistoa, mutta joskus käy niin, ettei rauhoittuminen onnistu syystä että lapsi ei ymmärrä esim. iän tai korkean kuumeen vuoksi.
Kurjaa että sulle jäi paha fiilis, en usko että äitisikään tilanteesta nautti, mutta halusi laskea kuumettasi ja helpottaa oloasi.
Mielestäni myös lapsen kehon rajoja tulee kunnioittaa ja ap:n mies on varmaan samaa mieltä. Mutta naisethan toki on aina oikeassa tällaisissa asioissa ;-)
Kyllä pienikin lapsi sen nestemäisen lääkkeen nielee kun vanhempi on kärsivällinen.
Eikö ole muuten jännä juttu, että esim. tyttöjen ympärileikkauskulttuuria puolustavat nimenomaan NAISET?
Tästä on tehty iso tutkimus ainakin Somaliassa. Valtaosa miehistä olisi ihan valmis luopumaan siitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vieläkin ( näin 45-vuotiaana) muistan sen inhottavan ja nolon tunteen kun äiti puoliväkisin tunki supon pyllyyn.
Ikinä en ole omalle lapselle käyttänyt. Kuumekääke on mennyt suun kautta liuoksena tai sulavina tblNäin,sehän jollain tapaa muistuttaa raiskaamista.
Ei näin. Toisen sairauden hoitaminen ei ole raiskaamista. Jos apteekit on kiinni, on vain suppoja ja kuume huitelee taivaita ja lisänä voi olla kuumekouristuksen uhka, niin suppo on se mikä peppuun sujahtaa. Ihanaa olisi tietty, jos lapsen pystyisi rauhoittamaan ja tilanteen selittämään, ettei jää pahaa muistoa, mutta joskus käy niin, ettei rauhoittuminen onnistu syystä että lapsi ei ymmärrä esim. iän tai korkean kuumeen vuoksi.
Kurjaa että sulle jäi paha fiilis, en usko että äitisikään tilanteesta nautti, mutta halusi laskea kuumettasi ja helpottaa oloasi.
Miten te ne supot laitatte?
Mun lapset ei edes huomanneet, kun laitoin supot. Ensin peppureikään rasvaa, samoin supon päähen ja sitten nätisti sisään. Lapset olettivat olevansa normaalissa vaipan vaihdossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se kuka hoitaa saa kyllä päättää miten hoitaa. Jos toinen ei osallistu, niin sivusta on turha huudella ohjeita.
Ei saa, jos on yhteinen lapsi. Kuuluu aivan alkeellisiinkin käytöstapoihin neuvotella asioista, jotka eivät koske vain sinua sinua sinua itseäsi.
Miksei isä vastaa sairaan lapsen hoitamisesta? Anna tehtävä hänelle kokonaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä meillä on supoilla menty noin 3-vuotiaiksi. Pistin kyselyn kehiin, kukaan ei muistanut edes, että supoilla lääkittiin ja lapsia 4.
Kaameata itkua ja hysteerisen lapsen kiinnipitoa, yrittää suun kautta lääkitä. Lapsi isänsä syslissä tiukassa ottseessa, äiti vääntää suun auki ja kun työntää lääkkeen sissään, samalla sulkee suun väkisin ja sitten sulkee sieraimet, jotta lapsi nielaisisi.
Tämän muisti jokainen.
No jos teillä on suun kautta annettavat lääkkeet annettu tuolla tavalla niin älä oleta, että kaikki toimisivat noin!
Meillä lapset aina saaneet liuosta joka iässä ja hyvin on mennyt ja rauhallisesti. Jos joku 1ml mennyt hukkaan niin ei ole haitannut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juuri tämän takia en menisi ikinä naimisin. Sitten kun paljastuisikin, että oma kumppani on yhtä saatananavittutyhmä kuin ap. Niin kyllä itkettäis ja vituttais. Saatanan kanttura, hullu, ylimielinen paska itsekäs kusipää. Nyt kun voi olla vain avoliitossa, niin jättäminen on paljon helpompaa.
t.nainenNoin epästabiilin ihmisen kanssa avioliitto olisikin itsemurha. Et varmaan ole yhtään aggressiivinen riitatilanteissa? Keskustelet ja yrität pohtia tilannetta molempien kannalta, suhtaudut analyyttisesti ja yrität ratkaista tilanteen? Et hauku, huuda etkä kiroile vaan toimit rakentavasti? Joopa joo, muahhahhahhah :D
Mietipä millainen ap oli, uuno. Tajuatko tosiaan, että mä en ois ostanut niitä suppoja keskustelematta mieheni kanssa, mikäli hän oiskin pyytänyt liuosta? Ap ei osaa suhtautua analyyttisesti, ei pohtia tilannetta molempien kannalta, ei keskustella eikä koittanut edes ratkaista tilannetta! Teki vaan mitä vittu MINÄÄ huvitti. Hänen se lapsikin on varmaan, yksin?
Minkä takia mies oli koko päivän "harrastamassa" ja jätti ap:n yksin hoitamaan sairasta, kipuilevaa, itkuista lasta, vaikkei luota puolisonsa arvostelukykyyn niin samantekevässä asiassa kuin missä muodossa lääke annetaan, jotta lapsi saisi nukuttua?
Olisi tämä hoitoasiantuntija-mies ollut itse lapsensa kanssa, niin olisi varmaan beibi ollut jo illalla terve, eikä olisi tarvittu mitään lääkitystä. Tai edes kipaissut sinne apteekkiin ihan itse.
Entä sitten, missä mies oli? Ei se anna sinulle valtaa olla neuvottelematta mistään! Se oli varmaankin yhdessä sovittu, että mies menee! Vai oletko sä niin kireä, ettet hoidakaan omaa lastasi mielellään, ja hyvää hyvyyttäsi, vaan sua pitää kompensoida siitä hyvästä luovuttamalla oikeudet päättää lapsensa asioista, koska sä lasta hoidat?! Uuh, onpa sulla rankkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meille on sekä apteekki että neuvolan terveydenhoitaja sanoneet, että suppo ei vaikuta yhtä tehokkaasti kuin suun kautta annettu lääke. Lisäksi meidän lapsi on ihan vauvasta lähtien inhonnut suppoa ja aina kakannut sen heti pois. Oraaliliuoksella ollaan siis annettu.
Lääkitään riittävästi säännöllisin välein, jolloin lapsen olo ei koskaan mene totaalisen huonoksi ja jaksaisi syödä tai juoda edes vähän. Tärkeintä on saada lääke sisään, joten lapsi saa lääkettä vaikka jäätelön kanssa jos se auttaa. Onneksi lapsi (2 v nyt) tykkää mansikan makuisesta panadolista ruiskulla annettuna, joten touhu on aika helppoa nykyään. Lääkkeen annon jälkeen saa karkin tai ksylitol -pastillin jos tahtoo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä meillä on supoilla menty noin 3-vuotiaiksi. Pistin kyselyn kehiin, kukaan ei muistanut edes, että supoilla lääkittiin ja lapsia 4.
Kaameata itkua ja hysteerisen lapsen kiinnipitoa, yrittää suun kautta lääkitä. Lapsi isänsä syslissä tiukassa ottseessa, äiti vääntää suun auki ja kun työntää lääkkeen sissään, samalla sulkee suun väkisin ja sitten sulkee sieraimet, jotta lapsi nielaisisi.
Tämän muisti jokainen.
No jos teillä on suun kautta annettavat lääkkeet annettu tuolla tavalla niin älä oleta, että kaikki toimisivat noin!
Meillä lapset aina saaneet liuosta joka iässä ja hyvin on mennyt ja rauhallisesti. Jos joku 1ml mennyt hukkaan niin ei ole haitannut.
Voi näitä täydellisiä mammoja!
Normaali olisi ymmärtänyt ettei nyt tuolla metodilla heti ensimmäisellä kerralla yritetty:)
Ja supot menivät meillä huomaamattomasti, kuten yllä kerroin.
En ymmärrä mitrn tr niitä suppoja annayye, jos lapsi siinä itkee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taitaa mode olla viikonlopun vietossa...
Vierailija kirjoitti:
Minusta tämä on ihan selvä tapaus. Mies on ollut lapsen hoidossa sivuosassa eikä hänellä näin riitä asiantuntemus arvioimaan, mikä hoitotapa toimii ja mikä jää yritykseksi. Tällaisessa tilanteessa mieheltä ei mitään neuvoja kysellä eikä vastaanoteta. Vaimo on tilanteeseen perehtyneempi ja pystyy kokemuksensa perusteella tekemään itsenäisen ratkaisun, joka on lapsen parhaaksi.
Tuskin tuo mieskään kyselee vaimon mielipiteitä, jos on hankkimassa jotain välinettä omaan harrastukseensa, josta vaimo ei välttämättä paljonkaan ymmärrä.
Miehen mielipidettä voi kysyä asioissa, joista hänellä on jonkinlainen ymmärrys. Tässä ei nyt selvästikään ollut kyse sellaisesta asiasta.
Se on eri asia, mitä kukakin tekee omilla rahoillaan, jos taas ostokseen käytetään minunkin rahaani, niin en minä oikeuta omaa väärää käytöstäni sillä, että joku käyttää rahojani väärin, vaan vaadin että se raha-asia oikaistaan. Enkä tee lisää väärää, koska joku ihmeen imaginaarinen minä-minä oikeus!
Epäkohtelias ja ylimielinen puoliso tämä ap. Ja vielä, jos mies ei kerran saanut sanoa lääkkeen valintaan mitään, niin MIKSI HÄNELLÄ EI OLE OIKEUTTA ARVOSTELLA SIITÄ? Kerrotko?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yliopiston verkkoapteekissa sanotaan näin.
Lasten kipulääkkeet
Lapsille ensisijainen kipulääke tilapäiseen kipuun ja kuumeen alentamiseen on parasetamoli. Parasetamolia on saatavilla suun kautta otettavana mikstuurana (Panadol), suussa liukenevina tabletteina (Pamol F) sekä peräpuikkoina (Panadol ja Para-suppo). Suun kautta annostelu on aina tehokkaampaa ja tarkempaa kuin peräsuoleen annostelu. Flunssakipuun voi käyttää myös ibuprofeenia, jota on saatavilla nestemäisenä mikstuurana (Burana) ja peräpuikkoina. Isommille lapsille sopivat myös tavalliset tabletit.
Vierailija kirjoitti:
Ap, sun ketjuun on nyt pesiytynyt jankkaaja, vähän ilmeisesti on raivohullun piirteitä, joten suosittelen vakavasti joko ohittamaan sen tekstit automaattisesti tai lopettaan ketjun seuraamisen.
Itse olen suosinut nestemäisiä lääkkeitä, koska en luottanut siihen, että onnistuisin sen laitossa ja sisällä pitämisessä ja lapsellani ei ollut ongelmia nesteen ottamisessa.
Mutta tilanteessasi olisin toiminut varmaankin samalla tavalla, päätynyt siihen varman tapaan saada se lääke sisään, vaikka mieheni olisi toisin toivonut. Meillä erona olisi, että mies ei olisi jäänyt jankkaan, vain tuumannut että aha, kunhan lapsen olo helpottaa.
Et olisi siis kunnioittanut miehesi mielipidettä sen vertaa, että ennen kuin valitsette lääkkeen, niin jos sen pitää olla se, minkä sinä haluat, niin vakuutat lapsen isän miksi sen pitäisi mennä sen mukaan, mitä SÄ haluat? Sun yli voikin sitten kävellä, koska sä oot tuollainen paska. Miehesi saa varmasti lämpöä ja ymmärrystä naisilta, jotka häntä KUUNTELEE... muualla....
Vierailija kirjoitti:
Yliopiston verkkoapteekissa sanotaan näin.
Lasten kipulääkkeet
Lapsille ensisijainen kipulääke tilapäiseen kipuun ja kuumeen alentamiseen on parasetamoli. Parasetamolia on saatavilla suun kautta otettavana mikstuurana (Panadol), suussa liukenevina tabletteina (Pamol F) sekä peräpuikkoina (Panadol ja Para-suppo). Suun kautta annostelu on aina tehokkaampaa ja tarkempaa kuin peräsuoleen annostelu. Flunssakipuun voi käyttää myös ibuprofeenia, jota on saatavilla nestemäisenä mikstuurana (Burana) ja peräpuikkoina. Isommille lapsille sopivat myös tavalliset tabletit.
Niin, ap:n ois kuulunut perustella VÄHINTÄÄN näin miehelleen, jos ei halunnut ottaa vastaan haukkuja. Mutta ei, retardi ei osannut, ja sitten itki, että häntä arvosteltiin, nyyyh...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No käyttäisitkö itse suppoja? Itse en - enkä ole käyttänyt niitä lapsellekaan. Mielestäni mieheltäsi ihan oikein kyseenalaistaa tuo päätös.
Takuulla laspeton ihminen vastasi.
On se tympeää alkaa puoli väkisillä tunkemaan liuosta suuhun. Lapsi on tosi itkuinen ja kärttyinen kipeänä. Kun näkeekin lusikan, alkaa huutamaan ja työntää lusikan pois. Ja yöllä ei raukka saa nukuttua kun on kipeä. Miski niitä suppoja sitten myydäön jos kerran ovat niin pahoja??
Minulla on kaksi lasta ja aina annettu suun kautta. Vaikka ruoka ei maistu, ovat aina ottaneet silti lääkkeen. Ei ole tarvinnut tapella edes vauvan kanssa.
Inhottaisi laittaa vauvan peppuun suppoja. On inhimillisempiäkin tapoja.
Ap on vaan tyhmä, ja kaivaa omaa kuoppaansa. Luuleeko ap, että miestä enää kohta kiinnostaa vittuakaan osallistua hänen "avukseen" lastenhoitoon, kun häntä ei kerran kaivata!?!!? Saa kohta välinpitämättömän miehen, jota vituttaa ämmänsä ja kakaransa. Siitäs sait, itse tilasit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä meillä on supoilla menty noin 3-vuotiaiksi. Pistin kyselyn kehiin, kukaan ei muistanut edes, että supoilla lääkittiin ja lapsia 4.
Kaameata itkua ja hysteerisen lapsen kiinnipitoa, yrittää suun kautta lääkitä. Lapsi isänsä syslissä tiukassa ottseessa, äiti vääntää suun auki ja kun työntää lääkkeen sissään, samalla sulkee suun väkisin ja sitten sulkee sieraimet, jotta lapsi nielaisisi.
Tämän muisti jokainen.
No jos teillä on suun kautta annettavat lääkkeet annettu tuolla tavalla niin älä oleta, että kaikki toimisivat noin!
Meillä lapset aina saaneet liuosta joka iässä ja hyvin on mennyt ja rauhallisesti. Jos joku 1ml mennyt hukkaan niin ei ole haitannut.Voi näitä täydellisiä mammoja!
Normaali olisi ymmärtänyt ettei nyt tuolla metodilla heti ensimmäisellä kerralla yritetty:)
Ja supot menivät meillä huomaamattomasti, kuten yllä kerroin.
En ymmärrä mitrn tr niitä suppoja annayye, jos lapsi siinä itkee.
Ei meillä ole annettukaan niitä suppoja, ikinä, mitenkään, kuten yllä kirjoitinkin.
Näin,sehän jollain tapaa muistuttaa raiskaamista.