Elokuvan tai sarjan kohtaus, jonka aikana itkit silmät päästäsi?
Marley ja minä 😭 kaikki nähneet tietää kyllä mitä tarkoitan. Hatchikoa en ole edes halunnut katsoa.
Lorin kuolema Walking Deadissa. En erityisemmin pitänyt hahmosta, mutta viimeiset sanat pojalleen olivat niin surulliset.
Mark Greenen kuolema Tehiksessä.
Kommentit (380)
Rita Hayworth - Avain pakoon
Eilen ekaa kertaa näin tuon ja kyyneleet valui silmistäni valtoimenaan. En ihmettele yhtään miksi tuo ollaan rankattu yhdeksi parhaimmista elokuvista. Koskettava
Schindlerin lista ja One life.
On useampia kohtauksia, jotka avaavat silmäkulmat. Tuska se koskettava voima.
Minä ja Pingviini
En ole aikoihin katsonut noin hyvää elokuvaa. Sai itkeä ja nauraa ja oli todella koskettava elokuva ilman ylimääräisiä tehosteita ja toimintakohtauksia. Se oli niin maanläheinen elokuva ja tositapahtumiin perustuva. Enkä ollut ainut elokuvateatterissa jonka silmät kostuivat.
Commando kun Arska lataa aseet ennen kuin lähtee saarelle
Hiljaiset sillat. Nykysin itken alkuteksteistä lopputeksteihin, kun tiedän mitä tapahtuu.
Greyn Anatomiassa kun Lexie ja Mark kuolivat.
Brokeback Mountain kun ne teki eron siellä joella.
Titanic ne lapsen ruumis joka kerta elokuvissa käydessä etenkin.
Kun Peppi joutui maksamaan omppuvelat pyllyllä.
La bamba, kun Richie kuoli
Marley ja minä, koira tuli vanhaksi ja kuoli
Jälkimmäistä en pysty katsomaan vieläkään.
Olen tänään jotenkin melankolisella tuulella. Laitoin jo soimaan Eppujen vanhoja hittejä, eli nuoruuteni ajan hittejä.
Kertokaa lisää näitä elokuvajuttuja.
Muutama viikko sitten Teho-osaston uusinnoissa Mark Greenen kuolema, itse asiassa koko jaksokin jo ennen varsinaista kuolemaa. Siitä on yli 20 vuotta, kun sen näin ensimmäisen kerran ja jo silloin vollotin ihan kauheasti. Nyt se tuntui jotenkin vieläkin koskettavammalta. Ja tämä versio tästä biisistä soi Markin kuoleman - ja Elizabethin ja Ellan ja Rachelin elämän jatkumisen - taustalla, enkä taatusti pysty sitä enää koskaan kuulemaan niin, etten alkaisi vollottaa.
Hi, bye mama-sarjasta, kun Yu-ri ei halunnut jäädä eläväksi.
Jane the virgin, kun Michael kuolee.
Muistan nuorena kun vanhukset ylisti Vesa-Matti Loirin Pojat-elokuvaa. Katsoin sitä sitten ja ihmettelin, mikä siinä on muka niin hienoa ja liikuttavaa. Itkin kuin vesiputous kun se loppui. Varmaan monella vanhalla sama kokemus.
Herranjesta mikä ketju. Olen pala kurkussa vaikka osaa näistä elokuvista en ole edes nähnyt.
En varmasti voi ikinä katsoa sitä karhu-elokuvaa. Pelkkä mainospätkä oli ihan liikaa. Alkaa itkettää ja sitten tulee maailmsntuska.
Moulin Rouge kun Satine kuolee tuberkuloosiin Christianin käsivarsille juuri kun heillä olisi yhteinen elämä alkamassa ja voisivat julkisesti rakastaa toisiaan
Myrskyluodon Maija,uudempi versio.
Useassakin kohdassa,etenkin lopussa.