Lue keskustelun säännöt.
Ylikiltin ongelma - mitä tehdä vai tehdäkö mitään?
28.10.2017 |
Minulla on traumatausta, joka on alkanut lapsuudessa (pitkittynyt trauma) ja ottanut vielä lisää osumaa aikuisiässä. Olen jo lapsesta muovautunut ylikiltiksi, tunnolliseksi ja muiden taakat omalla kustannuksellani kantavaksi. Toisaalta en ole syrjäänvetäytyvä (muuta kuin sisimpien tuntojeni puolesta) vaan iloinen ja tiettyyn pisteeseen asti sosiaalinen, auttavainen ja huolehtivainen, joten tilani jää muilta huomaamatta.
Tajuan nyt, että olen kuormittanut itseäni aivan liikaa viiden vuoden suhteessa, joka tietyllä tasolla on elämäni merkittävin. Olen yrittänyt puhua asiasta, mutta uutuudenviehätyksen karistessa miesten kuulo monesti tuppaa huonontumaan.
Olen siis nyt ottanut etäisyyttä ja huomaan voivani paljon paremmin. Tuo rakas ihminen imee minusta voimat, jotka tarvitsisin muuten vaikeassa elämäntilanteessani ihan itseeni. Hän ei tee sitä tietoisesti - en ainakaan usko, mutta ei ymmärrä laskevansa itsetuntoani ja jaksamistani, kun hän ei osoita myötätuntoa tai apua tilannettani kohtaan. Olen siis alkanut kuvitella, ettei tilanteeni ole niin paha, että taas pitäisi vaan purra hammasta, kääriä hihat ja sukellella yksin itsensä läpi synkkien vesien kiinteälle maalle.
Tilanne on mennyt siihen pisteeseen, että olen burn outin partaalla ja saanut pari raivokohtausta hänen asenteestaan. Tajuan nyt, että hänen tapansa toimia vahvistaa vanhoja traumojani, mikä on osaltaan syventänyt kuoppaani.
Ja se kysymys kuuluu, karistanko vaan tämän rakkaimman ihmisen elämästäni, jotta pelastan itseni vai yritänkö vielä selittää ja pyytää ymmärtämään minun tunteitani ja tarpeitani. Minä olen pitkään joustanut kaikki riitatilanteet, yrittänyt olla helppo ja vaivaton enkä vaan jaksa enää yhtään. En edes tykkää riidoista ja draamasta vaan tasapainoisesta elämästä.
Jos otan häneen yhteyttä, pelkään että mitä tahansa sanon, nähdään hänen osaltaan manipulointiyrityksenä. Ja sitähän se tietysti siinä mielessä onkin, että joku muutos pitäisi tapahtua. Missä menee tasapainoisen neuvottelun ja häiriintyneen manipuloinnin raja? Oletettavasti mikä tahansa sana johtaa tässä mielentilassa riitaan. Ja jos vaan feidaan, onko sekin sitten aika ikävästi tehty.
Kommentit (224)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikähän siinä on että suomlaiset miehet usein tekevät naisistaan niinsanotusti terapeutteja. Kun nainen kyllästyy siihen ikuiseen terapeutin osaansa ja ei saa MIESTÄ, alkaa mies itkeä - että nyt se nainen ei enää tsemppaakaan mua, niinko oletin. Että se ei olekaan mun egoboostaaja 24seiska.
Excuse me, mutta minulle ainakin välittyy kuva melko itsekkäästä miehestä, joka on ehkä puristanut kaiken elämänenergian juurikin tästä naisesta pakottamalla hänet häne traumojensa hoitajaksi ja kun nainen raivostuu siitä - (tiedän kokemuksesta mitä se on - olla näiden herkkähipiäisten minäminämiesten psykoterapeutti) - että mies on VAIN ja ainoastaan keskittynyt niihin omiin tarpeisiinsa ja traumoihinsa - niin hihathan siinä palaa lopulta.
Jos et ota naistasi omana yksilönä ja persoonana TARPEEKSI KOKONAISENA, et ole ansainnut naistasi etkä ole kelvollinen edes parisuhteeseen. Veikkaan, että naisesi on aika väsynyt suhteesi. Ehkä hän sinun pitkäaikaisterapeuttina, jona selvästi häntä kohtelet ja näet (kun se ei ymmmärrä koko ajan minua!!!1 entä sinä häntä? onko koko ajan kyseessä VAIN sinun tarpeesi - traumasi??) - on lopen kyllästynyt, kun ei ole suhteessa aikuisen miehen kanssa - joka huolehtii naisestaan ja pitää tätä arvokkaana. Omana itsenään. Ei itsenssä jatkeena, kuten puheenvuorostasi heijastuu ulospäin.
Sinulta puuttuu arvostelukyky nähdä oma ja muiden raja. Imet kaiken energian ympäriltäsi vain sinun tarpeisiisi. Ihmiset ovat sinulle käyttöesineitä. Tämä sinusta tulee esiin kirjoituksessasi. Sääliksi käy naistasi. Muuta ei voi sanoa. Toivottavasti ymmärtää lähteä seurastasi ajoissa, sillä hyväähän tuo ei naisellesi tarkoita selvästikään. Energy vampires suck!
Tuollaisen odottaminen itselle parisuhteelta on myös erittin itsekästä. Samaa, mistä miestä syytät.
Kyseessähän ei ollut mikään syytös. Vain realismi. Kukaan ei jaksa olla kenekään24seiska terapeutti. Jos ei tule kohdatuksi ITSENÄÄN eli NAISENA. Tämä mies selvästi haluaa naisensa olevansa vain ja ainoastaan hänen traumojsena käsittelijänä ja terapeuttina. Toivottavasti on ymmärtänyt jättää miehen, joka ei ole itselleen ajoissa etsinyt sitä ammatillista apua. Naisen tehtävä ei ole olla miehen käyttöesine.
Ansaitset parempaa, Nainen.
Ei se, ettei nainen jaksa olla 24/7 terapeutti tarkoita sitä, että miehen pitäisi osoittaa naiselle miten arvokas hän on. Se pitää naisen osata ymmärtää ihan itsekseenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Exälläni oli samanlaisia ylikiltteydestä johtuvia ongelmia elämässään. Hän ajoi toiminnallaan suhteemme aikana itsensä pari kertaa burnoutin partaalle. Menneisyydessään hänellä olikin kaksi burnout-kokemusta. Yritin auttaa häntä parhaani mukaan, iskostaa häneen rennompaa asennetta. Otin yhä enemmän vastuuta yhteisestä elämästämme, jotta hänellä olisi vähemmän kontollaan.
Meillä oli hyvät edellytykset olla onnellisia ja iloisia. Välimme olivat erittäin hyvät ja lämpimät, tulimme hyvin toimeen taloudellisesti, kotimme oli siisti ja järjestyksessä. Asiamme muutenkin. Kuitenkin hänen ongelmansa pitivät hänet stressaantuneena ja onnettomana.
Minäkin aloin tulla onnettomaksi, kun en tiennyt enää mitä tehdä kaikesta yrityksestäni huolimatta. Olin turhautunut. Loppujen lopuksi tilanne johti siihen, että minä olin palamassa loppuun. Lähes kaikki oli siinä vaiheessa jo minun vastuullani. Erosin, koska en jaksanut enää. En pystynyt enkä osannut ratkaista hänen ongelmiaan millään määrällä rakkautta ja välittämistä.
Nyt hän elää yksin ongelmiensa keskellä. Välitän hänestä edelleen paljon. Haluaisin edelleen auttaa häntä, mutten voi. Ihminen ei pysty ratkomaan toisen ongelmia. Ymmärtää voi ja se onkin tärkeää, mutta ratkaisuja ei pysty tekemään toisen puolesta.
Olen pahoillani puolestanne. Surullinen tarina. Tuon juuri haluaisin itse välttää eli olen valmis väistämään takavasemmalle, jos yhteistä käsitystä ei löydy ennen kuin kurjennan kenenkään elämää. Nyt käsittääkseni en ole sitä vielä tehnyt paitsi tällä lähtemisoireilulla.
Ap
Hylätyn on vaikea hylätä ja jättää muita, mutta kamalana paradoksina se vain menee niin, että se on tehtävä. Muuten olet itsesi hylkääjä. Mä olen, ja paraneminen siitä on ihan vitun hidasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikähän siinä on että suomlaiset miehet usein tekevät naisistaan niinsanotusti terapeutteja. Kun nainen kyllästyy siihen ikuiseen terapeutin osaansa ja ei saa MIESTÄ, alkaa mies itkeä - että nyt se nainen ei enää tsemppaakaan mua, niinko oletin. Että se ei olekaan mun egoboostaaja 24seiska.
Excuse me, mutta minulle ainakin välittyy kuva melko itsekkäästä miehestä, joka on ehkä puristanut kaiken elämänenergian juurikin tästä naisesta pakottamalla hänet häne traumojensa hoitajaksi ja kun nainen raivostuu siitä - (tiedän kokemuksesta mitä se on - olla näiden herkkähipiäisten minäminämiesten psykoterapeutti) - että mies on VAIN ja ainoastaan keskittynyt niihin omiin tarpeisiinsa ja traumoihinsa - niin hihathan siinä palaa lopulta.
Jos et ota naistasi omana yksilönä ja persoonana TARPEEKSI KOKONAISENA, et ole ansainnut naistasi etkä ole kelvollinen edes parisuhteeseen. Veikkaan, että naisesi on aika väsynyt suhteesi. Ehkä hän sinun pitkäaikaisterapeuttina, jona selvästi häntä kohtelet ja näet (kun se ei ymmmärrä koko ajan minua!!!1 entä sinä häntä? onko koko ajan kyseessä VAIN sinun tarpeesi - traumasi??) - on lopen kyllästynyt, kun ei ole suhteessa aikuisen miehen kanssa - joka huolehtii naisestaan ja pitää tätä arvokkaana. Omana itsenään. Ei itsenssä jatkeena, kuten puheenvuorostasi heijastuu ulospäin.
Sinulta puuttuu arvostelukyky nähdä oma ja muiden raja. Imet kaiken energian ympäriltäsi vain sinun tarpeisiisi. Ihmiset ovat sinulle käyttöesineitä. Tämä sinusta tulee esiin kirjoituksessasi. Sääliksi käy naistasi. Muuta ei voi sanoa. Toivottavasti ymmärtää lähteä seurastasi ajoissa, sillä hyväähän tuo ei naisellesi tarkoita selvästikään. Energy vampires suck!
Mihin sinä sitä miestä tarvitset pitämään itseäsi arvokkaana? Tyypillinen nainen, tyypillinen itsetunnoton energiavampyyri. Mä olen ainakin arvokas eikä sitä tartte mulle kenenkään miehen todistaa millään lailla.
Aikuinen mies, siis jo persoonaltaan kehittynyt ja vakaa - arvostaa Naistaan. Omana persoonanaan. Antaa tälle oman tilansa eikä ole koko ajan vaatimassa huomiota tyyliin: huomaa minut - katso äiti, miten mä osaan. Kato kato. Tästä ap:sta välittyy kuva lapsesta, joka ei ole saanut tarpeeksi huomiota tai on saanut sitä liiaksikin, joka vaatii muilta katkeamatonta ymmärrystä ja huomiota, or Else.
Hyvin rasittavan oloinen persoonatyyppi. Ajautuu konflikteihin melko varmasti lähestulkoon kaikkien vähänkin ns. läheisempien ihmisten kanssa. KOSKA ne ei YMMMÄÄRRRRÄÄÄ ap:n erityislaatuisuutta. Mutta miten on - miten AP ymmärtää NAISTAAN? Haluaako edes tai siis kykeneekö siihen.
Epäilen vahvasti, että tilaa tälle ei ole. Toivon todellakin että nainen on ymmärtänyt lähteä näin epäkypsän persoonan läheltä , joka on typistänyt naisensa johonkin aina saatavilla olevaan terapeutin osaan. Tukahduttavaa - ei voi muuta sanoa. Aplla on kasvun paikka kasvaa aikuiseksi, jossa käsittelee traumansa jossain muualla kuin sälyttäen kaiken naisensa päälle. Mutta kuten sanottua, toivottavati nainen on hänestä - ainakin henkisesti - jo kauan sitten irtaantunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikähän siinä on että suomlaiset miehet usein tekevät naisistaan niinsanotusti terapeutteja. Kun nainen kyllästyy siihen ikuiseen terapeutin osaansa ja ei saa MIESTÄ, alkaa mies itkeä - että nyt se nainen ei enää tsemppaakaan mua, niinko oletin. Että se ei olekaan mun egoboostaaja 24seiska.
Excuse me, mutta minulle ainakin välittyy kuva melko itsekkäästä miehestä, joka on ehkä puristanut kaiken elämänenergian juurikin tästä naisesta pakottamalla hänet häne traumojensa hoitajaksi ja kun nainen raivostuu siitä - (tiedän kokemuksesta mitä se on - olla näiden herkkähipiäisten minäminämiesten psykoterapeutti) - että mies on VAIN ja ainoastaan keskittynyt niihin omiin tarpeisiinsa ja traumoihinsa - niin hihathan siinä palaa lopulta.
Jos et ota naistasi omana yksilönä ja persoonana TARPEEKSI KOKONAISENA, et ole ansainnut naistasi etkä ole kelvollinen edes parisuhteeseen. Veikkaan, että naisesi on aika väsynyt suhteesi. Ehkä hän sinun pitkäaikaisterapeuttina, jona selvästi häntä kohtelet ja näet (kun se ei ymmmärrä koko ajan minua!!!1 entä sinä häntä? onko koko ajan kyseessä VAIN sinun tarpeesi - traumasi??) - on lopen kyllästynyt, kun ei ole suhteessa aikuisen miehen kanssa - joka huolehtii naisestaan ja pitää tätä arvokkaana. Omana itsenään. Ei itsenssä jatkeena, kuten puheenvuorostasi heijastuu ulospäin.
Sinulta puuttuu arvostelukyky nähdä oma ja muiden raja. Imet kaiken energian ympäriltäsi vain sinun tarpeisiisi. Ihmiset ovat sinulle käyttöesineitä. Tämä sinusta tulee esiin kirjoituksessasi. Sääliksi käy naistasi. Muuta ei voi sanoa. Toivottavasti ymmärtää lähteä seurastasi ajoissa, sillä hyväähän tuo ei naisellesi tarkoita selvästikään. Energy vampires suck!
Tuollaisen odottaminen itselle parisuhteelta on myös erittin itsekästä. Samaa, mistä miestä syytät.
Kyseessähän ei ollut mikään syytös. Vain realismi. Kukaan ei jaksa olla kenekään24seiska terapeutti. Jos ei tule kohdatuksi ITSENÄÄN eli NAISENA. Tämä mies selvästi haluaa naisensa olevansa vain ja ainoastaan hänen traumojsena käsittelijänä ja terapeuttina. Toivottavasti on ymmärtänyt jättää miehen, joka ei ole itselleen ajoissa etsinyt sitä ammatillista apua. Naisen tehtävä ei ole olla miehen käyttöesine.
Ansaitset parempaa, Nainen.
Ei se, ettei nainen jaksa olla 24/7 terapeutti tarkoita sitä, että miehen pitäisi osoittaa naiselle miten arvokas hän on. Se pitää naisen osata ymmärtää ihan itsekseenkin.
Tyypillinen assburgerin kommentti. Tai narskun. Tai sekä että. Be blind, my friend.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sori, mutta en ymmärrä yhden kirjoittajan kiivaasta tekstistä yhtään mitään.
Ap
Mitenköhän sen nyt sanoisin. Ei kai ole kenenkään puolison tms 'vastuulla' meitä ylikilttejä korjata. Mutta se minkä olen huomannut niin on niin paljon ihmisiä jotka ovat valmiita kuormittamaan toisia tappiin asti jos se heitä mitenkään helpottaa.
Toki voisi sanoa ettei se ole kenenkään vastuulla niitä omia rajoja kunnioittaa mutta se nyt mielestäni on jo hieman hevonkukkua jos ihmissuhteista puhutaan. Eikai se kenenkään vastuulla ole mutta välittämistähän se kyllä on ja hyvätapaisen ihmisen merkki. Usein vain ne omat haavat vetää puoleensa tilanteita ja ihmisiä jotka käyttävät hyväksi. Aivan naiivia ajatella etteikö jotkut muut ihmiset vähintään hyödyntäisi opportunistisesti jos havaitsevat mielestään alistuvan hölmön ja sitten on vielä ne jotka erityisesti tarvitsevat ja valitsevat sellaisia.
Ne valitsijathan erottaa sillä että katoavat tai käyvät hankaliksi, painostavat, syyllistävät yms silloin kun asettaa omat rajat. Jos se ei ole pelkkä ensireaktio muutokseen eikä siitä tilanteesta päästä eteenpäin eikö suhde jatku niiden uusien rajojen kunnioituksella, niin on aika helppo vetää jonkinlaisia johtopäätöksiä siitä että suhde on perustunut sen toisen tyydytettyihin tarpeisiin, ei todelliseen keskinäiseen ymmärrykseen.
Yleensä päätöstä lähteä suhteesta ei tarvitse edes tehdä, se toinen kyllä sen tekee kun alkaa tuntua ettei tässä ole minulle mitään. Se on se hetki jollloin sen pitäisi antaa mennä niin eikä soimata itseään siitä että apuaaaa onko tämä nyt itsekkyyteni syytä. Joo ei ole. Tuota voi ihan testata vaikka sillä että pyydä toiselta jotain pientä normaalia asiaa mitä normaalit ihmiset tekevät toisilleen. Jos ei toinen tule edes siinä vastaan niin millainen suhde se sitten enää on?
Itselläni on myös taipumus taipua ja viimeajat ovat olleet korvaamaton oppi asiassa. En enää edes muista kuinka paljon syyllistystä, anelua ja vastuun takaisinpallottelua olen lähimmän vaikka vuoden aikana kokenut. Eli ei todellakaan ole niin että jos vain pidät omista rajoistasi kiinni niin kyllä muut kunnioittaa. Juu ei. Ennen sitä käytetään kyllä kaikki arsenaaliini että jatkaisit itsesi väsyttämistä.
Olen kuitenkin kärsivällisesti heitellyt niitä palloja takaisin hieman jopa liioitellullakin eleillä ja alkanut nähdä miten ihmiset siihen reagoi. Jos olen vaikkapa tuonut jonkun hoidettavan asian esiin joka kuuluu sille toiselle mutta valunut minulle ja johon on vastattu väistöllä tai vastapallolla niin olen tarjoutunut ratkomaan asian, mutta antanutkin ehdoksi jotain minkä koen itse reiluksi vaihtokaupaksi. Lopulta toinen osapuoli on jäänyt käymään minun sijaan itsensä kanssa kauppaa siitä haluaako edelleen minun tekevän tuon yhden asian tarjoten jotain vastineeksi vai tekeekö mieluummin itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa niin tutulta paitsi minulla on perhe sellaisen miehen kanssa. Ylikiltin ihmisen ongelma on se että syyttää itseään aina ensin toisin kuin useimmat muut. Ja ylikiltti tuntee syyllisyyttä omien rajojensa piirtämisestä. Tästä tulee yleensä parisuhteessa ja muissakin suhteissa noidankehä, eli toinen alkaa ns hyväksikäyttää ja alistaa ylikilttiä niin kauan kuin tämä mahdollistaa sellaisen käytöksen. Olen siis itse tällainen rasittavan kiltti enkä osaa pitää puoliani. Ongelmia vähän joka puolella ja kaikki ihmiset jossain kohtaa kävelevät ylitse. Käyn terapiassa ja koitan tehdä asialle jotain. Nyt olen aika umpikujassa. Ja lisään vielä että minä olen oppinut jo sen että kukaan ei ole vastuussa toisen onnesta, myöskään parisuhteessa, vaan sen eteen on tehtävä töitä. Mutta siitä jokainen on vastuussa ettei loukkaa toista tai käytä tämän heikkouksia hyväksi, vaikka sellainen käytös ihan inhimillistä tavallaan onkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikähän siinä on että suomlaiset miehet usein tekevät naisistaan niinsanotusti terapeutteja. Kun nainen kyllästyy siihen ikuiseen terapeutin osaansa ja ei saa MIESTÄ, alkaa mies itkeä - että nyt se nainen ei enää tsemppaakaan mua, niinko oletin. Että se ei olekaan mun egoboostaaja 24seiska.
Excuse me, mutta minulle ainakin välittyy kuva melko itsekkäästä miehestä, joka on ehkä puristanut kaiken elämänenergian juurikin tästä naisesta pakottamalla hänet häne traumojensa hoitajaksi ja kun nainen raivostuu siitä - (tiedän kokemuksesta mitä se on - olla näiden herkkähipiäisten minäminämiesten psykoterapeutti) - että mies on VAIN ja ainoastaan keskittynyt niihin omiin tarpeisiinsa ja traumoihinsa - niin hihathan siinä palaa lopulta.
Jos et ota naistasi omana yksilönä ja persoonana TARPEEKSI KOKONAISENA, et ole ansainnut naistasi etkä ole kelvollinen edes parisuhteeseen. Veikkaan, että naisesi on aika väsynyt suhteesi. Ehkä hän sinun pitkäaikaisterapeuttina, jona selvästi häntä kohtelet ja näet (kun se ei ymmmärrä koko ajan minua!!!1 entä sinä häntä? onko koko ajan kyseessä VAIN sinun tarpeesi - traumasi??) - on lopen kyllästynyt, kun ei ole suhteessa aikuisen miehen kanssa - joka huolehtii naisestaan ja pitää tätä arvokkaana. Omana itsenään. Ei itsenssä jatkeena, kuten puheenvuorostasi heijastuu ulospäin.
Sinulta puuttuu arvostelukyky nähdä oma ja muiden raja. Imet kaiken energian ympäriltäsi vain sinun tarpeisiisi. Ihmiset ovat sinulle käyttöesineitä. Tämä sinusta tulee esiin kirjoituksessasi. Sääliksi käy naistasi. Muuta ei voi sanoa. Toivottavasti ymmärtää lähteä seurastasi ajoissa, sillä hyväähän tuo ei naisellesi tarkoita selvästikään. Energy vampires suck!
Mihin sinä sitä miestä tarvitset pitämään itseäsi arvokkaana? Tyypillinen nainen, tyypillinen itsetunnoton energiavampyyri. Mä olen ainakin arvokas eikä sitä tartte mulle kenenkään miehen todistaa millään lailla.
No minulle tähän mennessä kaikki elämäni miehet isästä lähtien ovat hyvän alun jälkeen osoittaneet, ettei minussa olekaan mitään arvoa. Ei sitä vakuutella tarvitse, mutta ihan normaali kohtelu olisi ok. Ja olen sietänyt pitkään huonoakin kohtelua odottaessani sen normalisoituvan takaisin. Luulin tämän viimeisen olevan eri maata.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikähän siinä on että suomlaiset miehet usein tekevät naisistaan niinsanotusti terapeutteja. Kun nainen kyllästyy siihen ikuiseen terapeutin osaansa ja ei saa MIESTÄ, alkaa mies itkeä - että nyt se nainen ei enää tsemppaakaan mua, niinko oletin. Että se ei olekaan mun egoboostaaja 24seiska.
Excuse me, mutta minulle ainakin välittyy kuva melko itsekkäästä miehestä, joka on ehkä puristanut kaiken elämänenergian juurikin tästä naisesta pakottamalla hänet häne traumojensa hoitajaksi ja kun nainen raivostuu siitä - (tiedän kokemuksesta mitä se on - olla näiden herkkähipiäisten minäminämiesten psykoterapeutti) - että mies on VAIN ja ainoastaan keskittynyt niihin omiin tarpeisiinsa ja traumoihinsa - niin hihathan siinä palaa lopulta.
Jos et ota naistasi omana yksilönä ja persoonana TARPEEKSI KOKONAISENA, et ole ansainnut naistasi etkä ole kelvollinen edes parisuhteeseen. Veikkaan, että naisesi on aika väsynyt suhteesi. Ehkä hän sinun pitkäaikaisterapeuttina, jona selvästi häntä kohtelet ja näet (kun se ei ymmmärrä koko ajan minua!!!1 entä sinä häntä? onko koko ajan kyseessä VAIN sinun tarpeesi - traumasi??) - on lopen kyllästynyt, kun ei ole suhteessa aikuisen miehen kanssa - joka huolehtii naisestaan ja pitää tätä arvokkaana. Omana itsenään. Ei itsenssä jatkeena, kuten puheenvuorostasi heijastuu ulospäin.
Sinulta puuttuu arvostelukyky nähdä oma ja muiden raja. Imet kaiken energian ympäriltäsi vain sinun tarpeisiisi. Ihmiset ovat sinulle käyttöesineitä. Tämä sinusta tulee esiin kirjoituksessasi. Sääliksi käy naistasi. Muuta ei voi sanoa. Toivottavasti ymmärtää lähteä seurastasi ajoissa, sillä hyväähän tuo ei naisellesi tarkoita selvästikään. Energy vampires suck!
Mihin sinä sitä miestä tarvitset pitämään itseäsi arvokkaana? Tyypillinen nainen, tyypillinen itsetunnoton energiavampyyri. Mä olen ainakin arvokas eikä sitä tartte mulle kenenkään miehen todistaa millään lailla.
Aikuinen mies, siis jo persoonaltaan kehittynyt ja vakaa - arvostaa Naistaan. Omana persoonanaan. Antaa tälle oman tilansa eikä ole koko ajan vaatimassa huomiota tyyliin: huomaa minut - katso äiti, miten mä osaan. Kato kato. Tästä ap:sta välittyy kuva lapsesta, joka ei ole saanut tarpeeksi huomiota tai on saanut sitä liiaksikin, joka vaatii muilta katkeamatonta ymmärrystä ja huomiota, or Else.
Hyvin rasittavan oloinen persoonatyyppi. Ajautuu konflikteihin melko varmasti lähestulkoon kaikkien vähänkin ns. läheisempien ihmisten kanssa. KOSKA ne ei YMMMÄÄRRRRÄÄÄ ap:n erityislaatuisuutta. Mutta miten on - miten AP ymmärtää NAISTAAN? Haluaako edes tai siis kykeneekö siihen.
Epäilen vahvasti, että tilaa tälle ei ole. Toivon todellakin että nainen on ymmärtänyt lähteä näin epäkypsän persoonan läheltä , joka on typistänyt naisensa johonkin aina saatavilla olevaan terapeutin osaan. Tukahduttavaa - ei voi muuta sanoa. Aplla on kasvun paikka kasvaa aikuiseksi, jossa käsittelee traumansa jossain muualla kuin sälyttäen kaiken naisensa päälle. Mutta kuten sanottua, toivottavati nainen on hänestä - ainakin henkisesti - jo kauan sitten irtaantunut.
Etkö sä osaa kirjoittaa ilman kursiivia? Todella rasittavaa luettavaa, niin kuin koko sisältökin. Siis "eikä ole koko ajan vaatimassa huomiota tyyliin: huomaa minut - katso äiti, miten mä osaan. Kato kato." Etkö sä aikuisena ihmisenä osaa suhtautua tuollaiseen käytökseen? Mitä rasittavaa siinä on? Oletko joku uhrautuja, joka kokee, että hei mun on pakko ihastella koska toinen niin haluaa. Voi nyyh. Aikuinen osaa jättää toisen huomionkaöastelun sikseen ja keskittyä itseensä. Mutta koska SINÄ itseasiassa olen huomiontarpeinen energiavampyyri - etkä kypsä aikuinen - niin SINÄ et osaa. Sinä kuvittelet, että saadaksesi itse niin paljon lapsellisesti kaipaamaasi arvostusta naisena sun on pakko leikkiä tuossa lapsellisen miehen mukana vajoten hänen tasolleen.
Aloittajalla ei ole samasta asiasta kysymys, häntä on haavoitettu henkisesti, traumatisoitu ja jo se vaatisi sen, että kumppani tukee, eli antaa positiivista palautetta eikä se ole vaikeaa, jos toisesta välittää. Mutt sinunlaisillesi se on liikaa vaadittu, koska haluaisit sitä itse.
Vierailija kirjoitti:
Mitenköhän sen nyt sanoisin. Ei kai ole kenenkään puolison tms 'vastuulla' meitä ylikilttejä korjata. Mutta se minkä olen huomannut niin on niin paljon ihmisiä jotka ovat valmiita kuormittamaan toisia tappiin asti jos se heitä mitenkään helpottaa.
Toki voisi sanoa ettei se ole kenenkään vastuulla niitä omia rajoja kunnioittaa mutta se nyt mielestäni on jo hieman hevonkukkua jos ihmissuhteista puhutaan. Eikai se kenenkään vastuulla ole mutta välittämistähän se kyllä on ja hyvätapaisen ihmisen merkki. Usein vain ne omat haavat vetää puoleensa tilanteita ja ihmisiä jotka käyttävät hyväksi. Aivan naiivia ajatella etteikö jotkut muut ihmiset vähintään hyödyntäisi opportunistisesti jos havaitsevat mielestään alistuvan hölmön ja sitten on vielä ne jotka erityisesti tarvitsevat ja valitsevat sellaisia.
Ne valitsijathan erottaa sillä että katoavat tai käyvät hankaliksi, painostavat, syyllistävät yms silloin kun asettaa omat rajat. Jos se ei ole pelkkä ensireaktio muutokseen eikä siitä tilanteesta päästä eteenpäin eikö suhde jatku niiden uusien rajojen kunnioituksella, niin on aika helppo vetää jonkinlaisia johtopäätöksiä siitä että suhde on perustunut sen toisen tyydytettyihin tarpeisiin, ei todelliseen keskinäiseen ymmärrykseen.
Yleensä päätöstä lähteä suhteesta ei tarvitse edes tehdä, se toinen kyllä sen tekee kun alkaa tuntua ettei tässä ole minulle mitään. Se on se hetki jollloin sen pitäisi antaa mennä niin eikä soimata itseään siitä että apuaaaa onko tämä nyt itsekkyyteni syytä. Joo ei ole. Tuota voi ihan testata vaikka sillä että pyydä toiselta jotain pientä normaalia asiaa mitä normaalit ihmiset tekevät toisilleen. Jos ei toinen tule edes siinä vastaan niin millainen suhde se sitten enää on?
Itselläni on myös taipumus taipua ja viimeajat ovat olleet korvaamaton oppi asiassa. En enää edes muista kuinka paljon syyllistystä, anelua ja vastuun takaisinpallottelua olen lähimmän vaikka vuoden aikana kokenut. Eli ei todellakaan ole niin että jos vain pidät omista rajoistasi kiinni niin kyllä muut kunnioittaa. Juu ei. Ennen sitä käytetään kyllä kaikki arsenaaliini että jatkaisit itsesi väsyttämistä.
Olen kuitenkin kärsivällisesti heitellyt niitä palloja takaisin hieman jopa liioitellullakin eleillä ja alkanut nähdä miten ihmiset siihen reagoi. Jos olen vaikkapa tuonut jonkun hoidettavan asian esiin joka kuuluu sille toiselle mutta valunut minulle ja johon on vastattu väistöllä tai vastapallolla niin olen tarjoutunut ratkomaan asian, mutta antanutkin ehdoksi jotain minkä koen itse reiluksi vaihtokaupaksi. Lopulta toinen osapuoli on jäänyt käymään minun sijaan itsensä kanssa kauppaa siitä haluaako edelleen minun tekevän tuon yhden asian tarjoten jotain vastineeksi vai tekeekö mieluummin itse.
Hyvin kirjoitettu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikähän siinä on että suomlaiset miehet usein tekevät naisistaan niinsanotusti terapeutteja. Kun nainen kyllästyy siihen ikuiseen terapeutin osaansa ja ei saa MIESTÄ, alkaa mies itkeä - että nyt se nainen ei enää tsemppaakaan mua, niinko oletin. Että se ei olekaan mun egoboostaaja 24seiska.
Excuse me, mutta minulle ainakin välittyy kuva melko itsekkäästä miehestä, joka on ehkä puristanut kaiken elämänenergian juurikin tästä naisesta pakottamalla hänet häne traumojensa hoitajaksi ja kun nainen raivostuu siitä - (tiedän kokemuksesta mitä se on - olla näiden herkkähipiäisten minäminämiesten psykoterapeutti) - että mies on VAIN ja ainoastaan keskittynyt niihin omiin tarpeisiinsa ja traumoihinsa - niin hihathan siinä palaa lopulta.
Jos et ota naistasi omana yksilönä ja persoonana TARPEEKSI KOKONAISENA, et ole ansainnut naistasi etkä ole kelvollinen edes parisuhteeseen. Veikkaan, että naisesi on aika väsynyt suhteesi. Ehkä hän sinun pitkäaikaisterapeuttina, jona selvästi häntä kohtelet ja näet (kun se ei ymmmärrä koko ajan minua!!!1 entä sinä häntä? onko koko ajan kyseessä VAIN sinun tarpeesi - traumasi??) - on lopen kyllästynyt, kun ei ole suhteessa aikuisen miehen kanssa - joka huolehtii naisestaan ja pitää tätä arvokkaana. Omana itsenään. Ei itsenssä jatkeena, kuten puheenvuorostasi heijastuu ulospäin.
Sinulta puuttuu arvostelukyky nähdä oma ja muiden raja. Imet kaiken energian ympäriltäsi vain sinun tarpeisiisi. Ihmiset ovat sinulle käyttöesineitä. Tämä sinusta tulee esiin kirjoituksessasi. Sääliksi käy naistasi. Muuta ei voi sanoa. Toivottavasti ymmärtää lähteä seurastasi ajoissa, sillä hyväähän tuo ei naisellesi tarkoita selvästikään. Energy vampires suck!
Mihin sinä sitä miestä tarvitset pitämään itseäsi arvokkaana? Tyypillinen nainen, tyypillinen itsetunnoton energiavampyyri. Mä olen ainakin arvokas eikä sitä tartte mulle kenenkään miehen todistaa millään lailla.
No minulle tähän mennessä kaikki elämäni miehet isästä lähtien ovat hyvän alun jälkeen osoittaneet, ettei minussa olekaan mitään arvoa. Ei sitä vakuutella tarvitse, mutta ihan normaali kohtelu olisi ok. Ja olen sietänyt pitkään huonoakin kohtelua odottaessani sen normalisoituvan takaisin. Luulin tämän viimeisen olevan eri maata.
Ap
En osoittanut tuota tekstiäni sinulle! Minusta on eri asia olettaa tulevansa kohdelluksi asiallisesti ja oikein, kuin odottaa arvostusta, jota on kaikenmaailman typerät hääpäivät ja oikeat lahjat niihin ja muu hemmottelu. Hemmottelu on toki plussaa, mutta kukaan itseään arvostaa nainen ei vaadi sitä rakkautensa ehtona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikähän siinä on että suomlaiset miehet usein tekevät naisistaan niinsanotusti terapeutteja. Kun nainen kyllästyy siihen ikuiseen terapeutin osaansa ja ei saa MIESTÄ, alkaa mies itkeä - että nyt se nainen ei enää tsemppaakaan mua, niinko oletin. Että se ei olekaan mun egoboostaaja 24seiska.
Excuse me, mutta minulle ainakin välittyy kuva melko itsekkäästä miehestä, joka on ehkä puristanut kaiken elämänenergian juurikin tästä naisesta pakottamalla hänet häne traumojensa hoitajaksi ja kun nainen raivostuu siitä - (tiedän kokemuksesta mitä se on - olla näiden herkkähipiäisten minäminämiesten psykoterapeutti) - että mies on VAIN ja ainoastaan keskittynyt niihin omiin tarpeisiinsa ja traumoihinsa - niin hihathan siinä palaa lopulta.
Jos et ota naistasi omana yksilönä ja persoonana TARPEEKSI KOKONAISENA, et ole ansainnut naistasi etkä ole kelvollinen edes parisuhteeseen. Veikkaan, että naisesi on aika väsynyt suhteesi. Ehkä hän sinun pitkäaikaisterapeuttina, jona selvästi häntä kohtelet ja näet (kun se ei ymmmärrä koko ajan minua!!!1 entä sinä häntä? onko koko ajan kyseessä VAIN sinun tarpeesi - traumasi??) - on lopen kyllästynyt, kun ei ole suhteessa aikuisen miehen kanssa - joka huolehtii naisestaan ja pitää tätä arvokkaana. Omana itsenään. Ei itsenssä jatkeena, kuten puheenvuorostasi heijastuu ulospäin.
Sinulta puuttuu arvostelukyky nähdä oma ja muiden raja. Imet kaiken energian ympäriltäsi vain sinun tarpeisiisi. Ihmiset ovat sinulle käyttöesineitä. Tämä sinusta tulee esiin kirjoituksessasi. Sääliksi käy naistasi. Muuta ei voi sanoa. Toivottavasti ymmärtää lähteä seurastasi ajoissa, sillä hyväähän tuo ei naisellesi tarkoita selvästikään. Energy vampires suck!
Tuollaisen odottaminen itselle parisuhteelta on myös erittin itsekästä. Samaa, mistä miestä syytät.
Kyseessähän ei ollut mikään syytös. Vain realismi. Kukaan ei jaksa olla kenekään24seiska terapeutti. Jos ei tule kohdatuksi ITSENÄÄN eli NAISENA. Tämä mies selvästi haluaa naisensa olevansa vain ja ainoastaan hänen traumojsena käsittelijänä ja terapeuttina. Toivottavasti on ymmärtänyt jättää miehen, joka ei ole itselleen ajoissa etsinyt sitä ammatillista apua. Naisen tehtävä ei ole olla miehen käyttöesine.
Ansaitset parempaa, Nainen.
Ei se, ettei nainen jaksa olla 24/7 terapeutti tarkoita sitä, että miehen pitäisi osoittaa naiselle miten arvokas hän on. Se pitää naisen osata ymmärtää ihan itsekseenkin.
Tyypillinen assburgerin kommentti. Tai narskun. Tai sekä että. Be blind, my friend.
Jos sinä tarvitset hemmottelua joltakin kokeaksesi itsesi arvokkaaksi olet menettänyt jotain säälittävää itsestäsi. Minä pystyn kokemaan itseni täydelliseksi ilman kenenkään tarvetta hemmotella minua millään lailla. Enkä ala kuuntelemaan mitään paskaisia syytöksiä siitä, etten piittaa, kun partneri ei saa sitä eikä tätä. Arvostava kohtelu on aivan eri asia. Ettei kiusata, astuta toisen varpaille, mitätöidä, syyllistetä jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikähän siinä on että suomlaiset miehet usein tekevät naisistaan niinsanotusti terapeutteja. Kun nainen kyllästyy siihen ikuiseen terapeutin osaansa ja ei saa MIESTÄ, alkaa mies itkeä - että nyt se nainen ei enää tsemppaakaan mua, niinko oletin. Että se ei olekaan mun egoboostaaja 24seiska.
Excuse me, mutta minulle ainakin välittyy kuva melko itsekkäästä miehestä, joka on ehkä puristanut kaiken elämänenergian juurikin tästä naisesta pakottamalla hänet häne traumojensa hoitajaksi ja kun nainen raivostuu siitä - (tiedän kokemuksesta mitä se on - olla näiden herkkähipiäisten minäminämiesten psykoterapeutti) - että mies on VAIN ja ainoastaan keskittynyt niihin omiin tarpeisiinsa ja traumoihinsa - niin hihathan siinä palaa lopulta.
Jos et ota naistasi omana yksilönä ja persoonana TARPEEKSI KOKONAISENA, et ole ansainnut naistasi etkä ole kelvollinen edes parisuhteeseen. Veikkaan, että naisesi on aika väsynyt suhteesi. Ehkä hän sinun pitkäaikaisterapeuttina, jona selvästi häntä kohtelet ja näet (kun se ei ymmmärrä koko ajan minua!!!1 entä sinä häntä? onko koko ajan kyseessä VAIN sinun tarpeesi - traumasi??) - on lopen kyllästynyt, kun ei ole suhteessa aikuisen miehen kanssa - joka huolehtii naisestaan ja pitää tätä arvokkaana. Omana itsenään. Ei itsenssä jatkeena, kuten puheenvuorostasi heijastuu ulospäin.
Sinulta puuttuu arvostelukyky nähdä oma ja muiden raja. Imet kaiken energian ympäriltäsi vain sinun tarpeisiisi. Ihmiset ovat sinulle käyttöesineitä. Tämä sinusta tulee esiin kirjoituksessasi. Sääliksi käy naistasi. Muuta ei voi sanoa. Toivottavasti ymmärtää lähteä seurastasi ajoissa, sillä hyväähän tuo ei naisellesi tarkoita selvästikään. Energy vampires suck!
Mihin sinä sitä miestä tarvitset pitämään itseäsi arvokkaana? Tyypillinen nainen, tyypillinen itsetunnoton energiavampyyri. Mä olen ainakin arvokas eikä sitä tartte mulle kenenkään miehen todistaa millään lailla.
No minulle tähän mennessä kaikki elämäni miehet isästä lähtien ovat hyvän alun jälkeen osoittaneet, ettei minussa olekaan mitään arvoa. Ei sitä vakuutella tarvitse, mutta ihan normaali kohtelu olisi ok. Ja olen sietänyt pitkään huonoakin kohtelua odottaessani sen normalisoituvan takaisin. Luulin tämän viimeisen olevan eri maata.
Ap
Ja mikähän on sen Naisen kokemus Sinusta? Uskaltaisitko valottaa sitä vai eikö sillä ole merkitystä. Onko sen Naisen kokemus sinusta jotenkin toisarvoinen kenties? Oletko ehkä ylikuormittanut häntä ja laittanut hänet kantamaan sinun arvottomuuden tunnettasi esim. isäsi kohtelun takia. Nainen väsyy olemaan ikuinen tsemppaaja jos et itse itsestäsi arvoa löydä. Ehkä sinun tulisi ottaa vastuu omista tunteistasi ja hakea yksilöterapiaa, jossa voit tutkailla kuormittamatta parisuhdetta minäkuvaasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikähän siinä on että suomlaiset miehet usein tekevät naisistaan niinsanotusti terapeutteja. Kun nainen kyllästyy siihen ikuiseen terapeutin osaansa ja ei saa MIESTÄ, alkaa mies itkeä - että nyt se nainen ei enää tsemppaakaan mua, niinko oletin. Että se ei olekaan mun egoboostaaja 24seiska.
Excuse me, mutta minulle ainakin välittyy kuva melko itsekkäästä miehestä, joka on ehkä puristanut kaiken elämänenergian juurikin tästä naisesta pakottamalla hänet häne traumojensa hoitajaksi ja kun nainen raivostuu siitä - (tiedän kokemuksesta mitä se on - olla näiden herkkähipiäisten minäminämiesten psykoterapeutti) - että mies on VAIN ja ainoastaan keskittynyt niihin omiin tarpeisiinsa ja traumoihinsa - niin hihathan siinä palaa lopulta.
Jos et ota naistasi omana yksilönä ja persoonana TARPEEKSI KOKONAISENA, et ole ansainnut naistasi etkä ole kelvollinen edes parisuhteeseen. Veikkaan, että naisesi on aika väsynyt suhteesi. Ehkä hän sinun pitkäaikaisterapeuttina, jona selvästi häntä kohtelet ja näet (kun se ei ymmmärrä koko ajan minua!!!1 entä sinä häntä? onko koko ajan kyseessä VAIN sinun tarpeesi - traumasi??) - on lopen kyllästynyt, kun ei ole suhteessa aikuisen miehen kanssa - joka huolehtii naisestaan ja pitää tätä arvokkaana. Omana itsenään. Ei itsenssä jatkeena, kuten puheenvuorostasi heijastuu ulospäin.
Sinulta puuttuu arvostelukyky nähdä oma ja muiden raja. Imet kaiken energian ympäriltäsi vain sinun tarpeisiisi. Ihmiset ovat sinulle käyttöesineitä. Tämä sinusta tulee esiin kirjoituksessasi. Sääliksi käy naistasi. Muuta ei voi sanoa. Toivottavasti ymmärtää lähteä seurastasi ajoissa, sillä hyväähän tuo ei naisellesi tarkoita selvästikään. Energy vampires suck!
Tuollaisen odottaminen itselle parisuhteelta on myös erittin itsekästä. Samaa, mistä miestä syytät.
Kyseessähän ei ollut mikään syytös. Vain realismi. Kukaan ei jaksa olla kenekään24seiska terapeutti. Jos ei tule kohdatuksi ITSENÄÄN eli NAISENA. Tämä mies selvästi haluaa naisensa olevansa vain ja ainoastaan hänen traumojsena käsittelijänä ja terapeuttina. Toivottavasti on ymmärtänyt jättää miehen, joka ei ole itselleen ajoissa etsinyt sitä ammatillista apua. Naisen tehtävä ei ole olla miehen käyttöesine.
Ansaitset parempaa, Nainen.
Ei se, ettei nainen jaksa olla 24/7 terapeutti tarkoita sitä, että miehen pitäisi osoittaa naiselle miten arvokas hän on. Se pitää naisen osata ymmärtää ihan itsekseenkin.
Tyypillinen assburgerin kommentti. Tai narskun. Tai sekä että. Be blind, my friend.
Jos sinä tarvitset hemmottelua joltakin kokeaksesi itsesi arvokkaaksi olet menettänyt jotain säälittävää itsestäsi. Minä pystyn kokemaan itseni täydelliseksi ilman kenenkään tarvetta hemmotella minua millään lailla. Enkä ala kuuntelemaan mitään paskaisia syytöksiä siitä, etten piittaa, kun partneri ei saa sitä eikä tätä. Arvostava kohtelu on aivan eri asia. Ettei kiusata, astuta toisen varpaille, mitätöidä, syyllistetä jne.
Kyllä aikuinen mies haluaa luonnollisesti pitää naistaan kuin kukkaa kämmenellä. Kaltaisesi -ei mitään naiselle - miehet kyllä jäävät yksin ja täytyypä sanoa, että en ihmettele että suomalainen nainen lankeaa aika usein ulkomaan miehen vietäväksi - jossa naisen hemmottelu ja huomioiminen useasti on aivan eri tasolla - kuin kaltaisellasi - joomuttakunnaisentuleeollavainmuntarpeitanivartenyyh.
71 ja 72, hyvät kommentit.
Mitä onnellisuuteen tulee, osaan yleensä ihan omatoimisesti kulkea ruusunpunaisissa laseissa enkä odota jonkun rakentavan onnea minulle. Lähinnä toivoisin, että suhde pitäisi oman jaksamisen lähtötilanteessa tai parhaimmillaan parantaisi sitä, mutta kun nyt tuntuu, että tämä tilanne syö omaa jaksamistani, joka on kortilla muutenkin. Ei kai se voi olla erityishuomion hakemista tai toisen vastuuttamista omasta onnesta.
Kun olen nyt pitänyt hajurakoa puoli viikkoa, olen alkanut hymyillä itsekseni spontaanisti, vaikka omat ongelmani eivät ole kadonneet. Tunnen itseni kauniimmaksi, kun en joudu kokemaan päivittäin itseäni näkymättömäksi. Olen alkanut nähdä mahdollisuuksia vaikeuksien selättämiseen. Olen laihtunut vyötärölle jymähtäneitä stressikiloja 2 kg/ 4 cm tekemättä mitään.
Jossain on selvästi ollut jotain vikaa. En ole etsimässä syyllistä vaan siistiä tapaa piirtää ääriviivat jatkolle ja mahdollisesti oppia jotain loppuelämää varten.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa niin tutulta paitsi minulla on perhe sellaisen miehen kanssa. Ylikiltin ihmisen ongelma on se että syyttää itseään aina ensin toisin kuin useimmat muut. Ja ylikiltti tuntee syyllisyyttä omien rajojensa piirtämisestä. Tästä tulee yleensä parisuhteessa ja muissakin suhteissa noidankehä, eli toinen alkaa ns hyväksikäyttää ja alistaa ylikilttiä niin kauan kuin tämä mahdollistaa sellaisen käytöksen. Olen siis itse tällainen rasittavan kiltti enkä osaa pitää puoliani. Ongelmia vähän joka puolella ja kaikki ihmiset jossain kohtaa kävelevät ylitse. Käyn terapiassa ja koitan tehdä asialle jotain. Nyt olen aika umpikujassa. Ja lisään vielä että minä olen oppinut jo sen että kukaan ei ole vastuussa toisen onnesta, myöskään parisuhteessa, vaan sen eteen on tehtävä töitä. Mutta siitä jokainen on vastuussa ettei loukkaa toista tai käytä tämän heikkouksia hyväksi, vaikka sellainen käytös ihan inhimillistä tavallaan onkin.
Ikävää tiputtaa sinut harhoistasi, mutta tuosta olet vastuussa ihan itse. Ainoa suhde, jossa siitä ei vastuussa ole on lapsi-vanhempi (lapsi-aikuinen) suhde, mikäli olet se lapsi. Sinä asetat rajat kohtelullesi. Muun odottaminen on itsepetosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikähän siinä on että suomlaiset miehet usein tekevät naisistaan niinsanotusti terapeutteja. Kun nainen kyllästyy siihen ikuiseen terapeutin osaansa ja ei saa MIESTÄ, alkaa mies itkeä - että nyt se nainen ei enää tsemppaakaan mua, niinko oletin. Että se ei olekaan mun egoboostaaja 24seiska.
Excuse me, mutta minulle ainakin välittyy kuva melko itsekkäästä miehestä, joka on ehkä puristanut kaiken elämänenergian juurikin tästä naisesta pakottamalla hänet häne traumojensa hoitajaksi ja kun nainen raivostuu siitä - (tiedän kokemuksesta mitä se on - olla näiden herkkähipiäisten minäminämiesten psykoterapeutti) - että mies on VAIN ja ainoastaan keskittynyt niihin omiin tarpeisiinsa ja traumoihinsa - niin hihathan siinä palaa lopulta.
Jos et ota naistasi omana yksilönä ja persoonana TARPEEKSI KOKONAISENA, et ole ansainnut naistasi etkä ole kelvollinen edes parisuhteeseen. Veikkaan, että naisesi on aika väsynyt suhteesi. Ehkä hän sinun pitkäaikaisterapeuttina, jona selvästi häntä kohtelet ja näet (kun se ei ymmmärrä koko ajan minua!!!1 entä sinä häntä? onko koko ajan kyseessä VAIN sinun tarpeesi - traumasi??) - on lopen kyllästynyt, kun ei ole suhteessa aikuisen miehen kanssa - joka huolehtii naisestaan ja pitää tätä arvokkaana. Omana itsenään. Ei itsenssä jatkeena, kuten puheenvuorostasi heijastuu ulospäin.
Sinulta puuttuu arvostelukyky nähdä oma ja muiden raja. Imet kaiken energian ympäriltäsi vain sinun tarpeisiisi. Ihmiset ovat sinulle käyttöesineitä. Tämä sinusta tulee esiin kirjoituksessasi. Sääliksi käy naistasi. Muuta ei voi sanoa. Toivottavasti ymmärtää lähteä seurastasi ajoissa, sillä hyväähän tuo ei naisellesi tarkoita selvästikään. Energy vampires suck!
Tuollaisen odottaminen itselle parisuhteelta on myös erittin itsekästä. Samaa, mistä miestä syytät.
Kyseessähän ei ollut mikään syytös. Vain realismi. Kukaan ei jaksa olla kenekään24seiska terapeutti. Jos ei tule kohdatuksi ITSENÄÄN eli NAISENA. Tämä mies selvästi haluaa naisensa olevansa vain ja ainoastaan hänen traumojsena käsittelijänä ja terapeuttina. Toivottavasti on ymmärtänyt jättää miehen, joka ei ole itselleen ajoissa etsinyt sitä ammatillista apua. Naisen tehtävä ei ole olla miehen käyttöesine.
Ansaitset parempaa, Nainen.
Ei se, ettei nainen jaksa olla 24/7 terapeutti tarkoita sitä, että miehen pitäisi osoittaa naiselle miten arvokas hän on. Se pitää naisen osata ymmärtää ihan itsekseenkin.
Tyypillinen assburgerin kommentti. Tai narskun. Tai sekä että. Be blind, my friend.
Jos sinä tarvitset hemmottelua joltakin kokeaksesi itsesi arvokkaaksi olet menettänyt jotain säälittävää itsestäsi. Minä pystyn kokemaan itseni täydelliseksi ilman kenenkään tarvetta hemmotella minua millään lailla. Enkä ala kuuntelemaan mitään paskaisia syytöksiä siitä, etten piittaa, kun partneri ei saa sitä eikä tätä. Arvostava kohtelu on aivan eri asia. Ettei kiusata, astuta toisen varpaille, mitätöidä, syyllistetä jne.
Kyllä aikuinen mies haluaa luonnollisesti pitää naistaan kuin kukkaa kämmenellä. Kaltaisesi -ei mitään naiselle - miehet kyllä jäävät yksin ja täytyypä sanoa, että en ihmettele että suomalainen nainen lankeaa aika usein ulkomaan miehen vietäväksi - jossa naisen hemmottelu ja huomioiminen useasti on aivan eri tasolla - kuin kaltaisellasi - joomuttakunnaisentuleeollavainmuntarpeitanivartenyyh.
Minä olen kylläkin nainen, enkä todella ole vailla mitään hemmottelua miehiltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikähän siinä on että suomlaiset miehet usein tekevät naisistaan niinsanotusti terapeutteja. Kun nainen kyllästyy siihen ikuiseen terapeutin osaansa ja ei saa MIESTÄ, alkaa mies itkeä - että nyt se nainen ei enää tsemppaakaan mua, niinko oletin. Että se ei olekaan mun egoboostaaja 24seiska.
Excuse me, mutta minulle ainakin välittyy kuva melko itsekkäästä miehestä, joka on ehkä puristanut kaiken elämänenergian juurikin tästä naisesta pakottamalla hänet häne traumojensa hoitajaksi ja kun nainen raivostuu siitä - (tiedän kokemuksesta mitä se on - olla näiden herkkähipiäisten minäminämiesten psykoterapeutti) - että mies on VAIN ja ainoastaan keskittynyt niihin omiin tarpeisiinsa ja traumoihinsa - niin hihathan siinä palaa lopulta.
Jos et ota naistasi omana yksilönä ja persoonana TARPEEKSI KOKONAISENA, et ole ansainnut naistasi etkä ole kelvollinen edes parisuhteeseen. Veikkaan, että naisesi on aika väsynyt suhteesi. Ehkä hän sinun pitkäaikaisterapeuttina, jona selvästi häntä kohtelet ja näet (kun se ei ymmmärrä koko ajan minua!!!1 entä sinä häntä? onko koko ajan kyseessä VAIN sinun tarpeesi - traumasi??) - on lopen kyllästynyt, kun ei ole suhteessa aikuisen miehen kanssa - joka huolehtii naisestaan ja pitää tätä arvokkaana. Omana itsenään. Ei itsenssä jatkeena, kuten puheenvuorostasi heijastuu ulospäin.
Sinulta puuttuu arvostelukyky nähdä oma ja muiden raja. Imet kaiken energian ympäriltäsi vain sinun tarpeisiisi. Ihmiset ovat sinulle käyttöesineitä. Tämä sinusta tulee esiin kirjoituksessasi. Sääliksi käy naistasi. Muuta ei voi sanoa. Toivottavasti ymmärtää lähteä seurastasi ajoissa, sillä hyväähän tuo ei naisellesi tarkoita selvästikään. Energy vampires suck!
Mihin sinä sitä miestä tarvitset pitämään itseäsi arvokkaana? Tyypillinen nainen, tyypillinen itsetunnoton energiavampyyri. Mä olen ainakin arvokas eikä sitä tartte mulle kenenkään miehen todistaa millään lailla.
No minulle tähän mennessä kaikki elämäni miehet isästä lähtien ovat hyvän alun jälkeen osoittaneet, ettei minussa olekaan mitään arvoa. Ei sitä vakuutella tarvitse, mutta ihan normaali kohtelu olisi ok. Ja olen sietänyt pitkään huonoakin kohtelua odottaessani sen normalisoituvan takaisin. Luulin tämän viimeisen olevan eri maata.
Ap
En osoittanut tuota tekstiäni sinulle! Minusta on eri asia olettaa tulevansa kohdelluksi asiallisesti ja oikein, kuin odottaa arvostusta, jota on kaikenmaailman typerät hääpäivät ja oikeat lahjat niihin ja muu hemmottelu. Hemmottelu on toki plussaa, mutta kukaan itseään arvostaa nainen ei vaadi sitä rakkautensa ehtona.
Asia selvä. Eli et ole ostanut koskaan naisellesi yhtään lahjaa, koska ne ovat vain TYPERIÄ ja TYHMIÄ. Selvä se. Kukat yhtä hömpötystä.
Sulla on hyvä asenne. Varmaan naisesi on todella ylpeä sinusta. Pikku mies.
Vai oletko kenties mies, joka elättää fantasiaa naisestaan, jonka on tavannut netissä eikä ole edes häntä tavannut. LOL. Ja kuvittelee elävänsä silti parisuhteessa. Sillä juuri siltä nämä kommenttisi vaikuttavat.
Mihin sinä sitä miestä tarvitset pitämään itseäsi arvokkaana? Tyypillinen nainen, tyypillinen itsetunnoton energiavampyyri. Mä olen ainakin arvokas eikä sitä tartte mulle kenenkään miehen todistaa millään lailla.