Lue keskustelun säännöt.
Sosiaalityöntekijänä haluan ottaa kantaa tähän köyhyyskeskusteluun
Vauvafoorumilla on puhuttu viime kuukausina hirveän paljon köyhyydestä. Onko se aina oma syy, onko se vain rahan puutetta, miten köyhyysongelma voitaisiin ratkaista, onko parempi antaa kala vai opettaa kalastamaan. Sekä lapsiperhepalveluissa että aikuissosiaalityössä työskennelleenä sosiaalityöntekijänä koen, että minun on päästävä sanomaan tähän aiheeseen jotakin.
Ensimmäinen pointti on se, että köyhyys tosiaan harvemmin on pelkästään rahan puutetta. Köyhyyteen liittyy usein ylisukupolvisuutta ja kasautuvaa epäonnea. Ihminen voi olla köyhä, mutta esimerkiksi hyvän perheen, runsaasti tukea tarjoavan ystäväpiirin, korkean koulutuksen tai mielekkään vapaa-ajantoiminnan ja yhteiskunnallisen osallistumisen mukanaan tuomat voimavaratekijät aiheuttavat sen, että ihminen selviää köyhyydestä huolimatta paremmin kuin ne, joilla tällaisia voimavaratekijöitä ei ole.
Toinen pointti on se, että opiskelijana pelkällä opintotuella sinnitteleminen tai lasten kotihoito pienellä kotihoidontuella vakituisen työpaikan odotellessa ei ole mitään oikeaa köyhyyttä. Se on vapaasta tahdosta tehty valinta, johon liittyy tieto siitä, että tilanne paranee merkittävästi pari kertaa sormia napsauttamalla. Lisäksi näihin tilanteisiin on useimmiten voitu valmistautua etukäteen. Minulla oli taannoin opiskelija, jonka kanssa pohdimme sitä, miksi asiakkaamme ovat varsin erilaisessa tilanteessa kuin tämä opiskelija, vaikka he saavat tosiasiassa enemmän rahaa käteen kuin opiskelijat - nopeasti selvisi, että opiskelijan isä maksaa opiskelijan puhelinlaskut ja vakuutukset, kotipuolessa käydessä mukaan tyrkitään ruokaa enemmän kuin jaksaa kantaa ja "kyllä sitä tämän alan opiskelijana aina jonkun työn saa, jos haluaa". Niinpä.
Av:lla puhutaan aina säästämisestä. "Miten ne eivät tuohon yllättävään menoon osanneet varautua, kyllä aina pitää olla säästössä sen verran että X". No niinpä. Mutta kun pitää olla säästössä myös sitä varten että Y, että Z, että C, että B. Menot kasaantuvat ja köyhillä on irvokkaasti monesti vielä vähemmän mahdollisuuksia suunnitella kulutustaan kuin keskituloisilla saati rikkailla. Ei köyhä voi ostaa koko vuodeksi bussikorttia kerrallaan, vaikka siinä säästääkin monen kuukausilatauksen verran rahaa, koska se lataus on sama kuin koko kuukauden vuokran jälkeen käteen jäävä raha. Jos on elokuusta asti säästänyt rahaa lapsen joululahjaan ja marraskuussa työssäkäynnin kannalta välttämätön auto tai lapsiperheen perusvarusteisiin kuuluva pyykinpesukone hajoaa - no can do. Ihan jo pelkästään joku ärhäkkä flunssa voi suistaa koko kuukauden budjetin, jos se tarkoittaa käyntiä terveyskeskuslääkärillä ja päivystyksessä ja sitten vielä muutaman kympin apteekkireissua.
Kommentit (702)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuli mieleen kun joku oli pyytänyt sossusta pyykinpesukonetta mutta ei olleet suostuneet ostamaan, vaikka pyykkitupa ei ole samassa rakennuksessa ja pyykkivuoroja saa vain iltaisin huonoon aikaan.
Mullakin on pyykkitpa niin että sinne pitää kulkea jonkun matkaa ulkokautta, mutta ei ole tullut mieleenkään että ostaisin pyykinpesukoneen kun pyykkitupa on käytettävissä ja siellä myös kuivausrumpu, tilaa kuivata narulla pyykit, tilaa pestä vaikka matto jne.
Eihän se pyykinpesu kovalla pakkasella tai vesisateella ole kivaa, mut en silti ole ajatellut pyykkikonetta ostaa, kun kuivumaan ne pyykit olisi sinne vietävä kuitenkin, kun mihin mä kotona saisin vaikka lakanat kuivumaan? Meilläkin pyykkitupa on usein varattu, mutta sopivan vuoron/vuoroja saa kun varaa ajoissa.
En nyt näe suurena vääryytenä jos sossu ei osta pyykkikonetta kun pyykkitupa on kuitenkin käytettävissä.Sinulla ei kuitenkaan ole niitä kahta erityislasta, joita pitää raahata mukana? Meidän taloyhtiössä on myös pyykkitupa toisaalla ja ymmärrän, että jos pyykkiä kertyy, niin hankalaksihan tuollainen menisi lasten kanssa, joita ei voi jättää yksin. Meillä on todella varattuna tupa koko ajan. Aika lailla se kaksi viikkoa eteenpäin minkä saa varata. Sitten on välissä niitä tunnin aikoja, joiden aikana ei ehdi rumpukuivata. Mitta mulla on terve teini, joten ei tarvitse huolehtia lasten turvallisuudesta pyykkien takia. Ehkä tuo onkin esimerkki siitä miten jollekin pieni asia voi tulla isoksi, kun ei ole elämässä vaihtoehtoja köyhyyden ja kotiin sidottuna olemisen takia.
Tämä äitihän on työtön ja lapset koululaisia, eli hän voisi halutessaan kipaista pesutuvassa lasten ollessa koulussa. Selityksensä mukaan hän ei kuitenkaan jostain kumman syystä muiden tavoin kykene varaamaan itselleen päiväaikoja, vaan ainoastaan todella myöhäisiä vuoroja illalla 21-22 aikaan, jolloin ainakin pienempien kouluikäistenkin olettaisi jo olevan nukkumassa. Uskokoo ken tahtoo, mutta selvää on että vähemmän sääliä ja sympatiaa hän saisi valittaessaan, kuinka työttömänä ollessaan joutuu hoitamaan pyykinpesun taloyhtiön pesutuvassa lastensa ollessa koulussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Loistava esimerkki ap:n aloituksen ymmärtämättömyydestä! Ihmisillä on erilaisia defenssejä ja selviytymiskeinoja, joilla he selviytyvät ja myös _jaksavat_ elää elämäänsä. Esimerkiksi joku lapsuudessaan väkivaltaisen äitinsä vaikeasti vaurioittama ja nyt aikuisuudessaan siksi työkyvytön ei _yksinkertaisesti_ jaksa huolehtia terveellisestä ruokavaliosta, koska äititraumat ovat niin musertavat, että ne vievät kaiken elämiseen tarvittavan energian, joten vaikeasti äititraumoitettu syö mikropitsoja ynnä muuta epäterveellistä ruokaa, ja on siksi ylipainoinen - ja tupakoivakin. Toisaalta saman äititraumoitetun itsetuntoa ylläpitää tekoripset, joiden avulla hän _kokee_ olevansa kaunis ja sietävänsä muutoin ankeaa, kivuliasta, köyhää, vaikeaa ja raskasta traumaoireiden täyttämää elämäänsä paremmin.
Miksi vaikeasti ja syvästi äititraumoitettu työkyvytön köyhä ei saisi _kokea_ mitään mieltä ylentävää kaunista turhuutta elämässään? Onko kauneus ja turhuus vain kultalusikka suussa syntyneiden oikeus?
-kenen valinta on ahtaa mikropisoja porkkanoiden sijaan? Kuka näistä ostoksista on vastuussa?
-kenen valinta on tupakoida?
Ja kenen velvollisuus on maksaa niistä että henkilö Y saisi tuntea itsensä kauniiksi?
No mitä ajattelisit, jos äititraumoitetun tilalle laitetaan esimerkiksi Vilja Eerika Tarkki, joka olisi juuri ja juuri selvinnyt isänsä ja äitipuolensa äärimmäisen raaoista kidutuksista hengissä, ja olisi nyt aikuinen työkyvytön ja köyhä mielenterveyskuntoutuja, joka söisi mikropitsoja, tupakoisi, olisi ylipainoinen ja käyttäisi tekoripsiä, mutta ei kykenisi syystä tai toisesta käymään kidutustraumojaan läpi eli kokemaan _uudestaan_ kidutustraumojaan vuosia ja vuosia kestävissä äärimmäisen raskaissa ja kivuliaissa terapioissa? Ja lisättäköön vielä, että Suomessa vain _harvat_ mielenterveyskuntoutujat terapoidaan, koska se maksaa _rahaa_ eli _rahaa_.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä hemmetin ylisukupolvisuus ja epäonni?
Kyse on siitä että ihminen oppii laiskan ja tyhmän elämänmallin ja mokaa mokan perään.
Kumpikin omia valintoja. Ei ole pakko toistaa edellisen polven virheitä, eikä ole pakko mokailla.
ei se ihan noin simppeliä ole. Jotkut on esimerkiksi ihan oikeasti heikkolahjaisia. Vanhemmat laiminlyöneet kasvatuksen ja notmaalien elämäntaitojen opettamisen.
No miks sellaisia sitten edes pitää hyysätä?
Nälkään ja viluunko ne pitäisi jättää kuolemaan? Ainakin oma käsitykseni ihmisarvosta ja ihmisoikeuksista sanoo, että jokaiselle ihmiselle pitää tarjota mahdollisuus ihmisarvoiseen elämään.
Mutta kuuluuko ihmisarvoiseen elämään oikeus ripsienpidennyksiin tai mikropitsoihin?
Nykyään tuntuu että ihan kaikesta tehdään ihmisoikeuskysymys. Koko ihmisoikeuksien käsite alkaa olla täysin vesittynyt, kun sitä huudetaan joka välissä.
Vierailija kirjoitti:
Sossu kirjoitti:
Sosiaalityöntekijällä ja sosionomilla ei ole sama koulutus ja vastuut työssä, vaikka molemmat työskentelevät samalla alalla. Sosiaalityö edellyttää arkiajattelua laajempaa yhteiskunnan ilmiöiden tuntemusta ja ymmärrystä, eettistä pohdintaa, tilannekohtaista harkintaa sekä aitoa halua auttaa heikommassa asemassa olevia.
Ylisukupolvisuus on ihan oikea ilmiö ja kun seuraa nykyisen hallituksen toimia, ei tämä Suomi ainakaan sosiaalisesti tasa-arvoisemmaksi ole muuttumassa. Sosiaalityön rooli on kasvamassa, valitettavasti. En usko, että kenestä tahansa on tähän työhön.
Kannattaa selvittää ensin mistä sosiaalityössä on kyse ennen kuin laukoo siitä mielipiteitään.
T. Alan ihminen ja tuplamaisteri
Ylisukupolvisuus on ilmiönä ihan oikea, mutta ei se tarkoita että sattuma määräisi täysin miten elämä menee.
Vastuu omasta elämästä on kaikilla, ja omilla valinnoilla siihen voi valtavasti vaikuttaa, ja tätäkään faktaa ei voi kumota jollain maagisella "ylisukupolvisuudella".
Jotenkin ärsyttää nämä termit, joita "alan ammattilaiset" varsin villisti viljelevät puheissaan. Ensin joku valopäätutkija luo tai tuo esiin termin tutkimuksensa yhteydessä. Sitten sanasta tulee jokin muotimantra, jota sossut mielellään viljelevät puheessaan yleistävästi. Kohta aletaan nähdä jokaisen tapauksen kohdalla "ylisukupolvisuuden" ulottuvaa huono-osaisuuden kasautumista - oli sitten asianlaita miten tahansa. Sossun asiakkaalle tästä ei ole mitään hyötyä. Hänet leimataan ylhäältäpäin jo siinä vaiheessa, kun astuu ovesta sisään. Oli tilanne sitten mikä hyvänsä.
Samanlainen mantra on myös tämä kokoomuslainen "jokainen pystyy vaikuttamaan omaan elämäänsä ja muuttamaan tilanteensa voitokkaaksi omilla ansioillaan". Teoriassa toki näin, mutta jos et ole esim. sairauden tai olosuhteiden vuoksi samalla viivalla muiden kanssa ja joudut joka päivä ponnistelemaan kaksinverroin sen eteen, että pärjäät edes keskinkertaisesti - teesi ei päde.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Loistava esimerkki ap:n aloituksen ymmärtämättömyydestä! Ihmisillä on erilaisia defenssejä ja selviytymiskeinoja, joilla he selviytyvät ja myös _jaksavat_ elää elämäänsä. Esimerkiksi joku lapsuudessaan väkivaltaisen äitinsä vaikeasti vaurioittama ja nyt aikuisuudessaan siksi työkyvytön ei _yksinkertaisesti_ jaksa huolehtia terveellisestä ruokavaliosta, koska äititraumat ovat niin musertavat, että ne vievät kaiken elämiseen tarvittavan energian, joten vaikeasti äititraumoitettu syö mikropitsoja ynnä muuta epäterveellistä ruokaa, ja on siksi ylipainoinen - ja tupakoivakin. Toisaalta saman äititraumoitetun itsetuntoa ylläpitää tekoripset, joiden avulla hän _kokee_ olevansa kaunis ja sietävänsä muutoin ankeaa, kivuliasta, köyhää, vaikeaa ja raskasta traumaoireiden täyttämää elämäänsä paremmin.
Miksi vaikeasti ja syvästi äititraumoitettu työkyvytön köyhä ei saisi _kokea_ mitään mieltä ylentävää kaunista turhuutta elämässään? Onko kauneus ja turhuus vain kultalusikka suussa syntyneiden oikeus?
-kenen valinta on ahtaa mikropisoja porkkanoiden sijaan? Kuka näistä ostoksista on vastuussa?
-kenen valinta on tupakoida?
Ja kenen velvollisuus on maksaa niistä että henkilö Y saisi tuntea itsensä kauniiksi?
No mitä ajattelisit, jos äititraumoitetun tilalle laitetaan esimerkiksi Vilja Eerika Tarkki, joka olisi juuri ja juuri selvinnyt isänsä ja äitipuolensa äärimmäisen raaoista kidutuksista hengissä, ja olisi nyt aikuinen työkyvytön ja köyhä mielenterveyskuntoutuja, joka söisi mikropitsoja, tupakoisi, olisi ylipainoinen ja käyttäisi tekoripsiä, mutta ei kykenisi syystä tai toisesta käymään kidutustraumojaan läpi eli kokemaan _uudestaan_ kidutustraumojaan vuosia ja vuosia kestävissä äärimmäisen raskaissa ja kivuliaissa terapioissa? Ja lisättäköön vielä, että Suomessa vain _harvat_ mielenterveyskuntoutujat terapoidaan, koska se maksaa _rahaa_ eli _rahaa_.
Valitettavasti tuon tyyppiset sadistipohjaiset narsistipsykopaatit jolle olet viestisi kohdentanut, eivät koskaan tule ymmärtämään mitä yrität kertoa. Heillä on vajaavaisuuksia empatiassa jne. , sellaiset ihmiset ovat sairaita. Joten älä pahastu jos mikään esimerkki jonka yrität kertoa ei herätä heissä mitään ymmärrystä tai inhimillistä piirrettä. He eivät ole inhimillisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sosiaalityössä käytännönläheisenä ammattina on mielestäni opiskelijoita hyvin monista lähtökohdista, paljon myös vanhempia opiskelijoita. En puhuisi mistään eliitistä. Tosin henkilökunta tuntuu elävän kuplassaan välillä, jolloin köyhyydestä ja sosiaalisista ongelmista tulee vain kuriositeetteja. Ihailen, että olet jaksanut opiskella ja lähestymistapasi alaan lämmitti mieltä.
Olen täysin samaa mieltä voimavaroja vahvistavasta työotteesta! Tärkoitus on vahvistaa ihmisiä toimijoiksi, löytämään omat taitonsa ja valmiutensa. Se luo pohjan itsenäisyydelle. Kyvyt ja voimat vaihtelevat, mutta pienetkin onnistumiset merkkaavat., myös asiakkaalle itselleen. Asiakkaat eivät myöskään ole mitään kohteita, joille sosiaalityötä toteutetaan, vaan asiantuntijoita omassa elämässään. Tämän vuoksi aina kuuntelen mitä toinen sanoo, enkä päsmäröi pykälät edellä.
En pystynyt pistämään sormea siihen, mikä aloituksessa häiritsi vaikka hyvää tarkoittikin. Ehkä se oli luovuttamisen ja paapomisen mentaliteetti, säälikin on keino nostaa itsensä toisten yläpuolelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No onhan sitä kaikenlaisia tulosiirtoja myös hyvin toimeentuleville, voisi vaikka pohtia niiden tarpeellisuutta. Veronkierto ns, paremmissa piireissä on myös huomattavan yleistä. Vuokrataso yksityisissä vuokra-asunnoissa on noussut, kun Kela maksaa asumistuen - sekin on yhteisten verovarojen siirtoa niille, jotka eivät niin tulonsiirtoa tarvitsisi.
Millaisia suoria tulonsiirtoja on hyvin toimeentuleville? Siis sellaisia joita eivät muut saa, Minä en saa yhtään minkäänlaisia tulonsiirtoja.
Esimerkiksi erilaiset ansiosidonnaiset tuet ovat nimenomaan hyvin toimeentulevien tukia. Ei niistä minimipalkkalaiset hyödy. Ansiosidonnainen työttömyyskorvaus 15k kuussa tienanneelle Microsoftin dippainssille on noin 5000 euroa. Miksi verovaroista pitää maksaa kenellekään tuollaisia summia?
Kuka siellä muka tollasia palkkoja tienaa? Perusdippainssi tienaa puolet tuosta, jolloin ansiosidonnainen on kolmisen tonnia.
Ja kyllä kai jotenkin pitää ihmisiä kannustaa opiskelemaan ja ponnistelemaan? Miksi kukaan enää yrittäisi mitään jos makaamalla saa saman kuin työnteolla?
Ansiosidonnaiset työttömyyskorvaukset ei vaan kannusta ihmisiä yhtään mihinkään. Mieluummin alennettaisiin työnteon verotusta niin että työ olisi kannattavsmpaa ja jokainen voisi itse varautua taloudellisesti mahdolliseen elintason laskuun. Tukien pitäisi olla aitoin tarpeeseen, ei keskiluokkaisen elintason ylläpitoon.
Kyllä ne kannustaa. Koska sitten tietää että työttömänäkään ei tipu täysin tyhjän päälle. Samoin lapsiakin voi sentään hankkia.
Molempien varalle kyllä pitää silti säästää.
Veroja voisi silti alentaa. Vapaamatkustajat pois.
Keitä nämä vapaamatkustajat sinun mielestäsi ovat? Pahoin pelkään, että luulet vapaamatkustajiksi ihan vääriä ihmisiä.
Todelliset vapaamatkustajat läytyvät heistä, joiden tulot muodostuvat kokonaan tai pääosin pääomatuloista.
Tutkitun tiedon mukaan (KELA) jo 100 000 euron pääomatuloilla veronmaksu laskee alle pienituloisen veronmaksun, koska pääomatulojen kohdalla on mahdollista harjoittaa verosuunnittelua.
Pääomatulot on myös vapautettu kunnallisveron maksamisesta kokonaan. Kunnallisvero on ALV:n ohella suurin yksittäinen veromme. Näin sellainen henkilö, jonka pääomatulot ovat vaikkapa miljoonan vuodessa, ei maksa kunnallisveroa lainkaan. Tämä henkilö on todennäköisesti perheellinen, joka perheensä kanssa käyttää kunnan uottamia palveluja; neuvolaa, päiväkotia, koulua, kirjastoa jne. maksamatta siitä itse mitään (veroissaan) kuten me palkansaajat. Siksi me joudumme maksamaan toistuvasti korotettuja kunnallisveroja, kun näiden vapaamatkustajien määrä on lissäntynyt huikeasti 2000-luvulla. Sellaiset henkilöt, jotka sen voivat. tehdä, ovat kiihtyvällä tahdilla muuntaneet ansiotuonsa pääomatuloiksi. Yrittäjät, lääkärit, jopa lakimiehet. Me palkansaajat ja eläkeläiset maksamme kuntien palvelut heille. Ja se on osasyy kuntien velkaantumiseen, verotulojen heikkeneminen.
Pääomatulojen kohdalla myös pääomatuloverotuksessa on helppo vältellä veronmaksua, siihen on tarjolla moraalittomia, mutta laillisia keinoja; vakuutuskuoret, kapitalisaatiosopimukset ja hallintarekisteri.
Veikkaampa että siltikin näillä sinun "vapaamatkustajilla" kuitenkin maksetut verot niin suorat, kuin välilliset ovat absoluuttisesti suuremmat kuin pienituloisten yksilöiden maksamat verot.
Veikkaat väärin: Veronmaksjien keskusliiton mukaan tuloluokat 0 - 55 000 euroa maksavat kaiksita suorista veroista lähes 60 %. kn noissa tuloluokiss aon ylivoimaisesti suurin osa tulonsaajista, n. 90 %, maksavat he myös valtaosan välillisistä veroista. Välilliset verothan ovat mm. ALV, energiaverot, bensaverot, autoverot, kiinteistöverot (joita muuten maksavat vuokra-asujatkin, vuokrissaan).
Pääomatulojen verotus on Suomessa kevyempää kuin muissa maissa. Siltikin tilastojen mukaan vain me piensijoittajat (kyllä, minullakin on salkku) maksamme niistä veroa säädetyn mukaisesti.
Jos omistat pörssiyrityksestä yli 10 % (omistus useimmiten holding-yhtiön kautta) , ei sinun tarvitse maksaa osinkoveroa lainkaan. Osinko on verovapaata tuloa, jos osingonsaaja omistaa välittömästi vähintään 10 % osakepääomasta. Jos omistus-osuus on alle 10 %, osingosta on 85 % veronalaista ja 15 % verovapaata tuloa. (lähde verovirasto).
Eli vähemmän kuin 10 % pörssiosakkeita omistava maksaa siis veroa osingoistaan 25,5 % (jos osingot alle 30 000) tai 28,9 % (yli 30 000 euron osuudesta).
Palkansaaja maksaa tuon 28,9 % jo 38 000 euron vuosituloista.
Keväällä 2015 pörssiyritykset maksoivat osinkoa 8 mrd, josta puolet maksettiin ulkomaille (lähdeveroa saadaan keskimäärin vain 5 %) .
Kotimaahan maksettiin siis 4 mrd, josta Valtiovarainministeriön mukaan valtio sai verotuloja vain alle 400 miljoonaa. Tuo verosumma kerättiin pääasiassa meiltä piensijoittajilta, vaikka omistusosuutemme on alle viidennes. Suursijoittajat eivät maksa veroa, koska käyttävät vakuutuskuoria. Piensijoittajan ei kannata niitä kaäyttää, koska niiden kulut ovat tuloihimme nähden liian suuret. Suursijoittajat voivat siis sijoittaa maksamatta jäävät veronsa uudestaan. ja saavat korkoa korolle . Vakuutuskuoren sisälllä edes sijoituskohteen vaihtaminen ei laukaise veronmaksuvelvollisuutta.
Listaamattomista yhtöistä saatavien osinkojen verotus on Suomessa maailman mittakaavassa ainutlaatuisen kevyt.
Jaetusta osingosta 25 % on veronalaista pääomatuloa ja 75 % verotonta tuloa 150 000 euroon saakka, jos jaettu osinko on enintään 8 % osakkeen matemaattisesta arvosta. 150 000 euron ylittävästä osasta 85 % on veronalaista pääomatuloa ja 15 % verotonta tuloa. Tämä 150 000 euron raja on osakaskohtainen, ja kaikki kyseisen henkilön samana vuonna saamat listaamattomien yhtiöiden osingot lasketaan yhteen.
25 % 150 000 eurosta on siis 37 500, eli vain tuosta summasta maksetaan veroa, loppu on verotonta tuloa.
Verohallinnon sivuilta esimerkki:
Aino omistaa Yhtiö A Oy:n osakkeet, joiden yhteenlaskettu matemaattinen arvo on 1 500 000 euroa. Hän saa yhtiöstä verovuonna osinkoa 80 000 euroa. Osinko on alle 8 % osakkeiden matemaattisesta arvosta (8 % x 1 500 000 e = 120 000 e) ja samalla alle 150 000 euroa, joten osingosta 25 % eli 20 000 euroa on veronalaista pääomatuloa.
Pääomatulona verotettavasta osingosta menee veroa 30 % x 20 000 euroa eli 6 000 euroa.
Jos palkansaaja saa 150 000 euron vuositulot, maksaa hän veroa 48,4 %, rahassa 72 600 euroa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sosiaalityössä käytännönläheisenä ammattina on mielestäni opiskelijoita hyvin monista lähtökohdista, paljon myös vanhempia opiskelijoita. En puhuisi mistään eliitistä. Tosin henkilökunta tuntuu elävän kuplassaan välillä, jolloin köyhyydestä ja sosiaalisista ongelmista tulee vain kuriositeetteja. Ihailen, että olet jaksanut opiskella ja lähestymistapasi alaan lämmitti mieltä.
Olen täysin samaa mieltä voimavaroja vahvistavasta työotteesta! Tärkoitus on vahvistaa ihmisiä toimijoiksi, löytämään omat taitonsa ja valmiutensa. Se luo pohjan itsenäisyydelle. Kyvyt ja voimat vaihtelevat, mutta pienetkin onnistumiset merkkaavat., myös asiakkaalle itselleen. Asiakkaat eivät myöskään ole mitään kohteita, joille sosiaalityötä toteutetaan, vaan asiantuntijoita omassa elämässään. Tämän vuoksi aina kuuntelen mitä toinen sanoo, enkä päsmäröi pykälät edellä.
En pystynyt pistämään sormea siihen, mikä aloituksessa häiritsi vaikka hyvää tarkoittikin. Ehkä se oli luovuttamisen ja paapomisen mentaliteetti, säälikin on keino nostaa itsensä toisten yläpuolelle.
509:lle siis yritin vastailla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No onhan sitä kaikenlaisia tulosiirtoja myös hyvin toimeentuleville, voisi vaikka pohtia niiden tarpeellisuutta. Veronkierto ns, paremmissa piireissä on myös huomattavan yleistä. Vuokrataso yksityisissä vuokra-asunnoissa on noussut, kun Kela maksaa asumistuen - sekin on yhteisten verovarojen siirtoa niille, jotka eivät niin tulonsiirtoa tarvitsisi.
Millaisia suoria tulonsiirtoja on hyvin toimeentuleville? Siis sellaisia joita eivät muut saa, Minä en saa yhtään minkäänlaisia tulonsiirtoja.
Esimerkiksi erilaiset ansiosidonnaiset tuet ovat nimenomaan hyvin toimeentulevien tukia. Ei niistä minimipalkkalaiset hyödy. Ansiosidonnainen työttömyyskorvaus 15k kuussa tienanneelle Microsoftin dippainssille on noin 5000 euroa. Miksi verovaroista pitää maksaa kenellekään tuollaisia summia?
Kuka siellä muka tollasia palkkoja tienaa? Perusdippainssi tienaa puolet tuosta, jolloin ansiosidonnainen on kolmisen tonnia.
Ja kyllä kai jotenkin pitää ihmisiä kannustaa opiskelemaan ja ponnistelemaan? Miksi kukaan enää yrittäisi mitään jos makaamalla saa saman kuin työnteolla?
Ansiosidonnaiset työttömyyskorvaukset ei vaan kannusta ihmisiä yhtään mihinkään. Mieluummin alennettaisiin työnteon verotusta niin että työ olisi kannattavsmpaa ja jokainen voisi itse varautua taloudellisesti mahdolliseen elintason laskuun. Tukien pitäisi olla aitoin tarpeeseen, ei keskiluokkaisen elintason ylläpitoon.
Kyllä ne kannustaa. Koska sitten tietää että työttömänäkään ei tipu täysin tyhjän päälle. Samoin lapsiakin voi sentään hankkia.
Molempien varalle kyllä pitää silti säästää.
Veroja voisi silti alentaa. Vapaamatkustajat pois.
Keitä nämä vapaamatkustajat sinun mielestäsi ovat? Pahoin pelkään, että luulet vapaamatkustajiksi ihan vääriä ihmisiä.
Todelliset vapaamatkustajat läytyvät heistä, joiden tulot muodostuvat kokonaan tai pääosin pääomatuloista.
Tutkitun tiedon mukaan (KELA) jo 100 000 euron pääomatuloilla veronmaksu laskee alle pienituloisen veronmaksun, koska pääomatulojen kohdalla on mahdollista harjoittaa verosuunnittelua.
Pääomatulot on myös vapautettu kunnallisveron maksamisesta kokonaan. Kunnallisvero on ALV:n ohella suurin yksittäinen veromme. Näin sellainen henkilö, jonka pääomatulot ovat vaikkapa miljoonan vuodessa, ei maksa kunnallisveroa lainkaan. Tämä henkilö on todennäköisesti perheellinen, joka perheensä kanssa käyttää kunnan uottamia palveluja; neuvolaa, päiväkotia, koulua, kirjastoa jne. maksamatta siitä itse mitään (veroissaan) kuten me palkansaajat. Siksi me joudumme maksamaan toistuvasti korotettuja kunnallisveroja, kun näiden vapaamatkustajien määrä on lissäntynyt huikeasti 2000-luvulla. Sellaiset henkilöt, jotka sen voivat. tehdä, ovat kiihtyvällä tahdilla muuntaneet ansiotuonsa pääomatuloiksi. Yrittäjät, lääkärit, jopa lakimiehet. Me palkansaajat ja eläkeläiset maksamme kuntien palvelut heille. Ja se on osasyy kuntien velkaantumiseen, verotulojen heikkeneminen.
Pääomatulojen kohdalla myös pääomatuloverotuksessa on helppo vältellä veronmaksua, siihen on tarjolla moraalittomia, mutta laillisia keinoja; vakuutuskuoret, kapitalisaatiosopimukset ja hallintarekisteri.
Veikkaampa että siltikin näillä sinun "vapaamatkustajilla" kuitenkin maksetut verot niin suorat, kuin välilliset ovat absoluuttisesti suuremmat kuin pienituloisten yksilöiden maksamat verot.
Veikkaat väärin: Veronmaksjien keskusliiton mukaan tuloluokat 0 - 55 000 euroa maksavat kaiksita suorista veroista lähes 60 %. kn noissa tuloluokiss aon ylivoimaisesti suurin osa tulonsaajista, n. 90 %, maksavat he myös valtaosan välillisistä veroista. Välilliset verothan ovat mm. ALV, energiaverot, bensaverot, autoverot, kiinteistöverot (joita muuten maksavat vuokra-asujatkin, vuokrissaan).
Pääomatulojen verotus on Suomessa kevyempää kuin muissa maissa. Siltikin tilastojen mukaan vain me piensijoittajat (kyllä, minullakin on salkku) maksamme niistä veroa säädetyn mukaisesti.
Jos omistat pörssiyrityksestä yli 10 % (omistus useimmiten holding-yhtiön kautta) , ei sinun tarvitse maksaa osinkoveroa lainkaan. Osinko on verovapaata tuloa, jos osingonsaaja omistaa välittömästi vähintään 10 % osakepääomasta. Jos omistus-osuus on alle 10 %, osingosta on 85 % veronalaista ja 15 % verovapaata tuloa. (lähde verovirasto).
Eli vähemmän kuin 10 % pörssiosakkeita omistava maksaa siis veroa osingoistaan 25,5 % (jos osingot alle 30 000) tai 28,9 % (yli 30 000 euron osuudesta).
Palkansaaja maksaa tuon 28,9 % jo 38 000 euron vuosituloista.
Keväällä 2015 pörssiyritykset maksoivat osinkoa 8 mrd, josta puolet maksettiin ulkomaille (lähdeveroa saadaan keskimäärin vain 5 %) .
Kotimaahan maksettiin siis 4 mrd, josta Valtiovarainministeriön mukaan valtio sai verotuloja vain alle 400 miljoonaa. Tuo verosumma kerättiin pääasiassa meiltä piensijoittajilta, vaikka omistusosuutemme on alle viidennes. Suursijoittajat eivät maksa veroa, koska käyttävät vakuutuskuoria. Piensijoittajan ei kannata niitä kaäyttää, koska niiden kulut ovat tuloihimme nähden liian suuret. Suursijoittajat voivat siis sijoittaa maksamatta jäävät veronsa uudestaan. ja saavat korkoa korolle . Vakuutuskuoren sisälllä edes sijoituskohteen vaihtaminen ei laukaise veronmaksuvelvollisuutta.
Listaamattomista yhtöistä saatavien osinkojen verotus on Suomessa maailman mittakaavassa ainutlaatuisen kevyt.
Jaetusta osingosta 25 % on veronalaista pääomatuloa ja 75 % verotonta tuloa 150 000 euroon saakka, jos jaettu osinko on enintään 8 % osakkeen matemaattisesta arvosta. 150 000 euron ylittävästä osasta 85 % on veronalaista pääomatuloa ja 15 % verotonta tuloa. Tämä 150 000 euron raja on osakaskohtainen, ja kaikki kyseisen henkilön samana vuonna saamat listaamattomien yhtiöiden osingot lasketaan yhteen.
25 % 150 000 eurosta on siis 37 500, eli vain tuosta summasta maksetaan veroa, loppu on verotonta tuloa.
Verohallinnon sivuilta esimerkki:
Aino omistaa Yhtiö A Oy:n osakkeet, joiden yhteenlaskettu matemaattinen arvo on 1 500 000 euroa. Hän saa yhtiöstä verovuonna osinkoa 80 000 euroa. Osinko on alle 8 % osakkeiden matemaattisesta arvosta (8 % x 1 500 000 e = 120 000 e) ja samalla alle 150 000 euroa, joten osingosta 25 % eli 20 000 euroa on veronalaista pääomatuloa.
Pääomatulona verotettavasta osingosta menee veroa 30 % x 20 000 euroa eli 6 000 euroa.
Jos palkansaaja saa 150 000 euron vuositulot, maksaa hän veroa 48,4 %, rahassa 72 600 euroa.
Jos palkansaaja saa palkkana 80 000 euroa vuodessa, eli saman kuin esimerkin Aino soinkoja, maksaa palkansaaja veroa 39,9%, rahassa siis 31 920 euroa, mikä on rahana 25 920 euroa enemmän kuin mitä AIno maksaa vastaavista tuloistaan.
Kenen mielestä tämä on reilua ja oikeudenmukaista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Briteissä vuosia asuneena ei voi kuin ihmetellä Suomalaista valituskulttuuria. Aika harvassa maassa saa opiskelu tai opinto-oikeus on maksuton, ja täällä saa vielä opintotukea puhumattakaan asumistuesta! Useimmissa maissa opiskelu maksaa maltaita ja velkoja maksetaan oitkään valmistumisen jälkeen. Työttömyys- ja sossutuet on murto-osia meidän tuistamme. Me ollaan ihan velliperseitä, saadaan tosi paljon ja aina naristaan. Paljon voi tehdä oman onnensa eteen ihan omalla asenteellaan ja yritteliäisyydellään. Väitän, että aika harva kärsii oikeasti kylmästä, nälästä jne.
Jokainen voi väittää mitä tahansa haluaa väittää, mutta silloin on kyse mielipiteestä.
Tosiasia on kuitenkin, että rakkaassa maassamme yli 100 000 lasta elää köyhyydessä.
Vaikka se suomalinen käyhyys ei ole subjektiivista köyhyyttä, aiheuttaa se silti ongelmia; se leimaa, se saa tuntemaan lapsen ulkopuolisuutta ja huonoutta, aiheuttaa vääristynytt minäkuvaa heikentäen itsetuntoa jne. Mielenterveysongelmien lisäksi köyhyys aiheuttaa fyysisiä sairauksia, ihminen kun on kokonaisuus.
90-luvun laman aikana lapsuuttaan viettäneet ovat nyt aikuisia. Joka neljäs heistä on turvautunut mielenterveyspalveluihin. Kukaan ei tiedä, kuinka moni on jättänyt turvautumatta näihin palveluihin joko leimaamisen pelossa tai siksi , että niiden saavutettavuus ei ole helppoa.
Pitkittynyt työttömyys ja siitä johtuva köyhyys aiheuttaa kaikenikäisille mielenterveysongelmia ja fyysisiä sairauksia.
Sosioekonomisilla tekijöillä (koulutus, ammatti, tulot, omaisuus,asumistaso, asema työelämässä) on selvä yhteys ihmisen hyvinvointiin ja terveyteen. Matalasti koulutetuilla ja pienipalkkaisilla on keskimäärin
enemmän ongelmia hyvinvoinnin eri osa-alueilla kuin korkeasti koulutetuilla ja suurituloisilla.
Esimerkiksi alemmilla sosiaaliryhmillä on heikommat elin- ja työolot, enemmän työttömyyttä sekä vaikeuksia toimeentulossa. Sosiaalinen eriarvoisuus ilmenee viimekädessä terveyseroina.
Vaikutusta on myös toiseen suuntaan: terveysongelmat voivat vaikuttaa sosiaaliseen asemaan.
Suomessa köyhyys on nimenomaan subjektiivista, mutta ei absoluuttista. Termit kuntoon.
Kiitos korjauksesta. Ei pitäisi palstailla kuolemanväsyneenä:)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Loistava esimerkki ap:n aloituksen ymmärtämättömyydestä! Ihmisillä on erilaisia defenssejä ja selviytymiskeinoja, joilla he selviytyvät ja myös _jaksavat_ elää elämäänsä. Esimerkiksi joku lapsuudessaan väkivaltaisen äitinsä vaikeasti vaurioittama ja nyt aikuisuudessaan siksi työkyvytön ei _yksinkertaisesti_ jaksa huolehtia terveellisestä ruokavaliosta, koska äititraumat ovat niin musertavat, että ne vievät kaiken elämiseen tarvittavan energian, joten vaikeasti äititraumoitettu syö mikropitsoja ynnä muuta epäterveellistä ruokaa, ja on siksi ylipainoinen - ja tupakoivakin. Toisaalta saman äititraumoitetun itsetuntoa ylläpitää tekoripset, joiden avulla hän _kokee_ olevansa kaunis ja sietävänsä muutoin ankeaa, kivuliasta, köyhää, vaikeaa ja raskasta traumaoireiden täyttämää elämäänsä paremmin.
Miksi vaikeasti ja syvästi äititraumoitettu työkyvytön köyhä ei saisi _kokea_ mitään mieltä ylentävää kaunista turhuutta elämässään? Onko kauneus ja turhuus vain kultalusikka suussa syntyneiden oikeus?
-kenen valinta on ahtaa mikropisoja porkkanoiden sijaan? Kuka näistä ostoksista on vastuussa?
-kenen valinta on tupakoida?
Ja kenen velvollisuus on maksaa niistä että henkilö Y saisi tuntea itsensä kauniiksi?
No mitä ajattelisit, jos äititraumoitetun tilalle laitetaan esimerkiksi Vilja Eerika Tarkki, joka olisi juuri ja juuri selvinnyt isänsä ja äitipuolensa äärimmäisen raaoista kidutuksista hengissä, ja olisi nyt aikuinen työkyvytön ja köyhä mielenterveyskuntoutuja, joka söisi mikropitsoja, tupakoisi, olisi ylipainoinen ja käyttäisi tekoripsiä, mutta ei kykenisi syystä tai toisesta käymään kidutustraumojaan läpi eli kokemaan _uudestaan_ kidutustraumojaan vuosia ja vuosia kestävissä äärimmäisen raskaissa ja kivuliaissa terapioissa? Ja lisättäköön vielä, että Suomessa vain _harvat_ mielenterveyskuntoutujat terapoidaan, koska se maksaa _rahaa_ eli _rahaa_.
Valitettavasti tuon tyyppiset sadistipohjaiset narsistipsykopaatit jolle olet viestisi kohdentanut, eivät koskaan tule ymmärtämään mitä yrität kertoa. Heillä on vajaavaisuuksia empatiassa jne. , sellaiset ihmiset ovat sairaita. Joten älä pahastu jos mikään esimerkki jonka yrität kertoa ei herätä heissä mitään ymmärrystä tai inhimillistä piirrettä. He eivät ole inhimillisiä.
Kiitos kannustuksesta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No onhan sitä kaikenlaisia tulosiirtoja myös hyvin toimeentuleville, voisi vaikka pohtia niiden tarpeellisuutta. Veronkierto ns, paremmissa piireissä on myös huomattavan yleistä. Vuokrataso yksityisissä vuokra-asunnoissa on noussut, kun Kela maksaa asumistuen - sekin on yhteisten verovarojen siirtoa niille, jotka eivät niin tulonsiirtoa tarvitsisi.
Millaisia suoria tulonsiirtoja on hyvin toimeentuleville? Siis sellaisia joita eivät muut saa, Minä en saa yhtään minkäänlaisia tulonsiirtoja.
Esimerkiksi erilaiset ansiosidonnaiset tuet ovat nimenomaan hyvin toimeentulevien tukia. Ei niistä minimipalkkalaiset hyödy. Ansiosidonnainen työttömyyskorvaus 15k kuussa tienanneelle Microsoftin dippainssille on noin 5000 euroa. Miksi verovaroista pitää maksaa kenellekään tuollaisia summia?
Eihän se ole hyvin toimeentuleva vaan tuilla elävä. Ansiosidonnainen on tarkoitettu juurikin siksi että työttömyyden tullen voi sopeuttaa menonsa työttömyyden edellyttämälle tasolle. Ja kyllä nimenomaan ansiosidonnaisissakin se palkan vaikutus korvauksen suuruuteen leikkaantuu erittäin huomattavasti.
Eli kuin sopeutumiseläke pienemmässä mittakaavassa. Eikö juuri työssä käyneillä pitäisi olla puskurivarallisuutta pahan päivän varalle, suunnitelmallisuutta ja kykyä (älyä) sopeutua muuttuviin tilanteisiin? Sellaisen kuvan tästä vastakkain asettelusta saa. Mutta ei, tukea tarvitaan tässäkin, jottei elintaso vallan romahda. Se on sitä yhteiskunnan turvaverkkoa, josta hyväosaisetkin hyötyvät ainakin ajatuksena turvasta.
Vierailija kirjoitti:
Ja se, että kun rahaa on tosi vähän, sitä näkee yhtäkkiä kaikkialla. Kun lapsen talvikenkä ei sujahdakaan enää helposti jalkaan, kun kylpyhuoneen lamppu pimenee, kun ottaa viimeisen e-pillerin liuskasta, kun herää taas kerran kipeisiin leukapieliin ja muistaa hammaslääkärin suosituksen hammaskiskosta, kun paukautat pyykinpesukonetta muutaman kerran kylkeen ja nostat sieltä litimärkiä vaatteita - setelit vain lentävät silmissäsi. Lapsen päiväkodin joulujuhlalle tulee hintalappu, samoin kuin ystävän polttareille ja häille, oman mummon hautajaisille ja kesälomalle. SE on ihan äärettömän surullista.
Ohitse aiheen aivan kokonaan, mutta.. Olet tosi hyvä kirjoittamaan! Tämä voisi olla ihan helposti jonkun kirjailijan kirjoittamasta kolumnista jossain lehdessä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No onhan sitä kaikenlaisia tulosiirtoja myös hyvin toimeentuleville, voisi vaikka pohtia niiden tarpeellisuutta. Veronkierto ns, paremmissa piireissä on myös huomattavan yleistä. Vuokrataso yksityisissä vuokra-asunnoissa on noussut, kun Kela maksaa asumistuen - sekin on yhteisten verovarojen siirtoa niille, jotka eivät niin tulonsiirtoa tarvitsisi.
Millaisia suoria tulonsiirtoja on hyvin toimeentuleville? Siis sellaisia joita eivät muut saa, Minä en saa yhtään minkäänlaisia tulonsiirtoja.
Esimerkiksi erilaiset ansiosidonnaiset tuet ovat nimenomaan hyvin toimeentulevien tukia. Ei niistä minimipalkkalaiset hyödy. Ansiosidonnainen työttömyyskorvaus 15k kuussa tienanneelle Microsoftin dippainssille on noin 5000 euroa. Miksi verovaroista pitää maksaa kenellekään tuollaisia summia?
Kuka siellä muka tollasia palkkoja tienaa? Perusdippainssi tienaa puolet tuosta, jolloin ansiosidonnainen on kolmisen tonnia.
Ja kyllä kai jotenkin pitää ihmisiä kannustaa opiskelemaan ja ponnistelemaan? Miksi kukaan enää yrittäisi mitään jos makaamalla saa saman kuin työnteolla?
Ansiosidonnaiset työttömyyskorvaukset ei vaan kannusta ihmisiä yhtään mihinkään. Mieluummin alennettaisiin työnteon verotusta niin että työ olisi kannattavsmpaa ja jokainen voisi itse varautua taloudellisesti mahdolliseen elintason laskuun. Tukien pitäisi olla aitoin tarpeeseen, ei keskiluokkaisen elintason ylläpitoon.
Kyllä ne kannustaa. Koska sitten tietää että työttömänäkään ei tipu täysin tyhjän päälle. Samoin lapsiakin voi sentään hankkia.
Molempien varalle kyllä pitää silti säästää.
Veroja voisi silti alentaa. Vapaamatkustajat pois.
Keitä nämä vapaamatkustajat sinun mielestäsi ovat? Pahoin pelkään, että luulet vapaamatkustajiksi ihan vääriä ihmisiä.
Todelliset vapaamatkustajat läytyvät heistä, joiden tulot muodostuvat kokonaan tai pääosin pääomatuloista.
Tutkitun tiedon mukaan (KELA) jo 100 000 euron pääomatuloilla veronmaksu laskee alle pienituloisen veronmaksun, koska pääomatulojen kohdalla on mahdollista harjoittaa verosuunnittelua.
Pääomatulot on myös vapautettu kunnallisveron maksamisesta kokonaan. Kunnallisvero on ALV:n ohella suurin yksittäinen veromme. Näin sellainen henkilö, jonka pääomatulot ovat vaikkapa miljoonan vuodessa, ei maksa kunnallisveroa lainkaan. Tämä henkilö on todennäköisesti perheellinen, joka perheensä kanssa käyttää kunnan uottamia palveluja; neuvolaa, päiväkotia, koulua, kirjastoa jne. maksamatta siitä itse mitään (veroissaan) kuten me palkansaajat. Siksi me joudumme maksamaan toistuvasti korotettuja kunnallisveroja, kun näiden vapaamatkustajien määrä on lissäntynyt huikeasti 2000-luvulla. Sellaiset henkilöt, jotka sen voivat. tehdä, ovat kiihtyvällä tahdilla muuntaneet ansiotuonsa pääomatuloiksi. Yrittäjät, lääkärit, jopa lakimiehet. Me palkansaajat ja eläkeläiset maksamme kuntien palvelut heille. Ja se on osasyy kuntien velkaantumiseen, verotulojen heikkeneminen.
Pääomatulojen kohdalla myös pääomatuloverotuksessa on helppo vältellä veronmaksua, siihen on tarjolla moraalittomia, mutta laillisia keinoja; vakuutuskuoret, kapitalisaatiosopimukset ja hallintarekisteri.
Puhumattakaan pääoman kerryttämisestä puhtaasti asumistuilla, sijoitusasunnot maksavat itse itsensä.
Yhtään enempää en halua kenenkään läskin kertovan leipäjonossa, miten näkee nälkää. Jos oikeasti näkisivät, olisivat laihoja. Mitään lohtusyöpöttelyä en katso oikeutetuksi köyhän marinalle.
Sen kerran kun on nuoruudessa joutunut sossussa piipahtamaan, niin oli täynnä narkomaaneja, alkoholisteja ja huntupääkansaa ne odotustilat.
Vierailija kirjoitti:
Yhtään enempää en halua kenenkään läskin kertovan leipäjonossa, miten näkee nälkää. Jos oikeasti näkisivät, olisivat laihoja. Mitään lohtusyöpöttelyä en katso oikeutetuksi köyhän marinalle.
Voi on edullista. Sillä kun kuorruttaa makaronit niin pysyy lihavana. Silti näkee nälkää vaikka lihava koska vitamiinien puutos.
Moni leipäjonottelija tarvitsee sen avun. Mutta sitten on niitä, jotka hakevat ilmaiset appeet ja käyttävät säästetyn rahan viinaan ja tupakkaan.
Myllypuron leipäjonossa aikaisemmin vähän ihmetytti se, että koko iso vieressä oleva autoparkki on täynnä hienoja autoja.
Sitten sieltä jonon suunnasta lappaa venäjää puhuvia ihmisiä kassien kanssa niihin autoihin.
Itse palkansaajana körötän 17 vuotta vanhalla toyotalla terkkaan verikokeisiin...
Ja lisään vielä äititraumoitetun raskaasta elämästä, että kohdusta tai sylivauvasta asti syvästi, pitkäaikaisesti, kivuliaasti ja monipuolisesti äititraumoitetut ihmiset ovat niin vaikeasti äititraumatisoituneita, että vain harvat kykenevät käymään äititraumojaan läpi raskaissa vuosia ja vuosia kestävissä äärimmäisen kammottavissa ja kivuliaissa terapioissa. Monet äititraumoitetut tekevät sen sijaa joko aktiivisen tai passiivisen itsemurhan.
Sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat tapaavat mm. vaikeasti ja syvästi äititraumoitettuja eli vaikeasti traumatisoituneita ihmisiä.