Lue keskustelun säännöt.
Missä asiassa ns. pitää tehdä kompromissi?
23.10.2017 |
Eli. Mies aloitti uudessa työpaikassa, missä eräs nainen koulutti hänet. Alusta asti antoi kuvan että on vanhempi ja "sillä on poikaystävä". Yleensä ei näin kuuluta mitään tuollaisia. No heti melkein aloituksen jälkeen he olivat fb kavereita (nainen kuulemma lisäsi). Tässä puolen vuoden aikana mies on jättänyt kertomatta että he käyvät lounaalla ja nainen aloitti saman harrastuksen kuin hän..
Viikonloppuna olimme juhlimass ja tämä nainen tuli sinne. Halasi miestäni ja jäi juoruamaan. Minua ei esitelty. Jotenkin siinä vaiheessa minulla meni kuppinurin ja lähdin kotiin. Mies jäi baariin ja tuli vasta 5 jälkeen kotiin.
Oli jäänyt sinne 3h tämän naisen kanssa ja 1,5 odottanut taksia sen kanssa, vaikka nainen asui reilun km päässä..
En usko että on pettänyt, mutta luotto meni. Ja sydän aivan murskana. Mies sanoo, että oli vihainen minulle, ei halunnut tulla kotiin, ja jäi sen työkaverin kanssa, vaikka tiesi että juuri siitä ihmisestä olin ärsyyntynyt..
Nainen on parisuhteessa ja juuri ostanut asunnon miehensä kanssa, mutta..
Olenko aivan kohtuuton tässä? Mitä minun pitäisi tehdä?
Mies suhteen alussa ei osannut kertoa kenellekään että on minun kanssani ja siitä ehkä tämä ihme fiilis, että miksi minua piilotellaan? Mies aina sanoo, että on ylpeä että on kanssani ja haluaa naimisiin ja näin. Mutta. Olen herkkä ja luottamukseni katoaa nopeasti...
Pitäisikö antaa olla ja jatkaa elämää vai erota? Kaikki muuten hyvin, eikä ongelmia ole. Mies ei käy ikinä baareissa ilman minua ja viihtyy kotona.
Sanoin hänelle että otetaan pieni tauko, ja kokeilee millaista olisi olla sinkkuna, jos se onkin sitä mitä haluaa..
Meillä ei ole lapsia.
Kommentit (48)
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minulla alkoivat hälytyskellot soida. Jotain vispilänkauppaa heillä varmasti on, on niin paljon varoitusmerkkejä ilmassa.
Ja muutenkin, tuo ettei esitellä. AINA kuuluu esitellä, se on kaikkein luonnollisin tapa sisällyttää kaikki porukassa yhteiseen keskusteluun. Tuossa valittiin se, että sinä jäit ulkopuolelle. Olisi se minuakin ärsyttänyt.
Ja vielä se, että mies tiesi sinun mustasukkaiset tunteesi ja silti jäi juuri sen mustasukkaisuutta aiheuttavan työkaverin kanssa hengailemaan yöllä. Ei työkavereiden kuulu hengailla öisin, ellei ole kyseessä jotkin firman juhlat, jotka sitä vaativat.
Itse saattaisin tuossa tilanteessa laittaa puolison pihalle ja etsiä jonkun, joka välittää sinun tunteistasi.
On ihan selvää, että täällä av-palstalla kaikki ovat sitä mieltä, että sinä ylireagoit ja olet hirveä uhmaikäinen ämmä. Olisipahan vaan hauskaa nähdä, kuinka moni olisi samaa mieltä, jos olisi itse ollut sinun tilallasi tuossa tilanteessa.
Minä ymmärrän sinua aivan täysin.
Kiitos. Se juuri, että minua ei esitellä. Miehen syy on siihen kuulemma että "olin liian mustasukkainen". Hm. Sillä hetkellä olin ystävien kanssa siinä vieressä ja naureskeltiin jotain omaa.. En mököttänyt jossain nurkassa naama vääränä..
Mä niin haluan jättää miehen tämän takia. Mä haluan jonkun joka ei tekisi minulle näin ikinä.. Yritän vain miettiä, että pääsenkö tästä yli ja reagoinko turhan voimakkaasti, vai onko tämä se hetki missä minulla on oikeus näihin fiilikseen ja lähteä tästä suhteesta.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa'a. Ei kai niin mitenkään. Mietin vain, että missä ns. pitää antaa periksi ja olenko kohtuuton tässä asiassa ja mitkä ovat ne mitä ei saa suvaita kumppanilta ja ns. pitää erota.
Ap
Se riippuu hyvin paljon ihmisestä missä asioissa hän on valmis antamaan periksi tai missä asioissa tekemään kompromisseja. Sitä en tiedä mitä tuossa tilanteessa ajattelet kompromissin tarkoittavan.
Parisuhdetta suurempi riitaa minulle olisi tuon kaltaisessa tilanteessa kohtuutonta, jos toinen on valmis luopumaan parisuhteesta sen takia että ystävystyi työkaverin kanssa ja suutuksissa en lähde kotiin puolison matkaan hänen mielestään ajoissa en näkisi mitään syytä jatkaa parisuhdetta.Niin varmaankin.. Itse taas en ikinä jäisi sellaisen ihmisen kanssa kahdestaan baariin, josta puoliso kokee jotain uhkaa tai mustasukkaisuutta. Ihan kunnioittaakseen toisen tunteita.
ja siis meillä molemmilla on nais ja miespuolisia kavereita, enkä ole ihan kaikessa näin kohtuuton.. ap
Tietääkö tämä työkaveri että sinä olet hänet uhkana?
Uhma taas minusta on kiukuttelua ja ärtymystä, tunteisiin parisuhteessa on molemmilla samanlainen oikeus.
No siis tämä työkaveri on melkein 10 v nuorempi kuin me. Baarissa ei tullut lähellekään minua vaan kaarteli siinä meidän pöydässämme,mutta jos mies ei ollut siinä - lähti pois. Tuli halimaan miestäni, mutta ignoraa minut täysin. Vessassa käveli esim. päin, mutta miehelle on yhtä hymyä. Itse näen sen sellaisena, että jotain on meneillään, jos minua kohdellaan kuin ilmaa. Esim, juuri se että se nainen asuu reilun km päässä baarissa,mutta jäi miehen kanssa odottamaan taksia 1,5h ulos.... 1,5h taksia!!! ap
Kompromisseista aletaan kyllä jo olla melko kaukana... mutta sen verran mustasukkaiset ihmiset ärsyttää että voisin toimia ihan samoin.
Puolison kanssa todennäköisesti yrittäisin tuossa tilanteessa käsitellä niitä tunteita joita sekä hänessä että minussa heräsi. Molemmin puolin tunteiden ymmärtäminen tilanteen ratkaisee paremmin kuin valtataistelu siitä kumpi toimi enemmän tai vähemmän väärin tai kumman pitäisi ärtymyksessään joustaa.
Mies itse on todella mustasukkainen välillä, joten en ymmärrä hänen toimintaansa, koska hän itse olisi todella raivona, jos olisin toiminut samoin.
Ärsyttää että toinen saa mut tuntemaan näin, ja en tiedä miten saisin tämän olon pois ja voisin ottaa rauhassa. Miten opin luottamaan toiseen? Olenko täysin kohtuuton tässä asiassa? Yritän vain oppia reagoimaan "oikein".. Ap
Reaktiot tuo kaltaisissa tilanteissa on yleensä tunteita. Sinänsä ne ei mielestäni ole oikeita tai vääriä. Parisuhteen kannalta on olennaisempaa miten tunteita käsitellään molemmin puolin. Sekä omien että toisen tunteiden hyväksyminen ja ymmärtäminen on parisuhde riitojen rakentavassa ratkaisussa ja käsittelyssä mielestäni tärkeää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minulla alkoivat hälytyskellot soida. Jotain vispilänkauppaa heillä varmasti on, on niin paljon varoitusmerkkejä ilmassa.
Ja muutenkin, tuo ettei esitellä. AINA kuuluu esitellä, se on kaikkein luonnollisin tapa sisällyttää kaikki porukassa yhteiseen keskusteluun. Tuossa valittiin se, että sinä jäit ulkopuolelle. Olisi se minuakin ärsyttänyt.
Ja vielä se, että mies tiesi sinun mustasukkaiset tunteesi ja silti jäi juuri sen mustasukkaisuutta aiheuttavan työkaverin kanssa hengailemaan yöllä. Ei työkavereiden kuulu hengailla öisin, ellei ole kyseessä jotkin firman juhlat, jotka sitä vaativat.
Itse saattaisin tuossa tilanteessa laittaa puolison pihalle ja etsiä jonkun, joka välittää sinun tunteistasi.
On ihan selvää, että täällä av-palstalla kaikki ovat sitä mieltä, että sinä ylireagoit ja olet hirveä uhmaikäinen ämmä. Olisipahan vaan hauskaa nähdä, kuinka moni olisi samaa mieltä, jos olisi itse ollut sinun tilallasi tuossa tilanteessa.
Minä ymmärrän sinua aivan täysin.
Kiitos. Se juuri, että minua ei esitellä. Miehen syy on siihen kuulemma että "olin liian mustasukkainen". Hm. Sillä hetkellä olin ystävien kanssa siinä vieressä ja naureskeltiin jotain omaa.. En mököttänyt jossain nurkassa naama vääränä..
Mä niin haluan jättää miehen tämän takia. Mä haluan jonkun joka ei tekisi minulle näin ikinä.. Yritän vain miettiä, että pääsenkö tästä yli ja reagoinko turhan voimakkaasti, vai onko tämä se hetki missä minulla on oikeus näihin fiilikseen ja lähteä tästä suhteesta.
ap
Suhteesta lähtemisen oikeutta et voi kuin itse itsellesi antaa tai itse sen evätä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sun mielestä siis mies ”halusi uhmailla”. Mitähän sä itse teit?
Mies siis suuttui minulle, kun reagoin työkaveriin niin voimakkaasti, eikä halunnut tulla kotiin, vaan jäi hänen kanssaan 3-4h istumaan iltaa. Mies sanoi että häntä ärsytti niin paljon ettei halunnut tulla kotiin. Ap
Ihan ymmärrettävää. Jos olet vetänyt baarissa herneen nenään siitä, että mies juttelee työkaverin kanssa, niin miehellä on oikeus loukkaantua. Menitkö itse mukaan juttelemaan? Kävitkö esittäytymässä? Kerroitko miehelle, että sinusta olisi mukavampi, jos hän ei juttelisi työkaverinsa kanssa? Vai lähditkö kotiin suutuspäissäsi ja jätit miehen ihmettelemään ravintolaan?
Tämän kertomuksen perusteella sinun pitäisi joustaa enemmän. Miehenkin ehkä, mutta nyt sanoisin sinun olevan turhan mustasukkainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minulla alkoivat hälytyskellot soida. Jotain vispilänkauppaa heillä varmasti on, on niin paljon varoitusmerkkejä ilmassa.
Ja muutenkin, tuo ettei esitellä. AINA kuuluu esitellä, se on kaikkein luonnollisin tapa sisällyttää kaikki porukassa yhteiseen keskusteluun. Tuossa valittiin se, että sinä jäit ulkopuolelle. Olisi se minuakin ärsyttänyt.
Ja vielä se, että mies tiesi sinun mustasukkaiset tunteesi ja silti jäi juuri sen mustasukkaisuutta aiheuttavan työkaverin kanssa hengailemaan yöllä. Ei työkavereiden kuulu hengailla öisin, ellei ole kyseessä jotkin firman juhlat, jotka sitä vaativat.
Itse saattaisin tuossa tilanteessa laittaa puolison pihalle ja etsiä jonkun, joka välittää sinun tunteistasi.
On ihan selvää, että täällä av-palstalla kaikki ovat sitä mieltä, että sinä ylireagoit ja olet hirveä uhmaikäinen ämmä. Olisipahan vaan hauskaa nähdä, kuinka moni olisi samaa mieltä, jos olisi itse ollut sinun tilallasi tuossa tilanteessa.
Minä ymmärrän sinua aivan täysin.
Kiitos. Se juuri, että minua ei esitellä. Miehen syy on siihen kuulemma että "olin liian mustasukkainen". Hm. Sillä hetkellä olin ystävien kanssa siinä vieressä ja naureskeltiin jotain omaa.. En mököttänyt jossain nurkassa naama vääränä..
Mä niin haluan jättää miehen tämän takia. Mä haluan jonkun joka ei tekisi minulle näin ikinä.. Yritän vain miettiä, että pääsenkö tästä yli ja reagoinko turhan voimakkaasti, vai onko tämä se hetki missä minulla on oikeus näihin fiilikseen ja lähteä tästä suhteesta.
ap
Tottakai sinulla on oikeus tunteisiisi. Meillä kaikilla on. Saamme tuntea ihan juuri niin kuin tunnemme, ja useinhan siihen ei itse voi edes vaikuttaa. Muut ovat vapaat reagoimaan niihin tunteisiin siten kuin reagoivat / haluavat reagoida. Mielestäni miehesi tapa reagoida oli todella sinua vähättelevä, jopa pirullinen ja ilkeä. Ja se, että kerrot, että miehesi olisi ollut sinulle raivoissaan, jos olisit itse toiminut samoin... Mitä vielä mietit? Että millä muulla tavoin miehesi oikeuttaa itselleen asioita, joita ei sallisi sinulle? Selkeästikään teillä ei ole samat säännöt tuossa parisuhteessa.
Olin vastaavanlaisessa tilanteessa kuin sinä, sellaisen 10 vuotta sitten. Monta vuotta siinä parisuhteessa yritin muuttaa omaa tapaani reagoida ja ajatella. Yritin siis muuttua joksikuksi muuksi kuin olin parisuhteemme vuoksi. Miehen ei tarvinnut muuttaa käytöksessään mitään, vaikka loukkasi tunteitani jatkuvasti, ja oli samanlainen tilanne kuin sinulla nyt, että olisi ollut todella päreissään minulle, jos olisin tehnyt samoja asioita. Lopulta minulle riitti ja nostin kytkintä. Aikani epäilin ratkaisuni oikeellisuutta, mutta lopulta järki voitti ja tajusin, ettei tuo suhde todellakaan ollut minua varten.
Itse löysin puolison, joka huomioi tunteeni. Tuo edellinen suhde vaivasi tätä suhdetta todella monta vuotta sairaalloisen mustasukkaisuuden muodossa. Kuitenkin tämän puolison kanssa ja itse ja terapeutin kanssa työstämällä pääsin mustasukkaisuudesta kokonaan. Se on ihana tunne! Parisuhteessa se toinen osapuoli on kuitenkin aina sinun itsesi valitsema, ja pitäisi olla jos ei tärkein ihminen elämässä niin ainakin hyvin lähelle. Minulle tulee tunne, että sinä et ole sitä miehellesi.
Tuo entinen miesystäväni löysi itselleen vaimon, jonka kanssa on äärimmäisen onnellinen. Ihme kyllä, onni löytyi sellaisesta naisesta, joka pisti kampoihin niin, että mies muuttui. Olen onnellinen hänen puolestaan, heidän puolestaan. Ja tietysti omasta puolestani!
Nyt meni omien kokemusten kertomiseksi. No mutta tarkoitukseni oli kertoa Sinulle ap, että olen ollut vastaavanlaisessa tilanteessa, joten tyystyn pystymetsästä en huutele.
Sinulla on vapaus valita, kenen kanssa olet. Muista se.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sun mielestä siis mies ”halusi uhmailla”. Mitähän sä itse teit?
Mies siis suuttui minulle, kun reagoin työkaveriin niin voimakkaasti, eikä halunnut tulla kotiin, vaan jäi hänen kanssaan 3-4h istumaan iltaa. Mies sanoi että häntä ärsytti niin paljon ettei halunnut tulla kotiin. Ap
Ihan ymmärrettävää. Jos olet vetänyt baarissa herneen nenään siitä, että mies juttelee työkaverin kanssa, niin miehellä on oikeus loukkaantua. Menitkö itse mukaan juttelemaan? Kävitkö esittäytymässä? Kerroitko miehelle, että sinusta olisi mukavampi, jos hän ei juttelisi työkaverinsa kanssa? Vai lähditkö kotiin suutuspäissäsi ja jätit miehen ihmettelemään ravintolaan?
Tämän kertomuksen perusteella sinun pitäisi joustaa enemmän. Miehenkin ehkä, mutta nyt sanoisin sinun olevan turhan mustasukkainen.
Niin kai, voi olla että olenkin. Huoh! :( . En oikeasti ole kaikessa kohtuuton tai kaikkia kohtaan mustasukkainen. Tässä on kuitenkin muutakin, kuin vain tuo baarikeissi ja nämä fiilikset on tässä puolen vuoden aikana eskaloitunut ja tuossa vaan meni lopullisesti kuppinurin. Ap.
En usko että mustasukkaisuutesi paranee lähtemällä suhteesta, vaan se tulee vastaan aina uudessa suhteessa niin kauan että käsittelet sen jotenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minulla alkoivat hälytyskellot soida. Jotain vispilänkauppaa heillä varmasti on, on niin paljon varoitusmerkkejä ilmassa.
Ja muutenkin, tuo ettei esitellä. AINA kuuluu esitellä, se on kaikkein luonnollisin tapa sisällyttää kaikki porukassa yhteiseen keskusteluun. Tuossa valittiin se, että sinä jäit ulkopuolelle. Olisi se minuakin ärsyttänyt.
Ja vielä se, että mies tiesi sinun mustasukkaiset tunteesi ja silti jäi juuri sen mustasukkaisuutta aiheuttavan työkaverin kanssa hengailemaan yöllä. Ei työkavereiden kuulu hengailla öisin, ellei ole kyseessä jotkin firman juhlat, jotka sitä vaativat.
Itse saattaisin tuossa tilanteessa laittaa puolison pihalle ja etsiä jonkun, joka välittää sinun tunteistasi.
On ihan selvää, että täällä av-palstalla kaikki ovat sitä mieltä, että sinä ylireagoit ja olet hirveä uhmaikäinen ämmä. Olisipahan vaan hauskaa nähdä, kuinka moni olisi samaa mieltä, jos olisi itse ollut sinun tilallasi tuossa tilanteessa.
Minä ymmärrän sinua aivan täysin.
Kiitos. Se juuri, että minua ei esitellä. Miehen syy on siihen kuulemma että "olin liian mustasukkainen". Hm. Sillä hetkellä olin ystävien kanssa siinä vieressä ja naureskeltiin jotain omaa.. En mököttänyt jossain nurkassa naama vääränä..
Mä niin haluan jättää miehen tämän takia. Mä haluan jonkun joka ei tekisi minulle näin ikinä.. Yritän vain miettiä, että pääsenkö tästä yli ja reagoinko turhan voimakkaasti, vai onko tämä se hetki missä minulla on oikeus näihin fiilikseen ja lähteä tästä suhteesta.
ap
Tottakai sinulla on oikeus tunteisiisi. Meillä kaikilla on. Saamme tuntea ihan juuri niin kuin tunnemme, ja useinhan siihen ei itse voi edes vaikuttaa. Muut ovat vapaat reagoimaan niihin tunteisiin siten kuin reagoivat / haluavat reagoida. Mielestäni miehesi tapa reagoida oli todella sinua vähättelevä, jopa pirullinen ja ilkeä. Ja se, että kerrot, että miehesi olisi ollut sinulle raivoissaan, jos olisit itse toiminut samoin... Mitä vielä mietit? Että millä muulla tavoin miehesi oikeuttaa itselleen asioita, joita ei sallisi sinulle? Selkeästikään teillä ei ole samat säännöt tuossa parisuhteessa.
Olin vastaavanlaisessa tilanteessa kuin sinä, sellaisen 10 vuotta sitten. Monta vuotta siinä parisuhteessa yritin muuttaa omaa tapaani reagoida ja ajatella. Yritin siis muuttua joksikuksi muuksi kuin olin parisuhteemme vuoksi. Miehen ei tarvinnut muuttaa käytöksessään mitään, vaikka loukkasi tunteitani jatkuvasti, ja oli samanlainen tilanne kuin sinulla nyt, että olisi ollut todella päreissään minulle, jos olisin tehnyt samoja asioita. Lopulta minulle riitti ja nostin kytkintä. Aikani epäilin ratkaisuni oikeellisuutta, mutta lopulta järki voitti ja tajusin, ettei tuo suhde todellakaan ollut minua varten.
Itse löysin puolison, joka huomioi tunteeni. Tuo edellinen suhde vaivasi tätä suhdetta todella monta vuotta sairaalloisen mustasukkaisuuden muodossa. Kuitenkin tämän puolison kanssa ja itse ja terapeutin kanssa työstämällä pääsin mustasukkaisuudesta kokonaan. Se on ihana tunne! Parisuhteessa se toinen osapuoli on kuitenkin aina sinun itsesi valitsema, ja pitäisi olla jos ei tärkein ihminen elämässä niin ainakin hyvin lähelle. Minulle tulee tunne, että sinä et ole sitä miehellesi.
Tuo entinen miesystäväni löysi itselleen vaimon, jonka kanssa on äärimmäisen onnellinen. Ihme kyllä, onni löytyi sellaisesta naisesta, joka pisti kampoihin niin, että mies muuttui. Olen onnellinen hänen puolestaan, heidän puolestaan. Ja tietysti omasta puolestani!
Nyt meni omien kokemusten kertomiseksi. No mutta tarkoitukseni oli kertoa Sinulle ap, että olen ollut vastaavanlaisessa tilanteessa, joten tyystyn pystymetsästä en huutele.
Sinulla on vapaus valita, kenen kanssa olet. Muista se.
Kiitos :/
Lähdin itse huonosta avioliitosta ja luulin löytäneenin nyt sellaisen joka kunnioittaa minua ja haluaa vain parastani ja nykyään todella nopeasti nousee karvat pystyyn, enkä voi sietää vähättelevää käytöstä ollenkaan. En periaatteessa haluaisi erota, mutta en tiedä pääsenkö tästä yli vai tulenko aina olemaan mustasukkainen ja hullu ja mies pelkää tekemisiään tai sanomisiaan.. Onko se reilua kummallekaan? Ei.. Ap
Mies oli idiootti. Reagoit ihan kuten minäkin olisin reagoinut, ja kaikki kaverini myös.
Kokeilepa vaihtaa osia: sinä hengailet miestyökaverisi kanssa ja valitset hänen seuransa baarissa poikaystäväsi sijaan. Luulenpa että lähes jokainen mies ottaisi nokkiinsa ja olisi mustasukkainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minulla alkoivat hälytyskellot soida. Jotain vispilänkauppaa heillä varmasti on, on niin paljon varoitusmerkkejä ilmassa.
Ja muutenkin, tuo ettei esitellä. AINA kuuluu esitellä, se on kaikkein luonnollisin tapa sisällyttää kaikki porukassa yhteiseen keskusteluun. Tuossa valittiin se, että sinä jäit ulkopuolelle. Olisi se minuakin ärsyttänyt.
Ja vielä se, että mies tiesi sinun mustasukkaiset tunteesi ja silti jäi juuri sen mustasukkaisuutta aiheuttavan työkaverin kanssa hengailemaan yöllä. Ei työkavereiden kuulu hengailla öisin, ellei ole kyseessä jotkin firman juhlat, jotka sitä vaativat.
Itse saattaisin tuossa tilanteessa laittaa puolison pihalle ja etsiä jonkun, joka välittää sinun tunteistasi.
On ihan selvää, että täällä av-palstalla kaikki ovat sitä mieltä, että sinä ylireagoit ja olet hirveä uhmaikäinen ämmä. Olisipahan vaan hauskaa nähdä, kuinka moni olisi samaa mieltä, jos olisi itse ollut sinun tilallasi tuossa tilanteessa.
Minä ymmärrän sinua aivan täysin.
Kiitos. Se juuri, että minua ei esitellä. Miehen syy on siihen kuulemma että "olin liian mustasukkainen". Hm. Sillä hetkellä olin ystävien kanssa siinä vieressä ja naureskeltiin jotain omaa.. En mököttänyt jossain nurkassa naama vääränä..
Mä niin haluan jättää miehen tämän takia. Mä haluan jonkun joka ei tekisi minulle näin ikinä.. Yritän vain miettiä, että pääsenkö tästä yli ja reagoinko turhan voimakkaasti, vai onko tämä se hetki missä minulla on oikeus näihin fiilikseen ja lähteä tästä suhteesta.
ap
Tottakai sinulla on oikeus tunteisiisi. Meillä kaikilla on. Saamme tuntea ihan juuri niin kuin tunnemme, ja useinhan siihen ei itse voi edes vaikuttaa. Muut ovat vapaat reagoimaan niihin tunteisiin siten kuin reagoivat / haluavat reagoida. Mielestäni miehesi tapa reagoida oli todella sinua vähättelevä, jopa pirullinen ja ilkeä. Ja se, että kerrot, että miehesi olisi ollut sinulle raivoissaan, jos olisit itse toiminut samoin... Mitä vielä mietit? Että millä muulla tavoin miehesi oikeuttaa itselleen asioita, joita ei sallisi sinulle? Selkeästikään teillä ei ole samat säännöt tuossa parisuhteessa.
Olin vastaavanlaisessa tilanteessa kuin sinä, sellaisen 10 vuotta sitten. Monta vuotta siinä parisuhteessa yritin muuttaa omaa tapaani reagoida ja ajatella. Yritin siis muuttua joksikuksi muuksi kuin olin parisuhteemme vuoksi. Miehen ei tarvinnut muuttaa käytöksessään mitään, vaikka loukkasi tunteitani jatkuvasti, ja oli samanlainen tilanne kuin sinulla nyt, että olisi ollut todella päreissään minulle, jos olisin tehnyt samoja asioita. Lopulta minulle riitti ja nostin kytkintä. Aikani epäilin ratkaisuni oikeellisuutta, mutta lopulta järki voitti ja tajusin, ettei tuo suhde todellakaan ollut minua varten.
Itse löysin puolison, joka huomioi tunteeni. Tuo edellinen suhde vaivasi tätä suhdetta todella monta vuotta sairaalloisen mustasukkaisuuden muodossa. Kuitenkin tämän puolison kanssa ja itse ja terapeutin kanssa työstämällä pääsin mustasukkaisuudesta kokonaan. Se on ihana tunne! Parisuhteessa se toinen osapuoli on kuitenkin aina sinun itsesi valitsema, ja pitäisi olla jos ei tärkein ihminen elämässä niin ainakin hyvin lähelle. Minulle tulee tunne, että sinä et ole sitä miehellesi.
Tuo entinen miesystäväni löysi itselleen vaimon, jonka kanssa on äärimmäisen onnellinen. Ihme kyllä, onni löytyi sellaisesta naisesta, joka pisti kampoihin niin, että mies muuttui. Olen onnellinen hänen puolestaan, heidän puolestaan. Ja tietysti omasta puolestani!
Nyt meni omien kokemusten kertomiseksi. No mutta tarkoitukseni oli kertoa Sinulle ap, että olen ollut vastaavanlaisessa tilanteessa, joten tyystyn pystymetsästä en huutele.
Sinulla on vapaus valita, kenen kanssa olet. Muista se.
Kiitos :/
Lähdin itse huonosta avioliitosta ja luulin löytäneenin nyt sellaisen joka kunnioittaa minua ja haluaa vain parastani ja nykyään todella nopeasti nousee karvat pystyyn, enkä voi sietää vähättelevää käytöstä ollenkaan. En periaatteessa haluaisi erota, mutta en tiedä pääsenkö tästä yli vai tulenko aina olemaan mustasukkainen ja hullu ja mies pelkää tekemisiään tai sanomisiaan.. Onko se reilua kummallekaan? Ei.. Ap
Jos et halua jatkaa suhdetta ei kuulosta toista osapuolta kohtaan maan kovin reilulta jatkaa sitä väkisin.
Vierailija kirjoitti:
Mies oli idiootti. Reagoit ihan kuten minäkin olisin reagoinut, ja kaikki kaverini myös.
Kokeilepa vaihtaa osia: sinä hengailet miestyökaverisi kanssa ja valitset hänen seuransa baarissa poikaystäväsi sijaan. Luulenpa että lähes jokainen mies ottaisi nokkiinsa ja olisi mustasukkainen.
Jep. Ajattelin tässä lähteä afterworkeille erään työkaverin kanssa, josta mies oli joskus mustasukkainen. Ainakin muistaa miltä tuo tuntuu.
En yleensä kosta, mutta nyt ärsyttää niin paljon, että jotain pitää tehdä. :) Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies oli idiootti. Reagoit ihan kuten minäkin olisin reagoinut, ja kaikki kaverini myös.
Kokeilepa vaihtaa osia: sinä hengailet miestyökaverisi kanssa ja valitset hänen seuransa baarissa poikaystäväsi sijaan. Luulenpa että lähes jokainen mies ottaisi nokkiinsa ja olisi mustasukkainen.
Jep. Ajattelin tässä lähteä afterworkeille erään työkaverin kanssa, josta mies oli joskus mustasukkainen. Ainakin muistaa miltä tuo tuntuu.
En yleensä kosta, mutta nyt ärsyttää niin paljon, että jotain pitää tehdä. :) Ap
Parisuhteen kannalta kuulostaa enemmän välejä rikkovalta kuin rakentavalta toimintatavalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies oli idiootti. Reagoit ihan kuten minäkin olisin reagoinut, ja kaikki kaverini myös.
Kokeilepa vaihtaa osia: sinä hengailet miestyökaverisi kanssa ja valitset hänen seuransa baarissa poikaystäväsi sijaan. Luulenpa että lähes jokainen mies ottaisi nokkiinsa ja olisi mustasukkainen.
Jep. Ajattelin tässä lähteä afterworkeille erään työkaverin kanssa, josta mies oli joskus mustasukkainen. Ainakin muistaa miltä tuo tuntuu.
En yleensä kosta, mutta nyt ärsyttää niin paljon, että jotain pitää tehdä. :) Ap
Parisuhteen kannalta kuulostaa enemmän välejä rikkovalta kuin rakentavalta toimintatavalta.
Voi olla... Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minulla alkoivat hälytyskellot soida. Jotain vispilänkauppaa heillä varmasti on, on niin paljon varoitusmerkkejä ilmassa.
Ja muutenkin, tuo ettei esitellä. AINA kuuluu esitellä, se on kaikkein luonnollisin tapa sisällyttää kaikki porukassa yhteiseen keskusteluun. Tuossa valittiin se, että sinä jäit ulkopuolelle. Olisi se minuakin ärsyttänyt.
Ja vielä se, että mies tiesi sinun mustasukkaiset tunteesi ja silti jäi juuri sen mustasukkaisuutta aiheuttavan työkaverin kanssa hengailemaan yöllä. Ei työkavereiden kuulu hengailla öisin, ellei ole kyseessä jotkin firman juhlat, jotka sitä vaativat.
Itse saattaisin tuossa tilanteessa laittaa puolison pihalle ja etsiä jonkun, joka välittää sinun tunteistasi.
On ihan selvää, että täällä av-palstalla kaikki ovat sitä mieltä, että sinä ylireagoit ja olet hirveä uhmaikäinen ämmä. Olisipahan vaan hauskaa nähdä, kuinka moni olisi samaa mieltä, jos olisi itse ollut sinun tilallasi tuossa tilanteessa.
Minä ymmärrän sinua aivan täysin.
Kiitos. Se juuri, että minua ei esitellä. Miehen syy on siihen kuulemma että "olin liian mustasukkainen". Hm. Sillä hetkellä olin ystävien kanssa siinä vieressä ja naureskeltiin jotain omaa.. En mököttänyt jossain nurkassa naama vääränä..
Mä niin haluan jättää miehen tämän takia. Mä haluan jonkun joka ei tekisi minulle näin ikinä.. Yritän vain miettiä, että pääsenkö tästä yli ja reagoinko turhan voimakkaasti, vai onko tämä se hetki missä minulla on oikeus näihin fiilikseen ja lähteä tästä suhteesta.
ap
Tottakai sinulla on oikeus tunteisiisi. Meillä kaikilla on. Saamme tuntea ihan juuri niin kuin tunnemme, ja useinhan siihen ei itse voi edes vaikuttaa. Muut ovat vapaat reagoimaan niihin tunteisiin siten kuin reagoivat / haluavat reagoida. Mielestäni miehesi tapa reagoida oli todella sinua vähättelevä, jopa pirullinen ja ilkeä. Ja se, että kerrot, että miehesi olisi ollut sinulle raivoissaan, jos olisit itse toiminut samoin... Mitä vielä mietit? Että millä muulla tavoin miehesi oikeuttaa itselleen asioita, joita ei sallisi sinulle? Selkeästikään teillä ei ole samat säännöt tuossa parisuhteessa.
Olin vastaavanlaisessa tilanteessa kuin sinä, sellaisen 10 vuotta sitten. Monta vuotta siinä parisuhteessa yritin muuttaa omaa tapaani reagoida ja ajatella. Yritin siis muuttua joksikuksi muuksi kuin olin parisuhteemme vuoksi. Miehen ei tarvinnut muuttaa käytöksessään mitään, vaikka loukkasi tunteitani jatkuvasti, ja oli samanlainen tilanne kuin sinulla nyt, että olisi ollut todella päreissään minulle, jos olisin tehnyt samoja asioita. Lopulta minulle riitti ja nostin kytkintä. Aikani epäilin ratkaisuni oikeellisuutta, mutta lopulta järki voitti ja tajusin, ettei tuo suhde todellakaan ollut minua varten.
Itse löysin puolison, joka huomioi tunteeni. Tuo edellinen suhde vaivasi tätä suhdetta todella monta vuotta sairaalloisen mustasukkaisuuden muodossa. Kuitenkin tämän puolison kanssa ja itse ja terapeutin kanssa työstämällä pääsin mustasukkaisuudesta kokonaan. Se on ihana tunne! Parisuhteessa se toinen osapuoli on kuitenkin aina sinun itsesi valitsema, ja pitäisi olla jos ei tärkein ihminen elämässä niin ainakin hyvin lähelle. Minulle tulee tunne, että sinä et ole sitä miehellesi.
Tuo entinen miesystäväni löysi itselleen vaimon, jonka kanssa on äärimmäisen onnellinen. Ihme kyllä, onni löytyi sellaisesta naisesta, joka pisti kampoihin niin, että mies muuttui. Olen onnellinen hänen puolestaan, heidän puolestaan. Ja tietysti omasta puolestani!
Nyt meni omien kokemusten kertomiseksi. No mutta tarkoitukseni oli kertoa Sinulle ap, että olen ollut vastaavanlaisessa tilanteessa, joten tyystyn pystymetsästä en huutele.
Sinulla on vapaus valita, kenen kanssa olet. Muista se.
Kiitos :/
Lähdin itse huonosta avioliitosta ja luulin löytäneenin nyt sellaisen joka kunnioittaa minua ja haluaa vain parastani ja nykyään todella nopeasti nousee karvat pystyyn, enkä voi sietää vähättelevää käytöstä ollenkaan. En periaatteessa haluaisi erota, mutta en tiedä pääsenkö tästä yli vai tulenko aina olemaan mustasukkainen ja hullu ja mies pelkää tekemisiään tai sanomisiaan.. Onko se reilua kummallekaan? Ei.. Ap
Sinun täytyy tutkia tunteitasi ihan toden teolla.
Ei tokikaan ole miestäsi kohtaan reilua, jos epäilet häntä syyttä. Tässä tilanteessa on vain kyseenalaista, ovatko epäilykset aiheettomia. Ainakin tuon naisen käytöksen perusteella kiinnostusta on siltä suunnalta ilmassa, ja toimimalla siten kuin toimi, mies ruokki niitä tunteita.
Ei myöskään ole reilua, että mies saa sinun mielesi samalla pahoittaen tehdä asioita, joita ei salli sinun tekevän.
Jos tuo tilanne olisi minun omalla kohdallani, miehessä saisi olla jotakin todella, todella, todella erityistä, että harkitsisin suhteen jatkamista. Haluan olla sellaisen ihmisen kanssa, joka välittää minun tunteistani, ja kyllä johonkin pisteeseen asti myös jaksaa ymmärtää menneisyyden taakkaa. Ennen kaikkea haluan olla parisuhteessa, jossa on yhteiset säännöt. Ja sellainen ilmapiiri, ettei tahallaan tehdä kiusaa toiselle ja satuteta, vaikka ärsyttäisikin.
Ehkä miehen työkaveri on seisottaja. Valitettavasti ystäväni on sellainen ja olen lähes 15 vuotta seurannut vierestä, miten hän pistää hurmausvaiheen päälle ja mahdollisimman monta lähipiirin miestä polvilleen. Hän on naimisissa, kahden lapsen äiti, yli nelikymppinen, ihan ok näköinen, muttei liian läpinäkyvällä kumisella tavalla. Miehet toisensa jälkeen jäävät odottamaan huomiota ja seksiä - jota ei koskaan tule. Hän nauttii huomiosta ja tavoittamattomana olemisesta.
Kuulostaa sille, että miehen työkaverikin voi olla hyvin parisuhteessa, avoliitossa ja vakiintunut - miesten huomio vain hivelee, eikä siinä tyttöystävät paljon paina. Itseasiassa päinvastoin. on kiva vetää pidempi korsi ja voittaa kiihottavuuskisa.
Ihan kyr*ähän tuo miehesi on.
Täällä porkka puhuu pas*aa.
Jos toisesta välittää niin on valmis ymmärtämään puolin ja toisin sekä pienentämään toisen kurjaa oloa ja väärinkäsitystä.
Tuota miehesi ei selkeästi tee. Laittaa vain lisää vettä myllyyn. Kysymys herää: onko mies kyr*ä vai petturi.
Ihan aiheesta ap suutut. Ei rakkaat ihmiset pahoita TAHALLAAN kumppaninsa mieltä ja valitse TOISTA Naisten ohi kumppanin!
Puhukaan muut mitä puhutte.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies oli idiootti. Reagoit ihan kuten minäkin olisin reagoinut, ja kaikki kaverini myös.
Kokeilepa vaihtaa osia: sinä hengailet miestyökaverisi kanssa ja valitset hänen seuransa baarissa poikaystäväsi sijaan. Luulenpa että lähes jokainen mies ottaisi nokkiinsa ja olisi mustasukkainen.
Jep. Ajattelin tässä lähteä afterworkeille erään työkaverin kanssa, josta mies oli joskus mustasukkainen. Ainakin muistaa miltä tuo tuntuu.
En yleensä kosta, mutta nyt ärsyttää niin paljon, että jotain pitää tehdä. :) Ap
Parisuhteen kannalta kuulostaa enemmän välejä rikkovalta kuin rakentavalta toimintatavalta.
Olen samaa mieltä. Terveessä parisuhteessa ei ole tarvetta kostamiselle, vaan asiat käsitellään juurikin rakentavalla tavalla. Voisit tuon asian ottaa miehesi kanssa puheeksi: miten hän reagoisi, jos lähtisit? Miltä hänestä tuntuisi? Ja sitten voisit kysyä, miksi sinun pitää sietää niitä tunteita, joita mies ei suostuisi sietämään. Miksi mies saa tehdä, mutta sinä et.
Vierailija kirjoitti:
Ihan kyr*ähän tuo miehesi on.
Täällä porkka puhuu pas*aa.
Jos toisesta välittää niin on valmis ymmärtämään puolin ja toisin sekä pienentämään toisen kurjaa oloa ja väärinkäsitystä.
Tuota miehesi ei selkeästi tee. Laittaa vain lisää vettä myllyyn. Kysymys herää: onko mies kyr*ä vai petturi.
Ihan aiheesta ap suutut. Ei rakkaat ihmiset pahoita TAHALLAAN kumppaninsa mieltä ja valitse TOISTA Naisten ohi kumppanin!
Puhukaan muut mitä puhutte.
TOISTA Naisten = TOISTA NAISTA
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies oli idiootti. Reagoit ihan kuten minäkin olisin reagoinut, ja kaikki kaverini myös.
Kokeilepa vaihtaa osia: sinä hengailet miestyökaverisi kanssa ja valitset hänen seuransa baarissa poikaystäväsi sijaan. Luulenpa että lähes jokainen mies ottaisi nokkiinsa ja olisi mustasukkainen.
Jep. Ajattelin tässä lähteä afterworkeille erään työkaverin kanssa, josta mies oli joskus mustasukkainen. Ainakin muistaa miltä tuo tuntuu.
En yleensä kosta, mutta nyt ärsyttää niin paljon, että jotain pitää tehdä. :) Ap
Parisuhteen kannalta kuulostaa enemmän välejä rikkovalta kuin rakentavalta toimintatavalta.
Olen samaa mieltä. Terveessä parisuhteessa ei ole tarvetta kostamiselle, vaan asiat käsitellään juurikin rakentavalla tavalla. Voisit tuon asian ottaa miehesi kanssa puheeksi: miten hän reagoisi, jos lähtisit? Miltä hänestä tuntuisi? Ja sitten voisit kysyä, miksi sinun pitää sietää niitä tunteita, joita mies ei suostuisi sietämään. Miksi mies saa tehdä, mutta sinä et.
Lisään vielä, että vaikka et voi tunteisiisi vaikuttaa, niin tekoihisi voit. Kannattaa tehdä sellaisia asioita, joita voi vuosikymmentenkin perästä muistella ylpeydellä. Tahallinen kiusanteko (=kostaminen) tuskin on sellainen, vaikka ymmärrän oikein hyvin, että tilanteessasi huvittaisi näpäyttää miestä siten. Ihan sinun itsesi takia suosittelen käyttäytymään asiallisesti ja aikuismaisesti, vaikka se onkin todella vaikeaa tällaisissa tilanteissa. Sinun on helpompi elää itsesi kanssa sitten. Ole tilanteen yläpuolella, ole sinä se fiksu.
On se aika erikoista, ettei sinua voi esitellä kenellekään. Mitä mies tuossa tilanteessa itse odotti? Että odotat yksiksesi aamuviiteen, kun hän juttelee työkaverien kanssa?