Lue keskustelun säännöt.
Elokuvan tai sarjan kohtaus, jonka aikana itkit silmät päästäsi?
19.10.2017 |
Marley ja minä 😭 kaikki nähneet tietää kyllä mitä tarkoitan. Hatchikoa en ole edes halunnut katsoa.
Lorin kuolema Walking Deadissa. En erityisemmin pitänyt hahmosta, mutta viimeiset sanat pojalleen olivat niin surulliset.
Mark Greenen kuolema Tehiksessä.
Kommentit (380)
Lilja 4ever, alussa kun Liljan äiti lähtee Amerikkaan ja jättää Liljan yksin ja tämä juoksee auton perässä. Koko elokuva on yhtä itkua loppuun asti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko Hiljaiset Sillat jo mainittu? Elokuva oli hieno eikä vähiten aivan loistavien pääosanäyttelijöiden takia. Alkaa tätä kirjoittaessa jo itkettää.
Kirjan olin lukenut jo aikoja sitten, aika nuorena ja valehtelematta itkin niin, tyyny kastui kyynelistä märäksi. Luin siis iltalukemisena sängyssä.
En edes ihan ymmärrä, miksi niin nuorena se tarina niin liikutti: elämätön elämä, väärä valinta ja siinä pysyminen vaikka vihdoin löysi aivan täysin sielun kumppanin. Olisi saanut sen, jos olisi lähtenyt.
Vierailija kirjoitti:
Brokeback Mountain itketti alusta loppuun ja vielä seuraavana aamunakin. Itku oli hallitsematonta ja jos elokuvateatterissa olisin ollut katsomassa, niin varmasti olisi kiikutettu hoitoon. Pääasiassa itkin omaa elämääni. Meni useita vuosia, että pystyin katsomaan elokuvan uudelleen.
Aivan tämä! En ole ihan muistanutkaan pitkään aikaan, miten se elokuva liikutti minua. Itkin varsinkin loppuosan koko ajan. Lopussa kun se toinen meni sen lapsuuden kotiin, tyhjään huoneeseen voi eikä..
Kohtaus kuinka Hodor saa nimensä. Todella mursi minut itkemään koko illaksi. Samoin se kun Dobby kohtasi loppunsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä ei ole edes elokuva, vaan Kate Bushin musiikkivideo, jossa on myös Donald Sutherland. Kate rakentaa jotain konetta korkealle kukkulalle. Ei siinä edes tiedetä että mikä kone ja mitä sitten tapahtuu. Mutta se kappale ja se video vaan niin sopii yhteen ja liikuttaa aina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä niin itkin Vihreän Mailin liki kaikki mailit. En edes osaa selittää mikä siinä niin täräytti mua, mutta nytkin tulee pala kurkkuun kun sitä ajattelen. Siinä oli myöskin aivan huippu-miehitys!
Vierailija kirjoitti:
McLeodin tyttärissä Clairen kuolema, itkin ihan kauheesti.
Sama! En ole ikinään, missään itkenyt niin paljon, ulvoin, minua ihan koski. Se oli upeasti näytelty ja ohjattu, käsikirjoitettu kohtaus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
vihreä maili. hiiren kuolema
Herranjesta, just tämä. Nyt muistankin liiankin hyvin. Itkin todellakin silmäni aivan umpeen. Voi huhuh.
Käyttäjä4891 kirjoitti:
Tuleepa yllätyksenä, mutta etenkin lapsena/teininä itkin aina silmät päästäni kun Titanicissa Jack hukkuu ja oikeastaan siitä leffan loppuun asti. :D
Saa nauraa, mutta minä itken näin yli nelikymppisenä edelleen sille, kun se laiva uppoaa, ja ne tuhannet ihmiset kuolevat kuka mitenkin. Jackin kuolema ei juuri säväyttänyt. Ja olen pitänyt sitä loppua "Rose palaa Titanicille, Jack odottaa häntä siellä ja kaikki taputtavat" nolona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mustekala opettajana, tai jotainsinnepäin. Siinä lopussa kun se teki kaikkensa poikasten suojelemiseksi vaikka kropasta oli väritkin haalistuneet ja ihan kuolema tulossa. Koko leffan tunnelma oli niin hieno ja rauhallinen, että sekä mies että minä oltiin kyllä aivan itku silmässä varmaan puolesta välistä saakka viimeistään. Ei paljon rupateltu siinä iltasella.
Kiitos näistä! Laitoin just Titanicin pyörimään, eka kerran vuosikymmeniin. Ruoka muhii uunissa vielä tunnin, päivän hommat tehtynä aikalailla. Ihana ilta tiedossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä vanhemmaksi tulee, sitä harvempi elokuva tai musiikki liikuttaa kyyneliin. Se on kyllä harmi.
Minua rupeaa itkettämään kaikki elokuvat, joissa eläin kärsii tai kuolee. Sotahevonen, se kohtaus missä hevoset joutuvat sodassa "hautausmaalle" töihin ja se toinen kuolee aliravitsemukseen ja uupumukseen (älkää ikinä katsoko). The Art of Racing in the rain - itkin lähes koko elokuvan ajan, enkä suinkaan sen aivokasvaimeen kuolleen muijan takia, vaan sen koiran. Loppu oli kyllä lohdullinen. Dog's Purpose, se koira kuolee monta kertaa - kuka sekopää on edes halunnut tehdä tuollaisen elokuvan?:D Voin katsoa sotaelokuvia missä ihmisiä räjäytetään kappaleiksi ja ei mitään, mutta jos koira kuolee niin siihen loppuu mulla sen elokuvan katsominen.
Tämä on vähän ohis, mutta kerron nyt kuitenkin.
Jäin tässä eläkkeelle ja hankin koiranpennun. Minulla ei ole lapsia, joten tuommoisen pikkuisen riippuvuus minusta ja se vilpittömyys yllätti miten paljon se täräytti minua.
Sittemmin en ole voinut katsoa mitään luonto-viidakko-eläinohjelmia joissa ne jäävät yksin ja loukkaantuvat, tai niitä rääkätään! Youtubesta piti poistaa historia ja toivoa, ettei ne ikinä enää näytä mulle mitään hylättyjä koiranpentuja jossain kaatopaikalla.
Kahdessa Tornissa kun Theoden hautaa poikansa ja sanoo Gandalfille ettei yhdenkään vanhemman tulisi haudata lastaan. Oli aivan musertavan surullinen kohtaus jo lapsena ja aikuisena iskee vielä kovempaa
Futurama-sarjan jakso Jurassic bark ja sen loppu... I Will wait for You.
Crash Landing On You ()
Se-ri vaelsi henkivartijansa kanssa rajaseudun kukkulalle ja kiikaroi sieltä toiveikkaana Pohjois-Korean puolelle. Hän uskoi ja toivoi niin kovasti, että luuli nähneensä pohjoisen puolella liikettä - rakkaansa. Hän pyysi henkivartijaansakin katsomaan, mutta tämän oli pakko todeta, ettei hän nähnyt siellä ketään ja siitä Se-ri murtui totaalisesti. Niin suuri oli kaipuu, tuska ja epätoivo tuossa äärimmäisen vaikeassa tilanteessa.