Lue keskustelun säännöt.
Elokuvan tai sarjan kohtaus, jonka aikana itkit silmät päästäsi?
19.10.2017 |
Marley ja minä 😭 kaikki nähneet tietää kyllä mitä tarkoitan. Hatchikoa en ole edes halunnut katsoa.
Lorin kuolema Walking Deadissa. En erityisemmin pitänyt hahmosta, mutta viimeiset sanat pojalleen olivat niin surulliset.
Mark Greenen kuolema Tehiksessä.
Kommentit (380)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vielä on silmäni tallella päässäni.
Muistan darrassa katsoneeni Dawson's Creekin jaksoa, jossa sen faija kuoli. Oman faijan lähtö oli sen verran tuoreessa muistissa, ja tosiaan krapula päällä. Siitä asti olen käyttänyt ilmaisua "liikuttuneessa mielentilassa." Vollasin avoimesti suurimman osan jaksosta.
Buffy the Vampire slayer jakso "Body." Olin myöhäis herännäinen tähän sarjaan, mutta jotenkin syy itkuun saattoi olla sama kuin edellä mainitsemani kanssa.
The Walking Dead ja Glennin kuolema oli jotain todella järkyttävää. En muista itkinkö, mutta kesti vuosia ennenkuin katsoin seuraavan jakson.
Pillitin lohduttomasti Poika raidallisessa pyjamassa elokuvan loppukäänteelle. Tärisin vielä leffan jälkeenkin.
Greyn Anatomia 18 kausi viimeinen jakso Kai tulee parkkipaikalla kertomaan Amelialle että ei saa unta.
Brokeback Mountain se kohtaus joen rannalla missä ne tekee lopulliset bänät.
Bambin äidin kuolema.
Simban isän kuolema.
Titanic se kohta kun se hukkunut tyttö kelluu kuvassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Bethin kuolema Pikkunaiset 1994
La vita è bella se koko loppuratkaisu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ikitien teloituskohtaus, jossa ihmiset ammutaan jonossa. Oli enemmänkin kyllä niin järkyttävä, että sitä vaan tuijotti teatterissa suu auki.
Valitut elokuvassa se mitä pikkutytölle kävi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä, olenki "itkenyt silmiä päästäni", mutta Chaplinin "Kaupungin valot" - kuvan loppukohtaus on yksi liikuttavimmista.
Kulkuri on onnistunut järjestämään rakastamalleen sokealle kukanmyyjätytölle(joka sattumuksen seurauksena luulee Kulkuria varakkaaksi, eikä tämä korjannut erehdystä) varat näönpelastavaan leikkaukseen, mutta joutui vankilaan.
Vankilasta vapauduttuaan ennen itsekunnioituksensa aina säilyttänyt Kulkuri joutuu pojankoltiaisten kiusaamaksi, eikä edes jaksa puolustautua.
Kulkuri kohtaa nyt tytön(joka pyörittäö nyt menestyvää kukkakauppaa) joka ei häntä aluksi tunnista. Tyttö suhtautuu ensin Kulkuriin alentuvan hyväntahtoisesti, Kulkuri yrittää paeta... Tyttö tunnistaa hänet. "Te?"
t: nimim. Assburger
Lilja-4-ever-leffan alussa on se kohtaus kun äiti lähtee uuden miehensä kanssa Amerikkaan ja Lilja itkee ja juoksee sen auton perässä, kun jätetään yksin. Eikä se parane edetessään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Chaplinin kuvassa(niin kuin kaikissa hänen pitkissä kuvissaan) minuun on lapsesta saakka vedonnut Kulkurin ulkopuolisuus. Tässä kuvassa se kiteytyy.
Kukaan ei hyväksy Kulkuria hänenä itsenään, mutta hän säilyttää itsekunnioituksensa.
Jo alkukohtaus, jossa Kulkuri pilaa patsaanpaljastustilaisuuden, kiteyttää tämän.
Kuvassa on hirmuinen kontrasti surumielisen tarinan ja hupaisien sketsien välillä.
Elokuva on koomisia sketsejä toisensa perään, mutta tarina on vakava ja surumielinen, loppukohtauskaan ei tällä kertaa ole tyypillinen "Kulkuri ensin astelee surullisena, sitten hypähtää, röyhistää rintansa ja astelee reippaasti kaukaisuuteen", vaan päättyy liikuttavaan kohtaamiseen ja jatko jää auki.
12 apinaa, ja lopun kohtaus lentokentällä.
Mies pelastaa maailman ja sitten kohtalo on tuollainen. 😭😭😭
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Der untergang elokuvan lopussa. Oli hirveää katsottavaa kun hyvikset hävisivät ja kommunismi jyräsi puolen eurooppaa.
Tv-sarja Mayflies (katsottavissa Areenassa). En ollut kunnolla itkenytkään aikoihin, mutta se sarja sai minut suorastaan ulvomaan. Loistavat näyttelijät, loistava brittisarja, hyvä musiikki ja tarina, itkeä sai lähes koko sarjan ajan myös paljolti ilosta, mutta se loppu 😭
hiukan korni ja vähän ylipaatoksellinen mutta siltikin: diktaattoriksi tekeytyneen kulkurin puhe Chapen The great dictator-leffassa.
nykyään turhan moni liikutuslaskelmoitu hetki animaatioissa kans. (vanhuus?)
Night Of The Living Dead (1968).
Se loppu.
Vierailija kirjoitti:
Lilja-4-ever-leffan alussa on se kohtaus kun äiti lähtee uuden miehensä kanssa Amerikkaan ja Lilja itkee ja juoksee sen auton perässä, kun jätetään yksin. Eikä se parane edetessään.
Tämä leffa on oikeasti masentava. Tästä puhuttiin paljon ja ajattelin katsoa sen itsekin ajatuksella että turhaa kohkaamista. Tuskimpa on niin masentava kun annetaan ymmärtää.
En yleensä liikutu helposti mutta tämä leffa pyöri mielessä päiviä.
Long Islandin sarjamurhaaja tuli tänään katsottua. Tuskaa on ihan hirveää katsoa ja vieläpä kun on tosi dokkari.
Aamiainen tiffanylla loppukohtaus.