Mikä on kaikkien aikojen paras roolipeli (videopeli)?
Kommentit (66)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Dragon age origins
Onko tämä joku nostalgiajuttu vai mikä, kun itse nimittäin pelasin tämän vasta hiljattain, ilman kokemusta pelistä silloin kun se oli teknisesti ajan tasalla, ja en mitenkään erityisen hyvänä pitänyt. Siitä uudemmasta Dragon's Agesta eli Inquisitionistakin huomattavasti enemmän tykkään.
Ainoa erityisen hauska ja yllättävä hetki originssissä oli, kun ilotalossa sai valita miessankarilleen karvaisen soturin halutessaan yöseuraksi :D Harvoin peleissä saa. Mä kehitin mun haltiamaagilleni oikein identiteetin siitä että nätti haltiapoika himoitsee karvaista kunnon miestä.
Inquisitionissa on tylsät questit (mene paikkaa X ja tapaa x määrä örkkejä/kerää x määrä taikakäpyjä). Plus Originsin taistelusysteemi on taktisempi jollei tykkää vaan naksutella action-rpg-tyyliin.
Aa, tämä selittääkin paljon. Itse olen niitä ohjaimen hyökkäysnäppäimen hakkaajia jotka ei viitsi mitään taktista taistelua opetella. Onnistui se originskin tosin läpi pelata munkin tekniikalla :D
Ja minä rakastan peleissä kaikenlaista keräilemistä eli nuo taikakävyt, shardit tms saa minut ihan intoihini. Muistan kun joskus seurustelin miehen kanssa ja pelailtiin silloin uutta Assassin's Creediä. Siinä oli joku tehtävä kerää 500 höyhentä, ja ne höyhenet oli ties missä parvekkeilla ja talojen katoilla ati kirkkojen kattokynttelikön päällä, ja mies meinasi pitkästyä hengiltä katsellessaan mun peluuta, kun pakkomielteisesti ja ihan innosta kuumana kyönäsin joka kolon että onko höyheniä :D
Hahah, oon ihan samanlainen. Eka konslolipeli, mitä ikinä olen pelannut oli Spyro, ja vitsi miten kivaa oli etsiä niitä kolikoita. Pakko oli saada jokainen taso 100% Ja edelleen tykkään WoWin kaltaisista keräilypeleistä. Yrttien keräily pitkin maailmaa on vaan niin rentouttavaa. :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Fantasia: Baldur's Gate 1 & 2 plus lisärit.
Scifi: Fallout 2 ja höysteet
Pseudo: Planescape Torment
Kaikki muut roolipelit joita PClle on yritetty tehdä on puhdasta ja kiillotettua paskaa. Ja tulevat aina olemaan. Hyviä pelejä ei enää tehdä kun halutaan että joka jonne ja lyyli tajuaa olla ajattelematta asioita. Painukaa vittuun.
Kehuvat että uusi Divinity Original Sin 2 olisi näiden vanhojen veroinen. En ole vielä ehtinyt kokeilemaan.
Ei ole. Eikä tule koskaan olemaankaan. Nykypelit haluaa ottaa ihmisiltä ajattelun pois, koska itsensäpalkitseminen vähimmällä mahdollisimmalla vaivalla saa aikaan onnellisuuden ja voiton tunteen. Divinityssä ei ole tarpeeksi syvyyttä. Fallout 4 on suurinpiirtein sama asia kuin lapsen raiskaaminen ja polttaminen elävältä.
Itselleni tuo "itsensäpalkitseminen vähimmällä mahdollisella vaivalla" on tärkeää, ja uskon että hyvin monelle muullekin nykyaikana. Meillä monella työ ja elämä vetää jo ihan äärirajoille osaamisen ja jaksamisen suhteen, ei peleistä enää halua yhtään lisää vaikeutta ja haastetta vaan helppoa keinoa tuntea olevansa voittamaton sankari.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Fantasia: Baldur's Gate 1 & 2 plus lisärit.
Scifi: Fallout 2 ja höysteet
Pseudo: Planescape Torment
Kaikki muut roolipelit joita PClle on yritetty tehdä on puhdasta ja kiillotettua paskaa. Ja tulevat aina olemaan. Hyviä pelejä ei enää tehdä kun halutaan että joka jonne ja lyyli tajuaa olla ajattelematta asioita. Painukaa vittuun.
Kehuvat että uusi Divinity Original Sin 2 olisi näiden vanhojen veroinen. En ole vielä ehtinyt kokeilemaan.
Ei ole. Eikä tule koskaan olemaankaan. Nykypelit haluaa ottaa ihmisiltä ajattelun pois, koska itsensäpalkitseminen vähimmällä mahdollisimmalla vaivalla saa aikaan onnellisuuden ja voiton tunteen. Divinityssä ei ole tarpeeksi syvyyttä. Fallout 4 on suurinpiirtein sama asia kuin lapsen raiskaaminen ja polttaminen elävältä.
Taidat olla vaan nostalgiajäärä ("minun nuoruudessani tehtiin oikeaa musiikkia/oikeita elokuvia/oikeita pelejä ja nykyään kaikki vaan kaupallista roskaa").
hm, musiikista puheenollen biowaren peleissä on ollut todella hyvät musiikit, jopa uudessa mass effectissä oli hyviä kappaleita vaikka siinä muuta ongelmaa hieman olikin :)
t. ei tuo sama
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Fantasia: Baldur's Gate 1 & 2 plus lisärit.
Scifi: Fallout 2 ja höysteet
Pseudo: Planescape Torment
Kaikki muut roolipelit joita PClle on yritetty tehdä on puhdasta ja kiillotettua paskaa. Ja tulevat aina olemaan. Hyviä pelejä ei enää tehdä kun halutaan että joka jonne ja lyyli tajuaa olla ajattelematta asioita. Painukaa vittuun.
Kehuvat että uusi Divinity Original Sin 2 olisi näiden vanhojen veroinen. En ole vielä ehtinyt kokeilemaan.
Ei ole. Eikä tule koskaan olemaankaan. Nykypelit haluaa ottaa ihmisiltä ajattelun pois, koska itsensäpalkitseminen vähimmällä mahdollisimmalla vaivalla saa aikaan onnellisuuden ja voiton tunteen. Divinityssä ei ole tarpeeksi syvyyttä. Fallout 4 on suurinpiirtein sama asia kuin lapsen raiskaaminen ja polttaminen elävältä.
Itselleni tuo "itsensäpalkitseminen vähimmällä mahdollisella vaivalla" on tärkeää, ja uskon että hyvin monelle muullekin nykyaikana. Meillä monella työ ja elämä vetää jo ihan äärirajoille osaamisen ja jaksamisen suhteen, ei peleistä enää halua yhtään lisää vaikeutta ja haastetta vaan helppoa keinoa tuntea olevansa voittamaton sankari.
Liian helppo ja yksitoikkoinen on vain tylsää. Ihanteellinen on semmonen että on vähän haastetta muttei turhauttavia määriä. Mulla ainakin iskee kyllästyminen koko peliin jos on liikaa "grindausta" eli tota Inquisitionin shardien keräilyä tai vaikka jos Arkham peleissä koluaa jokaisen riddler trophyn.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Fantasia: Baldur's Gate 1 & 2 plus lisärit.
Scifi: Fallout 2 ja höysteet
Pseudo: Planescape Torment
Kaikki muut roolipelit joita PClle on yritetty tehdä on puhdasta ja kiillotettua paskaa. Ja tulevat aina olemaan. Hyviä pelejä ei enää tehdä kun halutaan että joka jonne ja lyyli tajuaa olla ajattelematta asioita. Painukaa vittuun.
Kehuvat että uusi Divinity Original Sin 2 olisi näiden vanhojen veroinen. En ole vielä ehtinyt kokeilemaan.
Ei ole. Eikä tule koskaan olemaankaan. Nykypelit haluaa ottaa ihmisiltä ajattelun pois, koska itsensäpalkitseminen vähimmällä mahdollisimmalla vaivalla saa aikaan onnellisuuden ja voiton tunteen. Divinityssä ei ole tarpeeksi syvyyttä. Fallout 4 on suurinpiirtein sama asia kuin lapsen raiskaaminen ja polttaminen elävältä.
Itselleni tuo "itsensäpalkitseminen vähimmällä mahdollisella vaivalla" on tärkeää, ja uskon että hyvin monelle muullekin nykyaikana. Meillä monella työ ja elämä vetää jo ihan äärirajoille osaamisen ja jaksamisen suhteen, ei peleistä enää halua yhtään lisää vaikeutta ja haastetta vaan helppoa keinoa tuntea olevansa voittamaton sankari.
Liian helppo ja yksitoikkoinen on vain tylsää. Ihanteellinen on semmonen että on vähän haastetta muttei turhauttavia määriä. Mulla ainakin iskee kyllästyminen koko peliin jos on liikaa "grindausta" eli tota Inquisitionin shardien keräilyä tai vaikka jos Arkham peleissä koluaa jokaisen riddler trophyn.
Mulle tuo grindaus on lempiosa pelejä. Maisemien ihailu ja keräily. Kaikki muu jonkin verran stressaa. (joo oon kroonisesti burnoutin rajamailla it-alalla...)
Runescape oli pioneeri ja aivan järkyttävän paljon tekemistä. Maailma tosin laajeni aika hitaasti ja graafinen toteutus oli kökkö. Edelleen silti pidän sitä The MMORPG:nä.
Toinen paljon uudelleenpelattavuusarvoa sisällä pitänyt oli Diablo II. Kolmonen oli jotenkin väkinäinen ja hahmojen kehittäminen tylsästi vain tavaroiden varassa. Kakkosessa pystyi tekemään tosi hasardeja PvP-hahmoja tyyliin kaikki statsit Strenghtiin eli hahmo kuoli nopsaan, mutta jos osui vastustajaan niin teki älyttömästi damagea. :D Oi niitä aikoja...
M28
utyutyuyrtu kirjoitti:
Witcher 3. Omassa luokassaan.
Kyllä. Erinomaisen rooli- ja toimintapelin ohessa peli käsittelee syvällisempiäkin teemoja, kuten eri lajien ja rotujen ristiriitoja, koston kierrettä ja sen vaikutuksia pitkällä tähtäimellä, elämistä halveksittuna ja erilaisena yhteisössä (sankari on yleisen mielipiteen vihaama ja pelkäämä noituri, joka saa sylkäisyjä ja pilkkalauseita peräänsä kun kulkee pelin kaupunkien kaduilla).
Tässä pelissä on kiva myös se, että kuten oikeassa elämässä, harvoin on absoluuttisen hyvä ja absoluuttisen huono vaihtoehto, vaan yleensä tekipä mitä tahansa valintoja, niin aina sillä on plussansa ja miinuksensa, ja omien valintojen seuraukset tulee usein pelissä myöhemmin vastaan.
Dragon age origins on ainakin helmi, ei kauhean moni tupreempi pärjää.
Witcher kolmosesta tosin uskon hyvää, harmi että kakkonen on minulle huonolle kontrollioppijalle vaikea ja kolmonen ei toimi koneellani. Ekä joskus sitten.
Näistä vanhoista 80-luvun tietokoneroolipeleistä on paljon puhuttu, ja parhaammaksi on usein rankattu Ultima V, muita hyviä oli Bard's Tale 1-3, Pool of Radiance, Curse of Azure Bonds, Phantasie I-III, Wasteland, jne.
Tästä voi lukea niistä enemmän:
http://crpgaddict.blogspot.fi/
Vierailija kirjoitti:
Dragon age origins on ainakin helmi, ei kauhean moni tupreempi pärjää.
Witcher kolmosesta tosin uskon hyvää, harmi että kakkonen on minulle huonolle kontrollioppijalle vaikea ja kolmonen ei toimi koneellani. Ekä joskus sitten.
Se kolmonen on muuten vaikeampi kontrollillisesti... Itse olen myös aina ollut superhuono kaikissa tuollaisissa. Witcher 2:ssa en päässyt siitä tutoriaalista edes läpi, mutta onneksi siinä pystyi hyppäämään sen ohi, ja pelissä pärjäsi pelkkää hyökkäysnäppäintä hakkaamallakin kunhan osasi vaihtaa hopea- tai teräsmiekan sen mukaan oliko vastassa hirviöitä vai ihmisiä tai luonnollisia eläimiä.
Kolmosen ostettuani olin jo ostanut PC:seeni Xbox controller ohjaimen mikä helpotti asioita PALJON verrattuna näppäimistöohjaukseen. Olen controllerin ansiosta pystynyt pelaamaan läpi pelejä, joita en koskaan ennen pystynyt, mm. assassins creedejä. Mutta silti kun Witcher 3:n alussa tuli pikavauhtia valtavia kasoja uusia ohjainkomentoja monimutkaisille liikesarjoille, magiikkaan liittyville toiminnoille jne niin paniikki meinasi iskeä. Jos peli ei olisi ollut niin tolkuttoman kaunis niin olisin luovuttanut. Mutta halusin ihan tosissaan päästä pelaamaan joten tahkosin ja tahkosin. Ja W3:sta tuli ensimmäinen peli jossa olen opetellut muitakin taisteluliikkeitä kuin painaa hyökkäysnäppäintä nopeasti kunnes örkki on kuollut :D
Kyllä ne on Fallout 2 ja Baldur's gate 2. Loistavat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Fantasia: Baldur's Gate 1 & 2 plus lisärit.
Scifi: Fallout 2 ja höysteet
Pseudo: Planescape Torment
Kaikki muut roolipelit joita PClle on yritetty tehdä on puhdasta ja kiillotettua paskaa. Ja tulevat aina olemaan. Hyviä pelejä ei enää tehdä kun halutaan että joka jonne ja lyyli tajuaa olla ajattelematta asioita. Painukaa vittuun.
Kehuvat että uusi Divinity Original Sin 2 olisi näiden vanhojen veroinen. En ole vielä ehtinyt kokeilemaan.
Ei oo. Pillars of eternity on. Ai paras peli? Halo 1-3. Mahtavat koskettava tarina, koskettava eeppinen musiikki ja kilpailullinen taitoon perustuva moninpeli. Enää ei tehdä tällaisia pelejä.
Baldurs gatet. NWN1. PoE. DA:O. Min-maxaus ja micromanaging kunniaan. Mitään näppäinten hakkaamis sessioita hullukaan jaksa.
Bard's Tale 3 oli kyllä eeppinen, 7 eri ulottuvuutta, ja paljon erilaisia hahmoja. Kuka muistaa vielä taistelut Chaos-tyrmässä, jossa piti kukistaa Brilhasti? Ultima V oli tosi tunnelmallinen, ja siinä oli parannuksena 512 eri grafiikkamerkkiä, jolloin kartat eivät olleet enää niin palikkamaisia, kuten aikaisemmissa Ultimoissa. Kylien ja linnojen määrä oli myös tuplattu Ultima IV:stä, ja kerroksia oli enemmän. Loistava taistelujärjestelmä kruunasi kaiken, ja luolissa oli kolmiulotteinen näkymä.
Miten on mahdollista, ettei täällä ole mainittu Skyrimiä?!
Vierailija kirjoitti:
Miten on mahdollista, ettei täällä ole mainittu Skyrimiä?!
Koska skyrim on paska roolipeli ja vain keskinkertainen peli.
Jep, Witcher 3 on itselleni ihan taideteos-kategoriassa, ei vain peli. Ne koko maisemat, upeat musiikit, henkilöhahmot, keskiaikatyylinen maailma, tyylillä toteutettu taikuus osaksi pelitodellisuutta... Ei yllätä, että peli perustuu jo ennen pelejä suositulle kirjasarjalle, harva viitsii pelkkiä pelejä varten niin laajaa "todellisuussysteemiä" kehittää. Itse luin ne kirjat vasta pelistä innostuttuani, tosin.
Witcher 3 on myös syy miksi menin ostamaan kalliit Oculus Rift virtuaalilasit. Juuri Witcherin maailma oli se, mihin halusin uppoutua virtuaalitodellisuustyyliin. Ja on se sen arvoista. Toussaintin värikkäät kadut ja linnat, Skelligen pohjoiset maisemat, Novigradin kaupunki...