Kertokaa nyt MITEN se vauva vaan pistetään nukkumaan?!
Täällä kun on näitä superviisaita ihmisiä jotka jakaa viisauttaan miten eivät opeta lasta nukahtamaan rinnalle tai liikkeeseen vaan sänkyyn ja nukahtaa itsekseen. Niin miten ihmeessä? Olen nyt yrittänyt toisen kanssa sitä etten opeta näille pahoille tavoille mutta kun ei se vauva vaan nukahda siellä itsekseen. Huudatatteko te sen lapsen uneen sinne omaan sänkyyn? Siihen en rupea. Että kertokaa nyt tai tulkaa näyttämään miten se onnistuu? Vai joko joku voi myöntää että se ei ihan niin yksioikoisesti mene kaikilla. Vai olenko minä vaan niin tajuttoman kykenemätön näin yksinkertaiseen asiaan. Piti olla tästä stressaamatta tämän kohdalla mutta vaan taas pyörii päässä jonkun kommentti kuinka itse opetan lapsen nukahtamaan rinnalle tai hytkytyksiin. Mutta kun se ei nukahda muutoin. Huutaa vaan väsymystään.
Kommentit (44)
Mun piti nukuttaa vauvaani jopa 3 tuntia iltaisin, kunnes nukahti. Ainoa keino oli nukuttaa sylissä.
Vauvat ovat yksilöitä.
Pienellä vauvalla vaippa vaihdetaan Ennen syöttämistä, koska se nukahtaa imemiseen. Se tosin myös kakkaa syömisen seurauksena ja joutuu aina siis nukkumaan kakkavaipassa, mutta ainakin nukkuu. Jos vaihtaa vaipan ruuan jälkeen, virkistyy eikä nukahda. Tämän neuvoi mulle synnärillä kätilö.
Olen pannut 2-3 rkl konjakkia maitoon. Toimii.
En yritä nukuttaa pirteää lasta. Jos vauva on liian pirteä annan sen valvoa vielä vähän.
Täysi vatsa on todella tärkeä. Jos tosiaan ruoan jälkeen itkee, niin on voinut saada riittämättömästi ruokaa. Kiinteä ruoka tai esimerkiksi velli rauhoittaa ja väsyttää lasta enemmän.
Kannetaan sänkyyn silitellään ja puhutaan rauhoittavasti. Lähdetään huoneesta. Jos itkee niin palataan silittämään ja sanotaan, ettei ole mitään hätää.
Alussa voi joutua palaamaan huoneeseen useammankin kerran, mutta aikanaan vauva oppii luottamaan.
Syytikässä vaan vessan lattialle niin toimii.
Vauvoja ei saa lähteä kanniskelemaan ja hytkyttämään sen jälkeen kun on laitettu sänkyyn. Vierelle mennään ja silitetään. Ei hytkytetä.
Vierailija kirjoitti:
Miksi vauva ei saisi nukahtaa rinnalle?
Ja kyllä ne, joiden vauvat nukahtavat yksinään on opetettu siihen huudattamalla.
Ei ole, meillä ainakaan. Lapsi nyt 11kk eikä itke koskaan. On vain itsekseen viihtyvää sorttia. Haluaa olla yksin ennen nukahtamistaan. Laitan sänkyyn,annan kirjan ja lelun ja suljen oven. Leikkii vähän aikaa itsekseen ja sen jälkeen nukahtaa. Aloitti tämän rutiinin ihan itse. Kitisee jos siihen viereen jää höpöttämään. Koittaisit ymmärtää niitä omissa oloissaan viihtyviä lapsia. Sinun kohdallesi ei ole tainnut ainuttakaan sattua. Toivottavasti joskus pääset mukaan sellaisenkin lapsen maailmaan joka arvostaa "omaa aikaa". Sellainen olin itsekin. Ei kaikkien tarvitse sopia muottiin.
Vauvat on yksilöitä ja nukahtavat eritavoin. Niinhän me aikuisetkin. Toisethan menee aikuisinakin sänkyyn ja laittaa silmät kiinni ja on unessa, toiset taas ei saa unta millään.
Meidän esikoinen oli ns. helppo nukahtaja on edelleen, vaikka on melkein täysi-ikäinen. Sain esikoisen nuorena ja aina oon kokenut vauvan hoitamisen todella helppona hänen kohdallaan. Äitini väittää, entinen neuvolantäti, että tämä johtui siitä, että olin niin nuori ja en osannut stressata asioita.
Onneksi sitten nämä muut vauvelit ovat opettaneet minuakin.
Kolme lasta, kaikkien kanssa on menty sen mukaan mikä siinä hetkessä parhaiten toimii ja iän mukana sitten pikkuhiljaa vähennetty vanhemman "avustavia" toimia. Kukaan heistä ei ole ollut laita sänkyyn ja sinne nukahtaa -tyyppiä. Itsekin olen hirveän hidas ollut nukahtamaan aina, joten voi olla perintötekijöilläkin vaikutusta asiaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi vauva ei saisi nukahtaa rinnalle?
Ja kyllä ne, joiden vauvat nukahtavat yksinään on opetettu siihen huudattamalla.
En sano etteikö saisi. Meillä ei juuri muulla tavoin nukahda. Jos on maha jo täynnä eikä ole saanut unen päästä niin tutti suussa heittelemällä nukahtaa. Ihmettelen vaan kun kuulee näiltä superkasvattajilta miten opettavat vauvan nukahtamaan itsekseen ilman tissiä tai hytkyttelyä tai syliä. Meillä saattaa jäädä väsyneenä hetkeksi sänkyyn, mutta lopulta äityy aina huudoksi kun ei saa unen päästä kiinni. Kiinnostaisi tietää miten se onnistuu tuosta noin vaan jos heillä on usko siihen että se on heidän taidoistaan kiinni. Hulluksi olen meinannut tulla kun yritin. Hetkuttelin lapsen uniseksi, laskin sänkyyn ennen kun oli täysin unessa. Kun alkoi itkeä, rauhoittumaan syliin. Uudestaan sänkyyn, itkua, syliin jne. Kunnes vauva oli niin väsynyt että meno oli ihan hullua.
Enää en toki tähän lähde, kun ei tuottanut mitään tulosta. Samaa havaitsin tästä toisesta, tätä sentään pystyy siirtämään nukahtamisen jälkeen. Tai pystyi aiemmin, nyt saattaa häiriintyä helpommin siitäkin.
Joku sitten kehui tässä joku aika sitten kuinka on opettanut lapsensa jo vauvana nukahtamaan itse. Nätisti sanoin tälle ihmiselle että on toki hienoa että se heillä onnistuu, mutta ei se mene yksioikoisesti noin helposti kaikilla. Tähän keskusteluun totesi jo sitten ammattilainenkin että me itse totutamne lapset niihin rutiineihin ja toiset vaatii enemmän harjoitusta. Tämä siis sellaisessa keskusteluhetkessä jossa oli vanhempia ja jotain alan ammattilaisia. Jotenkin jäi sellainen fiilis että tässä pitäisi vaan "yrittää enemmän". Sen kun vaan joku kertoisi että miten se sitten tehdään ilman että menee tuollaiseksi kuin aiemmin kuvasin.
Mielestäni se on tosi paljon luonteesta kiinni. Anteeksi vertaus, mutta vähän niinkuin koiranpennun kanssa. Jos ei raaski komentaa, koska se on niin "söpö ja pieni" niin ei siitä koulutuksesta tule mitään. Jos sydämessä viiltää kun lapsi jätetään yksin huoneeseen, niin lapsi varmaankin tarvitsee nimenomaan sitä läheisyyttä ennen nukahtamista ja se on hyväksi myös äidille. Jokaisen lapsen kanssa luotu suhde on erilainen. Se lähtee mielestäni nimenomaan omasta itsestä. Onko itse valmis ns. irrottamaan otteensa. Jonkun lapsen kanssa toimii parhaiten läheisyys, jonkun kanssa riittää pelkkä läsnäolo ja lapsi touhuaa omiaan.
Meillä on itsenäinen vajaa vuoden ikäinen joka tulee silloin tälläin syliin mutta muuten haluaa touhuta omiaan. Haluaa myös nukahtaa yksin. Olen sen hänelle suonut enkä ole pakottanut mihinkään tuutulauluihin kun hän selvästi kaipaa omaa rauhaa. Uskon että parhaiten tiedät sinä, mitä lapsesi kaipaa :)
Samanlaisena toistuvat unirituaalit ja selkeä ero yön ja päivän välille jo aivan pienestä, niin toimii.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaihdetaan vaippa ja syötetään aivan täyteen.
Lämmin kylpykin ennen syöttöä rentouttaa ja väsyttää.Näiden jälkeen kannetaan pimeään huoneeseen.
Telkkaria tai radiota ei hiljennetä. Vauva ei saa oppia heräämään jokaiseen ääneen tai kolahdukseen.Jos vielä tissin jälkeen vauva itkee, niin kannattaa juottaa pullosta lisää sapuskaa. Pumpattua maitoja tai täyttävämpiä vellejä. Vauvat juovat kokoonsa nähden aivan älyttömiä määriä. Vauva pitää syöttää tainnoksiin. Nukkuvatkin hyvin kokonaisia unia 3 kuukautisista lähtien.
Joo maitoa tulee rinnasta riittämiin ja kaksikuiselle en anna velliä. Syö itsensä pahimmillaan ähkyyn ja sitten itkee vatsavaivaa, pulauttelee ja itkee lisää. En ihan osta tuota syöttämisajatusta täysin. Tottakai mahan pitää olla täysi, mutta ei se auta syöttää päälle.
Ajatus on syöttää lapsi kylläiseksi. Ruokaa tarjotaan lisää, jos lapsi ruoan jälkeen itkee. Kylläistä lasta nukuttaa paremmin. Ei vauva liikaa syö. Se tietää itse mikä on riittävästi.
Tähän en kyllä yhdy. Meillä esikoisella oli niin kova imutarve, että söi todellakin liikaa. Oli sitten itkuinen täyden vatsan takia. Sitten hän yleensä kaaressa puklasi valtavan määrän maitoa ja sitten vasta nukahti. Tämä oli yleensä iltaisin. Päivisin ei yleensä ollut tuollaista. Ei löytynyt allergiaa, refluksitaipumusta epäiltiin, mutta ei varsinaisesti diagnosoitu sellaiseksi. Eniten epäiltiin mun suihkutissisyyttä ja lapsen kovaa imutarvetta iltaisin. Tuttia ei hyväksynyt yrityksistä huolimatta koskaan. Meni kyllä ajallaan ohi tuokin. Mutta en tosiaankaan vain syöttäisi ja syöttäisi, jos on varma, että nälästä ei ole kyse. Nälkä-, kipu- ja väsymysitkun kyllä erottaa toisistaan. Joka itkuun ei pidä tunkea lisää ruokaa, vaan tulkita mistä se itku oikeasti aiheutuu.
Minä vain laitan sänkyyn ja sinne jää 😀 Vauva nyt reilu 2kk. Nukkuukin kokonaisia öitä melkein joka yö ja jatkaa aamusyötön jälkeen unia. On pullolla kun imetys ei onnistunut. Helppo vauva.
Hän on minun neljäs lapseni.
Kolmesta edellisestä toiseksi vanhin oli samanlainen. Hän oli täysimetyksellä eli ei se pullostakaan voi olla kyse. Hänkin rakasti nukkumista.
Esikoinen ja kolmanneksi vanhin taas huusi kurkut suorina kun sänkyyn yritit laittaa. Toinen täysimetyksellä ja toinen osittaisimetyksellä. Siinä sitten heiluteltiin ja hytkytettiin ja nukuttiin vieressä.
Niille jotka kehuvat olevansa vaan niin hyviä kavattajia niin voi jättää omaan arvoonsa. Se on tuurista kiinni millainen vauva tulee. Tämä hyvin nukkunut toinen lapseni on nyt 10-vuotias ja edelleen nukkuu hyvin ja on kätsivällinen muutenkin. Temperamenttieroja.
Minulla vauva itki vain nälkäänsä, vaippoja tai jos oli kylmä tai kuuma. Nuo kun kävin läpi, niin itku loppui aina.
Meillä tissille vielä nukahtaa. Ja unimusiikki täytyy olla, muuten ei meinaa nukahtaa, on jo niin tottunut siihen kun siitä on tullut sellainen jokailtainen rutiini.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaihdetaan vaippa ja syötetään aivan täyteen.
Lämmin kylpykin ennen syöttöä rentouttaa ja väsyttää.Näiden jälkeen kannetaan pimeään huoneeseen.
Telkkaria tai radiota ei hiljennetä. Vauva ei saa oppia heräämään jokaiseen ääneen tai kolahdukseen.Jos vielä tissin jälkeen vauva itkee, niin kannattaa juottaa pullosta lisää sapuskaa. Pumpattua maitoja tai täyttävämpiä vellejä. Vauvat juovat kokoonsa nähden aivan älyttömiä määriä. Vauva pitää syöttää tainnoksiin. Nukkuvatkin hyvin kokonaisia unia 3 kuukautisista lähtien.
Joo maitoa tulee rinnasta riittämiin ja kaksikuiselle en anna velliä. Syö itsensä pahimmillaan ähkyyn ja sitten itkee vatsavaivaa, pulauttelee ja itkee lisää. En ihan osta tuota syöttämisajatusta täysin. Tottakai mahan pitää olla täysi, mutta ei se auta syöttää päälle.
Ajatus on syöttää lapsi kylläiseksi. Ruokaa tarjotaan lisää, jos lapsi ruoan jälkeen itkee. Kylläistä lasta nukuttaa paremmin. Ei vauva liikaa syö. Se tietää itse mikä on riittävästi.
Vauva voi itkeä muustakin syystä kuin nälkäänsä. Ei se maito kaikkeen itkuun auta, voi jopa pahentaa, jos vatsa täysi ja sinne tuputetaan vain lisää.
ylijännittyny psyyketila estää pikkusen nukahtamisen, ensin ois itse rentouduttava ja haukotellen väsyttäytyä. Jos vielä antaa pikkusen nukahtaa sylissä kuunnellen rentoutuvaa sydäntä. Stressi pois noin ekana.
Vauvoissa on eroja. Jotkut eivät vain nukahda, olen neljän äiti ja esikoinen nukahti itsekseen vasta lähemmäs kaksivuotiaana. Oli koliikki ja reiluksi. En vaan osannut ja pystynyt huudattamaan.
Jos vähän vanhemman lapsen olen unikouluttanut (n. 1 v —>), olen kuunnellut sellaista kiukkuitkua tai harmitusitkuja hetken ja ollut vieressä. Esim. imetystä yöllä lopettaessa. Toiset vain reagoi kuin syötävä.
Itse varasin kirjan Voit nukkua, siinä kuulemma on vinkkejä, en tosin ole vielä lukenut.
Voisin kertoakin, mutten jaksa koska ette uskoisi kuitenkaan enkä jaksa paskamyrskyjä enää. No, mä opetin oman vauvan ja se riittää mulle.
T. Yks superviisas joka ei viitsi enää jakaa helmiä sioille
Ajatus on syöttää lapsi kylläiseksi. Ruokaa tarjotaan lisää, jos lapsi ruoan jälkeen itkee. Kylläistä lasta nukuttaa paremmin. Ei vauva liikaa syö. Se tietää itse mikä on riittävästi.