Jouluapua sivustolta: "perheessä 9 kissaa" ...
Ihan oikeesti. Mikä teitä ihmiset vaivaa? Jos ei ole varaa ostaa jouluruokia (jotka on ihan samanhintaisia kuin normaali ruoka, jos ei ole pakko saada kalaa ja juustoa monensorttista pöytään), niin mikä selitys on silloin pitää YHDEKSÄÄ kissaa?
Kommentit (469)
Mitä itse noita selailin niin joku toivoo lahjoja monelle omalle lapselle ja lisäksi lapsenlapsille, toinen kalliita Technic-Legoja ja kolmas kasvisjouluruokaa (riittääkö ihan kasvisruoka vai kerjääkö kalliita vegaaniruokia tuntemattomilta?). Sitten on nämä jotka kerjää ruokia myös 9 kissalle eikä edes ilmoita mitä ruokia, todennäköisesti joku marketti-Kitekat aiheuttaisi raivokohtauksen. Olen monia lahjoittajien kokemuksia lukenut, tehty itse ruuat, viety lapsille lahjat, ei kiitosta, ehkä haistattelut kun tuli esim. väärä lahja eikä suoraan rahaa. Miten ihmiset kehtaa? Kun olin pieni, äitini oli pienituloinen, ei silti koskaan käynyt mielessäkään kerjätä muilta mitään, aina sai joulun "taiottua" ruokineen, koristeineen ja joululauluineen. Pari lahjaakin tuli äidiltä ja sukulaisilta, se riitti oikein hyvin. Joulussa oli silloin ihan eri taika ja tunnelma kuin nyt, eikä se mistään valtavasta lahjakasasta ollut kiinni. Nykyään ajatellaan että lasten joulu on pilalla elleivät saa mahdollisimman paljon lahjoja. Kerjääminen on yleistynyt ja perheet käyttää sitä hyväkseen vaikkei tarve olisikaan. Lahjoittaisin itse mielelläni esim. hyväkuntoisia lasten elokuvia, pehmoleluja ja askartelutavaraa muttei kelpaa kun ei ole uutta.
Sama 9 kissaa hakee ruoka-apua muissakin ryhmissä. Ehkä olisi aika karsia katteja.
Joo. Mulla on yksi tällainen tuttu, joka on työtön ja todella köyhä, mutta kokee velvollisuudekseen pelastaa rescue-kissoja "hyvään kotiin" eli itselleen. Hänellä on nyt 7 kissaa. Ja ei siinä mitään että hän oikeasti hoitaa niitä hyvin ja tykkää niistä, mutta joku siinä minua tökkii, että sitten kerjää rahaa vapaasta tahdosta ottamiensa kissojen hoitamiseen. Nyt sillä on joku tällainen gofundme tyyppinen joukkorahoituskampanja, jolla yrittää saada rahaa yhden kissan vaatimaan leikkaukseen...
Selaako joku tosiaan noita jouluapusivuja pelkästään siksi, että saisi närkästyä köyhien toiveista?
9 kissaa olisi hulluutta ihan missä tahansa perheessä.
Kertoisiko joku muuten sellaisia ihan kivoja toiveita joita köyhät perheet pyytätävät? Menee pelkästään köyhien haukkumiseksi muuten.
Vierailija kirjoitti:
Selaako joku tosiaan noita jouluapusivuja pelkästään siksi, että saisi närkästyä köyhien toiveista?
Siltä tuntuu. Pysykää poissa jos ei yhtään empatiaa löydy.
Vierailija kirjoitti:
Olen samaa mieltä. Olen sosiaalityöntekijä saanut huomata, että ongelmat ja lemmikit kasautuvat samoihin perheisiin. Varmasti myös monilla "normaaleilla" ja varakkailla perheillä on paljon lemmikkejä, mutta heillä niihin onkin varaa.
Olen monesti surkutellut, kun köyhällä perheellä on lemmikki sairaana, eikä ole varaa viedä sitä eläinlääkäriin. Tai ei jaksa hoitaa eläintä. Ymmärrän, että köyhän elämään lemmikki tuo usein paljon iloa, mutta eläintä pitää myös ajatella: on oltava muutama satanen säästössä sen lääkärikäyntejä varten, ja on oltava jaksamista huolehtia siitä. Ja mikä tärkeintä, on oltava varaa ruokkia ja vaatettaa myös ne perheen ihmiset!
Mä olen myös sosiaalityöntekijä ja samaa mieltä sun kanssa. Ymmärrän ja tiedän, että lemmikit on monelle todella tärkeitä. Kuitenkin ns. huono-osaisuuteen liittyy usein kyvyttömyys asettaa asioita tärkeysjärjestykseen, ja siitä seuraa lisää ongelmia jos muutenkin pitää pärjätä minimituloilla.
Vierailija kirjoitti:
Selaako joku tosiaan noita jouluapusivuja pelkästään siksi, että saisi närkästyä köyhien toiveista?
Köyhien ja "köyhien". Veikkaan että aika moni selaa koska haluaa aidosti auttaa mutta kyllähän siinä pieni närkästys nousee pintaan kun pummataan lapsi- ja eläinlaumalla sitä sun tätä. Jos aidosti apua tarvitsee niin ottaa kiitollisena vastaan sen minkä saa ja lapsille riittää joku pieni paketti 1kpl/lapsi. On siellä niitä pienestäkin kiitollisia, esim. vanhuksia ja yksilapsisia perheitä.
Olisi jo eläinsuojeluilmoituksen paikka. 9 kissaa on tolkuton määrä jo hyvätuloisessakin perheessä. Kuvitelkaa vaan pelkästään sitä kissanhiekan menekkiä. Vai liekö hiekkalaatikot ääriään myöten täynnä ja haju sen mukainen?
Ja tuollaisessa paikassa on sitten lapsiakin....?
Tuossa perheessä tarvittaisiin jo ihan muunlaista apua kuin jouluapua. Oletettavasti asuntokaan ei ole järin iso jos rahat ovat noin tiukalla.
Meillä on kaksi kissaa ja kyllä ne kaipaavat oman rauhallisen tilansa. Hiekkalaatikoita on kolme. Kun lisätään ruoka, eläinlääkärit ym menot niin kyllä siihen rahaa vaaditaan. En pysty edes kuvittelemaan yhdeksää kissaa, vaikuttaa siltä että ovat lisääntyneet keskenään eli ovat vielä leikkaamattomiakin.
Jos ei ole rahaa edes jouluruokiin niin tuosta perheestä pitäisi ottaa eläimet pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Selaako joku tosiaan noita jouluapusivuja pelkästään siksi, että saisi närkästyä köyhien toiveista?
Köyhien ja "köyhien". Veikkaan että aika moni selaa koska haluaa aidosti auttaa mutta kyllähän siinä pieni närkästys nousee pintaan kun pummataan lapsi- ja eläinlaumalla sitä sun tätä. Jos aidosti apua tarvitsee niin ottaa kiitollisena vastaan sen minkä saa ja lapsille riittää joku pieni paketti 1kpl/lapsi. On siellä niitä pienestäkin kiitollisia, esim. vanhuksia ja yksilapsisia perheitä.
Saako köyhällä olla 2 lasta vai onko yksi se sallittu hyvätuloisten mielestä? Ei yhtäkään lemmikkiä? Jos se ainut lemmikki sairastuu siltä pitää vääntää niskat nurin ettei vaan tule kustannuksia? Kummallista että maa otetaan täyteen sossuelättejä, mutta suomalaiselle ei suvaita yhtään mitään, ei edes kahta lasta ja yhtä kissaa. Toivottavasti te kaikki köyhdytte ja saatte oikeasti kokea miltä tuntuu olla köyhä ja sairas tai vaikka vain työtön.
Tuossa aloittajan esimerkissä oli 9 kissaa, ei 1. Siinä on varsin suuri ero.
ohis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen samaa mieltä. Olen sosiaalityöntekijä saanut huomata, että ongelmat ja lemmikit kasautuvat samoihin perheisiin. Varmasti myös monilla "normaaleilla" ja varakkailla perheillä on paljon lemmikkejä, mutta heillä niihin onkin varaa.
Olen monesti surkutellut, kun köyhällä perheellä on lemmikki sairaana, eikä ole varaa viedä sitä eläinlääkäriin. Tai ei jaksa hoitaa eläintä. Ymmärrän, että köyhän elämään lemmikki tuo usein paljon iloa, mutta eläintä pitää myös ajatella: on oltava muutama satanen säästössä sen lääkärikäyntejä varten, ja on oltava jaksamista huolehtia siitä. Ja mikä tärkeintä, on oltava varaa ruokkia ja vaatettaa myös ne perheen ihmiset!
Mä olen myös sosiaalityöntekijä ja samaa mieltä sun kanssa. Ymmärrän ja tiedän, että lemmikit on monelle todella tärkeitä. Kuitenkin ns. huono-osaisuuteen liittyy usein kyvyttömyys asettaa asioita tärkeysjärjestykseen, ja siitä seuraa lisää ongelmia jos muutenkin pitää pärjätä minimituloilla.
Meille hankittiin pitkän pohdinnan jälkeen kaksi kissaa. Olimme silloin ns hyvätuloisia mutta muutaman vuoden jälkeen itse sairastuin vakavasti ja mies jäi työttömäksi. Kissat olivat hyvin tärkeitä jopa terapiaeläimiä kahdelle lapsellemme. Emme ikimaailmassa tämän kaiken lisäksi olisi voitu luopua näistä kissoista, jotka olivat lasten suunnilleen ainoa ilo vaikeassa elämäntilanteessamme. Ei kiinnosta pätkääkään mitä muut ajattelevat kun näkee minkä ilon tärkeä lemmikki on lapselle.
Vierailija kirjoitti:
Selaako joku tosiaan noita jouluapusivuja pelkästään siksi, että saisi närkästyä köyhien toiveista?
Itse selaan sen takia, että olisi mukava auttaa jotain todella sen avun tarpeessa olevaa perhettä ja ennenkaikkea lapsia. Lapsille soisi edes sen yhden ihanan päivän vuodessa kun aikuisetkin on hyvillä mielin ja jokainen saa sen oman paketin. MUTTA, tuollainen järjettömyys vie kaikki empatiat mennessään, en vaan kertakaikkiaan pysty käsittämään miten joku voi olla suoraansanottuna niin typerä että pitää yhdeksää kissaa ja sitten pummaa lapsilleen ruokaa. Se on täysin mun käsityskyvyn ulkopuolella.
En väitä etteikö tuolla olisi asiallisiakin ilmoituksia mukana, mutta nämä tän tyyppiset vaan pompsahtaa silmille aika räikeästi. Ja kyse ei myöskään ole siitä, etteikö köyhällä saisi olla lemmikkiä - tottakai saa, mutta kohtuus kaikessa. Yhdeksän kissaa ei ole kohtuutta nähnytkään, ihmettelen että ovat sen tuohon edes kehdanneet ilmoittaa. -Ap
Vierailija kirjoitti:
Selaako joku tosiaan noita jouluapusivuja pelkästään siksi, että saisi närkästyä köyhien toiveista?
Joku "auttaja" selaa avuntarvitsijoita, ottaa perheeseen yhteyttä, kyselee tilannetta, ja sitten lopettaa kokonaan yhteydenpidon.
Syytä voin vain arvella.
Itseltä kyseltiin ihan relevantteja käytännön toiveita ja väitettiin, että on lahjoittaa jokin tietty peli meidän pojalle.
Annoin yhteystiedot: meillä on tavis-suominimet, perheen osoite isossa kaupungissa, + puhelinnumero. Täysi hiljaisuus.
Ja ei. Meillä ei ole kuin yksi, köyhällekin sallittu lapsi, eikä ole mitään lemmikkieläimiä.
Voiko siellä olla jotain tietojen kalastelijoita?
Apua sieltä ei kyllä oikeasti taida kukaan saada.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen samaa mieltä. Olen sosiaalityöntekijä saanut huomata, että ongelmat ja lemmikit kasautuvat samoihin perheisiin. Varmasti myös monilla "normaaleilla" ja varakkailla perheillä on paljon lemmikkejä, mutta heillä niihin onkin varaa.
Olen monesti surkutellut, kun köyhällä perheellä on lemmikki sairaana, eikä ole varaa viedä sitä eläinlääkäriin. Tai ei jaksa hoitaa eläintä. Ymmärrän, että köyhän elämään lemmikki tuo usein paljon iloa, mutta eläintä pitää myös ajatella: on oltava muutama satanen säästössä sen lääkärikäyntejä varten, ja on oltava jaksamista huolehtia siitä. Ja mikä tärkeintä, on oltava varaa ruokkia ja vaatettaa myös ne perheen ihmiset!
Mä olen myös sosiaalityöntekijä ja samaa mieltä sun kanssa. Ymmärrän ja tiedän, että lemmikit on monelle todella tärkeitä. Kuitenkin ns. huono-osaisuuteen liittyy usein kyvyttömyys asettaa asioita tärkeysjärjestykseen, ja siitä seuraa lisää ongelmia jos muutenkin pitää pärjätä minimituloilla.
Meille hankittiin pitkän pohdinnan jälkeen kaksi kissaa. Olimme silloin ns hyvätuloisia mutta muutaman vuoden jälkeen itse sairastuin vakavasti ja mies jäi työttömäksi. Kissat olivat hyvin tärkeitä jopa terapiaeläimiä kahdelle lapsellemme. Emme ikimaailmassa tämän kaiken lisäksi olisi voitu luopua näistä kissoista, jotka olivat lasten suunnilleen ainoa ilo vaikeassa elämäntilanteessamme. Ei kiinnosta pätkääkään mitä muut ajattelevat kun näkee minkä ilon tärkeä lemmikki on lapselle.
Oli kuitenkin seitsemän kissaa vähemmän kuin tuolla avunpyytäjällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen samaa mieltä. Olen sosiaalityöntekijä saanut huomata, että ongelmat ja lemmikit kasautuvat samoihin perheisiin. Varmasti myös monilla "normaaleilla" ja varakkailla perheillä on paljon lemmikkejä, mutta heillä niihin onkin varaa.
Olen monesti surkutellut, kun köyhällä perheellä on lemmikki sairaana, eikä ole varaa viedä sitä eläinlääkäriin. Tai ei jaksa hoitaa eläintä. Ymmärrän, että köyhän elämään lemmikki tuo usein paljon iloa, mutta eläintä pitää myös ajatella: on oltava muutama satanen säästössä sen lääkärikäyntejä varten, ja on oltava jaksamista huolehtia siitä. Ja mikä tärkeintä, on oltava varaa ruokkia ja vaatettaa myös ne perheen ihmiset!
Mä olen myös sosiaalityöntekijä ja samaa mieltä sun kanssa. Ymmärrän ja tiedän, että lemmikit on monelle todella tärkeitä. Kuitenkin ns. huono-osaisuuteen liittyy usein kyvyttömyys asettaa asioita tärkeysjärjestykseen, ja siitä seuraa lisää ongelmia jos muutenkin pitää pärjätä minimituloilla.
Meille hankittiin pitkän pohdinnan jälkeen kaksi kissaa. Olimme silloin ns hyvätuloisia mutta muutaman vuoden jälkeen itse sairastuin vakavasti ja mies jäi työttömäksi. Kissat olivat hyvin tärkeitä jopa terapiaeläimiä kahdelle lapsellemme. Emme ikimaailmassa tämän kaiken lisäksi olisi voitu luopua näistä kissoista, jotka olivat lasten suunnilleen ainoa ilo vaikeassa elämäntilanteessamme. Ei kiinnosta pätkääkään mitä muut ajattelevat kun näkee minkä ilon tärkeä lemmikki on lapselle.
Teillä on eri tilanne, kissat on hankittu harkiten eikä hamstraamalla (jo ennestään huonoon tilanteeseen) ja määrä on realistinen ja kohtuullinen. Aloituksessa puhutaan yhdeksästä kissasta perheessä jossa ei ole rahaa ihmistenkään ruokaan. Miten tuo perhe ruokkii kissat lopun vuotta tai huolehtii eläinlääkärikäynnit? Yhdeksän kissat eläinlääkärikäynnit vievät jo tuhansia euroja.
Jouluapusivuston Suurisydämiset Auttajat ovat selvästi täällä miettimässä, kuinka voisivat levittää hyvää mieltä rahattomille perheille.
Tällaisiako te olette?
Pyydänkin samantien niitä vetämään oman ilmoitukseni pois sieltä. (eikä ole yhtään kissaa).
Usan eläinpoliisit ohjelmassa kahdella vanhalla sairaalla sisaruksella oli 144 kissaa. Siinä vasta jotakin.
Olen samaa mieltä. Olen sosiaalityöntekijä saanut huomata, että ongelmat ja lemmikit kasautuvat samoihin perheisiin. Varmasti myös monilla "normaaleilla" ja varakkailla perheillä on paljon lemmikkejä, mutta heillä niihin onkin varaa.
Olen monesti surkutellut, kun köyhällä perheellä on lemmikki sairaana, eikä ole varaa viedä sitä eläinlääkäriin. Tai ei jaksa hoitaa eläintä. Ymmärrän, että köyhän elämään lemmikki tuo usein paljon iloa, mutta eläintä pitää myös ajatella: on oltava muutama satanen säästössä sen lääkärikäyntejä varten, ja on oltava jaksamista huolehtia siitä. Ja mikä tärkeintä, on oltava varaa ruokkia ja vaatettaa myös ne perheen ihmiset!