Lue keskustelun säännöt.
Onko 4,7km/h hyvä kävelyvauhti?
Ihan tasaisella kävelen ja reipasta vauhtia. Pitäisikö päästä lujempaa?
Kommentit (211)
Jos ehdit ajoissa perille, vauhti on riittävä. Jos olet jatkuvasti myöhässä, lisää vauhtia tai lähde aiemmin matkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei jestas, kaikesta te täällä jaksatte riidellä. Nyt pitäisi vielä harjoitella kävelytekniikkaa tai on luuseri, hohhoijaa.
Ei siihen, että pystyy kävelemään 6 km/h, tarvita vielä mitään erityistä kävelytekniikkaa. Tuohon pääsee helposti jokainen normaalikuntoinen, jolla ei ole jostain vammasta tai sairaudesta johtuvia rajoitteita. Ne kävelytekniikkakommentit oli Cooperissa yli 3000 m juoksevalle liikuntatieteiden maisterille, joka väitti, että hän ei mitenkään pystyisi kävelemään 7,5 km / h.
Kyllähän lyhytjalkaiselle muutenkin lyhyelle ihmiselle 7,5 km/h onkin taviskävelytyylillä melkolailla tekemätön paikka, kun taas yli 180 senttiselle normaalin mittaiset jalat omaavalle melko helpostikin saavutettavissa ihan tavallisellakin kävelytyylillä, siis tasaisella ja suoralla paanalla, mutta kyllä siihen saa jo melkoisen vinhaan tahtiin jalkojaan siirrellä.
Itse olen keski-ikäinen mies ja pituutta 182 ja minulla on tapana kävellä melkoisen reipasta vauhtia ihan yleensäkin. En muista, että koskaan minua olisi kukaan kävellen ohittanut. Katselin tuossa juuri sports trackerista kävelylenkkieni dataa viime marraskuulta, jolloin olen enempi kävellyt (talvella kävelen vähemmän, koska keskityn enempi hiihtoon).
Lenkkejä oli 17 joista hitaimman ja myös lyhimmän lenkin vauhti oli 6,2 km/h ja mittaa lenkillä ainoastaan 5,46 km ja aikaa kului 52 mim 52 sek (iso osa lenkistä oli metsäpolkua vaihtelevassa maastossa). Nopein vauhti oli 7,4 km/h ja sillä oli mittaa 7,32 km ja aikaa kului 59 mim 17 sek. Pisin lenkki oli 14 kilsaa ja se kesti 2h 9mim 48sek ja siinä keskivauhti 6,5 km/h ja tuostakin lenkistä osa oli metsäpolkua, mutta vain pieni osa. Pääosa oli asfalttia ja hiekkatietä. Muut lenkit pyöri siinä 7km/h vauhdissa, tai hieman alle ja yleisin matka oli noin 10 kilsaa, eli ajallisesti vähän alle puoltoista tuntia.
Minulla jalat kroppaani nähden keskimääräistä ehkä hieman pidemmät ja harpon melko pitkiä askelia normaalistikin vaikka en olisi lenkillä. Kaikki naisystäväni ovatkin aina huomautelleet, että voisit sä ny jumankauta hieman himmata :)
Mutta joo normaali painoiselle 160-170 senttiselle naiselle kyllä jo 6,0 km/h on jo ihan reipasta vauhtia ja 6,5 km/h jo oikeinkin reipasta ja 7km/h vauhtiin saa jo huitoa menemään ihan tosissaan.
Tämä kaikki siis koskee ihan tavallista kävelytekniikkaa ja kilpakävelytekniikka sitten aivan erikseen, jossa vauhdit tietenkin huitelee aivan eri svääreissä.
t: aktiivikuntoilija
Tein talvella lumitöitä kolan kanssa ja silloin vauhtini oli juuri tuo 4,7 -4,8 km/h aktiivisuuskellon mukaan. Töihin kului yleensä reilu kaksi tuntia eli kävelin noin 10 km. Tuo siis kolan kanssa, joten aika hiljainen vauhti tuo on reippailuun.
Hyvä kävelyvauhti on noin 6 kilometriä tunnissa. Meikäläisellä, 75 v. se hyvä vauhti on suunnilleen esittämässäsi lukemassa. Jokaisella meistä on oma hyvä vauhtinsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
4.7KM/T 20 Asteen ylämäkeen kyllä se reisissä tuntuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei jestas, kaikesta te täällä jaksatte riidellä. Nyt pitäisi vielä harjoitella kävelytekniikkaa tai on luuseri, hohhoijaa.
Ei siihen, että pystyy kävelemään 6 km/h, tarvita vielä mitään erityistä kävelytekniikkaa. Tuohon pääsee helposti jokainen normaalikuntoinen, jolla ei ole jostain vammasta tai sairaudesta johtuvia rajoitteita. Ne kävelytekniikkakommentit oli Cooperissa yli 3000 m juoksevalle liikuntatieteiden maisterille, joka väitti, että hän ei mitenkään pystyisi kävelemään 7,5 km / h.
Kyllähän lyhytjalkaiselle muutenkin lyhyelle ihmiselle 7,5 km/h onkin taviskävelytyylillä melkolailla tekemätön paikka, kun taas yli 180 senttiselle normaalin mittaiset jalat omaavalle melko helpostikin saavutettavissa ihan tavallisellakin kävelytyylillä, siis tasaisella ja suoralla paanalla, mutta kyllä siihen saa jo melkoisen vinhaan tahtiin jalkojaan siirrellä.
Itse olen keski-ikäinen mies ja pituutta 182 ja minulla on tapana kävellä melkoisen reipasta vauhtia ihan yleensäkin. En muista, että koskaan minua olisi kukaan kävellen ohittanut. Katselin tuossa juuri sports trackerista kävelylenkkieni dataa viime marraskuulta, jolloin olen enempi kävellyt (talvella kävelen vähemmän, koska keskityn enempi hiihtoon).
Lenkkejä oli 17 joista hitaimman ja myös lyhimmän lenkin vauhti oli 6,2 km/h ja mittaa lenkillä ainoastaan 5,46 km ja aikaa kului 52 mim 52 sek (iso osa lenkistä oli metsäpolkua vaihtelevassa maastossa). Nopein vauhti oli 7,4 km/h ja sillä oli mittaa 7,32 km ja aikaa kului 59 mim 17 sek. Pisin lenkki oli 14 kilsaa ja se kesti 2h 9mim 48sek ja siinä keskivauhti 6,5 km/h ja tuostakin lenkistä osa oli metsäpolkua, mutta vain pieni osa. Pääosa oli asfalttia ja hiekkatietä. Muut lenkit pyöri siinä 7km/h vauhdissa, tai hieman alle ja yleisin matka oli noin 10 kilsaa, eli ajallisesti vähän alle puoltoista tuntia.
Minulla jalat kroppaani nähden keskimääräistä ehkä hieman pidemmät ja harpon melko pitkiä askelia normaalistikin vaikka en olisi lenkillä. Kaikki naisystäväni ovatkin aina huomautelleet, että voisit sä ny jumankauta hieman himmata :)
Mutta joo normaali painoiselle 160-170 senttiselle naiselle kyllä jo 6,0 km/h on jo ihan reipasta vauhtia ja 6,5 km/h jo oikeinkin reipasta ja 7km/h vauhtiin saa jo huitoa menemään ihan tosissaan.
Tämä kaikki siis koskee ihan tavallista kävelytekniikkaa ja kilpakävelytekniikka sitten aivan erikseen, jossa vauhdit tietenkin huitelee aivan eri svääreissä.
t: aktiivikuntoilija
Minä olen lievästi ylipainoinen 160 cm pitkä nainen. Vähän yli 6 km / h tunnissa on minulle sellainen rento kävelyvauhti ulkoilutiellä. Jos haluan tehdä reippaan kävelylenkin, nopeuteni on 6,5 - 7,0 km / h. Nopeus 7,5 km / h on vielä mahdollista, mutta vaatii jatkuvaa keskittymistä siihen, että askeltiheys pysyy tarpeeksi korkeana.
Nopeudet on mitattu Polarin GPS-sykemittarilla (lenkin keskinopeus).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tein talvella lumitöitä kolan kanssa ja silloin vauhtini oli juuri tuo 4,7 -4,8 km/h aktiivisuuskellon mukaan. Töihin kului yleensä reilu kaksi tuntia eli kävelin noin 10 km. Tuo siis kolan kanssa, joten aika hiljainen vauhti tuo on reippailuun.
Kolasit siis tuhansien neliömetrien alueen? Hypermarketin parkkipaikkaako sä kolailet? Normaalissa omakotitalossa kolattavaan on 50-100 neliötä, uusimmissa ei ihan sitäkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Väestötutkimuksessa "2km UKK kävelytestissä" (2km kävely mahdollisimman nopeasti) naisten huonokuntoisin neljännes ylittää ajan 17:43, eli nopeus alle 6,77km/h. Paraskuntoisin neljännes käveli nopeutta yli 7,55km/h. Kuten nopeuksista huomaa, niin loppupeleissä kävelynopeudessa on ylltävän pienetkin erot.
Monivuotisin kokemuksin pyöräteillä nämä kävelijät ovat ilmeisesti näkymättömiä. Mahdollisesti urheilurata-aikoja? En osaa sanoa alustan vaikutusta, kun itse olen urheiluradalla ollut viimeksi lukiossa.
Pyörätiellä suurin osa ei yritä kävellä mahdollisimman nopeasti. UKK testin voi kävellä millä tahansa tiellä, ei alusta taviskävelijän kävelyvauhtiin ihan älyttömästi vaikuta.
Kuntotestinä tuossa ei ole mitään järkeä kuin teoreetikon mielestä. Jos pystyn vaivattomasti juoksemaan matkan 14 minuuttiin, miksi kävelisin hampaat irvessä saman 16 ja puoleen minuuttiin?
Tuo UKK:n testi ei toimi, jos ihminen on kohtuullisessa juoksukunnossa (antaa liian huonoja tuloksia juurikin siksi, ettei sitä kävelynopeutta voi kovin paljon nostaa vaikka kunto sen sallisi). Silloin Cooper on parempi mittari. UKK:n testi on hyvä niille, jotka ei pysty juoksemaaan.
Kyllähän tuo UKK:n kävelytesti ottaa huomioon kävelynopeuden lisäksi myös sykkeen, ja mitä parempi kunto ihmisellä on, sitä alhaisemmalla tasolla syke pysyy maksimaalista vauhtia kävellessä. Tuon 2 km täsmälleen samaan aikaan kävelleistä kahdesta henkilöstä saa siis paremman tuloksen testistä se, jonka syke on alhaisempi kävelysuorituksen päättyessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvä kävelytahti on sellainen missä puskee jo vähän hiki. Musiikin tahdissa (jos nopeatempoista) saa käveltyä nopeaa silloinkin kun ei muuten huvita. Pääasia on se ettet pysähtele matkalla vaan liikkeen pitää olla jatkuvaa. Mielell. väh 40min lenkki per päivä jos haluaa hyötyä... jos kävelee reippaasti joka päivä niin kyllä se jopa saattaa vähän kiinteyttää, mulla ainakin kiinteytti reisiä (mitkä on ollu mulla aina se ns löllökohta).
Yli 2h kävelylenkit oli vähän liikaa jo mut mulle sopivin 1-1,5h. Jos joka päivä kävelee ja olet todella väsynyt niin pääasia että meet lenkille. Joskus voi olla hyvä vähän vaihdella tahtia.
T. 8v sitten päivittäiset kävelylenkit aloittanut ja 20kg laihduttanut (nykyään normipainossa).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Väestötutkimuksessa "2km UKK kävelytestissä" (2km kävely mahdollisimman nopeasti) naisten huonokuntoisin neljännes ylittää ajan 17:43, eli nopeus alle 6,77km/h. Paraskuntoisin neljännes käveli nopeutta yli 7,55km/h. Kuten nopeuksista huomaa, niin loppupeleissä kävelynopeudessa on ylltävän pienetkin erot.
Monivuotisin kokemuksin pyöräteillä nämä kävelijät ovat ilmeisesti näkymättömiä. Mahdollisesti urheilurata-aikoja? En osaa sanoa alustan vaikutusta, kun itse olen urheiluradalla ollut viimeksi lukiossa.
Pyörätiellä suurin osa ei yritä kävellä mahdollisimman nopeasti. UKK testin voi kävellä millä tahansa tiellä, ei alusta taviskävelijän kävelyvauhtiin ihan älyttömästi vaikuta.
Kuntotestinä tuossa ei ole mitään järkeä kuin teoreetikon mielestä. Jos pystyn vaivattomasti juoksemaan matkan 14 minuuttiin, miksi kävelisin hampaat irvessä saman 16 ja puoleen minuuttiin?
Tuo UKK:n testi ei toimi, jos ihminen on kohtuullisessa juoksukunnossa (antaa liian huonoja tuloksia juurikin siksi, ettei sitä kävelynopeutta voi kovin paljon nostaa vaikka kunto sen sallisi). Silloin Cooper on parempi mittari. UKK:n testi on hyvä niille, jotka ei pysty juoksemaaan.
Kyllähän tuo UKK:n kävelytesti ottaa huomioon kävelynopeuden lisäksi myös sykkeen, ja mitä parempi kunto ihmisellä on, sitä alhaisemmalla tasolla syke pysyy maksimaalista vauhtia kävellessä. Tuon 2 km täsmälleen samaan aikaan kävelleistä kahdesta henkilöstä saa siis paremman tuloksen testistä se, jonka syke on alhaisempi kävelysuorituksen päättyessä.
Periaatteessa kyllä, mutta käytännössä testissä käytetyt kaavat ovat sellaisia, että erinomaista tulosta ei voi saada, jos ei kävele matkaa todella nopeasti. 15 minuutin aika (vastaa nopeutta 8 km / h) ei vielä riitä mihinkään, vaikka syke olisi kuinka matala.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Väestötutkimuksessa "2km UKK kävelytestissä" (2km kävely mahdollisimman nopeasti) naisten huonokuntoisin neljännes ylittää ajan 17:43, eli nopeus alle 6,77km/h. Paraskuntoisin neljännes käveli nopeutta yli 7,55km/h. Kuten nopeuksista huomaa, niin loppupeleissä kävelynopeudessa on ylltävän pienetkin erot.
Monivuotisin kokemuksin pyöräteillä nämä kävelijät ovat ilmeisesti näkymättömiä. Mahdollisesti urheilurata-aikoja? En osaa sanoa alustan vaikutusta, kun itse olen urheiluradalla ollut viimeksi lukiossa.
Pyörätiellä suurin osa ei yritä kävellä mahdollisimman nopeasti. UKK testin voi kävellä millä tahansa tiellä, ei alusta taviskävelijän kävelyvauhtiin ihan älyttömästi vaikuta.
Kuntotestinä tuossa ei ole mitään järkeä kuin teoreetikon mielestä. Jos pystyn vaivattomasti juoksemaan matkan 14 minuuttiin, miksi kävelisin hampaat irvessä saman 16 ja puoleen minuuttiin?
Tuo UKK:n testi ei toimi, jos ihminen on kohtuullisessa juoksukunnossa (antaa liian huonoja tuloksia juurikin siksi, ettei sitä kävelynopeutta voi kovin paljon nostaa vaikka kunto sen sallisi). Silloin Cooper on parempi mittari. UKK:n testi on hyvä niille, jotka ei pysty juoksemaaan.
Kyllähän tuo UKK:n kävelytesti ottaa huomioon kävelynopeuden lisäksi myös sykkeen, ja mitä parempi kunto ihmisellä on, sitä alhaisemmalla tasolla syke pysyy maksimaalista vauhtia kävellessä. Tuon 2 km täsmälleen samaan aikaan kävelleistä kahdesta henkilöstä saa siis paremman tuloksen testistä se, jonka syke on alhaisempi kävelysuorituksen päättyessä.
Nimenomaan tuon takia UKK mittaa paremmin varsinaisesti kuntoa, siinä missä cooper katsoo ainoastaan juoksukuntoa. Vaikka joku uimari voi olla huippukunnossa, mutta silti hidas juoksija jos ei sitä ole treenannut.
Kuulkaa mulla on ainakim luonnostaan alhainen syke (alle 60), mutta esim sairastelu tai raudanpuute voi nostaa sen yli 100.
Ylipäätään stressaantunutkin ihminen saattaa huomata ett syke korkeampi kuin normaalisti. Silloin pitää levätä eikä kiristää tahtia!
Mun mielestä syke ei ehkä ole toimiva liikunnallisen tason mittari kaikille...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Normaalikuntoinen aikuinen kävelee helposti 6km/h keskinopeudella. Tätä hitaampaa käveleminen vaatii jo hidastelua ja pysähtelyä. Reippaasti kävelemällä pääsee jo 8-9km/h ja pyöräilyssä alle 20km/h keskinopeus on hidas, jos puhutaan vaihdepyörästä, jollain 1-vaihteisella rattaiden suhde vain saattaa olla huono, joten silloin ehkä 15km/h nopeus on mahdollista ilman pysähtelyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tein talvella lumitöitä kolan kanssa ja silloin vauhtini oli juuri tuo 4,7 -4,8 km/h aktiivisuuskellon mukaan. Töihin kului yleensä reilu kaksi tuntia eli kävelin noin 10 km. Tuo siis kolan kanssa, joten aika hiljainen vauhti tuo on reippailuun.
Kolasit siis tuhansien neliömetrien alueen? Hypermarketin parkkipaikkaako sä kolailet? Normaalissa omakotitalossa kolattavaan on 50-100 neliötä, uusimmissa ei ihan sitäkään.
Pihassa ja pihatiessä kolattavaa vähän vajaa 500 neliötä ja kolaan lumet viereisen pellon reunaan, että mahtuu ja ei ole kenenkään tiellä. Tontilla ja pihalla kun on kokoa, ettei ole tarvinnut ihan postimerkille rakentaa, eikä näköalana ole naapurin seinä. Ja vastaan jo valmiiksi, ihan pk-seudulla on talo ja tontti. Linkokin on, mutta otan tuon pakkaslumen kolaamisen hyötyliikuntana. Raskas, märkä lumi viskotaan sitten lingolla pois.
Vierailija kirjoitti:
Normaalikuntoinen aikuinen kävelee helposti 6km/h keskinopeudella. Tätä hitaampaa käveleminen vaatii jo hidastelua ja pysähtelyä. Reippaasti kävelemällä pääsee jo 8-9km/h ja pyöräilyssä alle 20km/h keskinopeus on hidas, jos puhutaan vaihdepyörästä, jollain 1-vaihteisella rattaiden suhde vain saattaa olla huono, joten silloin ehkä 15km/h nopeus on mahdollista ilman pysähtelyä.
Nyt kyllä hämmentää, kun eilen juoksin Helsingin vilkkailla ulkoilureiteillä 1,5 h:n lenkin 9 km/h -keskivauhtia, eikä yksikään toinen lenkkeilijä juossut mun ohi ja jokaisen kävelijän ohi menin hetkessä heittämällä.
Vierailija kirjoitti:
Kuulkaa mulla on ainakim luonnostaan alhainen syke (alle 60), mutta esim sairastelu tai raudanpuute voi nostaa sen yli 100.
Ylipäätään stressaantunutkin ihminen saattaa huomata ett syke korkeampi kuin normaalisti. Silloin pitää levätä eikä kiristää tahtia!
Mun mielestä syke ei ehkä ole toimiva liikunnallisen tason mittari kaikille...
Puhutko leposykkeestä? Vajaa 60 on ihan normaali. Itselläni on jo oikeasti alhainen leposyke, sillä sykkeet laskevat mulla levossa alle 40:n.
Tosiaan sykettä kannatta seurata ja väsyneenä liikkua maltillisilla tehoilla.
"Onko 4,7km/h hyvä kävelyvauhti? Ihan tasaisella kävelen ja reipasta vauhtia. Pitäisikö päästä lujempaa?"
-Miksi ihmeessä pitäisi lujempaa päästä? Miksi ihmeessä sinun pitäisi ottaa mallia kävelyysi millään muotoa keneltäkkän muulta ihmiseltä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulkaa mulla on ainakim luonnostaan alhainen syke (alle 60), mutta esim sairastelu tai raudanpuute voi nostaa sen yli 100.
Ylipäätään stressaantunutkin ihminen saattaa huomata ett syke korkeampi kuin normaalisti. Silloin pitää levätä eikä kiristää tahtia!
Mun mielestä syke ei ehkä ole toimiva liikunnallisen tason mittari kaikille...
Puhutko leposykkeestä? Vajaa 60 on ihan normaali. Itselläni on jo oikeasti alhainen leposyke, sillä sykkeet laskevat mulla levossa alle 40:n.
Tosiaan sykettä kannatta seurata ja väsyneenä liikkua maltillisilla tehoilla.
Sulla on huippukestävyysurheilijan leposyke. Niillähän leposykkeet pyörii siellä 30 pinnassa joillain jopa sen allekin. Nyt jo uransa lopettaneella ampumahiihtolegenda Martin Fourcadella taisi olla huippuvuosinaan jopa 25. Itselläni aina ollut paska leposyke, siksipä minusta ei koskaan huippuhiihtäjää tullutkaan. Ei tainnut parhaimmillankaan laskea juurikaan alle kuudenkymmemen. Nykyään se pyörii 70 hujakoilla.
On siinä tapauksessa jos on lyhytkasvuinen (siis about metrin mittanen). Yli 160 senttisillä sopusuhtaisen vartalon omaavilla ei todellakaan ole lähelläkään tikkausta.