"Yliopistoaloista keskimäärin heikoimmilla ylioppilastuloksilla päästään lukemaan kasvatustieteitä."

Vierailija kirjoitti:

Tuore tutkimus: Näille opis­ke­lua­loil­le mennään kovimmilla yo-papereilla

"Arvosanakärki ei ole yllätys. Lääketieteen opinnot keräävät keskimäärin Suomen kovimmat ylioppilaskirjoittajat. Toiseksi kovin karsinta on psykologiassa, kolmanneksi ylsivät oikeustieteet.

Yliopistoaloista keskimäärin heikoimmilla ylioppilastuloksilla päästään lukemaan kasvatustieteitä. Toiseksi vähiten ylioppilaspapereilla on painoarvoa maa- ja metsätaloustieteissä, kolmanneksi vähiten taideaineissa sekä teologiassa.

- Kasvatustieteet on kilpailtu ala. Päällimmäinen merkitys ei kuitenkaan kaikissa koulutusohjelmissa ole kovilla arvosanoilla, vaan alalle sopivia ihmisiä haetaan myös soveltuvuusarvioinneilla, kertoo Avain-tutkimusryhmän vetäjä, Oulun yliopiston professori Jouni Pursiainen."

http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/tuore-tutkimus-naille-opiskelualoi…

On siis myytti, että luokanopettajat ovat elämästä ymmärtämättömiä kympin tyttöjä? Pikemminkin kasin tyttöjä?

Otapa huomioon, että kasvatustiedettä lukee pääaineena muutkin kuin opettajaopiskelijat. Ja nimenomaan se ei-opettajien kasvatustiede on perinteisesti ollut aika huuhaa-ala.

Yliopistoissa on erikseen kasvatustiedettä pääaineenaan lukevat ja sitten luokanopettajakoulutukseen hakeutuneet (soveltava kasvatustiede)

Luokanopettajilla tosin pääaine on myös (soveltava) kasvatustiede, mutta kursit poikkeaa hyvin paljon em. alasta. Lisäksi luokanopettajien opintoihin kuuluu pedagogiset opinnot ja opetettavien aineiden monialaiset opinnot. Kyse on siis kahdesta eri koulutusohjelmasta.

Kasvatustietetä lukemaan mennessä pitää selvitä vakava-kokeesta. Se on todella vaikea pääsykoe ja ala on todella kilpailtu. Voi olla, että kaksiosaisessa pääsykokeessa pärjääminen korostuu ylppäritodistusta enemmän tuosta syystä. Todellakin karsii porukkaa. Myös soveltuvuustesteissä karsiutuu ns. kympin tyttöjä paljon. Testataan sosiaalisia taitoja, ryhmän johtajuustaitoja, hermojen hallintaa, ilmaisukykyä, esiintymiskykyä... ujot tippuu.

Miksi haluat vähätellä tämän tutkimuksen avulla kasvatustieteen opiskelijoita?Oletko kenties lääkäri vai joku tuttusi luokanopettaja/opettaja kun näin tuot esiin tämän tutkimuksen.

Ja mä kun olen aina kuvitllut, että ne heikoimmat arvosanat on tknillisiin yliopsitoihin menevillä, jotka nyt ei tarvi kuin matematiikaa.

Sinänsä en näe, mitä väliä jollain yo-arvosanoilla on, kun puhutaan maisteriksi valmistuvista ihmisistä. Edelliset meriitit menettävät aina merkityksensä heti seuraavalla tasolla.

Vierailija kirjoitti:

Ja mä kun olen aina kuvitllut, että ne heikoimmat arvosanat on tknillisiin yliopsitoihin menevillä, jotka nyt ei tarvi kuin matematiikaa.

Miksi olisi heikot arvosanat? Teknisten alojen "helppo" sisäänpääsy johtuu siitä, että niin harva lukee pitkää matikkaa/fysiikkaa/kemiaa, joten kun on näitä lukenut, pääsee aika varmasti sisään. Ne eivät juurikaan edes hae, jotka eivät ole näitä aineita lukiossa opiskelleet. Kun taas esim. kasvatustieteen hakuun ei ole tällaista jo lukiovaiheessa tapahtunutta "karsintaa" ja hakijoita on paljon enemmän, jolloin tilastoissa näkyy, että sinne on vaikea päästä.

Lukemaan?!?

Vierailija kirjoitti:

Ja mä kun olen aina kuvitllut, että ne heikoimmat arvosanat on tknillisiin yliopsitoihin menevillä, jotka nyt ei tarvi kuin matematiikaa.

Katsos kun siitä terveystiedosta saa paljon vähemmällä vaivalla kympin kuin esimerkiksi laajasta matematiikasta tai fysiikasta!

Vierailija kirjoitti:

Kasvatustietetä lukemaan mennessä pitää selvitä vakava-kokeesta. Se on todella vaikea pääsykoe ja ala on todella kilpailtu. Voi olla, että kaksiosaisessa pääsykokeessa pärjääminen korostuu ylppäritodistusta enemmän tuosta syystä. Todellakin karsii porukkaa. Myös soveltuvuustesteissä karsiutuu ns. kympin tyttöjä paljon. Testataan sosiaalisia taitoja, ryhmän johtajuustaitoja, hermojen hallintaa, ilmaisukykyä, esiintymiskykyä... ujot tippuu.

Vakava vaativa koe? HALOO! Sehän on ihan hubbabubbaa muutama sata sivua. Mitään ei tarkkaan tarvi opetella, hyvällä yleissivistyksellä ja hahmotuksella pääsee pitkälle. Nuoret kiljuu, että kysytään vuosilukuja. Todellisuudessa kysytään hahmotuskykyä ja nekin asettuu ihan logiikan mukaan. Esim. materiaalissa lukee vaikka (kuvitteellinen), että fasistisia urheilujärjestöjä ihaileva seura xx perustettiin 1931. Sitten kokeessa lukee, että fasistisia urheilujärjestöjä ihaileva seura xx perustettiin: a) 1890-luvulla, b) 1910-luvulla, c) 1930-luvulla ja d) 1960-luvulla. Eikö ton nyt pysty muutenkin päättelemään? Nämä kuuluisat lukukysymykset on usein sellaisia, että ne pystyy yleissivistyksellä jo klaaraamaan ja lukiessa jää ajanjakso hyvin mieleen, kun osaa asettaa asian isompaan asiayhteyteen.

Voin sanoa, että luin Vakava-materiaalia tasan kaksi päivää huolella ja sain erinomaiset pisteet, skaalattuna ihan melkein täydet. Kaveri luki päivän enemmän ja lopputulos oli samaa luokkaa. Sitten nää jotkut lukee 3kk ja ei silti pärjää siinä. Lukutekniikassa ja asioiden oppimisessa on ongelmaa, tankataan jotain epäoleellista eikä saada ideasta ja kokonaisuudesta kiinni.

Harva varmaan hakee lukemaan kasvatustieteitä ensisijaisesti. Ensisijaisesti haetaan luokanopettajaksi, lastentarhanopettajaksi ja erityisopeksi. Ne, jotka eivät päässe yllä mainittuihin, menee sinne yleiseen kasvatustieteisiin, josta artikkelissa ehkä puhutaan. Tosin yllä mainituissa koulutusohjelmissa soveltuvuuskokeilla on lähes kaikki painoarvo, joten yo-arvosanoilla ei ole merkitystä.

Luokanopettajaksi haetaan hyviä tyyppejä, arvosanat ovat sivuosassa. En tiedä, millainen "koulu" OKL nykyisin on. Ennen siellä sai ainakin tehdä gradunkin ja opinnaäytetyötkin ns. parityönä. Kuulostaa tietysti vähän hassulta systeemiltä. Henkilökohtaisesti uskon, että eri tieteenalojen edellytykset tarjota ihmiselle taitoja kriittiseen tieteelliseen ajatteluun poikkeavat erittäin paljon toisistaan. Tunnen aika monia ns. "korkeakoulutettuja", jotka uskovat ihan höpöhöpöjuttuihin.

Ne tieteet, joilla ihmistä on helpointa hallita, ovat arvostetuimpia. Lääketiede, oikeustiede jne. Kasvatustieteen ongelma on se, ettei se perustu enää iskostukseen (indoktrinaatioon), vaan emansipaatioon, joka toimii silloin ylhäältä annettuja totuuksia vastaan. Emansipaation vuoksi moni potilas on lääkärille tosi vittumainen, kun potilaalla voi olla toisinaan omatkin aivot.

Tutkimuksessa eroteltiin koulutusaloittain, ei pääaineittain. Esim. "humanistiset tieteet", "kasvatustieteet". Luokanopettajakoulutus kuuluu kasvatustieteiden koulutusalaan.

Täällä lisätietoa tutkimuksesta:

http://www.oulu.fi/avain/node/46223

Sieltä löytyy mm. esitys "Erinomaiset arvosanat (L/E) aloittain" http://www.oulu.fi/sites/default/files/211/Erinomaiset_arvosanat_%28LE%…

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kasvatustietetä lukemaan mennessä pitää selvitä vakava-kokeesta. Se on todella vaikea pääsykoe ja ala on todella kilpailtu. Voi olla, että kaksiosaisessa pääsykokeessa pärjääminen korostuu ylppäritodistusta enemmän tuosta syystä. Todellakin karsii porukkaa. Myös soveltuvuustesteissä karsiutuu ns. kympin tyttöjä paljon. Testataan sosiaalisia taitoja, ryhmän johtajuustaitoja, hermojen hallintaa, ilmaisukykyä, esiintymiskykyä... ujot tippuu.

Vakava vaativa koe? HALOO! Sehän on ihan hubbabubbaa muutama sata sivua. Mitään ei tarkkaan tarvi opetella, hyvällä yleissivistyksellä ja hahmotuksella pääsee pitkälle. Nuoret kiljuu, että kysytään vuosilukuja. Todellisuudessa kysytään hahmotuskykyä ja nekin asettuu ihan logiikan mukaan. Esim. materiaalissa lukee vaikka (kuvitteellinen), että fasistisia urheilujärjestöjä ihaileva seura xx perustettiin 1931. Sitten kokeessa lukee, että fasistisia urheilujärjestöjä ihaileva seura xx perustettiin: a) 1890-luvulla, b) 1910-luvulla, c) 1930-luvulla ja d) 1960-luvulla. Eikö ton nyt pysty muutenkin päättelemään? Nämä kuuluisat lukukysymykset on usein sellaisia, että ne pystyy yleissivistyksellä jo klaaraamaan ja lukiessa jää ajanjakso hyvin mieleen, kun osaa asettaa asian isompaan asiayhteyteen.

Voin sanoa, että luin Vakava-materiaalia tasan kaksi päivää huolella ja sain erinomaiset pisteet, skaalattuna ihan melkein täydet. Kaveri luki päivän enemmän ja lopputulos oli samaa luokkaa. Sitten nää jotkut lukee 3kk ja ei silti pärjää siinä. Lukutekniikassa ja asioiden oppimisessa on ongelmaa, tankataan jotain epäoleellista eikä saada ideasta ja kokonaisuudesta kiinni.

Tässä on pointtinsa, mutta ei ihan noin yksinkertaista ole. Muutama kysymys voi olla noin, mutta kyllä suurin osa täytyy muistaa oikeasti ulkoa, mitä siellä kirjassa sanottin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuore tutkimus: Näille opis­ke­lua­loil­le mennään kovimmilla yo-papereilla

"Arvosanakärki ei ole yllätys. Lääketieteen opinnot keräävät keskimäärin Suomen kovimmat ylioppilaskirjoittajat. Toiseksi kovin karsinta on psykologiassa, kolmanneksi ylsivät oikeustieteet.

Yliopistoaloista keskimäärin heikoimmilla ylioppilastuloksilla päästään lukemaan kasvatustieteitä. Toiseksi vähiten ylioppilaspapereilla on painoarvoa maa- ja metsätaloustieteissä, kolmanneksi vähiten taideaineissa sekä teologiassa.

- Kasvatustieteet on kilpailtu ala. Päällimmäinen merkitys ei kuitenkaan kaikissa koulutusohjelmissa ole kovilla arvosanoilla, vaan alalle sopivia ihmisiä haetaan myös soveltuvuusarvioinneilla, kertoo Avain-tutkimusryhmän vetäjä, Oulun yliopiston professori Jouni Pursiainen."

http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/tuore-tutkimus-naille-opiskelualoi…

On siis myytti, että luokanopettajat ovat elämästä ymmärtämättömiä kympin tyttöjä? Pikemminkin kasin tyttöjä?

Otapa huomioon, että kasvatustiedettä lukee pääaineena muutkin kuin opettajaopiskelijat. Ja nimenomaan se ei-opettajien kasvatustiede on perinteisesti ollut aika huuhaa-ala.

Olen juuri tuollainen huuhaa-kasvatustieteilijä, valmistunut vuonna 2002, yo-todistuksen keskiarvo 8.4 ja kirjoitin vain 2 laudaturia. Kuukausitulot brutto vähän yli 6800 e. Jos olisin opettaja, tilini olisi puolikas nykyisestä. Eläköön siis HR ja rekrytoinnit.

Ylioppilaskirjoitukset eivät kovin paljon kerro miten pärjää yliopistossa. Itse olen saanut parhaimmat arvosanat yliopistossa ja koen, että olen oikealla alalla kasvatustieteissä. Yleistä kasvatustiedettä lukevat voivat hakea ja suorittaa pedagogiset opinnot, niin kuin moni opiskelukaverini on tehnyt. Pedat voi suorittaa myös suht iisisti myöhemmin elämässäkin. Yleisestä kasvatustieteestä ei valmistu luokanopettajaksi eikä moni edes halua. Kasvatustieteilijät voivat toimia muissakin tehtävissä kuin opeina. Myös opiskeluajan oman alan työkokemuksella ja sivuaineilla on merkitystä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja mä kun olen aina kuvitllut, että ne heikoimmat arvosanat on tknillisiin yliopsitoihin menevillä, jotka nyt ei tarvi kuin matematiikaa.

Katsos kun siitä terveystiedosta saa paljon vähemmällä vaivalla kympin kuin esimerkiksi laajasta matematiikasta tai fysiikasta!

No itse sain sen kyllä paljon vähemmällä vaivalla nimenomaan matematiikasta. Siinähän ei tarvinnut varsinaisesti lukea eikä tankata mitään: riitti, kun tajusi. Silti yo-arvosanoilla ei mun mielestä ole mitään väliä enää yo:n sisäänpääsytuloksien saapumista seuraavana päivänä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kasvatustietetä lukemaan mennessä pitää selvitä vakava-kokeesta. Se on todella vaikea pääsykoe ja ala on todella kilpailtu. Voi olla, että kaksiosaisessa pääsykokeessa pärjääminen korostuu ylppäritodistusta enemmän tuosta syystä. Todellakin karsii porukkaa. Myös soveltuvuustesteissä karsiutuu ns. kympin tyttöjä paljon. Testataan sosiaalisia taitoja, ryhmän johtajuustaitoja, hermojen hallintaa, ilmaisukykyä, esiintymiskykyä... ujot tippuu.

Vakava vaativa koe? HALOO! Sehän on ihan hubbabubbaa muutama sata sivua. Mitään ei tarkkaan tarvi opetella, hyvällä yleissivistyksellä ja hahmotuksella pääsee pitkälle. Nuoret kiljuu, että kysytään vuosilukuja. Todellisuudessa kysytään hahmotuskykyä ja nekin asettuu ihan logiikan mukaan. Esim. materiaalissa lukee vaikka (kuvitteellinen), että fasistisia urheilujärjestöjä ihaileva seura xx perustettiin 1931. Sitten kokeessa lukee, että fasistisia urheilujärjestöjä ihaileva seura xx perustettiin: a) 1890-luvulla, b) 1910-luvulla, c) 1930-luvulla ja d) 1960-luvulla. Eikö ton nyt pysty muutenkin päättelemään? Nämä kuuluisat lukukysymykset on usein sellaisia, että ne pystyy yleissivistyksellä jo klaaraamaan ja lukiessa jää ajanjakso hyvin mieleen, kun osaa asettaa asian isompaan asiayhteyteen.

Voin sanoa, että luin Vakava-materiaalia tasan kaksi päivää huolella ja sain erinomaiset pisteet, skaalattuna ihan melkein täydet. Kaveri luki päivän enemmän ja lopputulos oli samaa luokkaa. Sitten nää jotkut lukee 3kk ja ei silti pärjää siinä. Lukutekniikassa ja asioiden oppimisessa on ongelmaa, tankataan jotain epäoleellista eikä saada ideasta ja kokonaisuudesta kiinni.

Tässä on pointtinsa, mutta ei ihan noin yksinkertaista ole. Muutama kysymys voi olla noin, mutta kyllä suurin osa täytyy muistaa oikeasti ulkoa, mitä siellä kirjassa sanottin.

Tästä olen samaa mieltä.  Vakava-kokeessa nimenomaan oleellista on se, että muistaa, mitä juuri sen artikkelin kirjoittaja on asiasta sanonut. Tällä asialla myös selkeästi kokeen kysymyksenasettelussa kikkaillaan. Osassa kysymyksiä auttaa yleistieto, päättelykyky ja mahdolliset aiemmat tiedot asioista. Mutta niiden varaan ei Vakavassa kannata laskea, koska ainakin ennen koe painotti juuri artikkelien "tietoa" ja kysymys saattoi olla asetettu juuri niin, että aiempaan tietoon nojautumalla vastasi väärin.

Itse en lukenut Vakava-kirjaa edes kokonaan, taisin ehtiä lukea siitä vajaa puolet. Taustalla oli aiempia kasvatustieteen opintoja (kasvatustieteen perusopinnot + osa aineopinnoista) eikä minulle tuottanut vaikeuksia läpäistä Vakavaa. 

Vierailija kirjoitti:

Ne tieteet, joilla ihmistä on helpointa hallita, ovat arvostetuimpia. Lääketiede, oikeustiede jne. Kasvatustieteen ongelma on se, ettei se perustu enää iskostukseen (indoktrinaatioon), vaan emansipaatioon, joka toimii silloin ylhäältä annettuja totuuksia vastaan. Emansipaation vuoksi moni potilas on lääkärille tosi vittumainen, kun potilaalla voi olla toisinaan omatkin aivot.

Toisaalta tuloksena on juurikin epätieteellinen ajattelutyyli ja usko oman intuition kaikkivoipaisuuteen asioiden päättelyssä. Tuollainen ajattelu voi johtaa herkästi siihen, että looginen päättely heikentyy viitekehyksessä, jossa kaikki on vain suurta epämääräistä mössöä vailla oikeita totuuksia, ja jossa kuka tahansa voi kehittää oman yksilöllisen totuutensa. Olen törmännyt tähän valitettavan usein aloilla, joilla tieteellinen viitekehys on epämääräinen.

En ihmettele. Vilkaisin kerran vakava-koetta ja täytyy sanoa, että helpoin pääsykoe jonka olen nähnyt. En ole lukenut yhtäkään alan opusta, mutta hyvällä yleistiedolla ja päättelykyvyllä saa helposti vähintään 90 % tehtävistä oikein. Ehkä olisi järkevää muuttaa koetta hieman vaativammaksi?