"Yliopistoaloista keskimäärin heikoimmilla ylioppilastuloksilla päästään lukemaan kasvatustieteitä."

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kasvatustietetä lukemaan mennessä pitää selvitä vakava-kokeesta. Se on todella vaikea pääsykoe ja ala on todella kilpailtu. Voi olla, että kaksiosaisessa pääsykokeessa pärjääminen korostuu ylppäritodistusta enemmän tuosta syystä. Todellakin karsii porukkaa. Myös soveltuvuustesteissä karsiutuu ns. kympin tyttöjä paljon. Testataan sosiaalisia taitoja, ryhmän johtajuustaitoja, hermojen hallintaa, ilmaisukykyä, esiintymiskykyä... ujot tippuu.

Vakava vaativa koe? HALOO! Sehän on ihan hubbabubbaa muutama sata sivua. Mitään ei tarkkaan tarvi opetella, hyvällä yleissivistyksellä ja hahmotuksella pääsee pitkälle. Nuoret kiljuu, että kysytään vuosilukuja. Todellisuudessa kysytään hahmotuskykyä ja nekin asettuu ihan logiikan mukaan. Esim. materiaalissa lukee vaikka (kuvitteellinen), että fasistisia urheilujärjestöjä ihaileva seura xx perustettiin 1931. Sitten kokeessa lukee, että fasistisia urheilujärjestöjä ihaileva seura xx perustettiin: a) 1890-luvulla, b) 1910-luvulla, c) 1930-luvulla ja d) 1960-luvulla. Eikö ton nyt pysty muutenkin päättelemään? Nämä kuuluisat lukukysymykset on usein sellaisia, että ne pystyy yleissivistyksellä jo klaaraamaan ja lukiessa jää ajanjakso hyvin mieleen, kun osaa asettaa asian isompaan asiayhteyteen.

Voin sanoa, että luin Vakava-materiaalia tasan kaksi päivää huolella ja sain erinomaiset pisteet, skaalattuna ihan melkein täydet. Kaveri luki päivän enemmän ja lopputulos oli samaa luokkaa. Sitten nää jotkut lukee 3kk ja ei silti pärjää siinä. Lukutekniikassa ja asioiden oppimisessa on ongelmaa, tankataan jotain epäoleellista eikä saada ideasta ja kokonaisuudesta kiinni.

Olen ollut yliopiston pääsykokeissa luonnontieteelliseen, humanistiseen ja käyttäytymistieteelliseen. Vakava oli selvästi vaativin. Erityisen hankalan siitä tekee miinuspisteet. Materiaali tuntuu yksinkertaiselta, mutta koe on todella hankala ja vaatii esim. tilastotieteen hallintaa vaikka sitä ei materiaaleissa alaviitteitä enempää olekaan.

Vierailija kirjoitti:

En ihmettele. Vilkaisin kerran vakava-koetta ja täytyy sanoa, että helpoin pääsykoe jonka olen nähnyt. En ole lukenut yhtäkään alan opusta, mutta hyvällä yleistiedolla ja päättelykyvyllä saa helposti vähintään 90 % tehtävistä oikein. Ehkä olisi järkevää muuttaa koetta hieman vaativammaksi?

Miksi mielestäsi koetta pitäisi muutta vaativammaksi, kun se jo nykyiselläänkin erottelee/karsii hakijoita riittävästi? Mitä lisäarvoa olisi sillä, että koe olisi nykyistä vaikeampi?

Vierailija kirjoitti:

En ihmettele. Vilkaisin kerran vakava-koetta ja täytyy sanoa, että helpoin pääsykoe jonka olen nähnyt. En ole lukenut yhtäkään alan opusta, mutta hyvällä yleistiedolla ja päättelykyvyllä saa helposti vähintään 90 % tehtävistä oikein. Ehkä olisi järkevää muuttaa koetta hieman vaativammaksi?

Vilkasitko myös oikeita vastauksia? Ne saatto nimittäin olla muuta kun mitä itse hyvällä yleistiedolla ja mahtavalla päättelykyvylläs luulet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ihmettele. Vilkaisin kerran vakava-koetta ja täytyy sanoa, että helpoin pääsykoe jonka olen nähnyt. En ole lukenut yhtäkään alan opusta, mutta hyvällä yleistiedolla ja päättelykyvyllä saa helposti vähintään 90 % tehtävistä oikein. Ehkä olisi järkevää muuttaa koetta hieman vaativammaksi?

Vilkasitko myös oikeita vastauksia? Ne saatto nimittäin olla muuta kun mitä itse hyvällä yleistiedolla ja mahtavalla päättelykyvylläs luulet.

Tottakai. En ole idiootti, kuten ilmeisesti jotkut kokeeseen osallistuvat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ihmettele. Vilkaisin kerran vakava-koetta ja täytyy sanoa, että helpoin pääsykoe jonka olen nähnyt. En ole lukenut yhtäkään alan opusta, mutta hyvällä yleistiedolla ja päättelykyvyllä saa helposti vähintään 90 % tehtävistä oikein. Ehkä olisi järkevää muuttaa koetta hieman vaativammaksi?

Miksi mielestäsi koetta pitäisi muutta vaativammaksi, kun se jo nykyiselläänkin erottelee/karsii hakijoita riittävästi? Mitä lisäarvoa olisi sillä, että koe olisi nykyistä vaikeampi?

Jos kerran karsii, niin selvä sitten. Ei ole tarvetta muuttaa vaikeammaksi.

Ei kyllä tarvitse enää ihmetellä, miksi kasvatustiedettä pääsee lukemaan huonoimmilla arvosanoilla. Eihän kaikkien yliopisto-opiskelijoiden edes tarvitse olla keskivertoa älykkäämpiä. Etenkin opettajalle tärkeämpää on varmasti se, että on muuten alalle soveltuva.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ihmettele. Vilkaisin kerran vakava-koetta ja täytyy sanoa, että helpoin pääsykoe jonka olen nähnyt. En ole lukenut yhtäkään alan opusta, mutta hyvällä yleistiedolla ja päättelykyvyllä saa helposti vähintään 90 % tehtävistä oikein. Ehkä olisi järkevää muuttaa koetta hieman vaativammaksi?

Vilkasitko myös oikeita vastauksia? Ne saatto nimittäin olla muuta kun mitä itse hyvällä yleistiedolla ja mahtavalla päättelykyvylläs luulet.

Tottakai. En ole idiootti, kuten ilmeisesti jotkut kokeeseen osallistuvat.

No onnea vain. Olet varmaan jonkinmoinen nero. Esim. HY:n luokanopettajakoulutuksen vakavakokeeseen vuonna 2016 osallistui 1300 ja risat ihmistä. Näistä reilut kaksisataa pyydettiin haastatteluun. Sisään pääsi 120. Kaikki eivät voi olla tuollaisia ylivoimaisia älykköjä jotka noin vain marssivat sisään minne tahtovat.

Et ole lukenut vakava-koetta, jos et tiedä että materiaali julkistetaan 4-5 viikkoa ennen koepäivää. Siinä on se kuukausi aikaa lukea.

Tuonne kasvatustieteen alalle hakee hyvin sekalaista seurakuntaa, hyvin erilaisista taustoista, täysin erilaisella menestyksellä aikaisemmissa lukio-opinnoissa. Esim. lääketieteen ja oikeustieteen hakijat ovat paljon homogeenisempi joukko. Varsinkin jossain lääkiksessä tietyt laajat matemaattis-luonnontieteelliset opinnot ovat taustalla jossain muodossa lähes kaikilla. Jos oikeasti olet matemaattisesti lahjakas, voit hyvin päästä lääkäriksi. Kasvatustieteellisille aloille haetaan myös persoonia ja tietynlaisia tyyppejä. Riippuu vähän siitäkin, kuka siellä on valitsemassa, joten aika hakuammuntaa pelkän opiskelumenestyksen puolesta.

Vierailija kirjoitti:

Et ole lukenut vakava-koetta, jos et tiedä että materiaali julkistetaan 4-5 viikkoa ennen koepäivää. Siinä on se kuukausi aikaa lukea.

Lisäksi kokeen tekemiseen on aikaa vain 2 tuntia, ja tehtäviä kuitenkin sen verran, ettei kovin montaa minuuttia per tehtävä jää aikaa pohdiskella oikeaa vastausta..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et ole lukenut vakava-koetta, jos et tiedä että materiaali julkistetaan 4-5 viikkoa ennen koepäivää. Siinä on se kuukausi aikaa lukea.

Lisäksi kokeen tekemiseen on aikaa vain 2 tuntia, ja tehtäviä kuitenkin sen verran, ettei kovin montaa minuuttia per tehtävä jää aikaa pohdiskella oikeaa vastausta..

Lisäksi miinuspisteet on otettava koko ajan huomioon. Eri tehtävien vääristä ratkaisuista saa eri määrän rangaistuspisteitä ja jatkuvasti kokeen edetessä on mietittävä millä riskillä uskaltaa vastata. -1 kysymykseen uskaltaa vastata vaikka ei ole ihan varmakaan, mutta jo yhteen -3 kysymykseen vastaaminen voi tiputtaa jatkoonpääsypisterajan alapuolelle.

Vierailija kirjoitti:

En ihmettele. Vilkaisin kerran vakava-koetta ja täytyy sanoa, että helpoin pääsykoe jonka olen nähnyt. En ole lukenut yhtäkään alan opusta, mutta hyvällä yleistiedolla ja päättelykyvyllä saa helposti vähintään 90 % tehtävistä oikein. Ehkä olisi järkevää muuttaa koetta hieman vaativammaksi?

Joskus alan oppimateriaalia kahlanneena mieleen tuli, että tehokas ihminen olisi saanut saman viestin sanotuksi kolmasosalla tekstiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ihmettele. Vilkaisin kerran vakava-koetta ja täytyy sanoa, että helpoin pääsykoe jonka olen nähnyt. En ole lukenut yhtäkään alan opusta, mutta hyvällä yleistiedolla ja päättelykyvyllä saa helposti vähintään 90 % tehtävistä oikein. Ehkä olisi järkevää muuttaa koetta hieman vaativammaksi?

Joskus alan oppimateriaalia kahlanneena mieleen tuli, että tehokas ihminen olisi saanut saman viestin sanotuksi kolmasosalla tekstiä.

Kasvatustieteissä sanotaan helppoja asioita monimutkaisesti ja pitkästi. Oikeissa tieteissä sanotaan vaikeita asioita lyhyesti

Pitäisikö nyt tuntea itsensä tyhmemmäksi kuin muut korkeakoulukoulutetut?  

Osaaminen, taidot ja kyvyt tulevat parhaiten todistetuksi työelämässä, opettajuus vaatii

monenlaisia taitoja, paineen sietoa, tunne- ja vuorovaikutustaitoja, kykyä olla läsnä ja kannustaa ihmisestä esiin vahvuuksia ja sinnikkyyttä, vahvistaa luonteenvahvuuksia. 

Mikä on ap:n agenda - ei ainakaan minkään myönteisyyden herättäminen kanssaihmisissä. Onko se arvokasta ja lisääkö se hyvinvointia?  Millä oikeasti on väliä? 

No onhan tuo nyt selvä. Kasvatustieteilijöissä on aika paljon ihmisiä, joilla ei ole think outside the box -kykyä. Ei sitä kyllä mahdottomiin löydy mistään, mutta aika vähän tuolla.

Vierailija kirjoitti:

Pitäisikö nyt tuntea itsensä tyhmemmäksi kuin muut korkeakoulukoulutetut?  

Osaaminen, taidot ja kyvyt tulevat parhaiten todistetuksi työelämässä, opettajuus vaatii

monenlaisia taitoja, paineen sietoa, tunne- ja vuorovaikutustaitoja, kykyä olla läsnä ja kannustaa ihmisestä esiin vahvuuksia ja sinnikkyyttä, vahvistaa luonteenvahvuuksia. 

Mikä on ap:n agenda - ei ainakaan minkään myönteisyyden herättäminen kanssaihmisissä. Onko se arvokasta ja lisääkö se hyvinvointia?  Millä oikeasti on väliä? 

Pitäisi. Jos valitsee helpon diipadaapan, niin pitää hyväksyä, että sua kohdellaan helpon diipadaapan opiskelijana

Vierailija kirjoitti:

Kasvatustieteilijöissä on aika paljon ihmisiä, joilla ei ole think-kykyä.

Korjattu :D

Mielestäni taas nimenomaan opettajilla on usein taito reflektoida ja nähdä asioita monesta näkökulmasta.  

Ei minua kukaan kohtele helpon diipadaapan opiskelijana, koska olen työelämässä. Lisäksi minulla on tutkinto Aalto-yliopistosta ja kymmenen vuoden työkokemus siellä opiskelemastani alasta.  Eiköhän suhtautuminen työelämässä perustu substanssiin eikä ennakkoluuloihin ja hölmöihin ranking-listauksiin. 

Tuo varmaan vielä vahvistuu tulevaisuudessa, kun pääsykokeista nyt aletaan luopua. Lukiossa on yllättävän paljon kympin oppilaita, joille ei ole selvää, minne haluaa opiskelemaan. Jos arvosanoilla pääsee sekä oikikseen että kasvatustieteeseen, kumpaan valinta kallistuu, kun molemmat ovat mahdollisia?

Itse en todellakaan tiennyt vielä abivuoden jouluna, ja katsoin juurikin omista arvosanoistani, että minkä alan pääsykoekirjat pistän tilaukseen. Otin oikiksen kirjat ja ajattelin, että jos en pääse sisään, menen äikänopeksi. Ei tarvinnut koskaan lukea äikän kirjoja onneksi. Ihan näin sivuhuomautuksena - oikis on kyllä omasta mielestäni aika lusmuhommaa pääsykoeurakkaan nähden. Viikossa peräti 10h koulua ja tenteistä selviää tärpeilllä. Ja hopsin mukaan etenen.