Lue keskustelun säännöt.
Missä asiassa ns. pitää tehdä kompromissi?
23.10.2017 |
Eli. Mies aloitti uudessa työpaikassa, missä eräs nainen koulutti hänet. Alusta asti antoi kuvan että on vanhempi ja "sillä on poikaystävä". Yleensä ei näin kuuluta mitään tuollaisia. No heti melkein aloituksen jälkeen he olivat fb kavereita (nainen kuulemma lisäsi). Tässä puolen vuoden aikana mies on jättänyt kertomatta että he käyvät lounaalla ja nainen aloitti saman harrastuksen kuin hän..
Viikonloppuna olimme juhlimass ja tämä nainen tuli sinne. Halasi miestäni ja jäi juoruamaan. Minua ei esitelty. Jotenkin siinä vaiheessa minulla meni kuppinurin ja lähdin kotiin. Mies jäi baariin ja tuli vasta 5 jälkeen kotiin.
Oli jäänyt sinne 3h tämän naisen kanssa ja 1,5 odottanut taksia sen kanssa, vaikka nainen asui reilun km päässä..
En usko että on pettänyt, mutta luotto meni. Ja sydän aivan murskana. Mies sanoo, että oli vihainen minulle, ei halunnut tulla kotiin, ja jäi sen työkaverin kanssa, vaikka tiesi että juuri siitä ihmisestä olin ärsyyntynyt..
Nainen on parisuhteessa ja juuri ostanut asunnon miehensä kanssa, mutta..
Olenko aivan kohtuuton tässä? Mitä minun pitäisi tehdä?
Mies suhteen alussa ei osannut kertoa kenellekään että on minun kanssani ja siitä ehkä tämä ihme fiilis, että miksi minua piilotellaan? Mies aina sanoo, että on ylpeä että on kanssani ja haluaa naimisiin ja näin. Mutta. Olen herkkä ja luottamukseni katoaa nopeasti...
Pitäisikö antaa olla ja jatkaa elämää vai erota? Kaikki muuten hyvin, eikä ongelmia ole. Mies ei käy ikinä baareissa ilman minua ja viihtyy kotona.
Sanoin hänelle että otetaan pieni tauko, ja kokeilee millaista olisi olla sinkkuna, jos se onkin sitä mitä haluaa..
Meillä ei ole lapsia.
Kommentit (48)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies oli idiootti. Reagoit ihan kuten minäkin olisin reagoinut, ja kaikki kaverini myös.
Kokeilepa vaihtaa osia: sinä hengailet miestyökaverisi kanssa ja valitset hänen seuransa baarissa poikaystäväsi sijaan. Luulenpa että lähes jokainen mies ottaisi nokkiinsa ja olisi mustasukkainen.
Jep. Ajattelin tässä lähteä afterworkeille erään työkaverin kanssa, josta mies oli joskus mustasukkainen. Ainakin muistaa miltä tuo tuntuu.
En yleensä kosta, mutta nyt ärsyttää niin paljon, että jotain pitää tehdä. :) Ap
Parisuhteen kannalta kuulostaa enemmän välejä rikkovalta kuin rakentavalta toimintatavalta.
Olen samaa mieltä. Terveessä parisuhteessa ei ole tarvetta kostamiselle, vaan asiat käsitellään juurikin rakentavalla tavalla. Voisit tuon asian ottaa miehesi kanssa puheeksi: miten hän reagoisi, jos lähtisit? Miltä hänestä tuntuisi? Ja sitten voisit kysyä, miksi sinun pitää sietää niitä tunteita, joita mies ei suostuisi sietämään. Miksi mies saa tehdä, mutta sinä et.
Lisään vielä, että vaikka et voi tunteisiisi vaikuttaa, niin tekoihisi voit. Kannattaa tehdä sellaisia asioita, joita voi vuosikymmentenkin perästä muistella ylpeydellä. Tahallinen kiusanteko (=kostaminen) tuskin on sellainen, vaikka ymmärrän oikein hyvin, että tilanteessasi huvittaisi näpäyttää miestä siten. Ihan sinun itsesi takia suosittelen käyttäytymään asiallisesti ja aikuismaisesti, vaikka se onkin todella vaikeaa tällaisissa tilanteissa. Sinun on helpompi elää itsesi kanssa sitten. Ole tilanteen yläpuolella, ole sinä se fiksu.
Niin kai.. Haluaisin vain juosta karkuun ja unohtaa koko mies, tai jäädä ja kostaa. En vain usko häntä, kun sanoo ettei ole mitään meneillään, eikä tule. En pysty uskomaan. Koko mun kroppa huutaa "se tulee pettämään, niillä on jotain meneillään". Kuka oikeasti odotta 1,5h taksia ja viettää 3h baarissa aikaa, jos ei muka ole mitään kiinnostusta? ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies oli idiootti. Reagoit ihan kuten minäkin olisin reagoinut, ja kaikki kaverini myös.
Kokeilepa vaihtaa osia: sinä hengailet miestyökaverisi kanssa ja valitset hänen seuransa baarissa poikaystäväsi sijaan. Luulenpa että lähes jokainen mies ottaisi nokkiinsa ja olisi mustasukkainen.
Jep. Ajattelin tässä lähteä afterworkeille erään työkaverin kanssa, josta mies oli joskus mustasukkainen. Ainakin muistaa miltä tuo tuntuu.
En yleensä kosta, mutta nyt ärsyttää niin paljon, että jotain pitää tehdä. :) Ap
Parisuhteen kannalta kuulostaa enemmän välejä rikkovalta kuin rakentavalta toimintatavalta.
Olen samaa mieltä. Terveessä parisuhteessa ei ole tarvetta kostamiselle, vaan asiat käsitellään juurikin rakentavalla tavalla. Voisit tuon asian ottaa miehesi kanssa puheeksi: miten hän reagoisi, jos lähtisit? Miltä hänestä tuntuisi? Ja sitten voisit kysyä, miksi sinun pitää sietää niitä tunteita, joita mies ei suostuisi sietämään. Miksi mies saa tehdä, mutta sinä et.
Lisään vielä, että vaikka et voi tunteisiisi vaikuttaa, niin tekoihisi voit. Kannattaa tehdä sellaisia asioita, joita voi vuosikymmentenkin perästä muistella ylpeydellä. Tahallinen kiusanteko (=kostaminen) tuskin on sellainen, vaikka ymmärrän oikein hyvin, että tilanteessasi huvittaisi näpäyttää miestä siten. Ihan sinun itsesi takia suosittelen käyttäytymään asiallisesti ja aikuismaisesti, vaikka se onkin todella vaikeaa tällaisissa tilanteissa. Sinun on helpompi elää itsesi kanssa sitten. Ole tilanteen yläpuolella, ole sinä se fiksu.
Niin kai.. Haluaisin vain juosta karkuun ja unohtaa koko mies, tai jäädä ja kostaa. En vain usko häntä, kun sanoo ettei ole mitään meneillään, eikä tule. En pysty uskomaan. Koko mun kroppa huutaa "se tulee pettämään, niillä on jotain meneillään". Kuka oikeasti odotta 1,5h taksia ja viettää 3h baarissa aikaa, jos ei muka ole mitään kiinnostusta? ap
Ei kukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies oli idiootti. Reagoit ihan kuten minäkin olisin reagoinut, ja kaikki kaverini myös.
Kokeilepa vaihtaa osia: sinä hengailet miestyökaverisi kanssa ja valitset hänen seuransa baarissa poikaystäväsi sijaan. Luulenpa että lähes jokainen mies ottaisi nokkiinsa ja olisi mustasukkainen.
Jep. Ajattelin tässä lähteä afterworkeille erään työkaverin kanssa, josta mies oli joskus mustasukkainen. Ainakin muistaa miltä tuo tuntuu.
En yleensä kosta, mutta nyt ärsyttää niin paljon, että jotain pitää tehdä. :) Ap
Parisuhteen kannalta kuulostaa enemmän välejä rikkovalta kuin rakentavalta toimintatavalta.
Olen samaa mieltä. Terveessä parisuhteessa ei ole tarvetta kostamiselle, vaan asiat käsitellään juurikin rakentavalla tavalla. Voisit tuon asian ottaa miehesi kanssa puheeksi: miten hän reagoisi, jos lähtisit? Miltä hänestä tuntuisi? Ja sitten voisit kysyä, miksi sinun pitää sietää niitä tunteita, joita mies ei suostuisi sietämään. Miksi mies saa tehdä, mutta sinä et.
Lisään vielä, että vaikka et voi tunteisiisi vaikuttaa, niin tekoihisi voit. Kannattaa tehdä sellaisia asioita, joita voi vuosikymmentenkin perästä muistella ylpeydellä. Tahallinen kiusanteko (=kostaminen) tuskin on sellainen, vaikka ymmärrän oikein hyvin, että tilanteessasi huvittaisi näpäyttää miestä siten. Ihan sinun itsesi takia suosittelen käyttäytymään asiallisesti ja aikuismaisesti, vaikka se onkin todella vaikeaa tällaisissa tilanteissa. Sinun on helpompi elää itsesi kanssa sitten. Ole tilanteen yläpuolella, ole sinä se fiksu.
Niin kai.. Haluaisin vain juosta karkuun ja unohtaa koko mies, tai jäädä ja kostaa. En vain usko häntä, kun sanoo ettei ole mitään meneillään, eikä tule. En pysty uskomaan. Koko mun kroppa huutaa "se tulee pettämään, niillä on jotain meneillään". Kuka oikeasti odotta 1,5h taksia ja viettää 3h baarissa aikaa, jos ei muka ole mitään kiinnostusta? ap
Kiinnostus ja pettäminen on kyllä eri asioita. Kiinnostunut voit tietenkin olla ystävän tai työkaverin seurasta vaikka et hänen kanssaan olisi valmis pettämään tai kiinnostus ei millään tavalla ole seksuaalista tai kiinnostusta suhteeseen hänen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä toisiaan rakastavat ihmiset välillä sortuu siihen että haluavat tahallaan ärsyttää toista tai kostaa hänelle oman mielipahansa vaikka tietävät sen satuttavan. Joskus tilanne syntyy siitä että ollaan mustasukkaisia puolin ja toisin joskus jostakin muusta.
Näin. Ja syy on se, että jokainen meistä on kaikkine vahvuuksineenkin myös heikko ja keskeneräinen ihmisrääpäle. Tärkeintä näissä tilanteissa on tehdä itselle selväksi se, kuinka tärkeästä suhteesta/ihmisestä on kyse. Mikäli sisimmässään tietää, että tätä ihmistä minun ei ole vara menettää pienet, ja vähän suuremmatkin, konfliktit asettuvat oikeisiin mittasuhteisiin. Hyvä itsetuntemus on avain hyvään parisuhteeseen, eivät minun tai parisuhteen toisen osapuolen yksittäiset teot tai tekemättä jättämiset.
Tsemppiä nuorille pareille toivottaa 38 vuotta naimisissa ollut!
Voi olla että miehesi ei ole kiinnostunut naisesta siinä mielessä, mutta nainen vaikuttaa kiinnostunelta, ja siinä on aina riskinsä jos pistää kaiken viehätysvoimansa kehiin. Vielä mustasukkainen (vaikkakin oikeutetusti) kuvioon, ja soppa on valmis.
Mietin, miksi hyväksyit sen että miehesi ei esitellyt sinua? Minä olisin sanonut miehelle että hei, esittelepäs, kuka tämä viehättävä nainen on (vähän tulisia hiiliä;) ), ja sitten olisin ollut oikein erityisen ystävällinen ja hurmaava ja iloinen ja itsevarma itse. Olisin yrittänyt tutustua itse paremmin tähän naiseen, koska jos hän tykästyisi minuun, ehkä ei haluaisi pettää niin hanakasti. Ja olisi vähemmän tilaa mieheni jutella hänen kanssaan. Vähän oveluuttakin, kanssasiskot! Ja voihan olla, että tämä josta olin mustasukkainen, osoittautuisi oikeasti mukavaksi ihmiseksi, voisimmehan vaikka ystävystyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
*mustasukkainen tyttöystävä, edelliseen...
Vierailija kirjoitti:
Voi olla että miehesi ei ole kiinnostunut naisesta siinä mielessä, mutta nainen vaikuttaa kiinnostunelta, ja siinä on aina riskinsä jos pistää kaiken viehätysvoimansa kehiin. Vielä mustasukkainen (vaikkakin oikeutetusti) kuvioon, ja soppa on valmis.
Mietin, miksi hyväksyit sen että miehesi ei esitellyt sinua? Minä olisin sanonut miehelle että hei, esittelepäs, kuka tämä viehättävä nainen on (vähän tulisia hiiliä;) ), ja sitten olisin ollut oikein erityisen ystävällinen ja hurmaava ja iloinen ja itsevarma itse. Olisin yrittänyt tutustua itse paremmin tähän naiseen, koska jos hän tykästyisi minuun, ehkä ei haluaisi pettää niin hanakasti. Ja olisi vähemmän tilaa mieheni jutella hänen kanssaan. Vähän oveluuttakin, kanssasiskot! Ja voihan olla, että tämä josta olin mustasukkainen, osoittautuisi oikeasti mukavaksi ihmiseksi, voisimmehan vaikka ystävystyä.
Minä tuskin olisin kaivannut ketään esittelemään itseäni, olisin todennäköisesti tehnyt sen itse jos esittelyä olisin halunnut. "Moi! Oletteko te työkavereita vai tunnetteko jostakin muualta, minä olen Liisa, Matin poikaystävä".
Olen kyllä erimieltä. Kyllä toisiaan rakastavat ihmiset välillä sortuu siihen että haluavat tahallaan ärsyttää toista tai kostaa hänelle oman mielipahansa vaikka tietävät sen satuttavan. Joskus tilanne syntyy siitä että ollaan mustasukkaisia puolin ja toisin joskus jostakin muusta.